Jump to content

Leaderboard


Popular Content

Showing most liked content since 25.03.2018 in Viestit

  1. 5 points
    It wasn't meant to be.. Kiitokset kuitenkin Mr. Josélle Euroopan liigan ja liigacupien voitoista. (Ja siitä, että toit seuraan Zlatan Ibrahimovicin.) Niin olisi vuosi Unitedin osalta kohta taputeltu ja ei olisi kuukausi sitten vielä uskonut, että näin iloisissa tunnelmissa lähdetään viettämään kalenterivuotta 2019! Hiukan epäuskoisena olen tässä katsellut Unitedin viimeistä kolmea peliä, jossa ero alkukauteen on pelillisesti aivan järkyttävä, vaikka rosterissa ei managerin ohella muita muutoksia ole tapahtunut. Kolme voittoa maalierolla 12-3, ja joukkue näyttää latovan maaleja kuin ennen vanhaan. Joukkueella on todella hyvä tekemisen meininki, eikä mr. Special Onea kaipaa Old Traffordilla enää kukaan. OGS oli tunteellinen valinta jossa vanhalla pelurilla SAF:lla oli näppinsä vahvasti pelissä, mutta eipä voi United-fani tällä haavaa valittaa! Hyvä Ole! Ole ei ole yhtään huonoa päätöstä lyhyellä pestillään tehnyt ja tätä menoa jos OGS jatkaa niin alkaa vähän huolestuttamaan, josko United-hierarkia alkaa vakavissaan miettimään miehelle pidempää sopimusta. OGS on 3 pelin aikana saanut ManU:n näyttämään joukkueelta, joka pelaa hyökkäävää, viihdyttävää jalkapalloa sekä yhdistänyt eri poteroissa olleet fanit. Tähän pystyivät edelliset, kalliit yrittäjät vain harvakseltaan ja ehkäpä lähimmäs LVG muutaman pelin suonenvedollaan, jolloin kaadettiin mm. City 4-2 lukemin. Muutos on ollut hämmästyttävä heikoista vastuksista huolimatta. Solksjaerin Moldessa suosima hyökkäävä pelityyli tuskin yllättää, mutta United-legenda on osoittanut myös taktista pelisilmää eikä United-legenda epäröi pelien aikana tehdä nopeita muutoksia. Man managementissa otettu myös aimo harppaus nykyaikaan. Allekirjoittanut on yrittänyt pitää odotukset matalalla, mutta ei näin suuret muutokset pelissä voi jäädä huomiotta. Puheet siitä, etteikö tällä joukkueella pystyttäisi parempaan, voidaan heittää pelkästään OGS:n ekojen pelien jälkeen romukoppaan. Unitedilla on kyllä rosterin osalta pätevä hyökkäyskalusto, sekä hyvä valikoima keskikenttäpelaajia yksi maailmanluokan peluri mukaan lukien. Toppariosastolla annetaan eniten tasoitusta muille kärkijoukkueille ja johtavaa keskuspuolustajaa luonnollisesti kaivataan ryhmään ainakin vielä. Luultavasti myös eliittiluokan laitapuolustajaa. Olen alusta saakka pitänyt OGS:ää sellaisena ratkaisuna kuin termi "interim manager" antaa ymmärtää. Ellei nyt jotain oikeasti merkittävää tapahdu, Unitedissa siirrytään uuteen komentoon kaudella 2019/2020. UCL-voiton tai top4:n antaminen tavoitteeksi Olelle tuntuvat epärealistisilta, kumpikin on mahdollisia mutta ei sellaista mitä pitäisi tältä joukkueelta nyt odottaa. Pelin pitäisi olla kauden päätteeksi aivan tip-tip-kuosissa, ja silloinkin Olen (kaikella kunnioituksella) melko vähäinen kokemus manageroinnista herättäisi kysymysmerkkejä. BBC huhuilee Paul Mitchelliä muuten Unitedin leiriin (bbc.co.uk) mikä olisi liian loogista ollakseen totta. Pochettino olisi tietty kiikarissa seuraavaksi Southampton-kytkösten takia. En pysty tosin sanomaan olisiko Mitchell tarpeeksi hyvä kyseiseen rooliin, vaikka CV on kohtalaisen vakuuttava. Seuralla pitäisi olla kyky päättää, ketkä henkilöt ovat absoluuttisesti parhaita henkilöitä viemään Unitedin takaisin Euroopan huipulle. Ja tässä paino sanalla ketkä, koska yksi henkilö ei SAF:n tapaan enää pysty seuraa sinne viemään. Tosin SAF:llakin oli David Gill tukenaan. Vasen dude ilmeisesti Josén jengistä jäänyt Unitediiin? OGS:n ohella Phelanin rooli valmennustiimissä lienee aika tärkeä, on varmasti sellainen hahmo johon pelaajat voivat luottaa. Ja eiköhän Carrickin ja McKennan rooli ole samalla Josén poistumisen myötä kasvanut merkittävästi "yes yes" miehistä. McKennan koutsaamana reservit pelasivat varsin hyökkäävää peliä ja viime otteluiden aikana hän on eniten näyttänyt juttelevan Olen kanssa pelien aikana taktisista kuvioista. Oikein hyvää uutta vuotta Paitsiolaisille!
