Jump to content

Leaderboard


Popular Content

Showing most liked content since 18.12.2017 in all areas

  1. 4 points
    MM-kisoista on hiljalleen selvity ja joukkueiden harjoituskaudet ovat jo kovassa vauhdissa. Valioliigakauden alkuun ei ole enää pitkä aika, joten viimeistään nyt on syytä avata ketju maailman tasokkaimmalle jalkapalloliigalle. Sarjanousijat Aloitetaan tulevan kauden purkaminen käymällä läpi sarjanousijat. Championshipin voittajana Valioliigaan paluun tekee Wolverhampton Wanderers, joka nähtiin sarjassa viimeksi 11-12 kaudella. Wolves tuli aiemmalla liigavisiitillään tutuksi puolityhjistä katsomoista ja masentavasta ilmeestään. Valioliigasta putoamisen jälkeen Wolves koki kauhun hetkiä, kun seura putosi heti seuraavalla kaudella myös Championshipistä sarjaporrasta alemmas ja haki vauhtia Ligue Onesta saakka. Wolves nousi takaisin Championshipiin heti seuraavalla kaudella ja vakiinnutti asemansa sarjan keskikastissa. Vuonna 2016 kaikki muuttui, kun seuran omistajaportaassa tapahtui muutoksia, kun kiinalainen investointiryhmä Fosun hankki seuran £45 miljoonalla tavoitteenaan nostaa seura mahdollisimman nopeasti Valioliigaan. Tällöin Wolves aloitti myös yhteistyönsä portugalilaisen superagentti Jorge Mendesin kanssa, jonka yhteyksien avulla Wolves on saanut riveihinsä lukuisia lahjakkaita portugalilaispelaajia. Alkavalla kaudella joukkueen riveissä nähdään ainakin seitsemän portugalilaista pelaajaa ja useita muita Portugalissa pelanneita pelaajia. Niin ja Wolvesiahan valmentaa niin ikään portugalilanen Nuno Santos. Wolverhamptonin tunnetuimmat pelaajat ovat varmasti Portugalin maajoukkueessa pitkät urat pelanneet maalivahti Rui Patricio sekä keskikenttäpelaaja Joao Moutinho, jota huhuttiin aikanaan mm. Manchester Unitediin, Chelseaan ja Liverpooliin. Nuorta tähtikaartia edustavat keskikenttäpelaaja Ruben Neves sekä laitahyökkääjä Diego Jota, joilla on potentiaalia aivan maailman huipulle saakka. Wolves ei siis ole pelaajistoltaan eikä budjetiltaan mikään tavanomainen sarjanousija vaan heidän joukkueensa on jo lähtökohtaisestikin Valioliigan keskitasoa. Tällä hetkellä joukkueen puolustus ei ole nimellisesti ihan muun joukkueen tasolla, mutta alakerran vahvistukseksi on huhuttu jopa Real Madridista tuttua Pepeä, joten jonkinlaisia vahvistuksia saatanee sille osastolle. 10 joukkoon murtautuminen olisi jo melkoinen uroteko, mutta ennustan Wolvesin olevan ensi kauden liigassa sijoilla 11-14. Toinen suoran sarjanousun saavuttanut joukkue on Walesin Cardiff City. Joukkue nähtiin Valioliigassa viimeksi kaudella 2013-14, joten kovin pitkään he eivät Championshipissä viihtyneet. Cardiff on omasta ja monen muunkin mielestä näistä nousijoista se tylsin. Joukkueen pelaajisto on viime kauteen verrattuna hyvin samanlainen, mikä voitanee nähdä jonkinlaisena voimavarana hankalissa paikoissa, mutta jos lasi on puoliksi tyhjä niin Cardiffin joukkue ei ole Valioliigan edellyttämällä tasolla. Seuran kesän kaksi suurinta hankintaa ovat Norwcichista tullut laitapelaaja Josh Murphy sekä Bristol Citystä Cardiffiin siirtynyt Bobby Reid, jotka kumpainenkin kustansivat seuralle hieman yli £10 miljoonaa. Cardiffin managerina toimii vanha tuttu Neil Warnock, joka on monien suosikki ensimmäiset potkut saavaksi manageriksi. Mikäli Cardiff haluaa säilyä sarjassa niin joukkuepuolustuksen on toimittava ja jonkun pitää iskeä tarvittavat maalit. Itse en tällä hetkellä näe mahdollisena, että Cardiff säilyisi sarjassa ja veikkaan heidän kautensa päättyvän murheellisesti sarjan viimeiselle sijalle. Nousukarsintojen kautta paikkansa tämän kauden Valioliigassa lunasti Fulham FC, joka tekee paluun Englannin korkeimmalle sarjatasolle ensimmäistä kertaa sitten 13/14 kauden. Vaikka Fulham nousi sarjaan vasta karsintojen kautta on se silti kovakuntoisin nousija, sillä joukkue keräsi Championshipin kevätkaudella peräti 10 pistettä enemmän kuin toiseksi eniten pisteitä saanut joukkue ja Fulham myös teki eniten ja päästi vähiten maaleja kevätkaudella. Slavisa Jokanovicin luotsaama joukkue pelaa mukavaa jalkapalloa ja seura on tämän kesän panostuksista päätellen tullut liigaan jäädäkseen. Fulhamin kesä alkoi vakuuttavasti, kun se hankki Ranskan liigan Nicestä Maxime Le Marchandin ja Jean-Michael Serin, jota yhdisteltiin muun muassa Liverpooliin, Arsenaliin ja FC Barcelonaan. Tämän viikon aikana Fulham on julkistanut kaksi kovaa pelaajakauppaa, kun ensin viime kevään seurassa lainalla ollut Aleksandr Mitrovic vaihtoi Newcastlesta Fulhamiin yli £25 miljoonan siirtosummalla ja tänään Fulham vahvisti hankkineensa Alfie Mawsonin Swanseasta £20 miljoonan siirtokorvauksella. Seura on myös lainannut Dortmundista Chelseassakin piipahtaneen Andre Schurrlen, jonka ura on ollut viime vuosina alamäessä. Fulhamin mielenkiintoisin pelaaja on silti vasta 18-vuotias vuonna 2000 (!!!) syntynyt (!!!) Ryan Sessegnon, joka on yksi englantilaisen jalkapallon puhutuimmista pelaajista. Aiemmin urallaan laitapuolustajana pelannut Sessegnon siirrettiin kesken viime kauden laitahyökkääjän paikalle ja kaveri iski Championshipissä 15 maalia. Pelaajaa on yhdistelty oikeastaan jokaiseen Englantilaiseen suurseuraan, mutta hän jatkaa silti Fulhamissa ainakin tulevan kauden. Mikäli pelaaja onnistuu samalla tapaa myös Valioliigassa niin ensi kesänä hän saattaa aivan hyvin siirtyä johonkin kärkiseuraan £50 miljoonan siirtosummalla. Sessegnon on tullut tunnetuksi nopeista jaloistaan, kyvystään ohittaa vastustajia, mutta myös rauhallisuudesta maalipaikoissa. Fulham on hankintojensa johdosta vahva nippu paperilla ja mikäli palaset loksahtavat kohdilleen, niin ennustan joukkueen sijoittuvan sarjassa sijoille 11-14.
  2. 4 points
    Kahdeksan vuotta sitten Paitsio.comin ennakko alkoi sanoilla: "Arsenalin viime vuodet ovat olleet kuin Päiväni murmelina – elokuva". Jo vuosikymmenen taitteessa Arsenal kannattajat olivat vuosia puhuneet siitä miten vuodet vierivät, mutta samat asiat tapahtui uudelleen ja uudelleen. Vähitellen tämä oravanpyörä alkoi kääntyä johtoa vastaan ja syytetyn penkille istutettiin niin Kroenke, kuin Wenger. Se tapa miten Arsenalin kannattajat alkoivat hajota kahteen eri ryhmittymään oli rumaa katseltavaa ja riitely meni varsinkin sosiaalisessa mediassa hyvinkin rumaksi. Nyt, kun uusi aikakausi Emeryn johdolla on alkanut, tarkoittaa se samalla kahta asiaa Arsenalissa; Niin joukkueen rakentamista taktisesti nykyaikaisemmaksi, kuin myös riitautuneiden kannattajien voittamista puolelleen. Emeryn vaikuttaa sympaattiselta valmentajalta ja monet kannattajat (myös Wengerin kannattajat) ovatkin valmiita antamaan uudelle päävalmentajalle mahdollisuuden. Se mitkä odotukset kannattajilla on saattaa silti olla eriasia. Suurin osa kannattajista ymmärtää sen, että vuorta ei valloiteta päivässä. Valioliiga on todella kovatasoinen sarja ja sekaisin olevan joukkueen kurssia ei käännetä hetkessä. Liverpoolin tapa toimia, kun Klopp astui ruorin ääreen, voisi olla hyvä malliesimerkki. Väitän, kirkkain silmin, että Arsenalin kokoisella seuralla on täysin samanlaiset mahdollisuudet, kuin Liverpoolillakin nousta lähelle maailman kärkeä. Se vain vaatii nöyryyttä, kovaa työtä sekä järkevää pelaajapolitiikka. Mitä olen Emeryn valmennusmetodeja seurannut, niin kyseessä ei ole mikään ehdoton maailman huippu "manageri". Sensijaan Emery on loistava valmentaja, jonka valmennusmetodeja on pelaajat kehuneet. Osittain tästäkin syystä Wengerin ajan vastuu on jaettu Emeryn, Mislinatin ja Sanllehin kesken. Näin jokainen voi keskittyä nimenomaa siihen omaan osaamisalueeseensa, saavuttaen tehokkaimman lopputuloksen. Kausi 2018/2019: Arsenal lähtee ensi kauteen suhteellisen vapautuneesti. Joukkue on vahvistunut viime tammikuun ja nyt kesän aikana, siitä mitä se on ollut, eikä siksi anna juurikaan tasoitusta muille Valioliigan huippujoukkueille. Arsenal lähtee selvästi takaa-ajajana, jos haluaa palata ensi kaudeksi mestareideenliigaan osoittaville sijoituksille. Etuna tykkimiehillä on se, että perus joukkue on aina ollut hyvä mutta on jo vuosia alisuorittanut. Ennen Arsenal lähti pelaamaan pallonhallintapeliä poikkeuksetta jokaista vastustajaa vastaan ja tämä johti siihen, että Arsenalin pelikirjaa oli todella helppo lukea ja sitämyöten helppo pelata vastaan. Emeryn pelifilosofiaan kuuluu se, että joukkue pyrkii vaihtamaan taktiikkaa vastustajan mukaan. Tämä on nykyaikaista ja tuntuu erikoiselta, että Arsenal ei ole tähän aikaisemmin kyennyt. Myöskään MM-kisat ei juurikaan ole Arsenalin pelaajia väsyttäneet, vaan melko tuoreille jaloissa pääsee koko joukkue kauteen, mikä on kilpailijoihin nähden selkeä etu kauden edetessä. Toivottavasti Arsenal kykenee käyttämään tämän edun hyväksi edes jollain tavalla. Siirtoikkuna: Emery on lähtenyt vahvistamaan nimenomaan Arsenalin puolustuspäätä, mikä onkin fiksuinta. Uudeksi "ykkösmaalivahdiksi" on hankittu Saksalainen Bernd Leno, joka parina viimevuotena on osoittanut olevansa yksi Bundesliigan parhaimpia maalivahteja. Juventuksesta tarttui ilmaissiirrolla Stephan Lichtsteiner, joka lähtökohtaisesti on Bellerinin varamies oikeana laitapakkina, mutta ehdottomasti myös rotaatio mielessä loistava hankinta. Lisäksi Lichtsteiner tietää jotain voittamisesta ja kokemusta puolustuspää nimenomaan tarvitsee. Keskuspuolustukseen Arsenal hankki Kreikkalaisen Sokratiksen, joka ei ehkä ole aivan maailman kärkeä, mutta hyvä paikkaaja Koschielnylle joka on sivussa ainakin tämän vuoden loppuun. Keskikentän ankkuriksi hankittiin Lucas Torreira, joka on sitten jo lähellä maailman kärkeä omalla pelipaikallaan. Jännä, että Emery onnistui ensimmäisenä kesänään hankkimaan korvaajan Vieiralle. Asia mitä Wenger ei pystynyt kolmeentoista vuoteen hoitamaan. Lisäksi Arsenal on tehnyt muutamia hankintoja tulevaisuutta varten, joista ykkösjoukkueen mukaan pääsi Mattéo Guendouzi, nuori Ranskalainen keskikenttäpelaaja, jolta on lupa odottaa hyviä otteita tulevaisuudessa. Avainpelaajat: Arsenalilla on yksi Valioliigan terävimmistä hyökkäystrioista. Alexandre Lacazette ja Pierre-Emerick Aubameyang ovat perjaatteessa kilpailijoita samasta pelipaikasta, mutta tuntuu, että ovat ystävystyneet nopeasti ja muutaman harjoituspelin perusteella en näe mitenkään mahdotomana, etteikö Arsenal lähtisi kauteen kahden kärjen taktiikalla. Kyseessä on kuitenkin kaksi maalinälkäistä ja ehdottomasti kovatasoista hyökkääjää, jotka voivat molemmat tehdä yli 15 maalia ensi kaudella (jos kaikki tähdet on kohdillaan). Kolmikon takana häärii Mesut Özil, joka ollut viimeaikoina monen huulilla hänen lopetettua Saksan maajoukkueessa. Özilillä varmasti näyttöhaluja ja koska maajoukkueura on takanapäin, saa hän myös tarpeeksi lepoa pitkin kautta. Keskikentän työmyyränä tullaan näkemään Lucas Torreira, joka on omalla pelipaikallaan yksi maailman huipuista. Pieni koko ei tunnu haittaavan, vaan taisteluilmettä löytyi (ainakin mitä Uruguayn otteita tuli seurattua). Aaron Ramsey, on itseoikeutetusti omalla paikallaan keskellä, jos vain tekee jatkosopimuksen nyt kesän aikana. Emeryllä olisi selkeästi kiinnostusta pitää Ramsey ja monet kannattajat haluaisivat palkita Ramseyn kapteeninnauhalla, jos vain nimi paperiin ilmestyy. Aaron Ramsey on osoittanut, että jos fysiikka toimii, niin parhaimmillaan hän on todella laadukas keskikenttäpelaaja. Valitettavasti parina viime kautena hän on jäänyt auttamatta vähän sivuun. Mahdollinen kokoonpano: Kuten aikaisemmin mainitsin saattaa Arsenalin taktiikka vaihdella vastustajasta riippuen. Samalla saattaa myös vaihdella aloittava kokoonpano. Sevillassa Emery suosi taktiikkaa 4-2-3-1, enkä näe mitään syytä miksei sama taktiikka voisi toimia myös Arsenalissa. Tämä tosiaan melko veikkailu kokoonpano, kun tässä vaiheessa ei juurikaan varmuutta mitä Emery joukkueeltaan haluaa ja millä ryhmittymällä. Varmasti kauden aikana selvemmin selkiää pelipaikat ja miten paljon esimerkiksi Xhaka on avauksessa ja kenen kustannuksella. Wengerin aikoihin oli usein puhetta miksi ei Aubameyang ja Lacazette ole yht'aikaa kentällä ja nyt harjoituskaudella ovat päässeet ja jälki on ollut lupaavaa. Toivottavasti kaksikko nähdään vastaisuudessa yhdessä. Arvio sijoituksesta: Sydän sanoo, että koska Arsenal on vahvistunut kesän aikana ja taktiikat on pantu uusiksi, niin tykkimiehet nähtäisiin taistelevan tosissaan mestaruudesta. Realististi ajatellen Arsenal kilpailee pääsystä neljän joukkoon, sillä niin vahvasti on Arsenalin taustoja pistetty uusiksi, että vaikutus varmasti näkyy myös kentällä. Voisi kuvitella, että Arsenalin sijoitus ensikaudella on 4-6, mutta samalla se on raikas tuulahdus ja lupaus siitä, että parempaa on luvassa muutaman vuoden kuluttua, jos kehitys lähtee hyvin käyntiin. Täydelliseen romahdukseen en jaksa uskoa, mutta koska puhutaan Valioliigasta, ei sitäkään voida täysin pois sulkea.
  3. 4 points
    Huolestuttavinta tässä on, että Jose on ollut puikoissa yli 2 vuotta. Peli ei ole kehittynyt hyökkäyssuuntaan yhtään, vaan se on täysin mielikuvituksetonta ja rakenteetonta. Huonompaan suuntaan mennään koko ajan. Siinä missä Euroopan ja Valioliigan kärki kehittyy pelitavaltaan koko ajan, niin United seisoo täysin paikallaan, ehkä jopa taantuu hieman koko ajan. Mitä pitempään Jose on puikoissa, sitä kauemmaksi kärki menee. Ja sen eron umpeen kuromiseen menee koko ajan enemmän aikaa.
  4. 4 points
    Cardiff Cityn murheellinen kohtalo tuli ennustettua jo avausviestissä ja ennustan seuraavaksi muut putoamistaistelun joukkueet. Viime vuonnahan meikäläisen mutustelut menivät aika nappiin, kun osasin ennustaa Swansean, Stoken ja West Bromwichin putoamiset järjestyksineen vastoin yleisiä odotuksia. 11. Brighton Howe & Albion Uskon, että Seagulls parantaa muutaman pykälän viime kautisestaan. Seura teki vakuuttavan hankinnan, kun Eredviesien viime kauden maalikuningas Alireza Jahanbakhsh (piti googlettaa nimi) liittyi seuraan £17,5 miljoonan hintalapulla. Kavereiden kesken ihan vaan Rezana tai Alirezana tunnettu kaveri teki Hollannissa viime kaudella peräti 21 maalia, vaikka hän on laitapelaaja. Vasta 24-vuotias kaveri on todella taitava pelaaja ja uskon, että siinä voi olla sellainen pelaaja, joka tekee läpimurron liigassa ja saa ensi kesänä siirron johonkin Spursiin tai vastaavaan. Kamala kohtalo sekin on onnistuneesta kaudesta, mutta uskon, että jamppa tekee alkavalla kaudella ainakin 10 liigamaalia. Kärkeen ei oikein vieläkään ole varmaa nimeä ja 34-vuotias Glenn Murray kantanee ykköskärjen viittaa. Keskikenttäpelaaja Pascal Gross pelasi suurelta yleisöltä piilossa viime kaudella erinomaisen sesongin iskien tehot 7+8 ja luoden maalipaikkoja tahtiin johon pystyi vastaamaan vai Kevin De Bruyne. Toinen vastaava kausi niin Grossin ei tarvitse enää ensi kesän jälkeen Brightonissa pelailla. 12. Burnley Englannin möreä-äänisin mies Sean Dyche syö kivenmurikoita aamupalaksi ja hauskuuttaa mediaa omilla letkautuksillaan. Viime kausi päättyi sensaatiomaisesti sijalle 7, ja tällä kaudella Burnley pelaa Europa Leagueta... piti se tämäkin päivä nähdä. No yhtä kaikki. Burnley ei ole kesän aikana tehnyt yhtäkään kauppaa, mikä vaikuttaisi edustusjoukkueeseen, mikä on vähintäänkin kyseenalaista europelien mukaaan tuoman lisärasituksen johdosta. En tiedä seuran taloudellisesta tilanteesta sen tarkemmin, mutta luulisi nyt, että seurajohto olisi ollut valmis antamaan Dychelle jonkinlaisen siirtokassan. Tällä kaudella totuus iskee vasten kasvoja ja Burnley putoaa sinne alempaan keskikastiin. Sarjapaikan uusiminen ei tuota hankaluuksia, mutta jonkinlaisilla panostuksilla saumoja olisi parempaankin. 13. Fulham FC Tästä tulikin puhuttua jo avauksessa. Pelaa kelpo peliä, joukkueessa paljon laatupelaajia enkä usko putoamisen olevan uhka. Joukkueessa ei ole ihan hirveästi kokemusta Valioliigasta, mikä on aina pienoinen kysymysmerkki, mutta aikalailla kaikki saa mennä pieleen, että Fulham putoaisi sarjasta. Ryan Sessegnonin otteita on hieno päästä seuraamaan ja uskon, että Alksandr Mitrovic saa nyt ensi kertaa Valioliigassa tarpeeksi luottoa, jotta voi todistaa olevansa 10-15 maalin mies tässä liigassa. 14. Crystal Palace Roy Hodgson pelasti viime kaudella Crystal Palacen jo varmalta näyttäneeltä putoamiselta ja loppukaudesta seura keräsi todella hyvin pisteitä. Wilfried Zaha siirtyi laidalta kärkeen ja teki läpimurtonsa iskien 9 liigamaalia ja kesän aikana miestä onkin viety yli £50 miljoonan siirtosummilla milloin Tottenhamiin ja milloin mihinkin. Pelaaja jäänee Palaceen ja seura on hankkinut kesän aikana pari kelpo pelaajaa Cheikhou Kouyaten ja Max Meyerin muodossa. Meyer oli Schalkessa yksi Euroopan lupaavimmista pelaajista ja kaveria vietiin milloin ManUun ja milloin Arsenaliin, mutta viime kaudella hän riitautui seuran johtoportaan kanssa, joutui koirankoppiin ja siirtyi tänä kesänä ilmaiseksi Crystal Palaceen, siinä vasta urakehitys "the next big thingille." Saa nähdä miten taitava saksalainen istuu Palacen pelitapaan. Hodari ei varmaan kovin mielellään katsele tempokuljetuksia ensimmäisen vastustajan jalkaan, jonka jälkeen oma joukkue joutuu juoksemaan kohti maaliaan. Ei putoaminen nyt todellinen uhka taida olla, mutta onko sitten rahkeita paljon parempaankaan. 15. Newcastle United Unohtui laittaa tämä alkuperäiseen viestiin, mutta muokataan se tähän mitä pikimmiten. Newcastlella olisi seurana potentiaalia todella paljon parempaankin, mutaa omistaja Mike Ashley pitää seuraa edelleen panttivankina. Mies ei anna seuralle piirunkaan verran rahaa, mutta ei myöskään varteenotettavista ostotarjouksista huolimatta ole suostunut myymään seuraa. Ashley ei ole Newcastlessa erityisen pidetty henkilö sanotaan vaikka näin. Newcastle pysyy Championship joukkueellaan niin kauan Valioliigassa, kun Rafa Benitezia kiinnostaa olla seuran peräsimessä. Joukkueessa ei ole ensimmäistäkään mielenkiintoista pelaajaa ja se on aika surullista se. +50 000 intohimoista Gerodieta menee katsomaan seuransa otteita viikosta toiseen rämpi seura miten tahansa ja kun omistaja tästä kiitokseksi pissii heitä silmään, niin onhan se oksettavaa käytöstä. Kunnon omistajalla ja Newcastlen fanbasella joukkue olisi vähintään säännöllinen nimi top kympissä ja haastaisi joka kausi europaikoista. Toistaiseksi sarjapaikan uusiminen on kuitenkin työn ja tuskan takana. 16. Bournemouth Eddie Howen miehistö on kerännyt kehuja positiivisella pelitavallaan vuosia, mutta ei tämä jaksa rehellisyyden nimissä enää juuri ketään kiinnostaa. Materiaali on ollut yksi sarjan heikoimpia koko seuran kolme vuotisen liigataipaleen ajan ja kun putoaminen ei ole ollut sarjan loppuhetkillä todellinen uhka kertaakaan niin onhan se jonkinlainen saavutus. Silti sieltä tulee taas alhaalta kaksi isomman budjetin sarjanousijaa paremmalla materiaalilla mukaan kekkereihin ja Bournemouthin sijoitus putoaa parilla pykälällä. Joukkueessa ei nähdä suuria muutoksia ja tällä hetkellä seura on hankinut vain kaksi pelaajaa laitapakki Diego Ricon ja laitahyökkääjä David Brooksin muodossa. Säilyy, mutta ei tämä nyt varsinaisia hurraa-huutoja aiheuta. 17. Souhampton Liverpool kannattajana koen huonoa omatuntoa seuran tämän hetkisestä tilanteesta, onhan Liverpool kuitenkin napannut seuran riveistä viime kausina mm. Virgil Van Dijkin, Sadio Manen, Adam Lallanan. Nathaniel Clynen sekä Dejan Lovrenin. Soton sai pitkään korvattua menettämänsä pelaajat melko hyvin ja näytti jo vakiinnuttaneen paikkansa sarjan ylemmässä keskikastissa, kunnes sitten kamelin selkä lopultakin katkesi viime kaudella ja joukkue säilyi nipin napin päättäen kautensa katastrofaalisesti sijalle 17. Managerina toimii vanhan liiton jäärä Mark Hughes, joka pudotti viime kaudella Stoken Valioliigasta, mikä oli niin vahva näyttö, että hän sai paikan Southamptonista... Mark Hughes ei ole Southamptonin tyylinen manageri, eikä hänellä pitäisi olla minkäänlaisia valtuuksia huseerata seuran puikoissa. No ei hän varmaan loppukautta seurassa näekään, mutta silti. Soton on tehnyt kesällä ihan mukavia hankintoja, kun joukkueeseen ovat liittyneet Mohamed Elyonoussi, Stuart Armstrong, Angus Gunn sekä Jannik Vestergaard. Harjoituskaudella Mark Hughesilla on ollut joku ihmeen älynväläys peluuttaa joukkuetta kolmen miehen alakerralla ja mitä nopeammin hän hylää tämän idean niin sen parempi. Maalintekijöitä ei oikein tahdo olla. Läheltä liippaa tälläkin kaudella, mutta Southampton säilynee nippa nappa. 18. Watford Watford on jännä seura, kun periaatteessa heillä olisi potentiaalia vakiinnuttaa asema ylemmässä keskikastissa, mutta onko vika sitten seurajohdossa vai missä, mutta joukkueessa ei tunnu olevan mitään tolkkua. Seuran harjoituskeskuksessa on normaalien ovien tilalla pyöröovet, sillä niin paljon siellä tapahtuu liikehdintää ulos ja sisään, että tavallisten ovien saranat eivät moista rasitusta kestä. Watford oli viime kaudella sijalla 14, mutta oli jopa kevätpuoliskon jopa heikoin joukkue. Viime kaudella onnistunut Richarlison siirtyi manageri Marco Silvan perässä Evertoniin ja nykyinen manageri Javi Gracia (ei ole typo!) on Warnockin ohella vahva ehdokas ensimmäiseksi manageriksi, joka saa kenkää. Joukkueeseen on kesällä siirtynyt muutama arpa ja valtavan suuren edustusringin pelaajilla ei ole harmainta hajua, että kuka pelaa missäkin pelipaikalla tai edes mikä on vieressä istuvan kaverin nimi. Tämä seikkailu ei voi päättyä kuin yhdellä tapaa ja se on putoaminen sarjaporrasta alemmas. 19. Huddersfield Town Symppaan Terriersiä, joten tätä nimeä ei ole helppo kirjoittaa putoajien joukkoon. Huddersfield oli viime kaudella liigassa sijalla 16 ja kun alempaa putosi huonommat joukkueet pois ja sarjanousijoista kahdella on parempi materiaali niin heikolta näyttää. Aaron Mooy on seuran tähtipelaaja ja Valioliigan mittapuulla todella aliarvostettu pelaaja, mutta ei hänelle ole oikein riittävän tasokkaita pelikavereita. Joukkueeseen on tullut puolen tusinaa uutta pelaajaa, mutta tulokkaat ovat valitettavasti enemmän arpoja kuin varmoja onnistujia ja manageri David Wagnerin ammattitaidosta huolimatta Terriers jää liigassa toiseksi viimeiseksi. 20. Cardiff City Uuten mainittua niin joukkueen materiaali ei vain riitä tähän sarjaan. Jopa alemmilla keskikastin joukkueilla on sen verran taitavia kavereita, että Cardiffin tiukka puolustus lienee alkavalla kaudella paperia. Joukkueesta on myös vaikea nimetä yhtäkään yli 10 maalin pelaaja ja ilman merkittäviä vahvistuksia heidän kautensa päättyy viimeiselle sijalle. Neil Warnock tulee saamaan kauden aikana kenkää ja Allardycen, Pardewin, Moyesin yms. kaltainen dinosaurus tulee kesken kautta hätiin pelastamaan joukkuetta suosta, mutta huonoin seurauksin. Otetaan kärkipäähän tarkemmin kiinni vaikka viikonlopun aikana.
  5. 4 points
