Euro 1972 turnauksen karsintalohkoja varten neljä kesän 1970 MM-kisoissa puolivälieriin asti yltänyttä joukkuetta eli Englanti, Italia, Neuvostoliitto ja Länsi-Saksa sijoitettiin eri lohkoihin. Turnaukseen osallistui 32 joukkuetta, jotka muodostivat neljän joukkueen lohkoja ja lohkovaiheen jälkeen pelattiin vielä puolivälierävaihe siten, että joukkueet kohtasivat toisensa kahdesti.
Suomi pelasi lohkovaiheessa yhdessä Tšekkoslovakian, Romanian ja Walesin kanssa. Suomen saldoksi jäi yksi tasapeli (Tšekkoslovakiaa vastaan) ja viisi tappiota maalisuhteella 1-16. Suomen lohkosta jatkoon selvisi Romania.
Länsi-Saksa murskaa Englannin, Belgia yllättää Italian
Puolivälierissä toisensa kohtasivat Englanti ja Länsi-Saksa, Belgia ja Italia, Unkari ja Romania sekä Neuvostoliitto ja Jugoslavia. Tämän vaiheen ennakkoon mielenkiintoisin kohtaaminen käytiin Englannin ja Länsi-Saksan välillä. Länsisaksalaiset matkasivat Wembleylle huhtikuun lopussa 1972 ilman kaikkia vakiokasvoja, koska maata ravistanut lahjontaskandaali oli estänyt osaa pelaajista osallistumasta otteluun – tämä ei kuitenkaan näkynyt joukkueen otteissa. Beckenbauerin ja Netzerin ottaessa keskikentän haltuunsa, Englannin peli meni pois raiteiltaan. Länsi-Saksa ottikin komean 3-1 vierasvoiton ja kun se onnistui vielä pelaamaan 0-0 tasapelin Berliinissä, jatkoi se ansaitusti lopputurnaukseen.
Puolivälierien suurimmasta yllätyksestä vastasi Belgia joka onnistui pudottamaan kesän 1970 MM-finalisti Italian. Italiassa joukkueet pelasivat 0-0 tasapelin, mutta Brysselissä pelatussa toisessa osaottelussa Belgia onnistui ottamaan 2-1 voiton. Kahdesta muusta parista jatkoon menivät yhteismaalein 3-0 Jugoslavian voittanut Neuvostoliitto ja Unkari, joka voitti Romania playoff-ottelun jälkeen.
Belgiasta kisaisäntä
Belgia valittiin isännöimään Euro 1972-turnausta. Ensimmäistä kertaa kaikki ottelut pelattiin eri stadioneilla: Brysselissä pelattiin Heyselin ja Constant Vanden Stockin stadioneilla, Antwerpenissä Bosuilstadionilla ja Liegessä Stade Maurice Dufrasneella. Välieriin toisensa kohtaamaan arvottiin Länsi-Saksa ja Belgia sekä Neuvostoliitto ja Unkari.
Ensimmäisessä välierässä Belgia kohtasi Länsi-Saksan Antwerpenissä. Isännät toivoivat apua kotiyleisöltä, mutta lyhyt matka Länsi-Saksan puolelle oli saanut vierasjoukkueen kannattajat liikkeelle ja belgialaiset jäivät vieraidensa varjoon. Isännät hallitsivat peliä ensimmäiset 20 minuuttia, mutta sitten iski Länsi-Saksa. Netzer laittoi keskityksen rangaistusalueelle, jonka piti olla helppo pallo Belgian maalivahti Piotille, mutta Gerd Müller yllätti kaikki syöksypuskullaan ja vei vieraat 0-1 johtoon. Toisella puoliajalla Netzer-Müller -akseli toimi jälleen, kun Netzerin pitkä syöttö tavoitti Müllerin, joka iski pallon Belgian maaliin. Belgia ei kuitenkaan lannistunut, sillä se vastasi pian Polleunisin toimesta ja kavensi tilanteeksi 1-2. Belgia ei kuitenkaan onnistunut tekemään lisämaaleja, joten Länsi-Saksa matkasi finaaliin.
Toinen välieräottelu pelattiin Brysselin Constant Vanden Stockin stadionilla ja paikalle oli saapunut, eri lähteiden arvioimana, vaivaiset 1000-3500 katsojaa. Ottelussa oli hidas tempo ja se tarjosi vähän viihdettä paikalle saapuneille katsojille. Ensimmäisellä puoliajalla ei maaleja nähty, mutta 52 minuutilla Konkov tykitti Neuvostoliiton johtoon. Tämän jälkeen ottelun taso parani ja kahdeksan minuuttia ennen loppua Unkari sai rangaistuspotkun. Unkarin pelaajilla oli edeltävinä kuukausina ollut ongelmia saada pilkkuja sisään niin maajoukkue- kuin seurajoukkuetasolla. Tällä kertaa sitä ampumaan asettui Szoke, mutta Rudakov torjui hänen pilkun eteensä ja Szoke pääsi jatkopalloon, mutta epäonnekseen hän laukoi jatkopallon sivuverkkoon. Koska lisämaaleja ei enää tehty, eteni Neuvostoliitto finaaliin.
Kolme päivää myöhemmin Belgia ja Unkari kohtasivat Liegessä pelatussa pronssiottelussa ja 10 000 katsojaan jäänyt yleisömäärä kertoi jälleen tällaisten otteluiden merkityksestä. Belgialaiset lähtivät ottelussa lähinnä provosoimaan unkarilaisia – isännät potkivat toistuvasti unkarilaisia nilkoille ja käyttivät surutta kyynärpäätä hyväkseen. Lopulta Belgia otti himmeämmät mitalit 2-1 voitollaan.
Länsi-Saksasta Euroopan mestari
Heyselin stadion täyttyi finaalipäivänä lähinnä länsisaksalaisfaneista, kun Länsi-Saksa otti mittaa Neuvostoliitosta. Jälleen kerran Gerd Müller osoitti miksi hän oli Euroopan parhaita hyökkääjiä, kun samaan aikaan Beckenbauer ja Netzer pitivät keskikenttää hallussaan. Ensimmäisen 15 minuutin aikana Länsi-Saksa pääsi kahdesti läpiajoon, mutta molemmilla kerroilla Rudakov veti pidemmän korren. Rudakov oli muutenkin ensimmäisen puoliajan hahmo, kunnes Müller onnistui rikkomaan kuparisen ennen puoliaikaa. Toisella puoliajalla Wimmer pääsi laukomaan Heynckesin syötöstä maalin ja Länsi-Saksa siirtyi jo 2-0 johtoon. Vain viisi minuuttia myöhemmin Länsi-Saksa iski jälleen – tällä kertaa Gerd Müllerin toimesta – ja Neuvostoliitto oli lyöty maalein 3-0. Kaksi vuotta myöhemmin Länsi-Saksa voitti vuoden 1974 MM-kilpailut.
Finaalijoukkueet:
Länsi-Saksa: Maier, Höttges, Beckenbauer, Schwarzenbeck, Breitner, U.Hoeneß, Wimmer, Netzer, Heynckes, G.Müller, E.Kremers.
Neuvostoliitto: Rudakov, Dzodzuashvili, Kaplichny, Istomin, Khurtsilava, Kolotov, Troshkin, Baidachni, Banishevsky (66 Kozinkevich), Konkov (46 Dolmatov), Onishenko.
Belgia
Länsi-Saksa
Neuvostoliitto