  2. 4 points
    MM-kisoista on hiljalleen selvity ja joukkueiden harjoituskaudet ovat jo kovassa vauhdissa. Valioliigakauden alkuun ei ole enää pitkä aika, joten viimeistään nyt on syytä avata ketju maailman tasokkaimmalle jalkapalloliigalle. Sarjanousijat Aloitetaan tulevan kauden purkaminen käymällä läpi sarjanousijat. Championshipin voittajana Valioliigaan paluun tekee Wolverhampton Wanderers, joka nähtiin sarjassa viimeksi 11-12 kaudella. Wolves tuli aiemmalla liigavisiitillään tutuksi puolityhjistä katsomoista ja masentavasta ilmeestään. Valioliigasta putoamisen jälkeen Wolves koki kauhun hetkiä, kun seura putosi heti seuraavalla kaudella myös Championshipistä sarjaporrasta alemmas ja haki vauhtia Ligue Onesta saakka. Wolves nousi takaisin Championshipiin heti seuraavalla kaudella ja vakiinnutti asemansa sarjan keskikastissa. Vuonna 2016 kaikki muuttui, kun seuran omistajaportaassa tapahtui muutoksia, kun kiinalainen investointiryhmä Fosun hankki seuran £45 miljoonalla tavoitteenaan nostaa seura mahdollisimman nopeasti Valioliigaan. Tällöin Wolves aloitti myös yhteistyönsä portugalilaisen superagentti Jorge Mendesin kanssa, jonka yhteyksien avulla Wolves on saanut riveihinsä lukuisia lahjakkaita portugalilaispelaajia. Alkavalla kaudella joukkueen riveissä nähdään ainakin seitsemän portugalilaista pelaajaa ja useita muita Portugalissa pelanneita pelaajia. Niin ja Wolvesiahan valmentaa niin ikään portugalilanen Nuno Santos. Wolverhamptonin tunnetuimmat pelaajat ovat varmasti Portugalin maajoukkueessa pitkät urat pelanneet maalivahti Rui Patricio sekä keskikenttäpelaaja Joao Moutinho, jota huhuttiin aikanaan mm. Manchester Unitediin, Chelseaan ja Liverpooliin. Nuorta tähtikaartia edustavat keskikenttäpelaaja Ruben Neves sekä laitahyökkääjä Diego Jota, joilla on potentiaalia aivan maailman huipulle saakka. Wolves ei siis ole pelaajistoltaan eikä budjetiltaan mikään tavanomainen sarjanousija vaan heidän joukkueensa on jo lähtökohtaisestikin Valioliigan keskitasoa. Tällä hetkellä joukkueen puolustus ei ole nimellisesti ihan muun joukkueen tasolla, mutta alakerran vahvistukseksi on huhuttu jopa Real Madridista tuttua Pepeä, joten jonkinlaisia vahvistuksia saatanee sille osastolle. 10 joukkoon murtautuminen olisi jo melkoinen uroteko, mutta ennustan Wolvesin olevan ensi kauden liigassa sijoilla 11-14. Toinen suoran sarjanousun saavuttanut joukkue on Walesin Cardiff City. Joukkue nähtiin Valioliigassa viimeksi kaudella 2013-14, joten kovin pitkään he eivät Championshipissä viihtyneet. Cardiff on omasta ja monen muunkin mielestä näistä nousijoista se tylsin. Joukkueen pelaajisto on viime kauteen verrattuna hyvin samanlainen, mikä voitanee nähdä jonkinlaisena voimavarana hankalissa paikoissa, mutta jos lasi on puoliksi tyhjä niin Cardiffin joukkue ei ole Valioliigan edellyttämällä tasolla. Seuran kesän kaksi suurinta hankintaa ovat Norwcichista tullut laitapelaaja Josh Murphy sekä Bristol Citystä Cardiffiin siirtynyt Bobby Reid, jotka kumpainenkin kustansivat seuralle hieman yli £10 miljoonaa. Cardiffin managerina toimii vanha tuttu Neil Warnock, joka on monien suosikki ensimmäiset potkut saavaksi manageriksi. Mikäli Cardiff haluaa säilyä sarjassa niin joukkuepuolustuksen on toimittava ja jonkun pitää iskeä tarvittavat maalit. Itse en tällä hetkellä näe mahdollisena, että Cardiff säilyisi sarjassa ja veikkaan heidän kautensa päättyvän murheellisesti sarjan viimeiselle sijalle. Nousukarsintojen kautta paikkansa tämän kauden Valioliigassa lunasti Fulham FC, joka tekee paluun Englannin korkeimmalle sarjatasolle ensimmäistä kertaa sitten 13/14 kauden. Vaikka Fulham nousi sarjaan vasta karsintojen kautta on se silti kovakuntoisin nousija, sillä joukkue keräsi Championshipin kevätkaudella peräti 10 pistettä enemmän kuin toiseksi eniten pisteitä saanut joukkue ja Fulham myös teki eniten ja päästi vähiten maaleja kevätkaudella. Slavisa Jokanovicin luotsaama joukkue pelaa mukavaa jalkapalloa ja seura on tämän kesän panostuksista päätellen tullut liigaan jäädäkseen. Fulhamin kesä alkoi vakuuttavasti, kun se hankki Ranskan liigan Nicestä Maxime Le Marchandin ja Jean-Michael Serin, jota yhdisteltiin muun muassa Liverpooliin, Arsenaliin ja FC Barcelonaan. Tämän viikon aikana Fulham on julkistanut kaksi kovaa pelaajakauppaa, kun ensin viime kevään seurassa lainalla ollut Aleksandr Mitrovic vaihtoi Newcastlesta Fulhamiin yli £25 miljoonan siirtosummalla ja tänään Fulham vahvisti hankkineensa Alfie Mawsonin Swanseasta £20 miljoonan siirtokorvauksella. Seura on myös lainannut Dortmundista Chelseassakin piipahtaneen Andre Schurrlen, jonka ura on ollut viime vuosina alamäessä. Fulhamin mielenkiintoisin pelaaja on silti vasta 18-vuotias vuonna 2000 (!!!) syntynyt (!!!) Ryan Sessegnon, joka on yksi englantilaisen jalkapallon puhutuimmista pelaajista. Aiemmin urallaan laitapuolustajana pelannut Sessegnon siirrettiin kesken viime kauden laitahyökkääjän paikalle ja kaveri iski Championshipissä 15 maalia. Pelaajaa on yhdistelty oikeastaan jokaiseen Englantilaiseen suurseuraan, mutta hän jatkaa silti Fulhamissa ainakin tulevan kauden. Mikäli pelaaja onnistuu samalla tapaa myös Valioliigassa niin ensi kesänä hän saattaa aivan hyvin siirtyä johonkin kärkiseuraan £50 miljoonan siirtosummalla. Sessegnon on tullut tunnetuksi nopeista jaloistaan, kyvystään ohittaa vastustajia, mutta myös rauhallisuudesta maalipaikoissa. Fulham on hankintojensa johdosta vahva nippu paperilla ja mikäli palaset loksahtavat kohdilleen, niin ennustan joukkueen sijoittuvan sarjassa sijoille 11-14.