    Kausiraportti 2017/18 Lähtökohdat kauteen Siirtokesä 2017 José Mourinhon honeymoon eli kausi 2016/17 Unitedissa päättyi Valioliigan osalta pettymykseen. Lukuisat kotitasapelit tiesivät sitä, että seura jäi 6. sijalle, ja näin ollen europaikkojen ulkopuolelle. Pelastus tuli Euroopan liigan puolelta, jossa seura eteni finaaliin asti voittaen nuoren Ajaxin joukkueen maalein 2-0. Pelillisesti kausi vaikutti olevan eteenpäinmenoa van Gaalin aikoihin nähden, sillä joukkue loi aiempaan nähden selvästi enemmän tilanteita. Maalinteko kuitenkin sakkasi, sillä liigassa syntyi 54 maalia, joka oli vain viisi enemmän LVG:n viimeiseen kauteen nähden. Tällä osa-alueella oli siis selkeästi parantamisen varaa. Zlatanin vakava loukkaantuminen ei ainakaan helpottanut asioita, vaikka ruotsalaisen piikkiin voidaan heikko viimeistely myös osin laittaa. Kärkipelaajan lisäksi fanien toiveunista löytyi kovan luokan laitahyökkääjän hankinta. Kysymysmerkki tosin oli, halusiko Mourinho laituria oikealle vai vasemmalle. Moni kannattajista allekirjoittanut mukaan lukien olisi pitänyt Marcus Rashfordin ja Anthony Martialin vasemmalla kaistalla, ja hankkinut vahvistusta oikealle laidalle, joka on viime vuosina jäänyt Unitedissa suorastaan rikollisen heikolle huomiolle. Etenkin, kun muistetaan millaisia pelaajia lähihistorian saatossa siellä on Old Traffordilla nähty. Kesän mittaan ilmassa leijuneet sitkeät huhut Ivan Perisicin hankkimisesta kertoivat kuitenkin, että Mourinho halusi nimenomaan vasemmalle puolelle kokeneen laitapelaajan. Kesän ensimmäisenä hankintana nähtiin vähemmän seksikäs nimi länsinaapurista, eli Victor Lindelöf. Keskuspuolustaja saapui Benficasta suhteellisen kovalla hieman yli 30 miljoonan punnan siirtosummalla. Moni ihmetteli että miksi, olihan Unitedissa samantasoisia keskuspuolustajia jo ihan riittävästi. Muutaman kuukauden huhumyllyn jälkeen ja Alvaro Moratan kosiskeluiden osoittauduttua tuloksettomiksi, kärkeen saatiin odotettu täsmävahvistus. United onnistui nappaamaan Everton-hyökkääjä Romelu Lukakun Chelsean nenän edestä, ja hankintahinnaksi muodostui vähintään £75m. Seuralegenda, ja Manchester Unitedin kaikkien aikojen paras maalintekijä Wayne Rooney jätti samalla Old Traffordin taakseen ja siirtyi kasvattajaseuraansa ilmaissiirrolla. Heinä-elokuun vaihteessa United kaappasi vielä Nemanja Maticin Chelsean riveistä, minkä jälkeen siirtokesä olikin jo taputeltu. Joitakin huhuja oli toki lehdissä ja interwebissä deadline day:hin asti, joskin huomattavasti vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Mourinhon mainitsema neljäs hankinta ei kesän mittaan realisoitunut, mikä luonnollisesti oli yksi syy seuraavan tammikuun aktiivisuudelle. Oliko siirtokesä sitten onnistunut? Tähän voi vastata että kyllä ja ei. Maticin ja Lukakun hankinnat olivat ehdottomasti onnistuneita. Molemmat lukeutuvat tätä nykyä Mourinhon luottopelaajiin, ja Chelsean näpäyttäminen oli mukava bonus siirtojen päälle. Sen sijaan Victor Lindelöfin kohdalla raati on yhä ulkona, kuten sanotaan. Huonosta pelaajasta ei ole kyse, mutta lopullinen taso selvinnee vasta tulevan kauden aikana. Suurin miinus kesästä oli, että oikealle laidalle ei tehty mitään. Transfer ins and outs IN VICTOR LINDELÖF (BENFICA) IN ROMELU LUKAKU (EVERTON) IN NEMANJA MATIC (CHELSEA) OUT CAMERON BORTHWICK-JACKSON (LEEDS, LOAN) OUT TIM FOSU-MENSAH (CRYSTAL PALACE, LOAN) OUT DEAN HENDERSON (SHREWSBURY, LOAN) OUT SAM JOHNSTONE (ASTON VILLA, LOAN) OUT REGAN POOLE (NORTHAMPTON, LOAN) OUT MATTY WILLOCK (UTRECHT, LOAN) OUT ANDREAS PEREIRA (VALENCIA, LOAN) OUT JOSH HARROP (PRESTON NORTH END) OUT ADNAN JANUZAJ (REAL SOCIEDAD) OUT GUILLERMO VARELA (PENAROL) OUT WAYNE ROONEY (EVERTON) Pre-season ManU pelasi kauden alla viiden ottelun rupeaman Yhdysvalloissa. Joukkue kaatoi ensimmäisissä peleissään LA Galaxyn (5-2), Real Salt Laken (2-1) sekä Manchester Cityn (2-0). Real Madridia vastaan päädyttiin 1-1 tasatulokseen, mutta United vei pelin rangaistuspotkuilla. Ainoa tappio tuli Barcelonalle lukemin 0-1. Joukkueen pelilliset puutteet tulivat eniten esille osin kakkosmiehistöään peluuttanutta Barcaa vastaan. Muuten kiertue sujui enimmäkseen positiivisissa merkeissä; Lukaku sai nopeasti maalihanat auki ja pelasi lupaavasti Rashfordin ja Mkhitaryanin kanssa kärjessä. Jenkeistä matkattiin seuraavaksi Norjaan, jossa kukistui Vålerenga lukemin 3-0. Ennen kauden avausta ManU voitti Sampdorian maalein 2-1. Pre-seasonilla kokeiltiin kenttäryhmityksistä niin 4-2-3-1:ä, 4-3-3:a kuin 3-5-2:a, jotka tulisivat myöhemmin olemaan eniten käytössä. Unitedin avaus Sampdoriaa vastaan 2.8.2017: Manchester United (3-5-2) De Gea Lindelöf - Smalling - Blind Valencia(c) - Pereira - Matic - Pogba - Darmian Mkhitaryan - Lukaku Ennakkotunnelmat kauden alla Edelliskaudella Chelsea vei mestaruuden yllättävän helposti, mutta kesän aikana molemmat manchesterilaisryhmät vahvistuivat selvästi lontoolaisia enemmän. Näiden kolmen seuran väliltä ykköspaikka tultaisiin todennäköisesti ratkomaan. Päällimmäisenä mielessä oli, että jos United saisi kotitasapelinsä käännettyä voitoiksi, mestaruus olisi ihan mahdollinen. UCL:n puolella minimitavoite oli päästä alkulohkosta jatkoon. Toiveissa oli myös, että nuorten talenttien, kuten Rashfordin ja Martialin kehitys säilyisi nousujohteisena. Kertaus kaudesta 2017/18 Mourinho on historian saatossa tehnyt toisella kaudellaan kovaa jälkeä, ja usein se on päättynyt mestaruusjuhliin. Alku oli nytkin lupaava. Ennen kuin liigassa potkaistiin pelit käyntiin, vuorossa oli kuitenkin Super Cupin finaali Real Madridia vastaan Skopjessa. ManU oli avausjaksolla enemmän tai vähemmän vastaantulija. Real meni toisen jakson alussa jo 2-0-johtoon, mutta United heräsi Fellainin vaihdon myötä ja Lukaku onnistui kaventamaan väkisin 2-1:een. Pelillisesti ottelun loppu oli rohkaiseva, sillä se osoitti, että tälläkin joukkueella pystytään haastamaan Euroopan ykkösseura ainakin yksittäisessä ottelussa. Näitä pelejä on siunaantunut Punaisille Paholaisille viime vuosina aivan liian vähän. Valioliigassa United laittoi ensi töiksi West Hamin ja Swansean nippuun 4-0-lukemin. Näin jälkikäteen katsottuna nuo pelit taisivat mairitella ManU:a, sillä kumpikin seura oli tuolloin tasoltaan todella heikossa hapessa. Alkukauden peleille ominainen piirre oli, että iso osa maaleista syntyi pelien loppupuolella vastustajan väsyttyä. Unitedin voitettua kolme ensimmäistä peliään oltiin Cityn kanssa sarjan piikkipaikalla. Ensimmäinen pistemenetys tuli neljännessä ottelussa 2-2-tasapelin myötä Stokessa. United nappasi lokakuulle saakka kuitenkin pisteitä kiitettävään tahtiin ja otti kaksi 4-0-voittoa lisää. Antonio Valencia laukoi OT:lla Evertonia vastaan yhden kauden maaleista kovalla tykityksellään. Maajoukkuetauko sekä Pogban loukkaantuminen sotkivat pahasti Unitedin voitokasta marssia ja tämän jälkeen saatiin kärvistellä useamman pelin ajan tehottomien esitysten kanssa. Media antoi Liverpoolia vastaan käydyn vieraspelin jälkeen isoa kritiikkiä, vaikka tulos oli sinänsä varsin hyvä. Tottenhamia vastaan koettiin pienten marginaalien peli, jossa ilman Harry Kanea pelannut Spurs voitettiin 1-0-lukemin. Huddersfieldiä (1-2-tappio) sekä Chelseaa (0-1-tappio) vastaan ei niitä tuloksiaakaan enää saatu naarattua. Mourinhon ohella varsinkin alkukaudesta loistanut Henrik Mkhitaryan joutui fanien hampaisiin. Pogban palattua ruotuun nähtiin ryhtiliike parempaan suuntaan. Kauden highlightseihin kuului allekirjoittaneella 4-2-voitto Watfordista sekä Jesse Lingardin upea soolomaali. Emiratesilla puolestaan nähtiin harvinaislaatuinen ottelu, jossa Arsenalin hyökkääjät takoivat päätään De Gea-nimiseen muuriin. Alun kaksi pikamaalia sekä Pogban henkilökohtainen taidonnäyte toisella jaksolla takasivat 3-1-voiton ManU:lle. Joulukuun alussa oli kauden tärkeimmän pelin aika, kun Guardiolan luotsaama Manchester City saapui vierailulle. Alkukaudella mielin määrin vastustajiaan dominoinut City ei laittanut OT:lla parastaan, mutta nappasi silti kahdella lahjamaalilla 2-1-voiton. Rashfordin tasoitusmaali oli lopulta laiha lohtu Romelu Lukakun tehtyä tuhoja omassa päädyssä. Tämän jälkeen mestaruus näytti vääjäämättä lipuvan naapuriseuraan. Tappio vaikutti Unitediin myös henkisesti kuten voidaan ottelun jälkipyykistä päätellä. Vuoden loppu meni taas mollivoittoisemmin ManU:n jäätyä kolmesti peräkkäin tasapeliin Valioliigassa ja seuran tiputtua liigacupista Bristolille. Erityisen ikävälle tuntui pistemenetys Leicesterissä, jossa Martialilla ja kumppaneilla oli enemmän kuin tarpeeksi paikkoja laittaa ottelu nippuun. UCL:ään United pääsi suoraan Euroopan liigan voittajana. Alkulohkovaihe meni ensimmäistä kertaa sitten Fergusonin lähdön jälkeen ilman suuria ongelmia. Samassa lohkossa pelasivat Benfica, TsSKA Moskova sekä FC Basel. Näistä viimeksimainittu meni Unitedin kanssa neljännesvälieriin. Mielellään olisi Old Traffordilla nähnyt nimekkäämpiä vastustajia, sillä tällaiset jengit eivät valitettavasti jaksa sytyttää nykyistä OT:n yleisöä. Vanha kunnon europeli-iltojen tunnelma jäi siis tällä kertaa hieman puolitiehen. ManU kuitenkin voitti kotonaan kaikki vastustajansa, ja vieraissa ainoa pistemenetys koettiin Baselissa 0-1-häviön myötä. Maaliero alkulohkosta oli varsin mukava 12-3. Paras esitys koettiin Moskovassa, jossa Lukaku ja Martial tekivät selvää jälkeä TsSKA:sta jo avausjaksolla. United voitti pelin lopulta 4-1. Uusi uljas vuosi avattiin 0-2-voitolla Evertonista, jolloin ManU samalla katkaisi tasapeliputkensa. Pogba pelasi yhden kauden parhaista otteluistaan Unitedin pelattua ranskalaistaikurille mieluisalla 4-3-3-muodostelmalla. FA-cupin puolella Derby ja Yeovil eivät tuottaneet vaikeuksia. Tammikuun paras uutinen oli, kun Arsenal-hyökkääjä Alexis Sánchez siirtyi £35m siirrolla Red Devilseihin, vaikka oli jo kovasti menossa mediarummutuksen myötä Cityyn. Heikkoa kautta pelannut Henrikh Mkhitaryan lähti samassa rytäkässä erillisellä siirrolla toiseen suuntaan. Oliko chileläisen hankinta puhdasta opportunismia vai neronleimaus Mourinholta, siitä lisää myöhempänä. Alexis pelasi ensimmäisen ottelunsa United-paidassa 26.1. Yeovilin vieraana. Tammikuun lopulla nähtiin nähtiin kovin yksipuolinen ottelu Tottenhamin vieraana. Phil Jonesin virheen seurauksena Spurs juhli jo minuutin kohdalla, ja pienestä heräämisestä huolimatta lontoolaiset puhkoivat Unitedin puolustuksen kerta toisensa jälkeen. Oli pieni ihme, ettei Spurs saanut enempää kuin kaksi maalia viimeistellyksi. Yhden voitokkaan pelin jälkeen jäätiin taas maaleitta, kun Newcastle otti kotonaan 1-0-voiton. FA-cupissa edettiin jatkoon Huddersfieldin kustannuksella, kunnes oli jo UCL:n jatkopelien aika... Sevillaan José Mourinhon manageroima ryhmä lähti vanhaan Mou-tyyliin omaa maaliaan ensisijaisesti suojellen. Romelu Lukakun noin 85 minuutin tienoilla saama paikka oli ehkä ainoa kunnollinen Unitedin tilanne koko ottelussa. De Gea esitti maalissa sankaritekojaan ja nappasi yhden laukauksen uskomattomasti lähietäisyydeltä. Old Traffordilla negatiivinen lähestymistapa ei enää toiminut, ja United osaltaan maksoi hintaa siitä, ettei saanut aikaan vierasmaalia Sevillassa. Voidaan myös aiheesta kysyä, miksi Mourinho lähti seuran perinteiden vastaisesti kyttäilemään vastustajan virheitä kotikentällä. Ben Yedderin kahdella maalilla Sevilla eteni jatkoon yhteismaalein 1-2. Tässä vaiheessa Paul Pogba oli vajonnut Mourinhon papereissa hetkellisesti penkkimieheksi. Sevillaa vastaan pelaaja tuntui vaihdosta tultuaan enemmän sotkevan joukkueensa peliä kuin auttavan sitä. UCL:n jatkopelien välissä pelattu ottelu Crystal Palacea vastaan on mainitsemisen arvoinen. Palace johti ottelua 2-0, mutta Smallingin ja Lukakun osumilla United väänsi itsensä tasoihin. Fergie-timella Nemanja Matic iski mahtavalla laukauksellaan voittolukemiksi 2-3. Sevilla-fiaskon jälkeen ManU:n kurssi palasi takaisin raiteilleen Brighton- ja Swansea-kotivoittojen myötä. Etihadilla pelatussa derbyssä City olisi voinut varmistaa mestaruuden, ja se olisi ollut United-fanin näkökulmasta kivuliasta se. Mourinhon master planin myötä Cityn mestaruus varmistui vasta WBA:lle kärsityn kotitappion jälkeen kaikessa hiljaisuudessa. Etihadilla United oli avausjakson köysissä, mutta toisella jaksolla nähtiin ehtaa vintage-Unitedia ja jälleen nousu 2-0-tappioasemasta 2-3-voittoon. Kuinka ollakaan, Paul Pogba oli kahdella maalillaan tuomassa ManU:a tasoihin. Chris Smalling puski voittomaalin erikoistilanteesta. Upea peli ja taas yksi osoitus lisää (huippu)jalkapallon ennalta-arvaamattomuudesta. Keväällä United otti vähän yllättäen päänahat kotikentällään niin Liverpoolilta, Arsenalilta kuin Chelsealtakin; kaikki ottelut päättyivät 2-1-numeroihin, kuten myös FA-cupin välierä Wembleyllä Tottenhamia vastaan. Kauden loppua kohden on kuitenkin havaittavissa viime kausilta tuttua ilmiötä. Liigassa kakkossija on hyvän aikaa näyttänyt varmalta ja samalla joukkueen suoritustaso hieman lopahtanut. Tätä kirjoittaessa jäljellä on enää kotipeli Watfordia vastaan sekä FA-cupin finaali. Yhteenveto Valioliiga Fanille aina se ykköskilpailu. United ylittänee 80 pisteen rajan, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. Ilman loppukauden kompasteluja olisi helposti päästy 85 pisteeseen, jolla useimpina kausina oltaisiin lähellä mestaruutta. Tällä kaudella ei kakkostilaa enempää tosin olisikaan ollut tarjolla. Aiemmin parjattu top6-rekordi on parantunut huomattavasti, vieraistakin saldo oli varsin mukava 7 pistettä 15 mahdollisesta. Parannettavaa on eniten vieraspeleissä selkeästi heikompia vastaan: nousijajoukkueita vastaan vieraissa saldo oli tällä kaudella karut 0 pistettä. Pelillisesti kausi oli kovin mourinhomaista, eli kliinisyyttä löytyy mutta näyttävyyttä moni kaipaisi kovasti enemmän. Ellei hyökkäyspelin osalta oteta edistysaskeleita, mestaruus jää ensi kaudellakin haaveeksi. UCL Minimi saatiin eli pudotuspelipaikka. Siihen ne ilonaiheet UCL:n osalta jäivät. Ei Sevilla huono joukkue missään nimessä ollut, mutta ehdottomasti olisi tästä parista Unitedin pitänyt päästä jatkoon. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta United on UCL:ssä vielä kauempana ykköspaikkaa kuin mitä se on kotimaan kamaralla. Ero mantereen parhaisiin seuroihin on edelleen turhan iso. Materiaali riittäisi paperilla, mutta Unitedin nykyinen pelitapa saattaa olla näissä kinkereissä ajastaan jäljessä, mihin viittaa myös Athletico Madridin jämähtäminen alkulohkoon. Unitedin on näitä Sevilloja ynnä muita vastaan otettava aloite omiin käsiinsä jatkossa, muuten on vaikea nähdä joukkuetta mukana kilpailun loppuvaiheissa. FA-Cup Mahdollisesti taas se kilpailu, josta saadaan "lohtupalkinto". Kyllähän FA-cupin voitto aina kelpaa, mutta näillä ei varsinaisesti viedä joukkuetta seuraavalle tasolle. Henkilökohtaisesti kyllä nautin FA-cupin Wembleyn peleistä, joissa tunnelma on ihan eri tasolla liigapeleihin nähden, ja pelaajat tuntuvat antavan kaikkensa kentälle. Eikä siitä nyt niin kauan ole, kun perinteikkäässä kilpailussa mentiin pitkään ilman silverwarea. (Päivitys tähän, eli Chelsealle kärsittiin finaalissa 0-1-tappio.) Liigacup Burtonin ja Swansean jälkeen tie nousi pystyyn hienosti pelanneen Bristolin vieraana. Tästä kilpailusta tippuminen ei kuitenkaan normaalisti suuremmin harmita. Tarjoaa hyviä näytönpaikkoja vähemmän pelanneille/junnuille, mutta eipä juuri muuta. Tilastoja: Parhaat maalintekijät (kaikki kilpailut) Romelu Lukaku 27 Jesse Lingard 12 Marcus Rashford 12 Anthony Martial 11 Paul Pogba 6 Marouane Fellaini 5 Chris Smalling 4 Eniten maalisyöttöjä (kaikki kilpailut) Anthony Martial 13 Paul Pogba 13 Romelu Lukaku 10 Jesse Lingard 9 Marcus Rashford 8 Henrikh Mkhitaryan 8 jatkuu..
  6. 4 points
    Jospa sitä kirjoittaisi sekalaisia ajatuksia nyky-Unitedin menosta. Vähän jäänyt foorumin käyttö vähemmälle viime aikoina. Olisiko sitten syynä tuo uusi ulkoasu, joka on mielestäni mennyt askeleen huonompaan suuntaan. Sääli, sillä ylläpito varmasti tehnyt kovasti töitä tämän eteen. Vähän kuitenkin luulen että jatkuvat softapäivitykset ei välttämättä ainakaan auta tuomaan uusia kirjoittajia foorumille, hyvä jos saisi vanhat pidettyä mukana. José hieman paranteli osakkeitaan Maunon napsittua varmat kotivoitot Brightonista ja Swanseasta. Maajoukkuetauko oli Unitedille varsin suosiollinen eikä uusia loukkaantumisia tullut. Kaikesta kritiikistä ja ylenpalttisesta marinasta huolimatta (jota on tullut itsekin kauden mittaan harrastettua) ManU on taulukossa toisena kaksi maalia Cityä enemmän päästäneenä. Kotisaldo on vakuuttava 13-2-1 ja vain kaksi pistettä sarjajohtajaa heikompi. Vieläkin silti harmittaa tappio UCL:n puolella Sevillalle vaikkei peliä ole edes nähtynä. Parin vuoden takainen Chelsean PSG-ottelu kummitteli itselläkin mielessä näiden otteluiden alla ja vähän näyttäisi, että Mourinhon lähestymistapa ei vain näissä kekkereissä enää ole ajan tasalla. Bayern kaivoi tosiaan Sevillasta voiton ja varmaan United olisi myös siihen pystynyt, jos Lukakun tilanteen ohella olisi edes vähän enemmän yritystä ollut maalintekoon. Taktiikoiden ohella Mourinholla on ollut vaikeuksia istuttaa Alexisia sekä Pogbaa pelaavaan kokoonpanoon ja tämä näkyi varsinkin UCL-kamppailuissa. Sevilla-kotipelikin taisi mennä taktisesti jotakuinkin Josén pelikirjan mukaan kunnes Pogba tuli kentälle. Sittemmin Paul on sentään vähän terästäytynyt niin maajoukkueessa kuin näissä helpoissa kotikamppailuissa, ja toivoa sopii että tahti säilyy nousujohteisena. Ei mielellään näkisi miehen lähtevän kesällä jolloin mentäisiin pysyvästi kahden miehen keskikenttään, mikä taas samalla tarkoittaisi vähemmän dynaamisuutta. Keskikenttä huutaa liikkuvaa ja syöttövarmaa pelaajaa kahden vähemmän mobiilin pelaajan rinnalle. Arturo Vidal ei ole ratkaisu ongelmaan, mutta jotain samantyyppistä pelaajaa voisi hakea. Yleensä kun Bayern haluaa runkopelaajistaan eroon niin silloin pitäisi Old Traffordin suunnalla hälytyskellojen vilkkua. Toisaalta Unitedilla on vaikeuksia pelata edes yhtä ehyttä 90-minuuttista, mihin voisi auttaa pikemminkin joku peliä paremmin rauhoittava pelaaja. Sanchez on löytänyt nähtävästi lopullisen paikkansa vasemmalta, josta tilanteen mukaan hakeutuu keskelle pelattavaksi. Ajattelin alunperin, että oikea laita sopisi mainiosti chileläiselle, mutta Mourinho näkee toisin. Voihan toki olla, että Alexis ei enää oikealla ole tehokkaimmillaan, kun viime vuosina siellä on tullut niukasti minuutteja. Swanseaa vastaan Alexis iski siis ensimmäisen United-osumansa; parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tietysti sitä on itse kullakin mielessä jo käynyt, oliko tämä hankinta tarpeellinen, vaiko pelkästään näpäytys kepillä Manchester Cityn sormille. Tilanteeseen saadaan todella vahvistusta vasta ensi kaudella, jolloin Alexisilla on ehyt pre-season takana, ja chileläinen tuntee joukkuekaverinsa huomattavasti paremmin. Oikean laidan hyökkäysvastuu on jäänyt kokonaan Valencian harteille Unitedin yrittäessä kuormittaa vasemman laidan 3-4 pelaajan voimin. Ihan kivasti tuollainen taktiikka on toiminut ainakin selvästi heikompia vastaan. Liverpool-pelistä ei suurempia havaintoja itsellä ole, mutta siellä taisi olla Rashford tuhoa aiheuttamassa parin muun pelaajan kanssa. Huippujoukkueiden pitää silti pystyä hyödyntämään molempia laitoja ja 32-vuotiaasta Valenciasta ei tähän enää yksinään ole. Pelaajan saadessa pallon edellä on aina vähintään yksi vastustajan pakki ja järkevät syöttövaihtoehdot yleensä sivulla. Kesällä pitäisi hankkia uusi laitahyökkääjä, joka pystyy haastamaan aktiivisesti sekä antamaan laadukkaita keskityksiä. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä sopivia vaihtoehtoja ei markkinoilla liikaa ole ja ne vähätkin maksavat järjettömästi (Bale). Lukakulla pyyhkii parhaillaan hienosti ja kasassa on jo 25 maalia kaikki kilpailut mukaan luettuna. Romelun meno näyttää kentältä yhä hieman kankealta, ensimmäinen kosketus ei ole aina riittävä, mutta tulosta tulee ja se on pitkässä juoksussa tärkeintä kauneuspisteiden sijaan. Jos olisin Lukaku, tiputtaisin ruhosta kilon kaksi pois jolloin ketteryyttä tulisi vähän lisää. Jos belgialaista verrataan muihin huippukärkiin, tekemistä on vielä. Ei siis maailmanluokkaa, mutta ehkä siihen seuraavaan eliittipelaajien listaan Lukakun voisi jo laskea. Lukakun ansiosta United on tällä kaudella vaihtanut 1-1-tasapelit voitoiksi ja sitä kautta samalla 6. sijan 2. sijaan. Zlatan tosiaan lähti ja tottahan toki se tuli noteerattua. Iso kiitos siitä, että pääsi ruotsalaisen otteita Unitedissa ihastelemaan. Parhaiten mieleen jäivät EL:n voitto sekä upea esitys Liigacupin finaalissa. LA:ssa Zlatan ehti jo jatkamaan siitä mihin Unitedissa jäi. Jatketaan laitapakeista.. Optimitilanteessa olisi kesän jälkeen kaksi uutta laitapuolustajaa. Youngin ja Valencian taso riittää alaspäin hyvin mutta hyökkäysten tukemisessa jää paljon toivomisen varaa. TFM on pelannut käsittääkseni vakuuttavaa kautta Palacessa ja siinä olisi hyvinkin potentiaalinen oppipoika Valencialle. Vasemmalla Young on korvattava toisella pelaajalla ja näkyvissä on kaksi selkeää kandidaattia: Juven Alex Sandro sekä tällä foorumilla useampaan otteeseen esillä ollut Kieran Tierney. Onhan se sääli ettei Shaw ole pystynyt lunastamaan kovia odotuksia, mutta huippujengillä ei ole varaa odotella kausitolkulla yhden pelaajan tasonnostoa. Varmasti tuolla harjoituskentällä tapahtuu paljon sellaista josta Mourinho näkee, ettei Shawn taso vain riitä Youngin edelle. Viimeisimmät ottelut Shaw'lta eivät ole lisäksi vakuuttaneet, joten kesällä lienee kaikkien kannalta parempi nostaa kytkintä. Daley Blindistä mainittava sen verran että hollantilainen ei ole tainnut pelata tällä kaudella juuri yhtään jotain liigacup-peliä lukuunottamatta. Tällä hetkellä on edelleen loukkaantuneena. Mourinholla ei taida kovin suuria suunnitelmia olla pelaajalle, joka näyttää aika potentiaaliselta lähtijältä kesällä. Siitä saisi joku seura pilkkahintaan laadukkaan syöttelijän. Menisi jossain Barcassa rotaatiopelaajana helposti. Toppariosastolla näyttää vaihteeksi aika hyvältä kun suurempia loukkaantumishuolia ei ole. Alati sairastuvalla viihtyvän Phil Jonesin myisin kesällä ja mahdollisesti kovan kaliiberin ukkoa tilalle. Eric Bailly on saanut mukavasti minuutteja alle oman loukkaantumisensa jälkeen ja pelituntuma tuosta vielä varmasti paranee. Victor Lindelöf on alkanut näyttämään United-tason puolustajalta, vaikka toisinaan virheitä tekeekin. Määrällisesti Unitedilla on toppareita riittävästi vaikka yksi pelaaja lähtisi. Ongelmat toppareilla ovat pääasiassa pelin avaamisessa. Tätä ei pidä väheksyä, sillä jo yhden pelaajan vaihtamisella on valtava merkitys hyökkäysten käynnistämisessä. Korvataan vaikka hieman puujalkainen Chris Smalling Toby Alderweireldilla, niin ero on aika merkittävä. Unitedin peli ei nykyisellään silmiä hivele vaan se on rutinoitunutta, vähän varman päälle pelaamista, sekä tuloksekasta. Jos Mourinho haluaa tulosten ohella voittaa fanit sekä vaisun Old Traffordin yleisön puolelleen, siihen tarvitaan yksinkertaisesti näyttävämpää peliä. Tämän kauden suhteen mulla on aika kaksijakoiset fiilikset, mutta eri syistä kuin viime vuonna. Liigassa on mennyt hienosti, ja ilman naapuriseuran friikkikautta United haastaisi uskottavasti mestaruudesta. Toisaalta UCL-fiasko Sevillalle kirvelee, vaikka tuota kilpailua ei United tällä nipulla olisi mitenkään pystynyt voittamaan, eihän? Mahdollisuudet pokaaliin on tälläkin kaudella toki edelleen olemassa, mutta Spursin kaataminen Wembleyllä tulee olemaan kovan työn takana. FA-cupin voitto kuitenkin maistuisi erittäin hyvälle niin seuralle kuin faneille. Se antaisi lisäksi enemmän tilaa Mourinholle hengittää, sillä monien mielestä lusitaani ei näillä näytöillä ollut oikeutettu jatkosopimukseensa.
  7. 4 points
    Needles

