Jalkapallon ensimmäinen EM-lopputurnaus järjestettiin 6.7.-10.7.1960 Ranskassa. Pudotuspelivaiheesta finaaleihin oli selvinnyt neljä joukkuetta: Neuvostoliitto, Jugoslavia, Tsekkoslovakia ja Ranska. Lopputurnaus pelattiin kahdella eri stadionilla: Pariisin Parc des Princesillä ja Marseillen Stade Velodromella.
Karsintavaihe
Ensimmäiset EM-kisat eivät lähteneet käyntiin halutusti, sillä ilmoittautumisajan lähestyessä umpeutumistaan, ei kisoihin ollut ilmoittautunut vaadittuja 16 joukkuetta. Useat suuret jalkapallomaat olivat päättäneet boikotoida turnausta ja tämän vuoksi mm. Englanti, Länsi-Saksa, Italia, Ruotsi ja Suomi jättivät ilmoittautumatta koko turnaukseen. Loppujen lopuksi kulisseissa käytyjen neuvottelujen jälkeen 17:n maata mahdollisesta 33:sta ilmoittautui turnaukseen ja karsinnat voitiin käynnistää.
EM-kilpailujen lopputurnauksen karsinnat aloitettiin vuonna 1958 pudotuspelijärjestelmällä nykyisen lohkovaiheen sijaan. Ensimmäinen esikarsintaottelu käytiin Dublinissa 5.4.1958, kun Irlanti isännöi Tšekkoslovakiaa. Nämä kaksi maata karsivat keskenään paikasta varsinaiseen 16 maan jatkosarjaan – Tšekkoslovakia otti paikkansa jatkossa voittamalla Irlannin yhteismaalein 4-2.
Varsinainen turnaus puolestaan käynnistyi 28.9.1958 Moskovassa, kun Neuvostoliitto kohtasi Unkarin. Pudotuspelivaihe pelattiin siten, että molemmat joukkueet pelasivat toisiaan vastaan kahdesti ja yhteismaalit ratkaisivat jatkopaikan. Ensimmäisen kierroksen ainoasta yllätyksestä vastasi Neuvostoliitto, joka pudotti Unkarin. Muuten edettiin ilman sen suurempia yllätyksiä.
Toisen kierroksen mielenkiintoisimmaksi ottelupariksi ennakkoon muodostui Neuvostoliiton ja Espanjan kohtaaminen. Maiden liitot olivat jo sopineet otteluiden pelipäivät, kunnes Espanjan hallitus, joka ei ollut unohtanut Neuvostoliiton osuutta Espanjan sisällisodassa, kenraali Francon johdolla kielsi Espanjan maajoukkuetta matkustamasta Moskovaan. Tämän seurauksena Neuvostoliitto pääsi suoraan lopputurnaukseen.
Semifinaalit
Ranska valittiin isännöimään ensimmäisten EM-kisojen lopputurnausta, joka pelattiin 6.7.-10.7. Pariisissa ja Marseillessa. Arpa heitti pareiksi Jugoslavian ja Ranskan sekä Neuvostoliiton ja Tšekkoslovakian. Molemmat semifinaaliottelut pelattiin 6.7.
26 370 katsojaa saapui katsomaan ilman Kopaa, Fontainea ja Piantonia pelaavan Ranskan ja Jugoslavian ottelua Parc des Princesille. Itseluottamus oli korkealla, kun Ranska siirtyi jo 3-1 johtoon ja myöhemmin vielä 4-2 johtoon 62 minuutilla. Jugoslavia ei kuitenkaan luovuttanut ja viimeisen neljänneksen aikana se nousi Jerkovicin johdolla lopulta 4-5 voittoon.
Marseillen Stade Velodromelle saapui 25 184 katsojaa seuraamaan Neuvostoliiton ja Tšekkoslovakian välieräottelua. Tuskaisen kuumana päivänä Neuvostoliitto voitti ottelun selvästi 3-0. Ottelu ei kuitenkaan ollut yksipuolinen, sillä tšekkoslovakialaiset hallitsivat ottelua suvereenista, mutta Neuvostoliiton maalia vartioinut veteraanivahti Lev Yashin pysäytti hyökkäyksen toisensa perään.
Himmeät mitalit Tšekkoslovakiaan
9.7.1960 pelattu pronssiottelu ei ollut suuri yleisömenestys. Ainoastaan 9 438 katsojaa saapui katsomaan Ranskan ja Tšekkoslovakian välistä pronssiottelua Marseillen ovaalille. Ranskalaisfaneilta tämä oli kenties hyvä veto, sillä sen päävalmentaja Albert Batteaux otti kentälle viisi uutta pelaajaa ja Ranska pelasi todella huonosti. Erityisen huono ilta oli 35-vuotiaalle puolustaja Jonquetille, hän päästi Bubernikin karkuun 58 minuutilla ja tämä vei Tšekkoslovakian 0-1 johtoon. Tšekkoslovakia hallitsi ottelua käytännöstä alusta loppuun ja sen keskikenttätrio Bubernik, Masopust ja Popluhar oli hallinnan takana. Ranska yritti taistella vastaan kotiyleisön buuauksista huolimatta, mutta lopulta Pavlovicin tekemä toinen maali 87 minuutilla murskasi isäntien toiveet comebackista.
Neuvostoliitto lyö Jugoslavian jatkoajalla
Valaistu Parc des Princes ei onnistunut keräämään järjestäjien toivomaa yleisömäärää EM-kisojen finaaliin. Ainoastaan 17 966 katsojaa saapui katsomaan ottelua. Jugoslavia aloitti samalla hyökkäävällä tyylillään, jolla se onnistui kaatamaan Ranskan aikasemmin viikolla. Mutta jälleen kerran Neuvostoliiton maalia vartioi muuri nimeltä Lev Yashin. Lopulta 43 minuutilla Jugoslavia onnistui ohittamaan Yashinin Galicin maalilla ja siirtyi 0-1 johtoon.
Toisella puoliajalla ottelu alkoi kääntymään neuvostoliittolaisten eduksi ja Metreveli tasoitti 49 minuutilla. Neuvostoliitto onnistui myös luomaan painetta ja Jugoslavia oli pakotettu puolustamaan, mutta Neuvostoliitto ei onnistunut maalinteossa. Näin ensimmäinen EM-finaali meni jatkoajalle ja neuvostoliittolaisten parempi fyysinen kunto alkoi näkymään ja se oli onnistua kahdesti maalinteossa, kunnes Ponedelnik iski 2-1 voittomaalin 113 minuutilla Meshkin syötöstä.
Finaalijoukkueet:
Neuvostoliitto: Lev Yashin, Givi Chokheli, Anatoli Maslenkine, Anatoli Krutikov, Iouri Voinov, Igor Netto, Slava Metreveli, Valentin Ivanov, Victor Ponedelnik, Valentin Bouboukine, Mikhail Meshki.
Jugoslavia: Blagoje Vidinic, Vladimir Durkovic, Fahrudin Jusufi, Ante Zanetic, Jovan Miladinovic, Zeljko Perusic, Dragoslav Sekularac, Drazen Jerkovic, Milan Galić, Željko Matuš, Borivoje Kostić.
Ranska
Neuvostoliitto
Jugoslavia