  3. 4 points
    Tosi hyvä peli Unitedilta olosuhteisiin nähden. Pelin avausjakso oli äärimmäisen rikkonainen, Unitedilta sivuun joutui kolme pelaajaa reisivammojen vuoksi. Liverpoolilta puolestaan Firminon loukkaantuminen taisi viedä näiltä viimeisenkin terän hyökkäyspäästä. Harhasyöttöjä ja hermostonututta peliä nähtiin huomattavasti enemmän kuin derbyissä yleensä. Tauolla olisin mielellään tyytynyt tasapeliin, mutta toisella jaksolla jokainen United-pelaaja taisteli ihailtavasti. Liverpool ei 65 % pallonhallinnastaan huolimatta saanut mitään aikaan. Ja kyllähän ManU ottelussa enemmän halusi voittoa. Ensimmäisellä jaksolla Lingard kävi lähellä, toisella jaksolla niukka paitsiomaali, ja Smalling olisi toisesta tilanteesta voinut jatkaa pallon verkkoon jos olisi hieman paremmin keskitystä ennakoinut. De Gealla ei tarvinnut tehdä yhtään isoa torjuntaa koko pelin aikana. Youngilla heikohko eka jakso, mutta nosti tasoaan toiselle jaksolle. Smalling ja Lindelöf erinomaisia, pääpalloista eikä varsinkaan kulmapotkuista ei ollut tällä kertaa isommin uhkaa Unitedille. Shaw jatkoi siitä mihin Young viime vuonna jäi ja pakotti Kloppin ottamaan Mo Salahin vaihtoon. Salahilla ei edelleenkään ole yhtään tehtyä maalia Unitedia vastaan. McTominaylta yllättävän vahva peli tähän paikkaan Maticin paikalla ja osoitti, että ehkä kaverilla sittenkin on tulevaisuutta Unitedissa. Yksinkertaista, mutta tehokasta pelaamista keskikentän pohjalla. Vähän jopa tulee muuan Darren Fletcher mieleen. Pereira pääsi tuuraamaan vaihtoon joutunutta Herreraa. Täytti tonttinsa, joskaan ei ihan huippupelistä voida puhua. Pogba aloitti pelin kuten normaalisti hieman ylempänä, mutta loukkaantumisten jälkeen siirtyi puolustavampaan rooliin. Erittäin kypsää ja taktisesti järkevää peliä, Shaw'n ohella Unitedin ehdotonta parhaimmistoa. Matan tilalle Ole olisi ehkä voinut heti laittaa Alexisin, vaikka ymmärrän toisaalta tuonkin ratkaisun. Nyky-Alexis ei olisi koskaan päässyt tilanteeseen jonka Lingard onnistuneesti haki. Puolustussuuntaan Alexisilta kuitenkin hyvää vääntämistä, kuten myös Lukakulta toisella laidalla. Lingardin paikkaan muuten Lukakulta taas oivallinen syöttö. On harmi ettei Martialia tässä pelissä nähty, sillä Pogba-Martial-Rashford -akseli olisi tämän Liverpoolin pistänyt aika isolla varmuudella kanveesiin. Ole yritti nytkin ihan oikein hyödyntää Poolin laitapakkien taakseen jättämää tilaa. Rashfordilla taisi olla nilkan kanssa ongelmaa pelin loppupuolella, mutta niin vain jaksoi uurastaa pelin loppuun muiden tavoin. Loistava asenne koko joukkueella ja vaikkei voittoa tullut, sunnuntain esityksestä pitää olla ylpeä! Shaw Pogba McTominay Keskiviikkona edessä vaikea Palacen vierailu, toivottavasti nyt ainakin muutama pelaaja saadaan siihen mennessä pois lasaretista.
  4. 4 points
    Tai oikeastaan voisi todeta, että täällä spekuloidaan asialla, joka ei lähtökohtaisesti kuulu edes koko Manchester Unitedin-ketjuihin.
  5. 4 points
    Kahdeksan vuotta sitten Paitsio.comin ennakko alkoi sanoilla: "Arsenalin viime vuodet ovat olleet kuin Päiväni murmelina – elokuva". Jo vuosikymmenen taitteessa Arsenal kannattajat olivat vuosia puhuneet siitä miten vuodet vierivät, mutta samat asiat tapahtui uudelleen ja uudelleen. Vähitellen tämä oravanpyörä alkoi kääntyä johtoa vastaan ja syytetyn penkille istutettiin niin Kroenke, kuin Wenger. Se tapa miten Arsenalin kannattajat alkoivat hajota kahteen eri ryhmittymään oli rumaa katseltavaa ja riitely meni varsinkin sosiaalisessa mediassa hyvinkin rumaksi. Nyt, kun uusi aikakausi Emeryn johdolla on alkanut, tarkoittaa se samalla kahta asiaa Arsenalissa; Niin joukkueen rakentamista taktisesti nykyaikaisemmaksi, kuin myös riitautuneiden kannattajien voittamista puolelleen. Emeryn vaikuttaa sympaattiselta valmentajalta ja monet kannattajat (myös Wengerin kannattajat) ovatkin valmiita antamaan uudelle päävalmentajalle mahdollisuuden. Se mitkä odotukset kannattajilla on saattaa silti olla eriasia. Suurin osa kannattajista ymmärtää sen, että vuorta ei valloiteta päivässä. Valioliiga on todella kovatasoinen sarja ja sekaisin olevan joukkueen kurssia ei käännetä hetkessä. Liverpoolin tapa toimia, kun Klopp astui ruorin ääreen, voisi olla hyvä malliesimerkki. Väitän, kirkkain silmin, että Arsenalin kokoisella seuralla on täysin samanlaiset mahdollisuudet, kuin Liverpoolillakin nousta lähelle maailman kärkeä. Se vain vaatii nöyryyttä, kovaa työtä sekä järkevää pelaajapolitiikka. Mitä olen Emeryn valmennusmetodeja seurannut, niin kyseessä ei ole mikään ehdoton maailman huippu "manageri". Sensijaan Emery on loistava valmentaja, jonka valmennusmetodeja on pelaajat kehuneet. Osittain tästäkin syystä Wengerin ajan vastuu on jaettu Emeryn, Mislinatin ja Sanllehin kesken. Näin jokainen voi keskittyä nimenomaa siihen omaan osaamisalueeseensa, saavuttaen tehokkaimman lopputuloksen. Kausi 2018/2019: Arsenal lähtee ensi kauteen suhteellisen vapautuneesti. Joukkue on vahvistunut viime tammikuun ja nyt kesän aikana, siitä mitä se on ollut, eikä siksi anna juurikaan tasoitusta muille Valioliigan huippujoukkueille. Arsenal lähtee selvästi takaa-ajajana, jos haluaa palata ensi kaudeksi mestareideenliigaan osoittaville sijoituksille. Etuna tykkimiehillä on se, että perus joukkue on aina