    Michael Carrick

    Kesällä 2006 Unitedin edellisestä mestaruudesta oli kulunut kolme vuotta, vaikka joukkueessa pelasi Scholesin, Ferdinandin, Rooneyn ja Ronaldon kaltaisia pelaajia. Heinäkuun lopulla United teki kesän ainoan hankintansa, kun Michael Carrick siirtyi Tottenhamista seuran silloisella ennätyssummalla. Muita pelaajia Ferguson ei kesällä hankkinutkaan. Keanen korvaajaksi ajateltu Carrick tuomittiin mediassa ennakolta ylihintaiseksi hankinnaksi ja mahdolliseksi flopiksi. Seuraavan seitsemän kauden aikana United voitti mestaruuden viiidesti. Erittäin hieno ja tyylikäs pelaaja. Tulee jäämään historiaan yhtenä Unitedin suurista keskikenttäpelaajista Robsonin, Incen, Keanen ja Scholesin ohella. Viimeisimmän kanssa muodosti tyylikkäimmän ja taitavimman keskikentän kaksikon, mitä Valioliigassa on nähty. Suuren yleisön silmissä Carrick on ollut koko uransa ajan aliarvostettu, eikä ikinä saanut kunnon näyttöpaikkaa maajoukkueessa. Jos omistaisi Italian tai Espanjan passin, niin olisi ollut koko uransa ajan maajoukkueen avainpelaajia ja miehestä puhuttaisiin nyt samassa lauseessa Pirlon, Xavin ja kumppaneiden kanssa. Samaan aikaan, kun nämä voittivat pokaaleja Iniestojen, Seedorfien ja kumppaneiden vierellä, niin Carrick pystyi samaan, vaikka vierellä pelasi Anderson tai Tom Cleverley. "He is one of the best holding midfielders I’ve ever seen in my life - by far" - Pep Guardiola
  8. 3 points
    Itsellä alkaa olla sellainen tilanne, että toivon tappiota, jotta tähän sekoiluun saataisiin jotain muutosta.
  9. 3 points
    Jos mietitään tulevaa kautta yksilötasolla niin otetaan kiinni muutamaan mielenkiintoiseen nimeen. Nuoret puolustajat Trent Alexander-Arnold ja Joe Gomez tekivät viime kaudella läpimurtonsa edustusjoukkueeseen käytännössä jakaen minuutit oikean laitapakin tontilla. Tulevalla kaudella uskon, että Alexander-Arnold ottaa tontin omakseen tai jakaa sen Nathaniel Clynen kanssa, mutta nyt voisi olla hyvä kausi ajaa Joe Gomezia sisään topparin tontilla, jossa tämän tulevaisuus ilman muuta on. Van Dijk on terveenä ollessaan varma nimi puolustuksen keskustaan ja vaikka Dejan Lovren pelasi vahvan loppukauden niin ei hänestä koskaan tiedä. Joel Matip tuntuu käyttäneen jo oman mahdollisuutensa eikä Ragnar Klavan ole muuta kuin rotaatiopelaaja. Itse koittaisin rohkeasti Gomezia keskustassa ja nuori englantilainen voisi vahvojen fyysisten ominaisuuksiensa avulla ottaa sen paikan omakseen. Mohamed Salahin tilanne on myös milenkiintoinen. Viime kausi ylitti kaikki odotukset, mutta kykeneekö Salah toistamaan tempun myös tällä kaudella. Salah johti viime kaudella liigan tilastoja mm. laukauksissa, maalipaikoissa, pallon kosketuksissa boksin sisällä jne. joten hänen menestymisensä ei ollut mitään sattumaa. Salah on varmasti Liverpoolin hyökkäyksen terävin ase myös ensi kaudella ja hän tulee saamaan maalipaikkoja myös jatkossa. Salah on taatusti merkattu mies vastustajien keskuudessa, mutta milläs sitä tuon tason pelimiehen pysäyttää. Mielestäni joku 25-30 liigamaalin kausi on ihan realismia myös ensi kaudella. Keskikentällä James Milnerin, Jordan Hendersonin ja varmaan ennen kaikkea Gini Wijnaldumin peliaika vähenee huomattavasti. Milner on monipuolisuutensa ansiosta kolmikosta parhaassa asemassa ja hän on osoittanut pystyvänsä tehoihin maalisyöttöjen muodossa. Henderson ja Wijnaldum ovat pelaanneet alempana keskikentällä ja nyt kun Fabinho ottaa sen tontin itselleen niin tämän kaksikon täytyy keksiä oma pelinsä uudestaan, jotta he kykenevät tarjoamaan jotain lisää joukkueelle. Mikäli Liverpool hankkisi vielä huhuissa pyörineen keskikenttäpelaaja Nabil Fekirin niin Wijnaldum varmaan siirtyisi muualle. Saa nähdä olisiko sitten Ben Woodburnilla potentiaalia ottaa keskikentän kolmas tontti itselleen jos hän ei lähde lainalle. Kärkipelaajia on tällä hetkellä vähän liikaa ja ainakin Danny Ings ja Divock Origi ovat lähtökuopissa. Ingsin kohdalla on pyöritelty Crystal Palacea, Southamptonia ja Bournemouthia. Origia on yhdistelty mm. Newcastleen. Varmaan alemman puoliskon seuroista useampi joukkue on tämän kaksikon perässä. Origin ehkä vielä lainaisin, mutta Ings haluaa ihan ymmärrettävästi säännöllistä peliaikaa muualta niin tsempit jatkoon vaan hänelle. Domenic Solanke ei onnistunut debyyttiakudellaan tekemään vaikutusta ja hän on varmaan lähdössä lainalle muualle. Daniel Sturridgeakin on kaupiteltu muualle jo pidemmän aikaa, mutta miehen palkka ja Liverpoolin pyytämä siirtokorvaus taitaa pelotella ostajaehdokkaat muualle ja Sturridge taitaa jatkaa joukkueessa vielä ensi kauden ja siirtyy sitten vuoden päästä vapaana agenttina pois. Xherdan Shaqirista on jotenkin hyvät fibat ja jos Liverpool pelaisi tuolla 4-4-2 systeemillä niin Shaqiri voisi saada enemmän vastuuta kuin moni uskookaan ja hän on kuitenkin ihan kelpo pelimies niin mikäs siinä. Sadio Mané jäi viime kaudella vähän Salahin ja Roberto Firminon varjoon niin uskon, että hän nousee taas isosti esiin tulevalla kaudella. Firmino on uskomattoman hyvä joukkuepelaaja ja todella viisas kaveri ja iski siinä sivussa liigassa ja UCL:lässä tehot 25+14. Tuntuu ettei hänenkään kohdallaan ole silti ihan sitä parasta vielä nähty ja hän kykenee edelleen kehittymään. Minkälaisia odotuksia foorumistitovereilla on Liverpoolin ensi kauden suhteen?
  10. 3 points
    20Legend

