Kuudensiin EM-kisoihin tehtiin paljon organisaatiomuutoksia ja ensimmäisen kerran isäntämaa valittiin jo ennen karsintoja. Aikaisemmin isäntämaa valittiin neljästä semifinalistista, mutta koska myös lopputurnauksessa pelattiin nyt lohkovaihe, päätettiin vanhasta tavasta luopua. Kuten MM-kisoissakin, tulisi isäntämaa pääsemään suoraan lopputurnaukseen.
Lopputurnauksessa puolestaan pelattaisiin kahdessa neljän joukkueen lohkossa ja semifinaaleista luovuttiin kokonaan. Lohkojen voittajat menivät finaaliin ja kakkoset pelasivat pronssista. Kaikki 32 maata ottivat jälleen osaa turnaukseen, mutta koska Italia pääsi isäntämaana suoraan lopputurnaukseen, jouduttiin karsintalohkoja vähentämään ja näin kolmessa lohkossa oli viisi joukkuetta ja neljässä ainoastaan neljä.
Karsinnat sujuivat sinänsä ilman suurempia yllätyksiä, mutta yksi poikkeuskin mahtui joukkoon, sillä Suomen lohkosta jatkosta karsiutui Neuvostoliitto joka jäi lohkon viimeiseksi. Lohkon muut joukkueet olivat Unkari ja Kreikka, joka voitti lohkon ja eteni Italian turnaukseen. Ennen näitä karsintoja Suomi ei ollut voittanut yhtään ottelua EM-karsinnoissa, joten karsinnat alkoivat Suomen kannalta mahtavasti, kun se voitti jalkapallomaailman yllätykseksi kotonaan ensin Kreikan 3-0 ja sitten Unkarin 2-1. Suomi kuitenkin hävisi Kreikalle vieraissa peräti 8-1 ja Unkarille 3-1, mutta hienot karsinnat kruunasi kaksi tasapeliä Neuvostoliittoa vastaan. Suomi jäi lohkossaan kolmanneksi tasapisteisiin toiseksi sijoittuneen Unkarin kanssa ja vain pisteen päähän lohkon voittaneesta Kreikasta.
Länsi-Saksa jälleen finaaliin
Kahdeksan finalistia jaettiin kahteen ryhmään. Lohkossa A pelasivat Tšekkoslovakia, Kreikka, Hollanti ja Länsi-Saksa. Ensimmäisissä otteluissa Länsi-Saksa kohtasi Tšekkoslovakian Roomassa ja Hollanti kohtasi Kreikan Napolissa. Italian otteluita lukuun ottamatta katsojaluvut olivat pettymys kisaisännille.
Länsi-Saksan ja Tšekkoslovakian kohtaamista oli saapunut katsomaan ainoastaan 15 000 katsojaa. Itse ottelu ei suurta viihdettä katsojille tarjonnut ja pitkään näyttikin siltä, että ottelu päättyisi maalittomaan tasapeliin. Toinen puoliaika alkoi kuitenkin vauhdikkaammin ja Rummenigge vei saksalaiset johtoon. Tämän jälkeen Tšekkoslovakia alkoi painostamaan, mutta Länsi-Saksan puolustus kesti loppuun asti ja saksalaiset ottivat ottelusta molemmat pisteet. Kreikka oli puolestaan hyvässä vauhdissa Hollantia vastaan ja oli yllättäen ottamassa pisteen Hollannilta, mutta jostain käsittämättömästä syystä Kreikan maalivahti Konstantinou päätti kaataa Nanningan rangaistusalueella, vaikka Kreikalla ei ollut hädän päivää. Kist pisti rangaistuspotkun maaliin, eikä kreikkalaiset onnistuneet enää tasoittamaan.