ollut hyvä mutta on jo vuosia alisuorittanut. Ennen Arsenal lähti pelaamaan pallonhallintapeliä poikkeuksetta jokaista vastustajaa vastaan ja tämä johti siihen, että Arsenalin pelikirjaa oli todella helppo lukea ja sitämyöten helppo pelata vastaan. Emeryn pelifilosofiaan kuuluu se, että joukkue pyrkii vaihtamaan taktiikkaa vastustajan mukaan. Tämä on nykyaikaista ja tuntuu erikoiselta, että Arsenal ei ole tähän aikaisemmin kyennyt. Myöskään MM-kisat ei juurikaan ole Arsenalin pelaajia väsyttäneet, vaan melko tuoreille jaloissa pääsee koko joukkue kauteen, mikä on kilpailijoihin nähden selkeä etu kauden edetessä. Toivottavasti Arsenal kykenee käyttämään tämän edun hyväksi edes jollain tavalla. Siirtoikkuna: Emery on lähtenyt vahvistamaan nimenomaan Arsenalin puolustuspäätä, mikä onkin fiksuinta. Uudeksi "ykkösmaalivahdiksi" on hankittu Saksalainen Bernd Leno, joka parina viimevuotena on osoittanut olevansa yksi Bundesliigan parhaimpia maalivahteja. Juventuksesta tarttui ilmaissiirrolla Stephan Lichtsteiner, joka lähtökohtaisesti on Bellerinin varamies oikeana laitapakkina, mutta ehdottomasti myös rotaatio mielessä loistava hankinta. Lisäksi Lichtsteiner tietää jotain voittamisesta ja kokemusta puolustuspää nimenomaan tarvitsee. Keskuspuolustukseen Arsenal hankki Kreikkalaisen Sokratiksen, joka ei ehkä ole aivan maailman kärkeä, mutta hyvä paikkaaja Koschielnylle joka on sivussa ainakin tämän vuoden loppuun. Keskikentän ankkuriksi hankittiin Lucas Torreira, joka on sitten jo lähellä maailman kärkeä omalla pelipaikallaan. Jännä, että Emery onnistui ensimmäisenä kesänään hankkimaan korvaajan Vieiralle. Asia mitä Wenger ei pystynyt kolmeentoista vuoteen hoitamaan. Lisäksi Arsenal on tehnyt muutamia hankintoja tulevaisuutta varten, joista ykkösjoukkueen mukaan pääsi Mattéo Guendouzi, nuori Ranskalainen keskikenttäpelaaja, jolta on lupa odottaa hyviä otteita tulevaisuudessa. Avainpelaajat: Arsenalilla on yksi Valioliigan terävimmistä hyökkäystrioista. Alexandre Lacazette ja Pierre-Emerick Aubameyang ovat perjaatteessa kilpailijoita samasta pelipaikasta, mutta tuntuu, että ovat ystävystyneet nopeasti ja muutaman harjoituspelin perusteella en näe mitenkään mahdotomana, etteikö Arsenal lähtisi kauteen kahden kärjen taktiikalla. Kyseessä on kuitenkin kaksi maalinälkäistä ja ehdottomasti kovatasoista hyökkääjää, jotka voivat molemmat tehdä yli 15 maalia ensi kaudella (jos kaikki tähdet on kohdillaan). Kolmikon takana häärii Mesut Özil, joka ollut viimeaikoina monen huulilla hänen lopetettua Saksan maajoukkueessa. Özilillä varmasti näyttöhaluja ja koska maajoukkueura on takanapäin, saa hän myös tarpeeksi lepoa pitkin kautta. Keskikentän työmyyränä tullaan näkemään Lucas Torreira, joka on omalla pelipaikallaan yksi maailman huipuista. Pieni koko ei tunnu haittaavan, vaan taisteluilmettä löytyi (ainakin mitä Uruguayn otteita tuli seurattua). Aaron Ramsey, on itseoikeutetusti omalla paikallaan keskellä, jos vain tekee jatkosopimuksen nyt kesän aikana. Emeryllä olisi selkeästi kiinnostusta pitää Ramsey ja monet kannattajat haluaisivat palkita Ramseyn kapteeninnauhalla, jos vain nimi paperiin ilmestyy. Aaron Ramsey on osoittanut, että jos fysiikka toimii, niin parhaimmillaan hän on todella laadukas keskikenttäpelaaja. Valitettavasti parina viime kautena hän on jäänyt auttamatta vähän sivuun. Mahdollinen kokoonpano: Kuten aikaisemmin mainitsin saattaa Arsenalin taktiikka vaihdella vastustajasta riippuen. Samalla saattaa myös vaihdella aloittava kokoonpano. Sevillassa Emery suosi taktiikkaa 4-2-3-1, enkä näe mitään syytä miksei sama taktiikka voisi toimia myös Arsenalissa. Tämä tosiaan melko veikkailu kokoonpano, kun tässä vaiheessa ei juurikaan varmuutta mitä Emery joukkueeltaan haluaa ja millä ryhmittymällä. Varmasti kauden aikana selvemmin selkiää pelipaikat ja miten paljon esimerkiksi Xhaka on avauksessa ja kenen kustannuksella. Wengerin aikoihin oli usein puhetta miksi ei Aubameyang ja Lacazette ole yht'aikaa kentällä ja nyt harjoituskaudella ovat päässeet ja jälki on ollut lupaavaa. Toivottavasti kaksikko nähdään vastaisuudessa yhdessä. Arvio sijoituksesta: Sydän sanoo, että koska Arsenal on vahvistunut kesän aikana ja taktiikat on pantu uusiksi, niin tykkimiehet nähtäisiin taistelevan tosissaan mestaruudesta. Realististi ajatellen Arsenal kilpailee pääsystä neljän joukkoon, sillä niin vahvasti on Arsenalin taustoja pistetty uusiksi, että vaikutus varmasti näkyy myös kentällä. Voisi kuvitella, että Arsenalin sijoitus ensikaudella on 4-6, mutta samalla se on raikas tuulahdus ja lupaus siitä, että parempaa on luvassa muutaman vuoden kuluttua, jos kehitys lähtee hyvin käyntiin. Täydelliseen romahdukseen en jaksa uskoa, mutta koska puhutaan Valioliigasta, ei sitäkään voida täysin pois sulkea.
  6. 4 points
    Huolestuttavinta tässä on, että Jose on ollut puikoissa yli 2 vuotta. Peli ei ole kehittynyt hyökkäyssuuntaan yhtään, vaan se on täysin mielikuvituksetonta ja rakenteetonta. Huonompaan suuntaan mennään koko ajan. Siinä missä Euroopan ja Valioliigan kärki kehittyy pelitavaltaan koko ajan, niin United seisoo täysin paikallaan, ehkä jopa taantuu hieman koko ajan. Mitä pitempään Jose on puikoissa, sitä kauemmaksi kärki menee. Ja sen eron umpeen kuromiseen menee koko ajan enemmän aikaa.