    Fred

    FRED IS OFFICIALLY RED Manchester United is delighted to announce it has finalised the transfer of Frederico Rodrigues de Paula Santos (Fred) from Shakhtar Donetsk. The player completed a medical and has agreed a five-year contract with the option to extend for a further year. The 25-year-old Brazilian international midfielder has won a number of club honours, including three league titles in Ukraine. Jose Mourinho said: “Fred will complement our other midfielders' qualities, which we need; his creative brain and passing vision will give us another dimension to our game. I am very happy he is joining our club and I believe our players know how important he can be in our team.” Fred said: “This is the biggest club in the world and I am delighted to be a part of this amazing team. To work with Jose Mourinho, who has won so many trophies in his time as a coach, is an opportunity not to be missed." ”I cannot wait to get started and to meet my new team-mates. I would like to thank everyone at Shakhtar Donetsk for everything they have done for me over the past five years." “This is a very exciting time for me with my focus now fully on the World Cup with Brazil.”' Frederico Rodrigues de Paula Santos (Fred) Date of Birth: Mar 5, 1993 (25) Nationality: Brazil Place of Birth: Belo Horizonte Height: 1,69 m Foot: left Senior Career Internacional 2011–2013 Shakhtar Donetsk 2013-2018 Manchester United 2018-
  11. 3 points
    Täytyy sanoa, että juuri nyt Liverpoolilla on pullat aika hyvin uunissa. Takataskussa on paikka UCL:län semifinaaleissa, Valioliigassa top 4 sijoitus on käytännössä varmistettu ja joukkue pelaa ehkä kauden parasta peliään. Eilen näki oikeastaan heti ottelun alusta alkaen, että nyt on potentiaalia takoa taululle rumat lukemat sillä sen verran letkeän näköistä peli oli. Hyökkäykset olivat monipuolisia ja puhkoivat Bournemouthin alakertaa kerta toisensa jälkeen niin mukavahan tuollaista peliä on katsella. Hyökkäyskolmikko tinttasi maalit mieheen, mutta olen Torres9:n kanssa samaa mieltä, että Trent Alexander-Arnold oli ottelun paras pelaaja. Jamppa on sen huonon ManU pelin jälkeen parantanut menoaan kuin sika juoksuaan ja varsinkin miehen keskitykset ovat ihan joukkueen kärkipäätä. Kaverilla on vielä aika hyvä laukaus laitapakiksi niin hän on sellainen todellinen hyökkäyspelote laitapakin tontilla, mitä Liverpoolissa ei olla nähty sitten Glen Johnsonin parhaiden vuosien. Onhan toisella laidalla pelaava Robertsonkin hyvä ja toisinaan hänenkin keskitykset osuvat aivan nappiin, mutta jotenkaan siinä touhussa ei ole sellaista vaaran momenttia mitä nuorella TAA:lla, vaikka skotlantilainen onkin sitten puolustuspäähän parempi pelaaja. Tuota UCL-arvontatulosta ei tullut ilossa ja onnessa kommentoitua tuoreeltaan, mutta kyllähän tässä Liverpoolilla nyt tuuri kävi. En millään jaksa uskoa, että Liverpool lähtisi UCL:län semifinaaleissa aliarvioimaan vastustajaa toisin kuin ehkä jotain WBA:ta tai Palacea vastaan niin kyllä tästä pitäisi hoitaa tiensä finaaliin. Aika vähän on tullut AS Romaa seurattua tämän kauden aikana, mutta kyseessä taitaa olla erittäin ailahteleva joukkue. No tästä hyvänä esimerkkinä on tietysti UCL:lässä Barcaa vastaan kärsitty 4-1 tappio, jota seurasi kotona uea 3-0 voitto, mutta sitten kotimaan liigassa hävisivät heti tämän jälkeen Fiorentinalle kotonaan 0-2, vaikka voittivat hallinan 70-30 ja laukaukset 25-3. Kärjessä Romalla painaa vanha tuttu Valioliigan ystäville eli Edin Dzeko ja ehkä hänessä kulminoituu juuri tuo epätasaisuus eli toisinaan aiva loistavia väläytyksiä, kun taas toisinaan hukkuu kuvasta täysin. Anfieldilla aloitetaan tämä pari ja siitä pitäisi lähteä, että päästäisiin jonkun 2-0 tuloksen kanssa Roomaan. Barcelona ei kestänyt vieraissa Roman prässiä ja joutui siellä ihan mankeliin, mutta Liverpoolille ylhäältä prässäävät ja pelaavat joukkueet ovat tuttuja ja heitä vastaan on saatu menestystä, kuten vaikka nyt Cityä vastaan Euroopassa pelattu ottelupari parhaiten osoittaa. Liverpoolin ei tarvitse olla koko ottelua se hallitsevampi osapuoli ja joukkue voi silti saada ottelusta tuloksen, mikä on Champparissä ihan elinehto. Real, Barcelona eikä edes kunnolla Bayern joudu tällaisiin tilanteiseen omien maidensa liigoissa niin siellä ollaan sitten aina ihan köysissä kun vastustaja painaakin pelin omaan päähän. Aika harvassa ovat kuitenkin ne joukkueet, jotka 180 minuuttisen otteluparin kykenevät olemaan kaiken aikaa se dominoiva osapuoli niin silloin on elinehto, että kykenee selviytymään myös paineen alla ja tämän Liverpool osaa parhaiten jatkossa olevista joukkueista. Salah on varmasti aivan pähkinöissään, kun pääsee takaisin Roomaan ja onhan Liverpoolillakin kaupungista loistavat muistot mm. kahden Roomassa napatun UCL-voiton myötä. On se varmasti huikea fiilis täällä kotisohvillakin kun välierät pyörähtävät Anfieldilla käyntiin. Näitä hetkiä Jürgen Klopp meille faneille lupasi vetovastuun ottaessaan ja nyt saksalainen alkaa lunastaa näitä odotuksia. Danke Schöne!
  12. 3 points
    Varo mitä toivot, se voi toteutua Uskomaton avausjakso Liverpoolilta ja City oli täysin vastaantulija. 3-0 Liverpoolille Salahin, Oxlade-Chamberlainin ja Manén osumilla! Chambon maali oli sellainen Gerrard-esque pommi takanurkkaan, että melkein vierähti nostalgiankyynel silmäkulmasta. Melkein voisi tintata vielä yhden maalin tuohon toisen jakson alkuun, sillä ei tässä kannata lähteä pelkästään puolustamaan. Kauden kotiottelussa tehtiin tämä virhe Valioliigassa reilussa johtoasemassa ja City päästettiin siinä ihan turhaan vielä mukaan. Nyt vaan oma pakka tiiviinä, vähän voidaan minimoida riskejä, mutta muuten vaan samaan maliin jatketaan. Painetta vaan Cityn alakertaan oikean paikan tullen ja sitten nopealla vastaan. Cityn on jo yhden puoliajan jälkeen pakko hyökätä aktiivisemmin, jos mielivät tästä jatkoon. Tai no kyseessä on Liverpool niin en tiedä... On tämä ihanaa!
  13. 3 points
    No niin tänään ilmeisesti 13.00 aikaan alkaa arvontatilaisuus Champions Leaguen neljännesvälierien osalta. Arvontaan osallistuvat seuraavat joukkueet: Arvontaan ei osallisu mm. Manchester United No joo nyt pantiin halvalla, mutta niinhän se Mourinhokin sanoi kun Pogba palasi Manchesterin yöstä... Sori en tiedä mikä muhun meni... Noita mahdollisia vastustajia kun rankataan niin Roma ja Sevilla ovat vähän eri kastissa noiden Euroopan jättiläisten kanssa. Täten nämä kaksi joukkuetta olisivat omat suosikit Liverpoolin vastustajiksi. AS Roma Roma olisi vastustajista se mieluisin. He selvisivät jatkoon ennakkoon tasokkaasta alkulohkosta, jossa pelasivat Chelsea, Atletico Madrid ja Qarabag. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella he pudottivat Shakhtar Donetskin vierasmaaleilla, joten aika rimaa hipoen menivät jatkoon. Serie A:ssa Roma on kolmantena, mikä kuulostaa turhan hyvältä, sillä heillä on 2. sijalla olevaan Napoliin matkaa jo 14 pistettä. Roman joukkue ei oikein muutenkaan vakuuta. Siellä on aika kankeaa porukkaa ja joukkueella on ongelmia maalinteon kanssa. Mielenkiintoisen otteluparista tekisi se, että tuleva Ballon D'Orin voittaja Mohamed Salah siirtyi Roomasta Liverpooliin viime kesänä £35 miljoonan pilkkahinnalla. Sevilla Sevillaa vastaan pelattiin kahdesti jo alkulohkoissa ja vaikka ottelu päättyi Englannissa 2-2 ja Espanjassa 3-3 niin Liverpool oli näissä kuitenkin niskanpäällä. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Sevilla pudotti Manchester Unitedin, joten heidän taipaleensa kahdeksan joukkoon on ollut aika helppo. Sevilla on viheliäinen vastustaja, mutta heillä on puolustuspelinsä kanssa suuria hankaluuksia, minkä Manchester Unitedkin olisi luultavasti havainnut jos olisi kahdessa osaottelussa tohtinut poistua omalta alueeltaan vastustajan puolelle. La Ligassa Sevilla on 5. ja kun matkaa neljäntenä olevaan Valenciaan on 9 pinnaa niin viime vuosina Europa Leagueta dominoinut joukkue joutunee palaamaan EL:län puolelle ensi kaudeksi. Liverpoolin hyökkäys teki Sevillan alakerrasta selvää alkulohkoissa ja nyt kun puolustuspeli on paremmin uomissaan niin Liverpool pudottaisi Sevillan jatkosta mikäli joukkueet arvottaisi vastakkain. Helpolla Pool ei tulisi pääsemään sen on jo seurojen viimeiset kohtaamiset osoittaneet. Juventus Italian kenttiä viime kaudet dominoinut ja kahdesti viimeiseen kolmeen kauteen UCL-finaaleissa pyörähtänyt Juventus on papereissani kolmanneksi helpoin vastustaja. Joukkue on jo ikääntynyt ja kankea, mistä hyvänä osoituksena toimii, että UCL:län edellisellä kierroksella kaikista joukkueista Tottenham Hotspurs piti heitä pelillisesti pilkkanaan, kunnes sitten tapojensa mukaan jäi pikkuriikkisen verran siitä, että olisi melkein saavuttanut jotain. Niin tai näin Juventuksen alakerran keski-ikä lähentelee jo neljääkymppiä eikä tuollaiset guppet saa pidettyä Liverpoolin nopeita ja juonikkaita hyökkääjiä aisoissa vaikka mikä olisi. Eurokentillä ruskeat kirjekuoretkaan eivät auta ja neutraalissa tuomaritoiminnassa Juventus on aina kärsivä osapuoli oman maan liigaansa verrattuna. Higuain hassuttelee kärjessä ylipainoisenakin 30 maalin kausia, mikä kertoo ehkä enemmän Serie A:n tasosta kuin mistään muusta. No nuori Dybala on ihan kelpo pelimies, mutta tokkohan Pool tästä parista jatkoon etenisi. Manchester City City on saanut pelata Euroopassa ihan yhtä helppoja pelejä kuin kotimaan liigassa. Alkukohkossa Cityzenit saivat vapaapassin jatkoon jo sillä hetkellä, kun Napoli, Shakhtar Donetsk ja Feyenoord arvottiin heidän kanssaan samaan lohkoon. Reservejä peluuttamalla joukkue olisi edennyt jatkoon myös pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, heidän kohdatessaan noin tätä nykyä Championshipissä pelaavan Sunderlandin tasoisen joukkueen Baselin. Syyskaudella Manchester City voitti kyseenalaisen tuomaritoiminnan jälkeen Liverpoolin parilla maalilla, mutta kauden toisessa kohtaamisessa Liverpool näytti Citylle oman paikkansa ja pokkasi voiton. Pep on muutenkin ollut Kloppon takataskussa koko miesten valmennusurien ajan eikä ole syytä olettaa, että mikään muuttuisi tässäkään vaiheessa. Real Madrid Tykkäävät hyökätä eivät niin välitä puolustaa, jotenkin tutun kuuloinen lause. Real Madrid on kuin Liverpool, mutta heikompi painos. Hyökkääjät pelaajat poistuvat vain aniharvoin vastustajan boksista ja tällöinkin korkeintaan tuomarin eteen käsiään viittomaan ja elehtimään kuin nukketeatterissa. Real Madrid on kuitenkin puhtaasti Cristiano Ronaldon ansiosta voittanut kilpailun kaksi kertaa peräkkäin vaikka kärkipari Karim Benzema on yrittänyt parhaansa ettei näin kävisi. Walesin tähtipelaa Gareth Bale ei pääse vaihtopenkiltä kentän laidalle reväyttämättä takareittään, joten hänestä tuskin koituu ongelmia. Puolustuspäässä Sergio Ramos on parempi ylös- kuin alaspäin ja vaikka tämä on tunnettu loppuhetkien maaleistaan, niin siinä vaiheessa kun hän puskee lisäajalla maalin Liverpoolia vastaan Pool johtaa otteluparia ja neljällä osumalla. Bayern München Saksan ylpeys johtaa oman maansa liigaa tuttuun tapaan 50:llä pisteellä ja on matkalla viidenteentoista perättäiseen liigamestaruuteensa. Alkulohkoissa joukkuetta ei napannut pelata Carlo Ancelottin alaisuudessa, mutta valmentajan vaihduttua 83-vuotiaaseen Jupp Heynckesiin on peli alkanut kulkea tuttuun tapaan. Maailman paras maalivahti Manuel Neuer on loppukauden loukkaantuneena ja saksalaisten maalilla pelaakin Sven Ulreich, joten joukkueen maalivahtitilanne on huonompi kuin Liverpoolin, saavutus kai sekin... Kärjessä Robert "silver fox" Lewandowski on katsonut ilmeisesti liikaa karismaattisen George Clooneyn filmejä ja värjännyt hiuksensa harmaaksi. Lopputulos on kuitenkin lähempänä Roxetten solistia Marie Fredrikssonia kuin Clooneyta. Tästä huolimatta Lewandowski kuin myös koko muu joukkue on vaarallinen eurokentillä. Mieluummin en pelaisi heitä vastaan tässä vaiheessa, vaikka alakerran kankeat koivet toki takaavatkin sen, että Pool tästä parista menisi jatkoon. Barcelona Kruisailee Espanjan mestaruuteen, kun Realia ei nappaa pelata. Liverpoolista hankittu Coutinho ei saa enää pelata Eurokentillä, mutta eipä tuo mahdu avaukseen liigassakaan, joten kyse ei ole suuresta menetyksestä. Mikäli Loris Karius pitää jalkansa paremmin yhdessä kuin maksullinen nainen niin Messin maalit saadaan nollattua minimiin, terveisiä vaan länkisääri Courtois'lle. Maailman paras kärkihyökkääjä, Liverpoolistakin kokemusta omaava Suarez on kärjessä valtava pelote, mutta hänen ja Messin lisäksi joukkueesta ei juuri iskuvoimaa löydy. Alakerrassa Piqueta kiinnostaa enemmän Katalonian poliittinen tilanne ja vitsien vääntäminen twitterissä kuin pelaaminen, eikä hänen kaltaisilla kankeilla koivilla Salahin perässä pysyttäisi muutenkaan. Vahva kärkikaksikko ja takataskussa olevat tuomarit tekevät joukkueesta kuitenkin erittäin hankalan vastustajan, jota en mieluummin kohtaisi.
  14. 3 points
    Nämä tällaiset managerivaihtoehdot á la Dyche voidaan melkein suosiolla unohtaa heti kättelyssä. Tähän ei oikeastaan ole syynä managerin pelitapa vaan riittävät aikaisemmat näytöt luotsata suurjoukkuetta. Niitä näyttöjä ei yksinkertaisesti ole. Manchester Unitedin managerina oleminen ei ole ainoastaan kentän reunalla käskyttämistä vaan oikeastaan koko United-paletin pyörittämistä. Ja tämän osalta nähtiin, että esim. Moyesilla ei ehkä kuitenkaan ollut riittävästi rahkeita täyttämään niitä saappaita. Toki tämähän on Fergusonin luoma "perintö", jonka hän jätti jälkeensä. Tämä on samalla myös eräänlainen kirous, josta en usko Unitedin hetkelleen päästävän eroon ellei joukkue romahda ja tipahda lähes alasarjajoukkueeksi, jolloin koko systeemi ja ajattelutapa on rakennettava uudelle pohjalle. Kiva on varmasti heitellä sopivia nimiä markkinoilta vaihtoehdoksi Mourinholle, mutta todellisuudessa niitä sopivia vaihtoehtoja ei oikein ole. Jossain vaiheessa hamassa tulevaisuudessa vastuu saattaa siirtyä jollekin Class of ´92 miehistä, mutta toistaiseksi kellään näistä ei ole riittävästi näyttöjä vaikka organisaatio ja kunnioitus sekä faneilta että pukukopissa varmaan olisikin lähtökohtaisesti taattu. Olen jo aikaisemminkin tätä toitottanut, mutta Moyesin ja LvG:n jälkeen Unitedin tarvitsee ennen kaikkea jatkuvuutta, vaikkakin se sitten tarkoittaisi kausia ilman pokaaleja. Kuka oikeasti uskoi, että elämä SAF:n jälkeen tulisi jatkumaan ruusuilla tanssien? Needles taisi tästä todetakin jo muutamaan otteeseen aikanaan. En usko hetkeäkään, että menestys tulee automaattisesti uuden managerin mukana, varsinkaan jos ajattelutapa taustalla tulee olemaan 1-2 kautta --> tulos tai ulos. Uskon, että United tulee menemään Mourinholla jatkosopimuksen loppuun asti ja sitten katsotaan tilanne uusiksi ja millä tavalla jalkapallomaailma siinä vaiheessa makaa.
  15. 3 points
    Golden Age Milanista