Seuraavissa otteluissa Länsi-Saksa kohtasi Hollannin Napolissa ja 50 000 katsojaa sai nauttia hyökkäävästä jalkapallosta. Klaus Allofs oli saksalaisten sankari aloittamalla maalinteon 15 minuutilla ja toisen puoliajan puolivälissä hän oli tehnyt jo hattutempun. Hollanti ei kuitenkaan luovuttanut vaan kavensi 86 minuutilla Willy van der Kerkhofin maalilla lukemiksi 3-2, mutta se oli kuitenkin liian vähän liian myöhään ja Länsi-Saksa otti jo toisen voittonsa turnauksessa. Samana päivänä Tšekkoslovakia voitti Kreikan maalein 3-1, mutta tšekkoslovakialaiset tiesivät ennen viimeistä otteluaan Hollantia vastaan, että se pystyi etenemään finaalin ainoastaan voittamalla viimeisen ottelun ja samalla se tarvitsisi apuja Kreikalta.
Ainoastaan 11 889 katsojaa saapui Milanoon katsomaan Tšekkoslovakian ja Hollannin välistä ottelua. Ottelusta tuli todellinen taistelu ja Rene van der Kerkhof ja Dick Nanninga joutuivat pian tulemaan vaihtoon jouduttuaan Tšekkoslovakian pelaajien rajujen taklausten uhreiksi. Tšekkoslovakia siirtyi johtoon Nehodan osumalla, mutta Kist toi Hollannin tasoihin. Viimeisen puolentunnin ajan Hollanti koitti kynsin ja hampain tehdä voittomaalia, mutta ottelu päättyi 1-1 tasapeliin, jonka myötä Hollanti jäi lohkossaan kolmanneksi. Länsi-Saksa kohtasi Kreikan tunti Milanon ottelun päättymisen jälkeen ja jo silloin oli selvää, että saksalaiset matkaisivat finaaliin kolmannen kerran putkeen. Länsi-Saksa jätti Schusterin, Dietzin ja Allofsin pois avauksestaan, koska heille seuraava varoitus olisi merkinnyt pelikieltoa. Kreikka sen sijaan halusi voittaa edes viimeisen ottelunsa – lopputuloksena oli vauhdikas jalkapallo-ottelu, joka päättyi 0-0 tasapeliin.
Belgia lohkovoittoon
Lohko B käynnistyi Englannin ja Belgian välisellä kamppailulla, jota saapui katsomaan ainoastaan 7 000 kannattajaa, mutta niiden joukossa oli riittävästi sekopäisiä brittikannattajia. Englanti siirtyi johtoon Ray Wilkinsin osumalla 32 minuutilla ja kun Ceulemans tasoitti ottelun kuusi minuuttia myöhemmin alkoivat brittikannattajat rähinöimään jouduttuaan italialaisten pilkkaamaksi. Italian poliisi vastasi rähinöintiin nopeasti käyttämällä kyynelkaasua, jonka jälkeen ottelu keskeytettiin viideksi minuutiksi, kun pelaajat yrittivät saada hengitetyksi. 73 minuutilla Woodcock näytti vieneen Englannin uudestaan johtoon, mutta maali hylättiin paitsiona ja ottelu päättyi lukemiin 1-1. Italia aloitti oman turnauksensa Milanossa ottelulla Espanjaa vastaan. Italiaa oli ravisuttanut ennen ottelua suuri lahjontaskandaali, eikä joukkue saanut tukea edes omilta kannattajiltaan, jotka pilkkasivat pelaajia ja valmentajaa – eipä siis ihme, että Italia pelasi heikosti. Ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin.