  7. 4 points
    Cardiff Cityn murheellinen kohtalo tuli ennustettua jo avausviestissä ja ennustan seuraavaksi muut putoamistaistelun joukkueet. Viime vuonnahan meikäläisen mutustelut menivät aika nappiin, kun osasin ennustaa Swansean, Stoken ja West Bromwichin putoamiset järjestyksineen vastoin yleisiä odotuksia. 11. Brighton Howe & Albion Uskon, että Seagulls parantaa muutaman pykälän viime kautisestaan. Seura teki vakuuttavan hankinnan, kun Eredviesien viime kauden maalikuningas Alireza Jahanbakhsh (piti googlettaa nimi) liittyi seuraan £17,5 miljoonan hintalapulla. Kavereiden kesken ihan vaan Rezana tai Alirezana tunnettu kaveri teki Hollannissa viime kaudella peräti 21 maalia, vaikka hän on laitapelaaja. Vasta 24-vuotias kaveri on todella taitava pelaaja ja uskon, että siinä voi olla sellainen pelaaja, joka tekee läpimurron liigassa ja saa ensi kesänä siirron johonkin Spursiin tai vastaavaan. Kamala kohtalo sekin on onnistuneesta kaudesta, mutta uskon, että jamppa tekee alkavalla kaudella ainakin 10 liigamaalia. Kärkeen ei oikein vieläkään ole varmaa nimeä ja 34-vuotias Glenn Murray kantanee ykköskärjen viittaa. Keskikenttäpelaaja Pascal Gross pelasi suurelta yleisöltä piilossa viime kaudella erinomaisen sesongin iskien tehot 7+8 ja luoden maalipaikkoja tahtiin johon pystyi vastaamaan vai Kevin De Bruyne. Toinen vastaava kausi niin Grossin ei tarvitse enää ensi kesän jälkeen Brightonissa pelailla. 12. Burnley Englannin möreä-äänisin mies Sean Dyche syö kivenmurikoita aamupalaksi ja hauskuuttaa mediaa omilla letkautuksillaan. Viime kausi päättyi sensaatiomaisesti sijalle 7, ja tällä kaudella Burnley pelaa Europa Leagueta... piti se tämäkin päivä nähdä. No yhtä kaikki. Burnley ei ole kesän aikana tehnyt yhtäkään kauppaa, mikä vaikuttaisi edustusjoukkueeseen, mikä on vähintäänkin kyseenalaista europelien mukaaan tuoman lisärasituksen johdosta. En tiedä seuran taloudellisesta tilanteesta sen tarkemmin, mutta luulisi nyt, että seurajohto olisi ollut valmis antamaan Dychelle jonkinlaisen siirtokassan. Tällä kaudella totuus iskee vasten kasvoja ja Burnley putoaa sinne alempaan keskikastiin. Sarjapaikan uusiminen ei tuota hankaluuksia, mutta jonkinlaisilla panostuksilla saumoja olisi parempaankin. 13. Fulham FC Tästä tulikin puhuttua jo avauksessa. Pelaa kelpo peliä, joukkueessa paljon laatupelaajia enkä usko putoamisen olevan uhka. Joukkueessa ei ole ihan hirveästi kokemusta Valioliigasta, mikä on aina pienoinen kysymysmerkki, mutta aikalailla kaikki saa mennä pieleen, että Fulham putoaisi sarjasta. Ryan Sessegnonin otteita on hieno päästä seuraamaan ja uskon, että Alksandr Mitrovic saa nyt ensi kertaa Valioliigassa tarpeeksi luottoa, jotta voi todistaa olevansa 10-15 maalin mies tässä liigassa. 14. Crystal Palace Roy Hodgson pelasti viime kaudella Crystal Palacen jo varmalta näyttäneeltä putoamiselta ja loppukaudesta seura keräsi todella hyvin pisteitä. Wilfried Zaha siirtyi laidalta kärkeen ja teki läpimurtonsa iskien 9 liigamaalia ja kesän aikana miestä onkin viety yli £50 miljoonan siirtosummilla milloin Tottenhamiin ja milloin mihinkin. Pelaaja jäänee Palaceen ja seura on hankkinut kesän aikana pari kelpo pelaajaa Cheikhou Kouyaten ja Max Meyerin muodossa. Meyer oli Schalkessa yksi Euroopan lupaavimmista pelaajista ja kaveria vietiin milloin ManUun ja milloin Arsenaliin, mutta viime kaudella hän riitautui seuran johtoportaan kanssa, joutui koirankoppiin ja siirtyi tänä kesänä ilmaiseksi Crystal Palaceen, siinä vasta urakehitys "the next big thingille." Saa nähdä miten taitava saksalainen istuu Palacen pelitapaan. Hodari ei varmaan kovin mielellään katsele tempokuljetuksia ensimmäisen vastustajan jalkaan, jonka jälkeen oma joukkue joutuu juoksemaan kohti maaliaan. Ei putoaminen nyt todellinen uhka taida olla, mutta onko sitten rahkeita paljon parempaankaan. 15. Newcastle United Unohtui laittaa tämä alkuperäiseen viestiin, mutta muokataan se tähän mitä pikimmiten. Newcastlella olisi seurana potentiaalia todella paljon parempaankin, mutaa omistaja Mike Ashley pitää seuraa edelleen panttivankina. Mies ei anna seuralle piirunkaan verran rahaa, mutta ei myöskään varteenotettavista ostotarjouksista huolimatta ole suostunut myymään seuraa. Ashley ei ole Newcastlessa erityisen pidetty henkilö sanotaan vaikka näin. Newcastle pysyy Championship joukkueellaan niin kauan Valioliigassa, kun Rafa Benitezia kiinnostaa olla seuran peräsimessä. Joukkueessa ei ole ensimmäistäkään mielenkiintoista pelaajaa ja se on aika surullista se. +50 000 intohimoista Gerodieta menee katsomaan seuransa otteita viikosta toiseen rämpi seura miten tahansa ja kun omistaja tästä kiitokseksi pissii heitä silmään, niin onhan se oksettavaa käytöstä. Kunnon omistajalla ja Newcastlen fanbasella joukkue olisi vähintään säännöllinen nimi top kympissä ja haastaisi joka kausi europaikoista. Toistaiseksi sarjapaikan uusiminen on kuitenkin työn ja tuskan takana. 16. Bournemouth Eddie Howen miehistö on kerännyt kehuja positiivisella pelitavallaan vuosia, mutta ei tämä jaksa rehellisyyden nimissä enää juuri ketään kiinnostaa. Materiaali on ollut yksi sarjan heikoimpia koko seuran kolme vuotisen liigataipaleen ajan ja kun putoaminen ei ole ollut sarjan loppuhetkillä todellinen uhka kertaakaan niin onhan se jonkinlainen saavutus. Silti sieltä tulee taas alhaalta kaksi isomman budjetin sarjanousijaa paremmalla materiaalilla mukaan kekkereihin ja Bournemouthin sijoitus putoaa parilla pykälällä. Joukkueessa ei nähdä suuria muutoksia ja tällä hetkellä seura on hankinut vain kaksi pelaajaa laitapakki Diego Ricon ja laitahyökkääjä David Brooksin muodossa. Säilyy, mutta ei tämä nyt varsinaisia hurraa-huutoja aiheuta. 