    Milan 2017-2018

    No mä otin semmoisen pienen vertailun Cutroneen, joka on aika ykspuolinen hyökkääjä. Silva on monipuolisempi kaveri minusta ja todella moderni kärki, kuten sanoit. Mutta joo, legendoihin vertailu on usein persoonan kannalta ikävää. Kukaan ei voi olla uusi Pele eikä Maradona, ei edes Messi.. Legendoihin vertailu on minusta silloin paikaillaan, kun kuvaillaan pelityyliä. Silloin se vertailu on enemmänkin adjektiivi, kuten keltainen tai paksu. Borini tuli jo ensimmäisessä Arsenal -pelissä lopussa oikeaksi pakiksi. Luulen, että Genoa-pelissä Gattuso halusi lisää tietoa Borinin kyvyistä pakkina ja ehkä Calabria ei ollut 90 minuutin kunnossa . Syksyllähän Montella peluutti osin loukkaatumisten takia Borinia wing backina. Siinä Borini oli kyllä yllättävän hyvä, Borini pääsi wingbackina munaravaamaan laitaa pitkin loputtomasti. Tämä perinteinen laitapakkirooli ei kyllä sovi niin hyvin Borinille, mutta yllättävän hyvin sekin meni, jos ottaa huomioon, että kokemusta siltä pelipaikalta on varmaan aika vähän.
  16. 3 points
    Huomenna klo 20.00 Suomen aikaa jatkuu Milanin kamppailu Eurooppaliigassa.. Tällä kertaa vastaan tulee yksi Eurooppaliigan suurimpia joukkueita ja ennakkosuosikkeja, englantilainen Arsenal. Ensimmäinen peli on siis Milanossa San Sirolla ja seuraava Lontoossa. Arsenalista voisi kirjoitella, vaikka kuinka paljon. Tällä kertaa keskityn kuitenkin vain Arsenalin Euro-historiaan. Joukkue on voittanut vähän: (Messukaupunkien cupin voitto: 1970 ja Cup-voittajien cupin voitto: 1994). Mutta voittaminen ei ole aina kaikki kaikessa. Arsenal on ollut poissa Mestareiden liigassa kaudesta 1998-1999 jälkeen vain kerran (1999-2000), jolloin joukkue pelasi UEFA-cupia, eli Eurooppaliigan edeltäjää. Tämä siis ennen tätä kautta.. Viime kaudella joukkue jäi Valioliigassa 5. ja Mestareiden liigaan päässeestä Liverpoolista 1 pisteen. Tämä tarkoitti siis pitkän Herkkutattiliigaputken katkeamista. Tuloksella pääsi kyllä suoraan Eurooppaliigan lohkovaiheeseen. Arsenal arvottiin lohkoon H yhdessä Belgradin Punainen tähden, 1. FC Kölnin ja FC BATE Borisovin kanssa. Arsenal jyräsi odotetusti. Joukkue otti 5:stä pelistä 4 voittoa ja 1 tasurin. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Arsenal sai vastaansa ruotsalaisen Östersunds FK:n, joka oli todellinen Eurooppaliigan yllättäjäjoukkue. Ensimmäisessä pelissä Ruotsissa Arsenal lopetti ruotsalaisten unelman ja voitti lukemin 3-0. Mutta ruotsalaisia sellainen ei haitannut, vaan Östersund voitti Lontoossa Emirates Stadiumilla 2–1. Se ei kuitenkaan riittänyt ruotsalaisten jatkopaikkaan, vaan Arsenal pääsi jatkoon yhteistuloksella 4-2. Sitten Arsenal arvottiinkin Milania vastaan. Arsenalia kutsutaan usein Tykkimiehiksi. Jos hiukan jatkaa sinne suuntaan, niin Arsenalin manageria Arsène Wengeria voisi kutsua Napoléon Bonaparteksi. Kumpikin herra saapui muualta. Napoleon saapui Korsikalta ja Wenger saapui Lontooseen Ranskasta. Ehkä osittain siksi, molemmat herrat muutti maailmaa paljon. Napoleonin uudistukset näkyy vielä meidänkin aikana ja Wenger muutti pysyvästi jalkapallomaailmaa ja varsinkin englantilaista jalkapalloa. Ja molemmatherrat koki suuria menestyksiä ja jossain vaiheessa alkoi kummankin herran alamäki. Napoleonin alamäki alkoi Venäjällä, jonne jäi suurin osa La Grande Arméesta. Wengerin alamäki on ollut enemmän hiipuvaa laatua, mutta viime aikoina Arsenalin tulokset on suorastaan romahtaneet. Mitäkö haen tällä Napoleon vertauksella. No sitä, että Napoleonin ura loppui Waterloon taisteluun. Wengerillä on hiukan samanlainen taisto menossa. Wengerin viimeinen taisto on tällä kaudella (ja ehkä jopa urallaan) Eurooppaliiga. Niinpä Wenger tulee lataamaan tähän taistoon kaikkensa. Se on sitten eri juttu, käykö Wengerille samalla tavalla kuin Napoleonille. Gattuson haastattelu: The match "We must give a top performance tomorrow. We can't make mistakes and need to keep our composure. We must not be afraid of the 70,000 fans that will be at San Siro and show our qualities, both technical and physical. We must make it very difficult for them. On Arsenal “Arsenal are not going through a positive period, but they have great players and have scored 18 goals in this Europa League. We have maximum respect for Arsenal. Only if we play a great game we will be able to avoid conceding goals. Compared to Wenger, I'm just a rookie. We are preparing for this match the best way we can. They are a very technical team that like to have the ball at all times. We must do well to hold them and to make them run when we have the ball. The improvements of the team “We have definitely improved mentally, technically and tactically. Tomorrow we face a team that is having certain problems, but that has done better than us in the past years. We have shown to be in good conditions but we have to prove it once again tomorrow. The boys must face this match with intensity and be thankful for having such opportunity. Many players can only dream of playing a big match like this one. Apart from Bonucci and Biglia, our players have little experience in European competitions. This match will help us to raise the bar and to get used to big matches on the international scene. Preparing for the match “You should ask Jack. I think he hates me after these last two days (smiles). All the running and working that we should have done on Sunday (Milan Deby postponed), we did it on the following days during training. We carried on, we even began to work on staff we had prepared for the upcoming international break. English football compared to Italian football “The Italian teams are doing well in Europe. Yet, we can't compare English football with the Italian football nowadays. Ten years ago was the opposite, but today, the top players go to the Premier League. At the same time, this has been an opportunity for our young players. It's not a coincidence that today we speak about Cutrone and Calabria. Because of these changes, they have been able to show their qualities, like many other young Italians”. Wengerin kommentit: There was a moment in Arsene Wenger's pre-match press conference at the San Siro when he was asked what advice he had for Milan manager Rino Gattuso. "I don’t give him much advice," the boss said. "He was a great player here and he’s doing very well at moment. I'm not doing well so I can get advice from him!" Wenger knows that both him and his team are under considerable pressure at the moment, but he was keen to project both calm and some levity to proceedings. He is confident he can get the team back on track at the San Siro, and outlined the small steps that need to be taken to rebuild confidence. "[We need] to fix reachable targets," he said. "Be practical, pragmatic – focus on what you can do better and analyse well what you didn’t do well and not be scared too much about the consequences of a bad result. "Focus on defending better, playing quicker and doing more things together. Reachable targets to improve the team." Henrikh Mkhitaryan won the Europa League with Manchester United last season, and Wenger hopes one of his most experienced players can drive us to similar success this term. "I hope he will help us," he said. "At the moment, before thinking of winning the Europa League, we have to face Milan and try to give absolutely everything to qualify. "It will be a tight game, a tight tie because Milan are going well so we have to focus on that." A.C. Milan - Arsenal F.C. Gattuson miehistö: Maalivahdit: A. Donnarumma, G. Donnarumma Puolustajat: Bonucci, Calabria, Rodriguez, Romagnoli, Zapata Keskikenttäpelaajat: Biglia, Bonaventura, Calhanoglu, Kessie, Locatelli, Montolivo Hyökkääjät: Borini, Cutrone, Kalinic, André Silva, Suso Milanilta on poissa Andrea Conti, Ignazio Abate, Luca Antonelli ja Mateo Musacchio. Mahdollinen Milan avaus: Calhanoglu Cutrone Suso Bonaventura Biglia Kessie Rodriguez Romagnoli Bonucci Calabria G. Donnarumma Mahdollinen Arsenalin avaus: Welbeck Mkhitaryan Özil Wilshere Xhaka Ramsey Kolasinac Mustafi Koscielny Chambers Ospina Arsenal on hävinnyt sen Emiratesilla kärsityn Östersunds -pelin jälkeen 2 kertaa Citylle ja kerran Brightonille. Arsenal on tällä hetkellä Wengerin ajan pahimmissa kriisissä. Nyt olisi Milanilla hyvä hetki pahentaa kriisiä. Whoscored.com ja Freessupertips.co.uk uskoo Milanin 2-0 voittoon, mutta Goonersguide.com uskoo 1-0 Milanin kotivoittoon Milanille molemmat olisi hyviä tuloksia, jolloin Arsenalin huikea hyökkäys olisi jäänyt ilman aina arvokasta vierasmaalia.
  17. 3 points
    Huomasin, että olin unohtanut koko kaverin, mutta nyt se taas muistui mieleen. En tiedä, saanko ensi yönä unta enää..
  18. 3 points
    Eilen Juventus -Tottenham peliä katsellessani vahvistui oma käsitykseni Unitedin ongelmista. Jos verrataan yksyhteen kokoonpanoja, niin selkein puute Unitedilla on ”Dembele”. Ongelma kulminoituu keskikentälle, jossa Tottenhamilla on selkeästi ominaisuuksiltaan paremmat pelaajat oikeilla paikoilla. Unitedin ongelma ja ratkaisu on Pogba, josta miehen ketjuun liitetyssä videossa analysoidaan varsin onnistuneesti. Vertaillaan joukkueista muutamia pareja keskeisissä rooleissa. Vertailua olisi voinut tehdä muihinkin joukkueisiin, jotka 4-2-3-1 systeemillä pelaavat, mutta Tottenham nyt sattui eilen olemaan telvisiossa kun asiaa aloin enemmän pohtimaan ja ei tilanne muutu, vaikka vertailukohtaa vaihtaisi. Matic - Dier Matic ehkä parempi pallollisena ja pelin lukemisessa kuin Dier, mutta liike ja fysiikka selvästi Dierille. Melko tasan kokonaisuutena. Dembele - Pogba Pogba monilta ominaisuuksiltaan ja kokonaisuutena parempi pelaaja kuin Dembele, mutta ei tällä paikalla. Dembele ominaisuudet ja tyyli sopii paremmin keskikentän pohjalle rakentamaan peliä ja tukee joukkuetta enemmän kuin Pogba vastaavalla paikalla. Esim. Eriksen tai Alli Dembelen paikalle Tottenhamissa...... tuskin toimisi. Dembelen tempokuljetukset ensimmäisen linjan ohi onnistuvat myös Pogbalta, mutta siinä missä Pogba yrittää ohi vielä seuraavasta linjasta tai vapauttavaa syöttöä hyökkääjille, ”tyytyy” Dembele usein syöttöön linjojen väliin. Tämän jälkeen Dembele jää usein alapuolelle pelattavaksi ja suojaamaan puolustusta yhdessä Dierin kanssa, joka alempana, kun taas Pogba jatkaa poikkeuksetta ylös asti ja Matic jää yksin suojaamaan puolustusta vastustajan vastaiskuja vastaan. Vaatisi Pogban ”nöyrtymistä” puolustavammaksi, joka taas olisi miehen kykyjen tuhlaamista, kun avut ovat selkeästi hyökkäämisessä sekä pallollisessa pelaamisessa hyökkäyskolmanneksella. Pogba on huomattavasti hyökkäysorjentoituneempi kuin virkaveli Tottenhamissa ja Pogban tulisi olla Unitedin ”Eriksen” eikä Dembele. Eriksen-Mata, Alli-Alexis, Son-Martial (Lamela-Lingard) Parit voisivat olla periaatteessa mitkä tahansa, mutta ongelma aina sama. Erikseniä ei Unitedilta näistä vaihtoehdoista löydy. Unitedin ainoa Erikseniin vertailtava pelaaja olisi Pogba, joka pystyisi linjojen välissä 16-30 metrin välissä jakamaan palloja muille tai ratkaisemaan itse, kun sen alempaa pystyisi joku tälle toimittamaan. Tällöin Pogballa ei myöskään olisi niin kriittistä roolia puolustuspelin kannalta, kun pallon menetys 16 tuntumassa tapahtuu. Unitedilla ei Dembele ominaisuuksilla varustettua kaveria tällä hetkellä löydy; Carrick oli, mutta vanha. Herreralla ei riitä syöttötaito ja pelin rakenteluun tarvittava näkemys ja Fellaini...... hmmm. McTominay ehkä lähimpänä, vielä raakile, mutta silti mielestäni paras vaihtoehto. Loppukauden osalta siis jatkaisin 4-2-3-1 formaatilla tai vaihtoehtoisesti joitain joukkueita vastaan 3-5-2:lla / sen muunnoksilla. 4-2-3-1 DeGea Valencia - Bailly - Rojo - Shaw Matic - McTominay Pogba - Alexis - Martial Lukaku 3-5-2 (3-4-1-2 tai 3-4-2-1) DeGea Lindelöf - Bailly - Jones Valencia - McTominay - Matic - Young Pogba Alexis - Lukaku Monelle paikalle, varsinkin hyökkäyksessä, löytyy vaihtoehtoja ja valinnat täytyy tehdä vastustajan ja päivän kunnon mukaan, mutta Pogba lähtökohtaisesti ylemmäs ja vapauksia hyökkäyssuuntaan. McTominaylle vastuuta = satsaus tulevaisuuteen. Edelleenkin puuttuisi riittävän hyvä pohjalta rakentava, hyvin liikkuva allaround pelaaja, mutta Pogban nostamisella ylemmäs saadaan sinne ainakin enemmän pallollista osaamista ja puolustus ei ole vastaiskuista yhtä haavoittuvainen. Ja kyllä McTominay -Matic kaksikko riittävästi palloja saa Pogballa toimitettua. Tämän peliä rakentavan allaround pelaajan löytäminen kesällä tulee olla siirtoikkunan ykkösprioriteetti. Muille paikoille tarvitaan lähinnä syvyyttä tai kilpailua, mikäli lähtijöitä aloituskokonpanosta ei tule. Esim Matan, Fellainin, Herreran tai Smalingin poistuminen ei aiheuta suurtakaan tuskaa tai painetta kokoonpanon vahvistamiseen ensi kesänä.
  19. 3 points
    Edit: huomasin myöhemmin, että luvut olivat nimenomaan vierasrekordi, joten varmastikin pitävät paikkansa. My bad... Mutta isossa kuvassa seison tekstini takana. ------------------------------------ Ensinnäkin, Unitedilla on tällä kaudella Valioliigasta voitot ainakin Tottenhamia ja Arsenalia vastaan. Ainakin siltä osin luvut eivät pidä paikkaansa. Toisekseen, ottelumäärästä päätellen tässä on varmasti mukana viime kaudenkin otteluita. Jos joukkueen nykytilaa halutaan analysoida, niin pysyisin ihan tässä kaudessa. United-osiossa on jokaiselle ottelulle oma otsikkonsa, joten ei tarvitse ihan oman muistinkaan varassa olla. Katsotaan sitten muutamia isoja otteluita tältä kaudelta: 31.1 - Tottenham - 0 pistettä Salamamaali Jonesin ja Youngin henkilökohtaisista virheistä. Tämän jälkeen United oli noin 30 minuuttia paljon parempi joukkue kentällä. Tällä kertaa ei lähdetty bussittamaan vieraspelissä, vaan jopa rohkeasti hyökkäämään. Hyvä flow katkesi taas Jonesin henkilökohtaiseen virheeseen. Tästä ei pystytty enää nousemaan henkisesti tai taktisesti. 10.12. - City - 0 pistettä Peli, joka olisi voinut päättyä miten vain. Cityllä seitsemän laukausta kohti maalia, Unitedilla viisi. City sai molemmat maalinsa Lukakun henkilökohtaisista virheistä, kun belgijätti oli täysin kuutamolla Cityn kulmapotkussa päätä pienempiä City-pelaajia vastaan. Lopussa kävi Cityllä vielä joulu, kun Lukaku latasi pallon avopaikasta keskelle Edersonin naamaa. 2.12. - Arsenal - 3 pistettä Unitedille kaksi salamamaalia ja De Gea pelasti kieltämättä voiton. Huonommalla maalivahtipelillä olisi jouduttu tyytymään tasuriin. Mutta ainakin foorumin mukaan hyvä vieraspeli, Unitedin vastaiskut olivat toimivia ja ansaittu taisteluvoitto. 5.11. - Chelsea - 0 pistettä Tämä oli kyllä kokonaisuudessaan surkea peli. Toki Pogba ei ollut käytettävissä, mutta United oli todella hampaaton. Bussi laitettiin parkkiin, mutta ylöspäin mentäessä ihan paskaa. Mikille oli iso rooli tarjolla kymppinä Rashfordin ja Lukakun takana, mutta katosi täysin kuvasta ottelun edetessä. 28.10 - Tottenham - 3 pistettä Unitedilta puuttui Pogba, Spursilta Kane. Heikkotasoinen peli, United vähemmän huono. 14.10 - Liverpool - 1 piste Pogba tästäkin pois ja United laittoi bussin parkkiin. Mourinhoa tästä kritisoitiin, koska Liverpoolilla oli ilmeisesti huono vire päällä ja monen mielestä kolme pistettä otettavissa. Pragmaattisella lähestymistavalla kuitenkin vieraspiste Anfieldilta, mikä ainakin foorumilla otettiin tyytyväisenä vastaan. Tottenham-pelin tyylisellä hurlumheillä olisi hyvinkin voinut tulla saldoksi vain nolla pistettä. -------------------------------------- Vaikka kuinka katson, niin minun on vaikea nähdä mitään huolestuttavaa trendiä pitkällä aikavälillä. Kaksi viimeistä iso ottelua on hävitty muutaman yksittäisen pelaajan henkilökohtaiseen virheesen, ei olemalla kollektiivisesti huonompi joukkue. Ei näitä pelejä voi mielestäni kaataa ainakaan Mourinhon niskaan. Lisäksi alkukaudesta jouduttiin pelaamaan useampi "iso peli" ilman tärkeintä kenttäpelaajaa, jolle olisi varmasti ollut tarvetta.. Nyt Sanchezilla menee varmasti oma aikansa joukkueeseen sopeutumisessa ja keskikentältä puuttuu vielä pelaajia, joten tulokset ja esitykset huippujoukkueita vastaan varmastikin tulevat vielä ailahtelemaan. Top4-sijoitus tulee olemaan taskussa jo ennakolta heikommat joukkueet voittamalla. Paras testi joukkueelle tulee olemaan UCL-kevät, mikä kertoo joukkueen tilasta ja laatuerosta sinne terävimpään kärkeen kyllä kaiken tarpeellisen.
  20. 3 points
    Pienempiä vastaan Unitedilla ei ole yleensä hätää mutta isommissa otteluissa pitää tapahtua taktisia muutoksia. Nostan taas esille Unitedin vierasrekordin top6-joukkueita vastaan (kaikki kilpailut): Won: 1 Drawn: 6 Lost: 8 Goals: 8 Tälle ei ole enää tekosyitä. Tuollainen saldo menisi läpi jollain Stokella, mutta ei Unitedin tasoisella joukkueella. Tulosten ohella peliesitykset näissä kamppailuissa niin helposti luettavissa etukäteen, että Mietaakin olisi kateellinen. Tältä kaudelta kun muistelee, niin eipä United ole yhtäkään näistä otteluista pystynyt kontrolloimaan kuin aivan hetkittäin. Jopa Arsenalista (heikoin top6-joukkue) otettu vierasvoitto tuli enemmän onnella ja vastustajan viimeistelykyvyn, kuin hyvän pelisuunnitelman ansiosta. Kerta toisensa jälkeen United on jäänyt top6-jengejä vastaan jalkoihin, niin pelillisellä, henkisellä kuin valmennuksellisella tasolla. Kauhulla odottelen, millainen reissu Etihadille tulee olemaan. Vastaava nöyryytys on odotettavissa kuten eilen, ellei Mourinho muuta vähintään muutamia asioita pelikirjassaan, ja sekään ei välttämättä riitä. Ennen eilistä ottelua tiedettiin, että Tottenham tulee ottamaan Unitedia ylhäältä kiinni, todennäköisesti vielä Newport-tasapelistä sisuuntuneena. Alla heatmapit kuuden ylimmän pelaajan osalta molemmilta joukkueilta: Vähän tuo kertoo myös siitä miten epätasapainossa Unitedin peli oli (yhtenäinen pienempi läikkä on Sanchezin). Kuten näkyy niin Spurs pelasi todella kapealla alueella, dominoi keskialuetta, eikä jättänyt Unitedin alakerralle ja Maticille yhtään ylimääräistä tilaa pelinrakenteluun. Ainoa jolle tilaa annettiin pallollisena oli Smalling, joka ei peliä osaa avata. Pallonriistojen jälkeen Spurs tuli Maunon pelaajista ohi edestä, vasemmalta ja oikealta ja varsinkin Eriksen oli syöttöineen suorastaan loistava. Varmaan itsekin hämmentyi, miten paljon tilaa tällä oli koko ajan käytettävissään. Miksi Mourinho sitten lähti neljällä hyökkäävällä pelaajalla liikenteeseen? Ottelun alla vähän naureskelin väitteille, että Sanchez tulee rikkomaan Maunon tasapainoa. No niinhän siinä taisi osittain lopulta käydäkin. Mourinho ehkä koki, että neljä hyökkääjää oli pakko laittaa avaukseen. Samalla Mou vain jätti kaksi keskikenttäpelaajaa oman onnensa nojaan kuten aiemminkin, ja lopputulos on kaikkien nähtävissä. En tosin tiedä, olisiko pelin kuva paljoa muuttunut, ellei Sanchezia olisi ollut käytettävissä. Uskon Sanchezin olevan Unitedille todella tärkeä palanen jatkossa, mutta vieraspeli Tottenhamia vastaan ei ehkä ollut ihan se paras paikka tehdä United-debyyttiä Valioliigassa. Seuraavalla kerralla on jo toivottavasti ymmärretty, että Matic ja Pogba tarvitsevat vierelleen tukea. Pogba menee double pivotissa hienosti vielä Burnleytä tai Webaa vastaan, mutta ei nyt herranen aika näissä peleissä voi miestä jättää kaksistaan serbin kanssa keskustaan. Pogba ei kovinkaan maltillisesti jaksa pysyä puolustusta auttamassa, enkä usko, että kaveri pystyy tuota osa-aluetta pelissään enään kauheasti kehittämään. Aivan turha lisäksi odottaa, että Pogba olisi se pelaaja joka pystyisi määrittämään pelin tempoa, koska tällaiseen rooliin ei Pogbasta vain yksinkertaisesti ole. Matic puolestaan on liikkeissään vähän kankea eikä tosiaan niitä maailman nopeimpia keskikenttäpelaajia, joten keskialueelle muodostuu helposti isoja tyhjiä alueita, kun vastustaja saa pelin painopisteen Unitedin alueelle. Ongelmana tietysti on materiaalin ohuus keskikentällä ja ennen ensi syksyä ei suuria parannuksia tule tapahtumaan tällä sektorilla. Herrera pelaa heikkoa kautta, mutta parempiakaan vaihtoehtoja Unitedilla ei näiden edellämainittujen pelaajien vierelle ole. Mieluummin silti peluuttaisin espanjalaista, kuin jättäisin keskikentän kokonaan ilman tasapainoa. Muutama muukin kummallinen valinta Moulta nähtiin. Miksei Shaw aloittanut? Young jättää usein paljon tilaa taakseen nousujen jälkeen, joten mieluummin olisin ottanut Luken tähän peliin. Vain onko Shaw'lla lopulta tulevaisuutta Manchesterin punaisissa, vaikka Mourinhon mukaan "kyseessä on yksi maailman parhaista laitapuolustajista". Entä mikä on Martialin rooli jatkossa? Mielestäni Martin pitäisi ehdottomasti pelata vasemmalla, jossa pääsee tehokkaimmin käyttämään tavaramerkkiharhautustaan. Ei se nyt oikealla huono ollut, mutta vähän pelkään, että Sanchezin tulo aiheuttaa tässä sellaista turhaa hämmennystä ja pahimmillaan ranskalainen löytää kohta taas itsensä penkiltä. Jos näistä neljästä pelaajasta joku pitää tiputtaa avauksesta niin se olisi mun papereissa Lingard, vaikka hyvässä formissa onkin ollut. Lingard on kuitenkin osoittanut olevansa hyvä rotaatiopelaaja ja sellaisena haluaisin Jessen jatkossakin nähdä. Unitedin topparipari on oma lukunsa ja se ei vain oikein vakuuta tällä hetkellä. Kovempia vastustajia vastaan Jonesin ja varsinkin Smallingin rajoittuneisuus tulee karusti esille. Kumpikaan ei ole mikään liideri, molemmilla on joitakin hyviä ominaisuuksia mutta keskenään tämä kaksikko on melko keskinkertainen. Jones jää kokoisekseen jässikäksi yllättävän usein kakkoseksi pääpalloissa, kuten eilen avausmaalissa. Smalling on parempi puolustaja boxissa, mutta jampan jalalla pelaaminen on mestaruutta tavoittelevan joukkueen pelaajalle edelleen huonoa, vaikka tuossa on hieman vuosien mittaan kehittynyt. Baillya tuo huutaisi ja olen satavarma, ettei Unitedin alakerta olisi norsunluurannikkolaisen kanssa olisi ollut niin tuuliajolla kuin nyt nähtiin. United on tällä kaudella päästänyt vähiten maaleja Cityn kanssa, mitä ei kyllä välttämättä uskoisi kun joukkueen pelejä katselee. Muistelisin Unitedin päästäneen top6-joukkueista eniten selviä maalipaikkoja, joten ei tarvitse pitkään miettiä, mistä vähäinen takaiskujen määrä pääasiassa johtuu. Unitedilla sattuu olemaan tolppien välissä loistava maalivahti. José varmasti edelleen vahvistaa joukkuetta uusilla hankinnoilla, mutta siinä määrin huolestuttavaa tuo isoissa (vieras)otteluissa rämpiminen on, että mahtaako sekään auttaa. On se nyt aika käsittämätöntä että tuollaisella pelaajanipulla 2-3 syötön saaminen omille tuottaa välillä ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, puolustajat näyttävät kuin peuroilta ajovaloissa pallon saadessaan, keskikenttää ei käytönnössä ole, saati selkeää ajatusta ja koheesiota hyökkäyspelaamisessa. Mourinhon vahvuus pitäisi olla näissä otteluissa, mutta viime aikojen otteet ja tulokset kertovat kaikkea muuta. Ehkä 10 vuotta sitten vastaavilla taktiikoilla vielä pärjäsi, mutta nykyään aika monet muutkin joukkueet kuin Barca pystyvät pelaamaan korkeatempoista prässipeliä. Oman pelin on oltava myös tarkkaan organisoitua, sillä noutaja tulee aika nopeasti, jos vain odotellaan vastustajan virheitä tai lähdetään hyökkäämään ilman suunnitelmallisuutta. Tästä henkisestä puolesta joku Sami Paakkanen voisi ottaa ehkä paremmin kiinni. On joka tapauksessa hurja ero ihan jo viiden vuoden takaisella ja nykyisellä Unitedilla tämän asian suhteen. Tottenhamia vastaan pelaajien päät painuivat, kun toista jaksoa oli pelattu semmoiset 5-10 minuuttia pelin ollessa 2-0. Voi vain kuvitella, miten SAF tai Keano olisivat tuohon reagoineet pukukopissa
  21. 3 points
    Olli