Espanja sai intoa Italia-tasapelistään ja vaikka se joutui 17 minuutilla 0-1 tappioasemaan Belgiaa vastaan, painoi se päälle ja onnistui lopulta tasoittamaan 35 minuutilla Quinin maalilla. Belgia kuitenkin vastasi vahvasti ja meni uudelleen johtoon Coolsin maalilla. Lopputulos 2-1 vei Belgian lohkojohtoon. Italia isännöi Englantia Torinossa. Englantilaiset hallitsivat ensimmäistä puoliaikaa mielin määrin ja oli koko ajan vaarallisempi Italian pelin ollessa epäorganisoitua. Toisella puoliajalla Italia pääsi paremmin peliin mukaan ja 10 minuuttia ennen peliajan päättymistä Tardelli iski ottelun ainoan maalin. Tuloksen myötä Englanti oli varmasti sivussa finaalista ja vaikka se voittikin Espanjan viimeisessä ottelussa 2-1, jäi taistelu mitalipelipaikoista Italian ja Belgian keskinäiseksi kamppailuksi. Italian oli voitettava Belgia, koska tasapelin sattuessa Belgia menisi jatkoon paremman maalisuhteensa ansiosta. Tehtävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi Italialle, sillä se ei pystynyt murtamaan Belgian puolustusta, joka piti vaivatta maalinsa puhtaana koko ottelun ajan. 0-0 lopputulos merkitsi sitä, että Belgia pelaisi finaalissa Länsi-Saksaa vastaan ja Italia joutui pronssiotteluun Tšekkoslovakiaa vastaan.
Ennen vuoden 1980 kisoja oli jo useaan otteeseen keskusteltu pronssiottelun merkitystä ja seuraavissa kisoissa ottelua ei enää pelattu. Valitettavasti päätös tuli yhden turnauksen verran liian myöhään, sillä Italian ja Tšekkoslovakian ottelu oli yksi historian turhimmista. 1-1 tasapeliin päättynyt ottelu meni lopulta rangaistuspotkukilpailuun, jonka Tšekkoslovakia voitti 9-8.
Hrubesch puskee Länsi-Saksan mestariksi
Finaali pelattiin Rooman Stadio Olimpicolla ja se oli yksi niistä harvoista otteluista turnauksessa, joka oli odottamisen arvoinen. Bernd Schuster ja Hans-Peter Briegel matkasivat Italian turnaukseen onnellisena siitä, että pääsivät ylipäätään mukaan, mutta tuskin he itsekään odottivat pelaavansa niin ratkaisevassa roolissa. 10 minuutilla Länsi-Saksa meni johtoon, kun Allofs löysi Hrubeschin, joka iski pallon Belgian maaliin. Belgialla oli vaikeuksia päästä takaisin rytmiin Länsi-Saksan maalin jälkeen ja joukkueen oli syytä olla tyytyväinen oltuaan vain yhden maalin tappiolla. Briegel, joka oli pelannut erinomaisen turnauksen, loukkaantui heti toisen puoliajan alussa ja tämä sekoitti pahasti saksalaisten keskikenttää. 71 minuutilla belgialaisten ponnistelu tuotti tulosta, kun Stielike rikkoi Van Der Elstiä rangaistusalueen ulkopuolella, mutta saksalaisten kovasta protestoinnista huolimatta tuomari laittoi pallon pilkulle. Van Der Eychen rankaisi pilkulta ja peli oli äkkiä molempien joukkueiden voitettavana. Belgian osuman jälkeen Briegelin korvannut Cullman alkoi päästä mukaan vauhtiin ja pelin painopiste siirtyä Belgian maalinedustalle. Juuri ennen kuin ottelu oli menossa jatkoajalle, Länsi-Saksa sai kulmapotkun, josta Hrubesch puski pallon maaliin. Belgia ei pystynyt enää vastaamaan, joten Länsi-Saksa voitti ottelun 2-1 ja turnauksen ansaitusti.
Finaalijoukkueet:
Länsi-Saksa: Schumacher, Kaltz, K.H.Förster, Stielike, Dietz, Briegel (55 Cullmann), Schuster, H.Müller, K.H.Rummenigge, Hrubesch, K.Allofs.
Belgia: Pfaff, Gerets, L.Millecamps, Meeuws, Renquin, Cools, Vandereycken, Van Moer, Mommens, Van der Elst, Ceulemans.
Italia
Länsi-Saksa
Hollanti
Kreikka
Englanti
Espanja