17. Souhampton Liverpool kannattajana koen huonoa omatuntoa seuran tämän hetkisestä tilanteesta, onhan Liverpool kuitenkin napannut seuran riveistä viime kausina mm. Virgil Van Dijkin, Sadio Manen, Adam Lallanan. Nathaniel Clynen sekä Dejan Lovrenin. Soton sai pitkään korvattua menettämänsä pelaajat melko hyvin ja näytti jo vakiinnuttaneen paikkansa sarjan ylemmässä keskikastissa, kunnes sitten kamelin selkä lopultakin katkesi viime kaudella ja joukkue säilyi nipin napin päättäen kautensa katastrofaalisesti sijalle 17. Managerina toimii vanhan liiton jäärä Mark Hughes, joka pudotti viime kaudella Stoken Valioliigasta, mikä oli niin vahva näyttö, että hän sai paikan Southamptonista... Mark Hughes ei ole Southamptonin tyylinen manageri, eikä hänellä pitäisi olla minkäänlaisia valtuuksia huseerata seuran puikoissa. No ei hän varmaan loppukautta seurassa näekään, mutta silti. Soton on tehnyt kesällä ihan mukavia hankintoja, kun joukkueeseen ovat liittyneet Mohamed Elyonoussi, Stuart Armstrong, Angus Gunn sekä Jannik Vestergaard. Harjoituskaudella Mark Hughesilla on ollut joku ihmeen älynväläys peluuttaa joukkuetta kolmen miehen alakerralla ja mitä nopeammin hän hylää tämän idean niin sen parempi. Maalintekijöitä ei oikein tahdo olla. Läheltä liippaa tälläkin kaudella, mutta Southampton säilynee nippa nappa. 18. Watford Watford on jännä seura, kun periaatteessa heillä olisi potentiaalia vakiinnuttaa asema ylemmässä keskikastissa, mutta onko vika sitten seurajohdossa vai missä, mutta joukkueessa ei tunnu olevan mitään tolkkua. Seuran harjoituskeskuksessa on normaalien ovien tilalla pyöröovet, sillä niin paljon siellä tapahtuu liikehdintää ulos ja sisään, että tavallisten ovien saranat eivät moista rasitusta kestä. Watford oli viime kaudella sijalla 14, mutta oli jopa kevätpuoliskon jopa heikoin joukkue. Viime kaudella onnistunut Richarlison siirtyi manageri Marco Silvan perässä Evertoniin ja nykyinen manageri Javi Gracia (ei ole typo!) on Warnockin ohella vahva ehdokas ensimmäiseksi manageriksi, joka saa kenkää. Joukkueeseen on kesällä siirtynyt muutama arpa ja valtavan suuren edustusringin pelaajilla ei ole harmainta hajua, että kuka pelaa missäkin pelipaikalla tai edes mikä on vieressä istuvan kaverin nimi. Tämä seikkailu ei voi päättyä kuin yhdellä tapaa ja se on putoaminen sarjaporrasta alemmas. 19. Huddersfield Town Symppaan Terriersiä, joten tätä nimeä ei ole helppo kirjoittaa putoajien joukkoon. Huddersfield oli viime kaudella liigassa sijalla 16 ja kun alempaa putosi huonommat joukkueet pois ja sarjanousijoista kahdella on parempi materiaali niin heikolta näyttää. Aaron Mooy on seuran tähtipelaaja ja Valioliigan mittapuulla todella aliarvostettu pelaaja, mutta ei hänelle ole oikein riittävän tasokkaita pelikavereita. Joukkueeseen on tullut puolen tusinaa uutta pelaajaa, mutta tulokkaat ovat valitettavasti enemmän arpoja kuin varmoja onnistujia ja manageri David Wagnerin ammattitaidosta huolimatta Terriers jää liigassa toiseksi viimeiseksi. 20. Cardiff City Uuten mainittua niin joukkueen materiaali ei vain riitä tähän sarjaan. Jopa alemmilla keskikastin joukkueilla on sen verran taitavia kavereita, että Cardiffin tiukka puolustus lienee alkavalla kaudella paperia. Joukkueesta on myös vaikea nimetä yhtäkään yli 10 maalin pelaaja ja ilman merkittäviä vahvistuksia heidän kautensa päättyy viimeiselle sijalle. Neil Warnock tulee saamaan kauden aikana kenkää ja Allardycen, Pardewin, Moyesin yms. kaltainen dinosaurus tulee kesken kautta hätiin pelastamaan joukkuetta suosta, mutta huonoin seurauksin. Otetaan kärkipäähän tarkemmin kiinni vaikka viikonlopun aikana.
  8. 4 points
    Kausiraportti 2017/18 Lähtökohdat kauteen Siirtokesä 2017 José Mourinhon honeymoon eli kausi 2016/17 Unitedissa päättyi Valioliigan osalta pettymykseen. Lukuisat kotitasapelit tiesivät sitä, että seura jäi 6. sijalle, ja näin ollen europaikkojen ulkopuolelle. Pelastus tuli Euroopan liigan puolelta, jossa seura eteni finaaliin asti voittaen nuoren Ajaxin joukkueen maalein 2-0. Pelillisesti kausi vaikutti olevan eteenpäinmenoa van Gaalin aikoihin nähden, sillä joukkue loi aiempaan nähden selvästi enemmän tilanteita. Maalinteko kuitenkin sakkasi, sillä liigassa syntyi 54 maalia, joka oli vain viisi enemmän LVG:n viimeiseen kauteen nähden. Tällä osa-alueella oli siis selkeästi parantamisen varaa. Zlatanin vakava loukkaantuminen ei ainakaan helpottanut asioita, vaikka ruotsalaisen piikkiin voidaan heikko viimeistely myös osin laittaa. Kärkipelaajan lisäksi fanien toiveunista löytyi kovan luokan laitahyökkääjän hankinta. Kysymysmerkki tosin oli, halusiko Mourinho laituria oikealle vai vasemmalle. Moni kannattajista allekirjoittanut mukaan lukien olisi pitänyt Marcus Rashfordin ja Anthony Martialin vasemmalla kaistalla, ja hankkinut vahvistusta oikealle laidalle, joka on viime vuosina jäänyt Unitedissa suorastaan rikollisen heikolle huomiolle. Etenkin, kun muistetaan millaisia pelaajia lähihistorian saatossa siellä on Old Traffordilla nähty. Kesän mittaan ilmassa leijuneet sitkeät huhut Ivan Perisicin hankkimisesta kertoivat kuitenkin, että Mourinho halusi nimenomaan vasemmalle puolelle kokeneen laitapelaajan. Kesän ensimmäisenä hankintana nähtiin vähemmän seksikäs nimi länsinaapurista, eli Victor Lindelöf. Keskuspuolustaja saapui Benficasta suhteellisen kovalla hieman yli 30 miljoonan punnan siirtosummalla. Moni ihmetteli että miksi, olihan Unitedissa samantasoisia keskuspuolustajia jo ihan riittävästi. Muutaman kuukauden huhumyllyn jälkeen ja Alvaro Moratan kosiskeluiden osoittauduttua tuloksettomiksi, kärkeen saatiin odotettu täsmävahvistus. United onnistui nappaamaan Everton-hyökkääjä Romelu Lukakun Chelsean nenän edestä, ja hankintahinnaksi muodostui vähintään £75m. Seuralegenda, ja Manchester Unitedin kaikkien aikojen paras maalintekijä Wayne Rooney jätti samalla Old Traffordin