    Futismatkat

    Nyt on sitten kotiuduttu Belgiasta. Matka meni kaikin puolin hyvin lukuunottamatta menomatkaa. Lento, jonka olin alunperin buukannut, peruttiin sääolojen takia ja se myöhäisempi lento, jolle minut siirrettiin, oli sitten noin tunnin myöhässä. Tästä syystä keskiviikon Anderlechtin ottelusta ehdin nähdä vain puolisen tuntia. No, noita vaan joskus sattuu ja sille ei mitään voi. Ehdin kuitenkin tuon puolen tunnin aikana nähdä pari maalia ja missatun viimehetken rankkarin, joten turha keikka ei ollut. Anderlechtin stadikka oli ihan kiva kompakti stadion keskustan länsipuolella. Stadion on ulkoapäin hiukan erikoisen näköinen ja näyttää vähän joltain toimistorakennukselta. Torstaina oli vuorossa sitten tunnin junamatka Bruggeen, jossa kävin katsomassa paikallisen Club Bruggen ja Oostenden ottelun. Brugge on tällä hetkellä kohtuu ylivoimainen Belgian liigassa ja tuokin ottelu oli tiukoista lukemista (3-2) huolimatta aika yksipuolinen näytös. Brugge vetää Belgian mittapuulla hyvin yleisöä ja tässäkin pelissä oli paikalla reilut 26 000 katsojaa. Club Brugge jakaa stadionin yhdessä kaupungin toisen seuran Cercle Bruggen kanssa ja se näkyy esimerkiksi stadionin värityksessä. Kuriositeettina mainittakoon, että stadionilla soitettiin You'll never walk alone ennen peliä. Brugge on muutenkin ihan hieno kanaalien ympärille rakennettu kaupunki. Kaupungin historiallinen keskusta taitaa olla myös Unesco maailmanperintökohde. Perjantaina käväisin Brysselin ja Antwerpenin puolivälissä sijaitsevassa Mechelenissä katsomassa paikallisen KV Mechelenin ja Mouscronin välisen ottelun. Mechelen on juuttunut Belgian liigan pohjille ja tuota perjantain esitystä katsellessa se ei varsinaisesti yllättänyt. Pelin taso ei muutenkaan päätä huimannut, mutta muuten oli varsin kiva kokemus. Yleisöä oli reilut 11 000 ja tunnelma oli varsin hyvä. Ja kun oli perjantai-illan pelistä kyse, niin tottakai myös olut virtasi. No, Belgiassa se kyllä virtaa muutenkin. Niin ja ottelua ennen stadionilla soitettiin You'll never walk alone. Lauantaina matkasin sitten ranskankieliselle puolelle Belgiaa, Charleroihin. Ranskankielinen puoli on yleisesti ottaen se Belgian köyhempi osa ja se näkyy eritoten Charleroissa. Seutu on aiemmin ollut vaurasta kaivosteollisuuden ansiosta, mutta sen alasajon takia työttömyys on lisääntynyt ja elinatso laskenut. Charleroi sai 90-luvulla kyseenalaista julkisuutta pedofiili-sarjamurhaaja Marc Dutrouxn takia. Hän nimittäin asui silloin kaupungissa. Käväisin itsekin bongaamassa hänen talon kun se sijaitsi hyvin lähellä rautatieasemaa. Mitä itse otteluun tulee, niin ei tämäkään miksikään klassikoksi muodostunut. Vierasjoukkue Antwerp meni ensimmäisellä puoliajalla johtoon ja Charleroi tasoitti toisen puoliajan alussa. Charleroi pelasi viimeisen vartin kahden miehen ylivoimalla kun Antwerpilta ajettiin kaksi miestä ulos, mutta voittomaalia ei onnistuttu tekemään. Yleisöä oli reilut 10 000 ja tunnelma ihan hyvä. Vierasfaneja oli paikalla varmasti 1000-1500. Ilotulitteita oli molemmilla faniryhmillä ihan kiittettävästi. Antwerpilla on myös aika pahamaineiset kannattajat ja sen takia ottelun turvatoimet oli aika massiiviset. Sunnuntaina oli sitten vuorossa matkan pääottelu Standard Liege-Anderlecht. Kyseessä on yksi Belgian suurista otteluista ja kotijoukkueen kannattajille Anderlecht on ehkä se suurin vihollinen. Liege sijaitsee myös Belgian ranskankielisellä puolella eikä myöskään ole mikään varsinainen lomakohde. Ottelusta muodostui varsin viihdyttävä päättyen tasalukemiin 3-3. Varsinkin ensimmäinen jakso oli melkoista ilotulitusta kun tauolla lukemat oli 2-3. Yleisöä oli noin 27 000 eli stadion oli lähes loppuunmyyty. Tunnelma oli myös todella hyvä. Standardin faneilla oli ihan näyttävä tifo ennen peliä kuin myös aikamoinen määrä soihtuja. Stadionista tykkäsin tosi paljon. Katsomot olivat erittäin jyrkät ja se tottakai edesauttaa tunnelman luomisessa. Kokonaisuutena voi sanoa, että oli antoisa reissu. Opin itse maasta kuin myös maan jalkapallosta paljon reissun aikana. En esimerkiksi tiennyt, että maan eri osien välillä on noin raju ero. Myös futiskulttuurit poikkeavat aika reilusti. Hollanninkielisellä puolella on saatu enemmän vaikutteita Hollannista ja myös Englannista kun taas ranskankielisellä puolella meno on vähän kuin Ranskassa. Yksi jännä yksityiskohta on, että stadioneilla soitettiin tosi paljon jotain 90-luvun poppia, jota ei kovin usein tätä nykyä kuule. Belgia on kaikin puolin otollinen paikka futisturismille kun välimatkat ovat lyhyet, junaliikenne on varsin hyvin järjestetty, otteluliput on varsin kohtuullisen hintaisia ja useimpiin otteluihin niitä on helppo saada. Toki turvallisuussyistä on joskus niin, että niitä ei netin kautta myydä (kuten esim. Charleroissa ja Liegessä oli tällä kertaa). Olut on myös halpaa ja sitä saa lipitellä myös katsomoissa.
  22. 3 points
    Lineker

    Evertonin kausi 17/18

    Big Sam on niin paska valinta manageriksi ja toivottavasti on vain tän kauden loppuun ja tekee sen mihin miestä kaavailtiinkin,pitää Evertonin sarjassa.Tää kamala kausi on mennyt niin munilleen kun olla ja voi.Kohta 200miljoonaa laitettu uusiin pelaajiin ja tällästä paskaa saatiin,ihan ei tainnut koko joukkue olla valmistautunut näin suuriin muutoksiin kerralla. Nyt oisi sitten se Marco Silvakin vapaana mikä se Koemanin jälkeinen ykköstargetti olikin,vois johtokunta nyt vaikka sen sitten manageriksi naarata ton bigfuckingfattysamin tilalle.Uskomatonta antijalkapalloa sen alaisuudessa ollaan pelattu,4-0 Spurssilta turpaan ja Sam sanoo pelin jälkeisessä haastattelussa että lähdettiin liian hyökkäävällä taktiikalla vaikkei saatu laukaustakaan maalia kohti.Ennen sitä 5 matsia pelattiin ja niissä 4 laukausta maalia kohti,uskomatonta paskaa.Top6 sakkeja vastaan 2 tasuria ja lopuista kunnolla turpaan,hienosti lähdetty haastamaan ja tappelemaan top6 sijoituksista,voi vittu. Tää uus foorumikin vaikuttaa ihan paskalta,mut oonkohan 2006 asti tänne kirjotellu niin joka kerta kun se on muuttunut niin se on vaikuttanut,kai tähänkin tottuu.Tulipa kamala itkupotkuvuodatus mut sitä tää kausi on ollu,yhtä kärsimysnäytelmää.Ei ollut tämäkään kausi Evertonin,niin aina.COYB!!!
  23. 2 points
    AI ETTÄ! 😍 Alissonin kämmiä lukuunottamatta täysin Poolin peli ja dominanssi tänään. 36 maalipaikkaa, olisko ollut 11 vetoa kohti maalia ja 3 maalia De Gean selän taakse. Manun maalikin oli tosiaan täysin vahinko ja siellä nauretaan Alissonille. Mutta senkun nauravat kun lopputulos on tuo. Shaqiri 😍 mieletön sisääntulo kentälle ja lisäboosti Poolin pelaamiseen. 13 milliä. On se vain huikea pelaaja. Salah oli tänään inasen pimennossa, mutta toisaalta pelasi ihan hyvin ja kun Salahia vartioitiin, niin Mane ja Firmino pääsi dominoimaan ja varsinkin brassi oli täysin elementissään. Keskikenttä pelasi hyvin ja Fabinho taitaa olla ottelun Man of the Match Shaqirin ohella. Gini oli loistava ja Keita myös hyvä. Puolustuksessa homma toimii ja ilman sitä mokaa olisi nollapeli. Maalitilanteessa tosin Lovren olisi voinut peittää keskityksen, mutta se on jossittelua. Paluu sarjakärkeen ja huippuformi jatkuu. Huomenna UCL-arvonta ja perjantai-iltana Wolves vieraissa.
  24. 2 points
    Lapa jäähän ja nimi lehteen. Becker maalaa ja Zesse kiittää. Josélle jatkosopimus.
  25. 2 points
    Vaikka Fulham ihan sysi paska, niin ensimmäistä kertaa aikoihin United näyttää edes joukkueelta. Esitystä voisi voisi kuvata sanalla "solid".
  26. 2 points
    Oli muuten pitkästä aikaa lähes legendaarinen United - Arsenal peli. Taistelua ja sikailua puolin jos toisin. Hyvää viihdettä meille kaikille.
  27. 2 points
    Niin se kausi etenee hyvissä tuulissa. Fulham kaatui vieraissa 1-5 ja sarjataulukossa Arsenal hienosti neljäntenä vain kaksi pistettä kärkeä jäljessä, kun kahdeksan ottelua sarjaa pelattuna. Tuo 1-5 tulos nosti maalimäärän jo yhdeksääntoista ja se on toisiksi eniten koko sarjassa. Toisaalta ei pitäisi olla mikään ihme, sillä juuri hyökkäyspää on se, mitä itse pidin kauden alkaessa Arsenalin parhaimpana osa-alueena. Valioliigassa Arsenalilla jo 10 eri maalintekijää, joista Lacazette ja Auba molemmat tehneet 4 maalia. Juuri tuo onnistuminen laajalla rintamalla antaa positiivisia sävyjä kohti tulevaa. Emeryn "kuherruskuukausi" sen, kuin jatkuu ja vain ottelut Cityä ja Chelseaa vastaan on tuoneet pistemenetyksiä. Tästä päästääkin siihen seikkaan, että mitä tapahtuu, kun vastaan asettuu marraskuun alussa Liverpool. Arsenal on osoittanut, että pystyy punnertamaan voittoja jopa huonoilla peleillä, mutta nyt vastustajina on ollut keskitason tai sen alapuolella olevia joukkueita, eikä niinkään näitä TOP6 joukkueita, paitsi edellämainitut Chelsea ja City, joista seurasi tappiot. Kun Liverpoolin punaiset saapuu vastaan pystytään paremmin kertomaan miten hyvin Arsenal todella pärjää nykykunnolla huippujoukkueita vastaan. Varsinkin ensimmäinen puoliaika on ollut välillä jopa järkyttävän näköistä, kun vastustajat on takoneet tykkimiehiä kohti nurkkaa. Liverpoolia vastaan varmasti omissa soi, sillä sen verran kovia maalintekijöitä punaisissa löytyy. Toisella puoliajalla Arsenal on ollut Cityn ohella kauden kovin joukkue. Jostain syystä aina toiselle puoliajalle Arsenal tulee töysin erilaisella asenteella/pelitavalla ja mitä pidemmälle ottelu etenee sen varmemmin Arsenal saa luotua maalipaikkoja, jotka onkin tällä kaudella kiitettävällä prosentilla löytäneet verkon. Toinen mielenkiintoinen asia on se, että Arsenalilla on nyt yhdeksän voiton putki päällä, joista kuusi on Valioliigasta. Mitä tapahtuu, kun tulee se seuraava tappio? Pystyykö joukkue nousemaan välittömästi takaisin vai seuraako suvantovaihe. Wengerin aikakaudella saattoi tulla näitä hyviä kausia, jotka usein loppuivat kuin seinään ensimmäisen pistemenetyksen jälkeen. Miten hyvin Emery pystyy kehittämänä voittajakulttuurin joukkueeseen, jossa tappiosta noustaan välittömästi ylös? Valioliigassa pystyy pääsemään neljän joukkoon, vaikkei top 4 joukkueita voittaisikaan. Tämän jo Wenger vuosia sitten meille opetti. Kuitenkaan ei voida puhua mistään mestaruuksista ennen, kuin Arsenal on kyennyt osoittamaan, että voi voittaa kenet tahansa myös huonolla pelillä. Uskon, että tähän menee vielä vuosia ja niin meni myös Kloppin Liverpoolilla, jonka Kloppin aikaista ensimmäistä kautta pidän parhaimpana vertailukohtana nykyajan Arsenaliin. Helppo otteluohjelma on antanut Arsenalille aikaa kehittyä ja hyvä niin. Tällä tasolla erot voivat olla pieniä ja itseluottamuksen rakentaminen on tärkeää jo heti alussa. Joukkueen on uskottava, että kykenee mihin vain ja nyt suunta on oikea. Itseluottamuksen palaaminen on myös aiheuttanut sen, että myös kannattajat on alkaneet löytää takaisin stadioneille. Pitkästä aikaa Emirates tuntuu muultakin, kuin kirjastolta ja vieraskannattajat huutavat, sikälimikäli edes mahdollista, vielä kuuluvammin, kuin ennen. Onnistuminen ruokkii uusia onnistumisia ja tämä pätee myös kannattajissa. Nyt on hyvä henki päällä koko organisaatiossa. Emeryn aikana pelaajatkin on päässeet kehittymään lisää. Ehkä parhaimpana esimerkkinä on Iwobi, joka on joukkueen harvoja niinsanottuja puhtaita laitureita. Ennen kauden alkua pidettiin välttämättömänä, että laituri pitäisi ehdottomasti hommata. Edelleen tammikuun siirtoikkunassa huippulaituria pitää lähteä etsimään, mutta sen tarpeellisuus on Iwobin kehittymisen kautta vähentynyt. Nigerialaisenglantilainen Iwobi tekee haastoja ja on saanut rutkasti lisää itseluottamusta ja sitä myöten myös peliaikaa. Torreira on napannut nyt itselleen avauspaikan ohi Guendouzin, voisipa sanoa, että odotetusti. Joukkue puolustaa paljon organisoidummin, kun Uruguaylainen on keskikentän pohjalla. Myös maaleja joukkue on viimeisimmissä peleissä päästänyt huomattavasti vähemmän, kuin kauden alkaessa, mikä oli alkukauden suurin ongelma. Nyt alkaa puolustuspää muistuttamaan jo hyvän joukkueen puolustuspelaamista ja siihen on vaikuttanut myös Lenon toiminta maalilla, Cechin loukkaannuttua. Leno ei puhtaasti maalivahtina oli Tsekkiläistä kolleegaansa parempi, mutta Emeryn pelikirjaan soveltuu huomattavasti paremmin. Maalivahti on se 11. kenttäpelaaja, joka lähtee rakentamaan hyökkäystä. Lenon luottamus jalalla aiheuttanut sen, että esimerkiksi Mustafi puolustaa paljon rennommin, Holding vierellään. Koschielnyn ja Sokratiksen loukkaantumiset on aiheuttaneet Holdingille mahdollisuuden ja nuori Englantilainen on käyttänyt tilaisuutensa hyvin. Todella hyvällä itseluottamuksella Holding pelannut heikompia vastustajia vastaan. Se on sitten toinen asia, miten mies pärjää, kun pideltävänä on vaikkapa Salah. Silloin taas joukkueen on puolustettava tiiviisti yhdessä ja Torreiralla on merkittävä osuus tämän joukkuepuolustuksen tiivistämisessä. Joukkue hyökkää ja puolustaa yhdessä. Arsenal solminut paitasopimuksen Adidaksen kanssa. Hyvä niin, että vihdoin päästään näistä Puman räteistä eroon. Aivan kamalia olleet mielestäni alusta alkaen. Kyllähän tämä banaanipaita saisi takaisin tulla.
  28. 2 points
    Kyllähän se on niin, että kun vuosi sitten kesällä Alexisin piti siirtyä Cityyn ja kaiken koheltamisen jälkeen siirto meni karille, niin Alexis ei ollut enää entisellään. Viimeinen puolivuotta Arsenal -leirissä saatiin katsella kiukuttelevaa Chileläistä, jota ei kiinnostanut pelata joukkueelle. Tämä aiheutti sen, että pukuhuoneessa Alexis ei enää ollut kovinkaan suosittu ja joukkueen sisällä alkoi syntymään pahaa verta. Tähän kaikkeen soppaanhan liittyi myös se, että Alexisilla oli viimeinen vuosi sopimustaan jäljellä, eikä aikomustakaan uusia. Olisin kyllä uskonut, että kun siirto Unitediin tapahtui, olisi Alexis päässyt edes lähemmäksi edelliskauden suonenvetoaan, jolloin mies oli lähes pysäyttämätön. Toistaiseksi näyttää siltä, että ura pahasti laskussa ellei uutta intoa ja rakkautta jalkapalloa kohtaan synny.
  29. 2 points
    Olli