taakseen ja siirtyi kasvattajaseuraansa ilmaissiirrolla. Heinä-elokuun vaihteessa United kaappasi vielä Nemanja Maticin Chelsean riveistä, minkä jälkeen siirtokesä olikin jo taputeltu. Joitakin huhuja oli toki lehdissä ja interwebissä deadline day:hin asti, joskin huomattavasti vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Mourinhon mainitsema neljäs hankinta ei kesän mittaan realisoitunut, mikä luonnollisesti oli yksi syy seuraavan tammikuun aktiivisuudelle. Oliko siirtokesä sitten onnistunut? Tähän voi vastata että kyllä ja ei. Maticin ja Lukakun hankinnat olivat ehdottomasti onnistuneita. Molemmat lukeutuvat tätä nykyä Mourinhon luottopelaajiin, ja Chelsean näpäyttäminen oli mukava bonus siirtojen päälle. Sen sijaan Victor Lindelöfin kohdalla raati on yhä ulkona, kuten sanotaan. Huonosta pelaajasta ei ole kyse, mutta lopullinen taso selvinnee vasta tulevan kauden aikana. Suurin miinus kesästä oli, että oikealle laidalle ei tehty mitään. Transfer ins and outs IN VICTOR LINDELÖF (BENFICA) IN ROMELU LUKAKU (EVERTON) IN NEMANJA MATIC (CHELSEA) OUT CAMERON BORTHWICK-JACKSON (LEEDS, LOAN) OUT TIM FOSU-MENSAH (CRYSTAL PALACE, LOAN) OUT DEAN HENDERSON (SHREWSBURY, LOAN) OUT SAM JOHNSTONE (ASTON VILLA, LOAN) OUT REGAN POOLE (NORTHAMPTON, LOAN) OUT MATTY WILLOCK (UTRECHT, LOAN) OUT ANDREAS PEREIRA (VALENCIA, LOAN) OUT JOSH HARROP (PRESTON NORTH END) OUT ADNAN JANUZAJ (REAL SOCIEDAD) OUT GUILLERMO VARELA (PENAROL) OUT WAYNE ROONEY (EVERTON) Pre-season ManU pelasi kauden alla viiden ottelun rupeaman Yhdysvalloissa. Joukkue kaatoi ensimmäisissä peleissään LA Galaxyn (5-2), Real Salt Laken (2-1) sekä Manchester Cityn (2-0). Real Madridia vastaan päädyttiin 1-1 tasatulokseen, mutta United vei pelin rangaistuspotkuilla. Ainoa tappio tuli Barcelonalle lukemin 0-1. Joukkueen pelilliset puutteet tulivat eniten esille osin kakkosmiehistöään peluuttanutta Barcaa vastaan. Muuten kiertue sujui enimmäkseen positiivisissa merkeissä; Lukaku sai nopeasti maalihanat auki ja pelasi lupaavasti Rashfordin ja Mkhitaryanin kanssa kärjessä. Jenkeistä matkattiin seuraavaksi Norjaan, jossa kukistui Vålerenga lukemin 3-0. Ennen kauden avausta ManU voitti Sampdorian maalein 2-1. Pre-seasonilla kokeiltiin kenttäryhmityksistä niin 4-2-3-1:ä, 4-3-3:a kuin 3-5-2:a, jotka tulisivat myöhemmin olemaan eniten käytössä. Unitedin avaus Sampdoriaa vastaan 2.8.2017: Manchester United (3-5-2) De Gea Lindelöf - Smalling - Blind Valencia(c) - Pereira - Matic - Pogba - Darmian Mkhitaryan - Lukaku Ennakkotunnelmat kauden alla Edelliskaudella Chelsea vei mestaruuden yllättävän helposti, mutta kesän aikana molemmat manchesterilaisryhmät vahvistuivat selvästi lontoolaisia enemmän. Näiden kolmen seuran väliltä ykköspaikka tultaisiin todennäköisesti ratkomaan. Päällimmäisenä mielessä oli, että jos United saisi kotitasapelinsä käännettyä voitoiksi, mestaruus olisi ihan mahdollinen. UCL:n puolella minimitavoite oli päästä alkulohkosta jatkoon. Toiveissa oli myös, että nuorten talenttien, kuten Rashfordin ja Martialin kehitys säilyisi nousujohteisena. Kertaus kaudesta 2017/18 Mourinho on historian saatossa tehnyt toisella kaudellaan kovaa jälkeä, ja usein se on päättynyt mestaruusjuhliin. Alku oli nytkin lupaava. Ennen kuin liigassa potkaistiin pelit käyntiin, vuorossa oli kuitenkin Super Cupin finaali Real Madridia vastaan Skopjessa. ManU oli avausjaksolla enemmän tai vähemmän vastaantulija. Real meni toisen jakson alussa jo 2-0-johtoon, mutta United heräsi Fellainin vaihdon myötä ja Lukaku onnistui kaventamaan väkisin 2-1:een. Pelillisesti ottelun loppu oli rohkaiseva, sillä se osoitti, että tälläkin joukkueella pystytään haastamaan Euroopan ykkösseura ainakin yksittäisessä ottelussa. Näitä pelejä on siunaantunut Punaisille Paholaisille viime vuosina aivan liian vähän. Valioliigassa United laittoi ensi töiksi West Hamin ja Swansean nippuun 4-0-lukemin. Näin jälkikäteen katsottuna nuo pelit taisivat mairitella ManU:a, sillä kumpikin seura oli tuolloin tasoltaan todella heikossa hapessa. Alkukauden peleille ominainen piirre oli, että iso osa maaleista syntyi pelien loppupuolella vastustajan väsyttyä. Unitedin voitettua kolme ensimmäistä peliään oltiin Cityn kanssa sarjan piikkipaikalla. Ensimmäinen pistemenetys tuli neljännessä ottelussa 2-2-tasapelin myötä Stokessa. United nappasi lokakuulle saakka kuitenkin pisteitä kiitettävään tahtiin ja otti kaksi 4-0-voittoa lisää. Antonio Valencia laukoi OT:lla Evertonia vastaan yhden kauden maaleista kovalla tykityksellään. Maajoukkuetauko sekä Pogban loukkaantuminen sotkivat pahasti Unitedin voitokasta marssia ja tämän jälkeen saatiin kärvistellä useamman pelin ajan tehottomien esitysten kanssa. Media antoi Liverpoolia vastaan käydyn vieraspelin jälkeen isoa kritiikkiä, vaikka tulos oli sinänsä varsin hyvä. Tottenhamia vastaan koettiin pienten marginaalien peli, jossa ilman Harry Kanea pelannut Spurs voitettiin 1-0-lukemin. Huddersfieldiä (1-2-tappio) sekä Chelseaa (0-1-tappio) vastaan ei niitä tuloksiaakaan enää saatu naarattua. Mourinhon ohella varsinkin alkukaudesta loistanut Henrik Mkhitaryan joutui fanien hampaisiin. Pogban palattua ruotuun nähtiin ryhtiliike parempaan suuntaan. Kauden highlightseihin kuului allekirjoittaneella 4-2-voitto Watfordista sekä Jesse Lingardin upea soolomaali. Emiratesilla puolestaan nähtiin harvinaislaatuinen ottelu, jossa Arsenalin hyökkääjät takoivat päätään De Gea-nimiseen muuriin. Alun kaksi pikamaalia sekä Pogban henkilökohtainen taidonnäyte toisella jaksolla takasivat 3-1-voiton ManU:lle. Joulukuun alussa oli kauden tärkeimmän pelin aika, kun Guardiolan luotsaama Manchester City saapui vierailulle. Alkukaudella mielin määrin vastustajiaan dominoinut City ei laittanut OT:lla parastaan, mutta nappasi silti kahdella