    Futismatkat

    Maanantaina kotiuduin kauden ensimmäiseltä reissulta, joka suuntautui Tsekin pääkaupunkiin Prahaan. Praha on pitkään ollut mielessä jo ihan lomakohteena, mutta en ole saanut aikaiseksi sinne lähteä. Kun paikallisen liigan otteluohjelma tuli julki, niin bongasin siitä yhden viikonlopun kesälomani ajalta, jolloin kolmella kaupungin neljästä pääsarjaseurasta on kotiottelu ja päätin buukata reissun kyseiselle viikonlopulle. Tsekin jalkapallo oli minulle muutenkin aika vieras, joten senkin suhteen oli mielenkiintoista lähteä reissulle Prahaan. Saavuin Prahaan jo keskiviikkona ja olin hiukan elätelly toiveita, että torstaina olisi Prahassa tai jossain vähänkään lähellä Europa Leaguen ottelu, mutta eipä vaan ollut kun lähimmät olisivat olleet 4-5 tunnin junamatkan päässä. Tästä syystä reissun ensimmäinen ottelu oli perjantai-illan Dukla-Slovacko. Dukla on fanipohjaltaan kaupungin pääsarjaseuroista selvästi pienin.ja vetää varsin vaatimattomia yleisömääriä. Tuossa perjantain pelissäkin oli yleisöä vain 1300. Dukla pikkuruinen faniryhmä kylläkin yritti ihan kiitettävästi pitää meteliä. Dukla Praha on kyllä perinteikäs seura, mutta nykyinen FK Dukla Praha ei ole se alkuperäinen Dukla Praha, vaan tämä seura on alunperin perustettu nimellä Dukla Dejvice. Se alkuperäinen Dukla Praha taas pelaa 90-luvulla tehdyn fuusion seurauksena pääsarjassa nimellä FK Pribram. Tälläiset järjestelyt eivät ole Itä-Euroopassa mitenkään harvinaisia. Duklan stadion Juliska sijaitsee kaupungin pohjoisosissa sijaitsevalla kukkulalla, jonne oli kieltämättä melkoinen kapuaminen. Sijainnista johtuen stadionilta avautuukin hienot näkymät kaupungin ylle. Stadion oli perinteinen yleisurheilustadion, jossa yksi katsomo oli kohtuullisen moderni. Itse ottelu päättyi Slovackon voittoon maalein 1-2 saman Duklan pelaajan tehtyä kaksi omaa maalia ottelussa. Lauantaina oli taas vuorossa toisen Prahan suuseuroista Slavia Prahan kotiottelu Jablonecia vastaan. Slavia pelaa kotiottelunsa keskustan itäpuolella olevalla Eden Arenalla, joka Prahan ja ilmeisesti koko Tsekin modernein stadion. Ottelu oli hyvin erikoinen, koska Slavia hallitsi ottelua oikeastaan mielin määrin, mutta eivät onnistuneet maalinteossa hukaten siinä sivussa esim. yhden rankkarin. Jablonec taas iski vastahyökkäyksistään kaksi maalia ja niillä voitti ottelun maalein 0-2. Yleisöä oli reilut 13 000 ja ääntä oli ihan kiitettävästi. Slavian faniryhmä oli myös tottakai ihan eri kokoluokkaa kuin Duklalla täyttäen koko toisen päädyn. Sunnuntaina oli ohjelmassa sitten reissun viimeinen ottelu Sparta Praha-FK Pribram. Sparta on se toinen kaupungin suurseuroista ja pelaa pelinsä keskustan pohjoispuolella sijaitsevassa Letnan kaupunginosassa samaa nimeä kantavan valtavan Letnan puiston vieressä. Spartan stadion on ihan kiva kompakti stadion, jossa tunnelma oli myös aika hyvä. Yleisöä oli tässä pelissä reilut 12 000. Itse ottelu oli vähän samanlainen kuin edellispäivän Slavian ottelu. Spartan olisi pitänyt voittaa ottelu helposti halliten peliä mielin määrin, mutta jotenkin ihmeen kaupalla Pribram nousi vajaamiehisenä lopussa tasoihin. Yleisesti ottaen voi sanoa reissun olleen onnistunut. Ottelut ei välttämättä olleet kovimpia spektaakkeleja, joissa allekirjoittanut on käynyt, mutta silti ihan kivoja kokemuksia. Tsekin fanikulttuuri on aika samantyyppistä kuin mitä Itä-Euroopassa yleensä. Päätyjen ultrat vetää sitä omaa showtaan ja muualla on sitten rauhallisempaa. Olutta myydään kaikissa peleissä ja se on myös halpaa, kuten Tsekissä muutenkin.
  30. 2 points
    Brighton on pieni ja piskuinen joukkue, joka seisoo managerinsa takana ja koko organisaatio puhaltaa yhteen hiileen. Manchester United on tällä hetkellä täysin tämän vastakohta ja paletti on hajoamassa käsiin. Unitedin pelaajistossa on laadullisesti muutama kehityskohta, mutta niin on kaikissa muissakin joukkueissa ehkä Cityä lukuunottamatta. Joukkue on vain tällä hetkellä sekaisin kuin seinäkello. Kaikki pelaajat eivät ole managerinsa takana ja monesta pelaajasta paistaa läpi se, että he pelkäävät tehdä virheitä, mikä ei ole ihme jos muistetaan, miten joukkueen manageri reagoi pelaajan tekemiin virheisiin. Mourinho on varmasti aika raskas valmentaja pelaajille ja vaikka hänelläkin on siellä kopissa ne omat kannattajansa mm. Lukakun muodossa niin varmaan se Mourinhon kyseenalaistava joukko kasvaa siellä pukukopissakin päivä päivältä. Jos Jose menettää pukukopin täysin, niin se on hänen osaltaan siinä sitten. Seuraavalla kierroksella on vastassa Tottenham ja vaikkei siellä vielä kenellekään kenkää anneta niin mikäli United häviää kotonaan Spursille niin seuran ja managerin ahdingo kasvaa kasvamistaan.
  31. 2 points
    Kyllähän kaikesta näkee, että hyvin ei ole asiat. 2 kautta on Jose saanut touhuta ja joukkueen hyökkäyspelaaminen on suoraan sanottu aivan täyttä paskaa. Mestaruudesta on aivan turha haaveilla ja TOP4 tulee olemaan kovan työn takana. Sääli! Ja jos jotain WIllianista maksetaan se 75 miljoonaa, NIIN HALOO!! Toivottavasti puututaan ylempänä noihin Josen siirtosuunnitelmiin.
  32. 2 points
    Manu aloittaa kauden tällä hetkellä miehistöllä jossa maalissa edelleen yksi parhaista(MM- kisat poislukien), puolustus suht pitävä(viime kauden päästetyt maalit 28) ja kärjessä edelleen target tykki Lukaku(16+7) joka voisi viime kauteen petrata jonkun viisi maalia. Lingard voisi yhden pykälän nostaa tasoaan eli tasaisuuttaan ja Alexis kaksi. Hieno homma. Mutta sitten; Matic aloittaa sairastuvalta, Pogba pelaa silloin kun haluaa, Vallu ja Young, nimestään huolimatta ei nuori, Ander Herrera unohdettu hattuhyllylle. Fellaini taaksepäin pelaamisen mestari, Martial kuin lie haluton jos siirtoa ei tule, Rashford kysymysmerkki kun peliaikaa ei tule... McTominay ja Pereira saako peliaikaa? Tuskin Fredistä on sateentekijäksi yksinään ja tämä porukka ei kyllä kestä loukkaantumisia eikä penkillä ole kyllä laajuutta miehistöön. Ei vielä heitetä kirvestä kaivoon mutta ei tällä sakilla haasteta Cityä ja poolia. Neljän sakkiin joutuu töitä tekemään. Pessimisti en ole, vaan realisti. Odotan edelleen siirtouutisia. Pakko.
  33. 2 points
    Voisin heittää pientä analyysia Afrikan mantereen joukkueiden mahdollisuuksista tulevissa skaboissa. A-lohkon Egypti tulee pelaamaan luottaen matalaan puolustusblokkiinsa ja vastahyökkäystensä tehokkuuteen. Héctor Cúper on saanut aika paljon kritiikkiä Egyptin mediassa pelityylinsä vuoksi, mutta ei pidä unohtaa sitä faktaa, että Egypti on menestynyt maajoukkuetasolla viime aikoina hyvin ja valmennus on pystynyt saavuttamaan asetettuja tavoitteita: Egypti pelasi 2017 Afrikan mestaruuskisojen finaalissa (häviten tuolloin Kamerunille) ja selvisi pitkästä aikaa nyt MM-kisoihin. Mo Salahin pelikunto tulee tietysti vaikuttamaan Faaraoiden iskukykyyn, mutta itse haluaisin nostaa myös esiin Turkin hallituksen tukemassa seurassa Kasımpaşassa palloilevan Mahmoud Hassanin eli taiteilijanimeltään Trézéguet'n, jonka etenkin kevätkausi Turkissa oli onnistunut. Lohko on kokonaisuutena melko tasainen, joten jatkomahdollisuudet ovat olemassa. Marokko on ehkä allekirjoittaneelle se kisojen mielenkiintoisin joukkue. Hervé Renard pääsee viimein esittelemään kykyjään koko maailman silmien alle ja onkin kiehtovaa nähdä, auttaako samanlainen mesoaminen ja huutaminen myös MM-tasolla motivoimaan samalla tavalla pelaajia kuin Afrikan mestaruuskisoissa. Renard'han on voittanut Afrikan mestaruuden kahdesti: ensin Sambian kanssa yllättäen kaikki vuonna 2012 ja sen jälkeen 2016 Norsunluurannikon valmentajana. Renard on kyllä sellainen valmentaja, jonka oikeastaan jokainen Afrikan maajoukkue mielellään valmentajakseen ottaisi, sen verran korkeassa arvossa hän mantereella on. Viime vuonna pelatut Afrikan mestaruuskisat päättyivät Marokon osalta puolivälierätappioon Egyptiä vastaan, mutta karsinnat joukkue veti läpi vakuuttavasti. Siellä omiin meni vain yksi maali ja lohkossa kaatui mm. Mali 6-0 -lukemin (). Taakse jäi myös hieman muutostilassa oleva, mutta silti erittäin laadukas Norsunluurannikon maajoukkue. Hakim Ziyechista onkin ollut mediassa puhetta ja hän lieneekin yksi Marokon seuratuimpia pelaajia kisoissa. Vaikka Mali 6-0 -lukemin kaatuikin, pidän Marokon suurimpana haasteena maalintekoa. Turkissa myös palloileva Khalid Boutaïb on kykeneväinen maalintekijä paikan saadessaan, mutta itse odottelin ja toivoin kisakoneeseen mukaan Qatarissa pelaavaa Youssef El-Arabia. Youssefin lisäksi ainakin omassa kisakoneessa Fenerbahçen Aatif Chahechouhe olisi ollut mukana. Uskon Marokon olevan inhottava vastustaja lohkon ennakkosuosikeille Portugalille ja Espanjalle, mutta riittääkö se lopulta jatkopaikkaan asti, jäänee nähtäväksi. Pidän itse Nigeriaa kisoissa mukana olevista afrikkalaismaajoukkueista kaikista yllätysvalmiimpana. Superkotkatkin luottavat vahvasti pelaajiensa nopeuteen vastahyökkäyksissä ja kokenut Gernot Rohr on pystynyt tekemään joukkueesta yhtenäisen. Nostan itse suurimmaksi kysymysmerkiksi maalivahtipelin lisäksi keskikentän keskustan pallollisen osaamisen. Pelaajatyypeiltään avaukseen kaavaillut Onazi, Ndidi ja Obi Mikel ovat samanlaisia. Tämän seurauksena Obi Mikel on joutunut pelaamaan hieman hyökkäävämmässä roolissa kärjen alla. Tällainen keskikentän pelaajatyyppien samanlaisuus on mielestäni melko laaja ongelma Afrikan jalkapallossa. Monet maajoukkueet tuottavat fyysisiä pelaajia, mutta vähän esimerkiksi pallollisesti taitavia pelinrakentajia. Kroatia ja Argentiina ovat luonnollisesti lohkon suosikit jatkajiksi, mutta Nigeria on kuitenkin osoittanut olevansa kykeneväinen juurikin argot kaatamaan. Tämähän tapahtui viime vuoden lopulla harjoitusottelussa. En itse pidä Argentiinaa kovin suuressa arvossa tällä hetkellä ja uskon rohkeasti Nigerian painavan Kroatian perässä jatkopeleihin tästä lohkosta. Tunisia lienee suurelle medialle melko tuntematon joukkue, enkä itsekään voi sanoa paljoa Tunisian otteita nähneeni. Joukkueesta puuttuu karsintojen paras maalintekijä, Qatarissa pelaava Youssef Msakni, joka valitettavasti loukkaantui ennen kisoja öljyvaltion liigan viimeisessä ottelussa. Sanoisin, että Nabil Maâloul on luonut Tunisiasta yhtenäisen joukkueen, joka on enemmän kuin osiensa summa. Joukkue kokeili karsinnoissa välillä myös kolmen topparin linjalla pelaamista, mutta pelasi suurimman osan ajasta neljän linjalla. Uskon, että valinta kohdistuu kisoissa neljän linjaan. Joukkueesta puuttuu selvästikin puhdas maalintekijä ja yllätyin hieman, miksei Belgiassa kuluneella kaudella yli 20 maalia paukuttanut Hamdi Harbaoui mahtunut mukaan. Wahbi Khazrille asetellaan varmaankin hyökkääjän viittaa harteilleen, mutta itse pidän häntä enemmän valeysinä ja sellaisena pelaajana, joka tykkää vaellella ympäri kenttää, välillä myös auttaen puolustusta. Hyvän potkutekniikan omaavan Khazrin harteilla lepääkin paljon vastuuta Tunisian maalinteon ja maalipaikkojen luomisen suhteen. Kokonaisuudessa pidän Tunisiaa parempana joukkueena kuin yleisesti luullaan. Alkulohko on kuitenkin ainakin paperilla jaettu selkeästi kahden kerroksen väkeen, mutta en usko Tunisian kuitenkaan olevan sellainen joukkue, jonka yli yksinkertaisesti kävellään. Senegal lienee se jengi itselle tänä vuonna, jonka bandwagoniin hyppään, vaikka Aliou Cissén joukkueen pelityyli ei välttämättä allekirjoittanutta kovin miellytäkkään. Kun katsoo joukkueen nimilistaa, niin onhan siinä kovia tekijöitä. Ja tämän lisäksi kun otetaan vielä huomioon melko ympäripyöreä alkulohko, ovat mahdollisuudet jatkopaikkaan ehdottomasti olemassa. Entistä Senegalin maajoukkuepelaaja Cisséä on tosiaan kritisoitu liian pragmaattisesta pelityylistä ja kun tuota pelaajalistaa katsoo, olisi mahdollisuudet kyllä aika iloisen ja railakkaan futiksen peluuttamiseenkin. Cissé on kuitenkin pysynyt järkkymättömänä pelityylinsä suhteen, vaikka välillä maalinteko-ongelmia onkin ilmennyt. Senegalilla on myös Nigerian kanssa hieman samankaltainen ongelma keskikentällä, sillä suurin osa keskustan pelaajista on pelityyliltään fyysisiä ja pallollista osaamista tuo selkeästi kaipaisi lisää. Hyviä yksilöitä Senegalilla on kosolti, mutta toivon erityisesti näkeväni Ismaïla Sarr'n saavan kosolti peliaikaa kisoissa, vaikka kilpailu laitureiden paikoilla onkin joukkueessa kovaa. Hän ei liene suurelle yleisölle niinkään tunnettu pelaaja, mutta kyseessä on 20-vuotias viime kaudella Rennes'n riveissä 24 ottelua pelannut kaveri joka hankittiin Metzistä miltei 20 miljoonalla eurolla. Kyseisen kaverin perässä oli myös huhujen mukaan Barcelona Metzissä pelatessaan.
  34. 2 points
    No katopas mokomaa https://www.liverpoolfc.com/news/first-team/303592-liverpool-fc-agree-deal-fabinho The Brazil midfielder will formally seal a switch to the Reds on July 1 after successfully completing a medical and finalising terms on a long-term contract at Melwood. Fabinho told Liverpoolfc.com: “I am really excited about this move. “This is something that I always wanted – this is a giant of a team. The infrastructures of the club look exceptional. “A football club of this size coming after my services, I didn’t have to think that much about coming over. “I will try to create my own history at this football club. Hopefully, on a personal level, I’m able to win titles with this club. “I will try to grow and learn and improve myself, and to be part of the club’s history.” Fabinho, who has four caps for his country, becomes the club’s first signing of the summer transfer window. The 24-year-old will arrive from Monaco, where he made 225 appearances and scored 29 goals in five seasons with the French club.
  35. 2 points
    Maz

    Arsène Wengerin seuraaja

    Ketju lukittu edellä olevan pyynnön mukaisesti.
  36. 2 points
    Itse mietin samaa ja päätin tehdä omat pelaaja-arviot.Osaa en viitsinyt arvioida, koska peliaikaa oli niin vähän. Onnistujat: Alessio Romagnoli: Itsellä hiukan jäi kehuissa varjoon kauden aikana, mutta läpimurtokausi ja todellinen tukijalka Milanin puolustukseen moneksi vuodeksi. Cristián Zapata: Pakko nostaa Zapata tähän osastoon, koska pelasi omaan härväämiseen nähden yläkanttin. Ei silti koskaan avaukseen muuten kuin varamiehenä, kiitos. Giacomo Bonaventura: Taso vaihteli erinomaisesta sysipaskaan, mutta oli tärkeä pelaaja Milanille. Franck Kessié : Minun valinta kauden pelaajaksi. Otti jo syksyllä paikkansa Montellan alaisuudessa ja Gattuson alaisuudessa muuttui jopa korvaamattomaksi. Peilien taso heitteli järkyttävän ylipeluutuksen takia, mutta kukaan ei edes pystynyt haastaa Kessien pelipaikkaa. Suso: Oikeastaan samat sanat kuin Bonaventuraan. Taso heitteli, mutta pystyi ratkomaan yksin pelejä ja oli elintärkeä pelaaja Milanille. Hakan Çalhanoğlu: Kärsi kauden alussa sopeutumisvaikeuksista, mutta niistä päästyään oli kevään paras pelaaja. Ehdottomasti Milanin tulevaisuuden pelaaja. Fabio Borini: Pakko se on Borini nostaa onnistujiin. Tuli rotaatiopelaajaksi ja onnistui siinä oli pelipaikka, vaikka mikä. Patrick Cutrone: Cutrone teki nousun tuntemattomuudesta Serie A:n vuoden tulokkaaksi. Ooli Milanin paras hyökkääjä ja ansaitsee kaikki kehut. Ihan ok: Gianluigi Donnarumma: Kaikesta kurasta, jonka Gigio sai niskaansa aiheesta, niin kokonaisuudessa kausi oli suhteellisen hyvä. Davide Calabria: Kärsi loukkaantumisista ja eikä ollut parhaimmillaan, mutta silti ihan ok. Leonardo Bonucci: Bonucci on tässä osastossa, koska odotin enemmän kaverilta, mutta varsinkin alkukauden vaikeina hetkinä oli hukassa. Petrasi kauden mittaan ja osoitti olevansa kapteeni. Mateo Musacchio: Mielestäni Mateo ei flopanut ja olisi ansainnut enemmän peliaikaa, mutta koska sitä ei tullut niin tämä sektori on sopiva. Ricardo Rodríguez: Odotin enemmän Ricardolta, mutta ei flopanut, jos ei loistanutkaan. Silti parasta sillä pelipaikalla vuosikausiin. Lucas Biglia: Biglian kausi muisttaa Bonuccin vastaavaa. Petrasi kauden mittaan ja oli oikeutetusti avauksen mies. Epäonnistujat: Ignazio Abate: Monta vuotta vanhan seuraikonin ura on pahassa laskussa. Kärsi loukkaantumista myös. Luca Antonelli: Samat sanat kuin Abateen. Riccardo Montolivo: Ex-kipparin pelien taso vaihteli keskiverrosta heikkoon. Manuel Locatelli: Locatellilla oli vaikea kausi. Biglia ja Montolivo veivät pelipaikan ja ajan usein nuorukaisen nenän edestä ja kun peliaikaa tuli, niin ei se pelaaminen tahtonut sujua. Silti tulevaisuuden pelaaja. Nikola Kalinić: Kroaatin kausi oli ihan floppi, mutta sanoisin, että pelaajana parempi kuin tämä kausi oli. Tuskin jatkaa Milan paidassa, vaikka sai paljon peliaikaa. André Silva: Kärsi sopeutumis- ja pelipaikkavaikeuksista. Ei oikein istu yksinäiseksi kärjeksi, mutta talenttia on paljon. Tulevaisuuden pelaaja, mutta minkävärisessä paidassa. Ei arviota: Antonio Donnarumma Marco Storari Andrea Conti Gustavo Gómez José Mauri
  37. 2 points
    Nyt näkisin, että olet kannattamisen ytimessä. Tuosta ensimmäisestä lausessta voisi tehdä vaikka t-paidan.. No niinpäs on tainnut muuttua viime vuodesta tuo osallistujamäärä. Tälle kaudelle Milan pääsi karsii viimeiseltä sijalta 6, kun Juve voitti viime kaudellakin cupin ja scudetton. Mut joo, tässä uutinen, joka ei ole milanistoille uutinen: AC Milanin urheilujohtaja Massimiliano Mirabelli vahvistaa seuran hankkineen uudeksi maalivahdikseen Pepe Reinan Napolista. Mirabelli paljasti espanjalaisen värväyksen Premium Sportille. Italialaislehdistön mukaan 35-vuotias Reina on saamassa kahden vuoden sopimuksen optiolla lisävuodella. Reinan tulon myötä Gianluigi Donnarumman tilanne puhuttaa entistä enemmän. 19-vuotiaasta huippumaalivahdista ovat olleet kiinnostuneita Real Madridin ja PSG:n kaltaiset suurseurat. – Uskomme hänen voivan auttaa meitä. Jos Donnarumma lähtee, meillä on Reina. Muussa tapauksessa meillä on kaksi hyvää maalivahtia, Mirabelli sanoi. Reina on torjunut tällä kaudella 36 sarjaottelussa Napolin tolppien välissä. Maalivahdin sopimus päättyy tähän kauteen.
  38. 2 points
    Maz

    Sir Alex Ferguson

    Sir Alex on siirretty tehohoidosta normihoitoon. Mahtava uutinen! https://www.bbc.com/sport/football/44062138
  39. 2 points
    CHAMPIONS LEAGUE FINAALI ODOTTAA! UNELMA ELÄÄ! Aivan järkyttävä peli taas monelta kantilta. Poolin avaus nelivitonen oli erittäin hyvä, mutta liika passiivius meinasi toisella jaksolla kostautua ja Roma tuli peliin mukaan. Onneksi viime viikon ilotulitus riitti. Ginille elintärkeä maali ja kaveri painaa ensimmäisen vierasmaalin kolmeen vuoteen! Ja mihinkä paikkaan. Huh huh! Salahilta tänään taas ohipeli, onko sitten väsymystä tai jotain, mutta tänään ei kulkenut. Onneksi nyt tulee huiliaikaa ennen finaalia. Vasemmalla laidalla Mane oli puolestaan tosi hyvä ja ehkäpä koko Pool-nipun paras. Puolustuksessa tuli tänään virheitä eikä puolustukselle ja Kariukselle voi puhtaita papereita antaa, jos 4 soi omissa. Finaalissa ei ole yhtään varaa lepsuiluun. Finaali Real Madridia vastaan, kukapa olisi ennen kauden alkua uskonut. Kaksi liigamatsia olisi ennen sitä ja paikka Top4:een täytyy ennen finaalia varmistaa! Sunnuntaina vierasmatsi Stamford Bridgellä eli Chelsea asettuu vastaan. Mutta nyt makustellaan finaalipaikkaa! COME ON LIVERPOOL!
  40. 2 points
    C'MON! ISO VOITTO!!! Flashbackeja suunnilleen viiden vuoden takaa, jolloin Robin van Persie kunnostautui lopussa maalintekijänä samaisessa ottelussa. Tällä kertaa ratkaisijana oli ensimmäisen puoliajan antisankari Chris Smalling, Pogban tuotua ensin joukkueen tasoihin. Aika karulta kyllä näytti avausjaksolla. City-pelaajat pyöri rinkiä Unitedin veikkojen ympärillä eikä hädin tuskin kahta syöttöä saatu omille hyökkäyskolmanneksella. Suurelta osin muistutti taannoista Tottenham-kamppailua, jossa vastustajan prässi tuotti myös suunnattomia ongelmia ManUlle ja tilanteita syntyi liukuhihnalta. Laukaukset 9-0 kertoivat paljon. En tiedä mitä José tauolla sanoi pelaajia motivoidakseen mutta tulosta se näytti tuottavan. Itse en heittänyt vielä pyyhettä kehään sillä pelkkä ajatus City-pelaajien mestaruusjuhlista tuntui vastenmieliseltä. Hyökkäyspeli alkoi toimia, kavennus syntyi hienon ja nopean kombinaation päätteeksi. Herreralta tiputus rinnalla Pogballe, ja pallo verkkoon. Paljon parjattu ranskalainen osoitti että kyllä sieltä löytyy mentaliteettia dominoida myös näitä pelejä. Toiseen maaliin Alexis antoi tarkan pystypallon ja vaikealla puskulla Pogba iski illan toisensa: 2-2! Reilu tunnin jälkeen Smalling kävi tekemässä vielä vapaapotkusta kolmannen ja tähänkin maaliin tuli alustus Alexisilta, joka oli hyvällä pelipäällä tänään.City oli luonnollisesti vähän kipsissä noiden osumien jälkeen ja alkoi vasta loppupuolella saada sitä perusmyllyään käyntiin. DDG:ltä vaadittiin onneksi vain yksi gamesaver ja tolppa hoiti loput. Onni näytti välillä suosivan myös Unitedia. +++ Pogba - MotM. Tauon jälkeen aktiivisesti mukana hyökkäyksissä. Teki pystyjuoksuja, hakeutui maalipaikoille, ja syötti paljon varmemmin kuin avausjaksolla. ++ Alexis - Kaksi syöttöä ja teki isosti töitä joukkueensa eteen. Selvästi harmitti kun joutui vaihtoon. + Herrera - Oikein mainio peli Unitedin keskikentällä. Muistutti enemmän sitä pelaajaa johon ehti United-uran alkuaikoina tottua. Atkinson jakoi tänään mielipiteitä, mutta suurimman osan ajasta teki ihan oikeita tuomioita. City kun tykkää tuollaisia pieniä jaloille koputteluja harrastaa niin tällä kertaa ne otettiin melko tehokkaasti pois. Youngin taklauksesta olisi varmaan sen pilkun+varoituksen voinut antaa. Kolmas maali näytti paitsiolta, mutta todella niukalta sellaiselta. Lopussa City-pelaajilla ja Jesuksella heitti kuppi hieman ylitse joskaan mitään suurempaa draamaa ei sentään saatu aikaiseksi. Josélle voitto on henkisesti aivan massiivinen ensi kauttakin ajatellen, eikä näitä nyt tosiaan liikaa ole Mourinholle kertynyt Guardiolan vastaisissa mittelöissä. Muistetaan toki, että vaikka toisen jakson esitys oli kaikin puolin hieno, ensimmäiset kolme varttia United oli pahasti vietävänä ja ilman Sterlingin surkeaa viimeistelyä siitä suosta ei olisi välttämättä noustu. Keskikentällä sekä pelinavaamisessa United antaa eniten siimaa muille top6-joukkueille ja tähän asiaan pitää saada jatkossa muutosta. Tämä vain pienenä huomiona loppuun, sillä kyllähän tällaisen comebackin jälkeen voitto tuntuu erityisen makealta!
  41. 2 points
    Ja se kauden paras esitys, SE TÄRÄHTI TÄNÄÄN! Huomenna aamulla väsyttää, mutta hymyilyttää. Tämä esitys tähän paikkaan oli loistava ja jotain sellaista mikä tuntui vain haaveelta. Nyt ollaan tosin vasta puolimatkassa, mutta ensi viikon toiseen osaan Pool lähtee hyvässä etulyöntiasemassa. Nyt täytyy vain toivoa kädet ristissä, että Salahin vaihto oli enemmän varotoimi kuin loukkaantuminen. Ainakin lopussa egyptiläinen palasi penkille istumaan. Tämä joukkue oli ihana ja loistava tänään. Puolustus ja maalissa Karius oli täysin rautaa. Alexander-Arnold pelasi Pool-uransa parhaimman pelinsä. Piste! Keskikenttä oli rautaa. Ox painoi semmoisen maalin, että vieläkin tärrää. Milner oli MoTM ja Hendo myöskin loistava. Harmittavasti Hendolle tuli korttitili täyteen ja hän missaa ensi viikon. Ja hyökkäyskolmikko. Sanatonta. Ja vaihtomiehet. Solanke ja Wijnaldum teki isoa duunia ja Wijnaldum pelasi loistavan pelin toisella jaksolla, kun tuli Salahin tilalle. Vaikka oltiin kotisohvalla, niin Anfieldin tunnelman pystyi aistimaan tänne asti ja tuli aivan kunnolla elettyä itsekin mukana. Anfield ja UCL-illat on niin loistava kombinaatio. Kehut on annettu ja nyt jalat takaisin maahan. Tiedossa on vielä toinen osa ja sitä ennen Merseysiden derby. Näitä kauden parhaita esityksiä on tultava nyt lisää, mutta luotto on kova. COME ON LIVERPOOL!
  42. 2 points
    Gomez loukkaantui pahaan paikkaan, eikä itsellä ainakaan ole hirveästi luottoa TAA:n suuntaan näin kovassa ottelussa. Ehkä tähän vaikuttaa paljon se United ottelu, jossa Rashford vei pelaajaa pariin otteeseen aika rumasti. Sane on tosiaan sellainen äärimmäisen nopea ja vaarallinen pelaaja, että häneltäkin voi odottaa mitä tahansa. Mietinkin tässä, että pitäisikö heittää jopa Clyne avaukseen Cityä vastaan? Voi olla, että ottelu tulee liian aikaisin, mutta kai se jonkinlaisessa kunnossa kuitenkin on kun oli viime ottelussa liigassa jo penkillä. Clyne on kuitenkin puolustussuuntaan nuorta Alexander-Arnoldia varmempi pelaaja ja hyökkäyssuuntaankin ihan kelvollinen tekijä. Milner voisi olla oikeaksi pakiksi toinen vaihtoehto vaikka hän onkin pelannut enemmän vasemman pakin tontilla, mutta eiköhän kaveri aloita huomenna keskikentällä vanhaa seuraansa vastaan. Kokoonpanossa ei varmaan suuria yllätyksiä ole, kuten Torres9 sitä tuossa puikin lävitse. Wijanldum oli viime kaudella hyvä isoissa peleissä, mutta tämä kausi on mennyt hollantilaiselta aika lailla penkin alle ja esimerkiksi Valioliigassa 1900 minuutissa hän on tehnyt tehot 1+1 ja omaa WhoScoredin tilastojen mukaan joukkueen säännöllisesti pelanneista kenttäpelaajista huonoimman kokonaisarvosanan. Heikomman keskiarvon omaavat vain Ings, Solanke ja Lallana. Huomenna on lähivuosien yksi isoimmista peleistä, mutta ei tässä varmaan suuria muutoksia kannata tehdä pelitavallisestikaan. Liverpool on päässyt näin pitkälle oman iloisen hyökkäyspelinsä turvin ja varmasti samoilla aseilla lähdetään kaatamaan Cityä tässäkin otteluparissa. Puolustussuuntaan täytyy olla tarkka ja siellä pitää keskikentän ja hyökkäyskolmikon tukea puolustusta tarpeen vaatiessa. Cityn laitapakit nousevat hanakasti niin Salahin ja ennen kaikkea Manén tulee olla tarkkana omalla laidallaan. Agüero on kai kärjessä vielä loukkaantunut, mutta eipä tuo Gabriel Jesuskaan montaa paikkaa tarvitse maalin iskeäkseen ja Kevin De Bruyne on osoittanut olevansa suurten pelien mies. Sanesta tuli jo puhuttuakin ja saksalainen tuntuu olevan taas huippuiskussa. Alakerrassa Kompany on tehnyt taas paluun puolustukseen ja ottanut oman paikkansa Nicolas Otamendin viereltä. Vaikka City on päästänyt Valioliigassa vain 21 maalia, mikä on vähiten liigassa niin puolustus on silti seuran heikko kohta jos sellainen on pakko nimetä. City on mielestäni osoittanut haavoittuvuutensa niissä otteluissa, missä vastustaja lähtee rohkeasti haastamaan heitä, mutta näitä otteluita on Valioliigassa aika vähän kun ManU ja Chelseakin ovat lähteneet ihan kävelyvaihteella heitä vastaan. Kyllä siellä Cityn alakerrassa ollaan varmasti vähän hätää kärsimässä kun Firmino, Salah ja Mané puskevat päälle kuin yleiset syyttäjät ja jos keskikenttä ei ehdi alas auttamaan niin Cityn alakerta on helisemässä. Guardiola on muuten keskenäisissä Kloppon takataskussa, eikä Guardiola ole hävinnyt yhtä useasti ketään toista manageria vastaan kuin Kloppoa. Pep on todennut Kloppin paremmakseen yhteensä kuusi kertaa. Kyllähän tässä jo fiilis nousee huomista ajatellen. Mahtava ottelu luvassa kaiken kaikkiaan. Nyt on nykyjoukkueen pelaajille sellaisia sankarinviittoja jaossa, että näissä peleissä jos onnistuu niin paikka fanien sydämiin on voitettu ikuisiksi ajoiksi. Kaikki Pool-fanit muistavat kuitenkin mm. Luis Garcian maalin Chelseaa vastaan ja jos vaikka Firmino tai Mané tinttaa Poolin tästä jatkoon niin kyllähän näiden pelaajien nimi kirjoitetaan silloin seurahistoriaan isoin kirjaimin.
  43. 2 points
    Ippen huumori on tullut tutuksi myös täällä, pesunkestevä pool mulkero, tuntuu erityisen typerältä että palstan ns. ManU fanit lähtevät mukaan näihin provoihin. Juu, olisiko Burnleyn Sean Dyche sittenkin ratkaisu manageriksi korjaamaan Liverpoolin puolustuspään ongelmat, kannattanee harkita vakavasti ja heittää sakemanni v....n! Ehdotan vielä nimimerkille "ManU fani" Chrisu7 keräystä vuoden hymypoika patsaan saajaksi, olen itse ehdottomasti mukana keräyksessä huomattavalla summalla, perusteluna Chrisun ManU kommentit ja ainainen optimismi tyyliin, ..pillu, pissa, kakka, vittu -perkele, livelpooli voittaa olen peloissani jne...
  44. 2 points
    Hymy suupielessä luen näitä juttuja Mourinhosta. Uskokaa vain kaikki mitä sensaatiohakuinen Englannin media kirjoittaa. Ilman Moutinhoa medialla olisi vaikeampaa kehitellä teorioitaan. ManU valioliigassa toisena! Kannattajat räksyttävät....olemmeko faneja? Olemmeko jalkapallon todellisia tietäjiä? Tiedämmekö tarpeeksi arvostelläksemme Mourinhoa? Kuten tiedämme Mourinho osaa käsitellä paineita mutta me jalkapalloa seuraavat olemme monasti vain toisarvoisten tietojen varassa kun käsitellään joukkueen(manun) sisäistä kemiaa ja pelitapaa. Me voimme sanoa mielipiteemme mutta meidän on mahdoton nähdä kokonaisuuksia mitä jalkapalloseuran johtaminen ja siihen pelaajana kuuluminen edellyttää. ManU on maailmanlaajuinen käsite. Olen seurannut henkilökohtaisesti ManU ilmiötä ympäri maailmaa kaikissa muissa maanosissa paitsi Australiassa ja olen kokenut upeita hetkiä punapaitojen kanssa niin Brasilian kiivastunnelmaisissa sporttibaareissa kuin caribian regeerytmien taustoittamissa ulkoilma baareissa Joka paikassa on ollut iloinen ilmapiiri riippumatta pelin tuloksesta. Tärkeintä on ollut maailmanlaajuinen yhteisöllisyys, ilo pelistä, ystävyys/ystävällisyys ja yhteisymmärrys että jalkapallo on vain urheilua! Ja eräs urheilun tärkeimmistä tarkoituksista on ilahduttaa ihmisiä keskellä arkea. Kunnioittakaamme peliä, pelaajia, toisiamme. Älkäämme tehkö "omia maaleja"!
  45. 2 points
    MrEskola

    Milan 2017-2018

    Tosin ei varmaankaan yllätä tuollainen roiskiminen ottaen huomioon minkälainen pelaaja Gattuso itse oli. En kyllä vieläkään usko, että Milan pelaa vieläkään ihan sillä tavalla miten Rino haluaa, sillä ei pelityyliä ole niinkään helppo muuttaa kesken kauden lähes jatkuvassa otteluruuhkassa. Voi olla, että pelaajat vain itse hätäilevät tai ei olla harjoiteltu prässin läpi pelaamista tarpeeksi. Tätä täytyy pitää silmällä, tosin vielä ei ole ainakaan tuloksissa näkynyt pl. Arsenal. Tämä Cristiano-vertaus, johon viittasin on siis lähtöisin Cristiano Ronaldolta itseltään. Shevan kyllä myös näen hänessä, mutta aika monet ns. modernit kärjet ovat isoja, nopeita ja teknisiä, jotka pystyvät tekemään oikeastaan mitä vaan, eivätkä ole yksinomaan maalintekijöitä kuten vaikka Pippo. Näistä nykyajan hyökkääjistä Silva muistuttaa mielestäni eniten Álvaro Morataa. Muuten en kyllä pidä siitä, että nuoria pelaajia pitäisi verrata johonkin legendaan, annetaan André Silvan olla vain André Silva. Noh, en nyt sanoisi, että muuan Mkhitarjanilla oli juurikaan vaikeuksia viime torstaina ihan aitoa oikeaa laitapakkia Davide Calabriaa vastaan, joka on vieläpä Milanin paras käytettävissä oleva tällä hetkellä... Toki Borini on jumala laittaisitpa sen sitten kärkeen, laidalle, laitapakiksi, keskikentän pohjalle Pirloksi, toppariksi tai maalivahdiksi. Kaikki onnistuu.
  46. 2 points
    MrEskola

    Milan 2017-2018

    Minä kun olin taas siinä käsityksessä, että Kalinicin osto-optio olisi ollut pakollinen. Ainakin tämän mukaan allekirjoitti neljän vuoden (esi?)sopimuksen silloin kesällä ja tosiaan, että osto-optio olisi pakollinen. Mutta eiköhän Kalinicin aika Milanissa joka tapauksessa lopu tulevana kesänä. Jep. Tosin Locatellia on tällä kaudella käytetty eri roolissa kuin viime kaudella, jolloin hän pelasi ajoittain jopa loistavasti keskikentän pohjalla. Nyt häntä on käytetty hieman hyökkäävämmässä roolissa, joka ei mielestäni ole hänelle kovin ominainen. Aika typerää, ettei Locatellia päästetty edes sille lainalle tammikuussa jos oli selvää, että Montolivo kuitenkin edellä nokkimisjärjestyksessä. Toivottavasti ei tapahdu jälleen ns. Cristantet, mutta tosiaan onneksi ruorissa ei ole enää Silvio ja Galliani. Kai se nyt tiedettiin, että Rodríguezin vahvuudet eivät olleet siinä puolustamisessa. Noh, ainakin osaa vetää vapareita ja välillä pilkkuja... Mutta joo. En usko, että Milanin vasemman pakin paikka olisi jotenkin kirottu, mutta se jotenkin tuntuu olevan niin, että hyviä sellaisia, erityisesti nykypäivänä on todella vaikea löytää edulliseen hintaan. Noh, oma pää nyt on pysynyt Rodríguezista huolimatta viime aikoina puhtaana ja tämä toki lähinnä kiitos toppariparin kehittyneen yhteispelin. Edellisen derbyn jälkeen Milan on päästänyt vain neljä maalia 13 ottelussa, että jotain on todella tehty oikein. Ja nyt kun on otettu Boneran ja Mesbah'n kaltaisia luurankoja kaapista, niin mites Kévin Constant: Ja tuolla hetkellä kaikki Milanistat (minä mukaanlukien) oli varmoja, että tässä on uusi Serginho... Sen sijaan Kévin muistetaan lähinnä vain tästä selfiestä:
  47. 2 points
    En ottanut prässipeliin tai johtoasemassa pelaamiseen mitään kantaa kirjoituksessani. Itsekin toivoisin aktiivisempaa peliä monessa tilanteessa, mutta tämä on osin jo toinen asia, kuin pelkät hyökkäyspelaamisen ongelmat. Kirjoitin Unitedin hyökkäyspelaamisesta ja vähäisistä maalimääristä otteluissa, joka johtuu ainakin osin pelaajien väärästä peluutuksesta. Ja joka paranisi nykyisestä, jos tämä asia saataisiin korjattua. Tärkein asia on kuitenkin saada tiukat ottelut käännettyä voitoiksi, enkä nyt näe suurtakaan eroa 5-0 tai 2-0 voitolla, jos molemmissa tapauksissa kenttätapahtumia hallittu selkeästi. Eikö Kloppon taito saada pelaajista kaikki irti, vapauksien antaminen ja oikea roolitus ole juurikin johtanut tähän, että muutamat kaverit pelaavat taitojensa ylärajoilla päivästä toiseen. Puhumme siis käytännössä samasta asiasta. Olettaen että viittaat piste-erolla puolustelu kommenntillasi aikaisempaan viestiini, niin en ole tainnut missään vaiheessa Unitedin toimintaa puolustella. Kommentillani pyrin tuomaan esille Unitedin alisuorittamisen pelaajatasolla, jossa myös valmennuksella on suuri merkitys. Mikäli Unitedin roolitus ja pelisysteemi olisi kunnossa, niin tätä kautta maksimaalinen potentiaali saataisiin ulosmitattua, emmekä olisi tasoissa Polin kanssa, vaan lähempänä Cityä. Tiedän että tämä ei johda mihinkään rakentavaan keskusteluun, mutta kysyn silti. Mikset voi keskustella nyt paremmin? Miksi odottaa top 4 sijoitukseen ulkopuolelle jäämistä tai karkaamista? Vai onko turvallisempaa tässä vaiheessa huudella pessimistisiä (ehkä sinun mielestäsi optimistisia) kommentteja ja jälkeenpäin paukutella henkseleitä, että minähän sanoin. Ja jos pessimismi ei toteudu, niin ollaan hiljaa tai juhlitaan muiden mukana menestyksestä.
  48. 2 points
    Kiitokset Alexisille täälläkin, joka hänen kutsumanimikin siis on eikä Sánchez, jota välttelee huonon menneisyyden takia isänsä suhteen. Yksi parhaimmista maailmassa ja täysi ammattilainen loppuun asti. Ei juurikaan pahaa makua tästä, vaikka harmittaakin. Joskus nämä asiat kallistuvat kuitenkin enemmän ymmärryksen puolelle ja seison Arsènen sanojen takana pelaajasta. Antoi alusta loppuun kaikkensa Arsenalille ja vaikka moni muuta tuntuu sanovankin, niin välitti nämä kaikki vuodet seurasta todella. Aika kuitenkin loppuu kokeneella pelaajalla kesken eikä ole aikaa riittävästi enää odottaa nuorten astuvan esiin, joten oikea ratkaisu oli lähteä. Mukava myös nähdä vihdoin Mkhitaryan Arsenalin paidassa. Sitähän pelaaja itsekin on kauan unelmoinut. Unitedin mediatiimille sattunut näköjään väärä julkistusvideo. Tässä oikea (huumorintajuisille):
  49. 2 points
    No niin nyt tämä kuuluu sitten tänne! EDIT: Laitetaas tämäkin samalla. Kiitos Miki ja onnea tuleviin haasteisiin. https://www.arsenal.com/news/henrikh-mkhitaryan-signs-alexis-leaves-club
  50. 2 points
    No niin, tosiaan evästeet ja välimuistit oli tyhjennetty jo ennestään. Olisi varmaan saattanut toisella selaimella toimia, mutta en nyt edes tämän takia viitsisi keskittyä vaihtelemaan kahden selaimen välillä. Kahdesti poistin ja asensin uudelleen Google Chromen ja nyt näyttää yhtäkkiä toimivan. Mahtavuutta.
×