lahjamaalilla 2-1-voiton. Rashfordin tasoitusmaali oli lopulta laiha lohtu Romelu Lukakun tehtyä tuhoja omassa päädyssä. Tämän jälkeen mestaruus näytti vääjäämättä lipuvan naapuriseuraan. Tappio vaikutti Unitediin myös henkisesti kuten voidaan ottelun jälkipyykistä päätellä. Vuoden loppu meni taas mollivoittoisemmin ManU:n jäätyä kolmesti peräkkäin tasapeliin Valioliigassa ja seuran tiputtua liigacupista Bristolille. Erityisen ikävälle tuntui pistemenetys Leicesterissä, jossa Martialilla ja kumppaneilla oli enemmän kuin tarpeeksi paikkoja laittaa ottelu nippuun. UCL:ään United pääsi suoraan Euroopan liigan voittajana. Alkulohkovaihe meni ensimmäistä kertaa sitten Fergusonin lähdön jälkeen ilman suuria ongelmia. Samassa lohkossa pelasivat Benfica, TsSKA Moskova sekä FC Basel. Näistä viimeksimainittu meni Unitedin kanssa neljännesvälieriin. Mielellään olisi Old Traffordilla nähnyt nimekkäämpiä vastustajia, sillä tällaiset jengit eivät valitettavasti jaksa sytyttää nykyistä OT:n yleisöä. Vanha kunnon europeli-iltojen tunnelma jäi siis tällä kertaa hieman puolitiehen. ManU kuitenkin voitti kotonaan kaikki vastustajansa, ja vieraissa ainoa pistemenetys koettiin Baselissa 0-1-häviön myötä. Maaliero alkulohkosta oli varsin mukava 12-3. Paras esitys koettiin Moskovassa, jossa Lukaku ja Martial tekivät selvää jälkeä TsSKA:sta jo avausjaksolla. United voitti pelin lopulta 4-1. Uusi uljas vuosi avattiin 0-2-voitolla Evertonista, jolloin ManU samalla katkaisi tasapeliputkensa. Pogba pelasi yhden kauden parhaista otteluistaan Unitedin pelattua ranskalaistaikurille mieluisalla 4-3-3-muodostelmalla. FA-cupin puolella Derby ja Yeovil eivät tuottaneet vaikeuksia. Tammikuun paras uutinen oli, kun Arsenal-hyökkääjä Alexis Sánchez siirtyi £35m siirrolla Red Devilseihin, vaikka oli jo kovasti menossa mediarummutuksen myötä Cityyn. Heikkoa kautta pelannut Henrikh Mkhitaryan lähti samassa rytäkässä erillisellä siirrolla toiseen suuntaan. Oliko chileläisen hankinta puhdasta opportunismia vai neronleimaus Mourinholta, siitä lisää myöhempänä. Alexis pelasi ensimmäisen ottelunsa United-paidassa 26.1. Yeovilin vieraana. Tammikuun lopulla nähtiin nähtiin kovin yksipuolinen ottelu Tottenhamin vieraana. Phil Jonesin virheen seurauksena Spurs juhli jo minuutin kohdalla, ja pienestä heräämisestä huolimatta lontoolaiset puhkoivat Unitedin puolustuksen kerta toisensa jälkeen. Oli pieni ihme, ettei Spurs saanut enempää kuin kaksi maalia viimeistellyksi. Yhden voitokkaan pelin jälkeen jäätiin taas maaleitta, kun Newcastle otti kotonaan 1-0-voiton. FA-cupissa edettiin jatkoon Huddersfieldin kustannuksella, kunnes oli jo UCL:n jatkopelien aika... Sevillaan José Mourinhon manageroima ryhmä lähti vanhaan Mou-tyyliin omaa maaliaan ensisijaisesti suojellen. Romelu Lukakun noin 85 minuutin tienoilla saama paikka oli ehkä ainoa kunnollinen Unitedin tilanne koko ottelussa. De Gea esitti maalissa sankaritekojaan ja nappasi yhden laukauksen uskomattomasti lähietäisyydeltä. Old Traffordilla negatiivinen lähestymistapa ei enää toiminut, ja United osaltaan maksoi hintaa siitä, ettei saanut aikaan vierasmaalia Sevillassa. Voidaan myös aiheesta kysyä, miksi Mourinho lähti seuran perinteiden vastaisesti kyttäilemään vastustajan virheitä kotikentällä. Ben Yedderin kahdella maalilla Sevilla eteni jatkoon yhteismaalein 1-2. Tässä vaiheessa Paul Pogba oli vajonnut Mourinhon papereissa hetkellisesti penkkimieheksi. Sevillaa vastaan pelaaja tuntui vaihdosta tultuaan enemmän sotkevan joukkueensa peliä kuin auttavan sitä. UCL:n jatkopelien välissä pelattu ottelu Crystal Palacea vastaan on mainitsemisen arvoinen. Palace johti ottelua 2-0, mutta Smallingin ja Lukakun osumilla United väänsi itsensä tasoihin. Fergie-timella Nemanja Matic iski mahtavalla laukauksellaan voittolukemiksi 2-3. Sevilla-fiaskon jälkeen ManU:n kurssi palasi takaisin raiteilleen Brighton- ja Swansea-kotivoittojen myötä. Etihadilla pelatussa derbyssä City olisi voinut varmistaa mestaruuden, ja se olisi ollut United-fanin näkökulmasta kivuliasta se. Mourinhon master planin myötä Cityn mestaruus varmistui vasta WBA:lle kärsityn kotitappion jälkeen kaikessa hiljaisuudessa. Etihadilla United oli avausjakson köysissä, mutta toisella jaksolla nähtiin ehtaa vintage-Unitedia ja jälleen nousu 2-0-tappioasemasta 2-3-voittoon. Kuinka ollakaan, Paul Pogba oli kahdella maalillaan tuomassa ManU:a tasoihin. Chris Smalling puski voittomaalin erikoistilanteesta. Upea peli ja taas yksi osoitus lisää (huippu)jalkapallon ennalta-arvaamattomuudesta. Keväällä United otti vähän yllättäen päänahat kotikentällään niin Liverpoolilta, Arsenalilta kuin Chelsealtakin; kaikki ottelut päättyivät 2-1-numeroihin, kuten myös FA-cupin välierä Wembleyllä Tottenhamia vastaan. Kauden loppua kohden on kuitenkin havaittavissa viime kausilta tuttua ilmiötä. Liigassa kakkossija on hyvän aikaa näyttänyt varmalta ja samalla joukkueen suoritustaso hieman lopahtanut. Tätä kirjoittaessa jäljellä on enää kotipeli Watfordia vastaan sekä FA-cupin finaali. Yhteenveto Valioliiga Fanille aina se ykköskilpailu. United ylittänee 80 pisteen rajan, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. Ilman loppukauden kompasteluja olisi helposti päästy 85 pisteeseen, jolla useimpina kausina oltaisiin lähellä mestaruutta. Tällä kaudella ei kakkostilaa enempää tosin olisikaan ollut tarjolla. Aiemmin parjattu top6-rekordi on parantunut huomattavasti, vieraistakin saldo oli varsin mukava 7 pistettä 15 mahdollisesta. Parannettavaa on eniten vieraspeleissä selkeästi heikompia vastaan: nousijajoukkueita vastaan vieraissa saldo oli tällä kaudella karut 0 pistettä. Pelillisesti kausi oli kovin mourinhomaista, eli kliinisyyttä löytyy mutta näyttävyyttä moni kaipaisi kovasti enemmän. Ellei hyökkäyspelin osalta oteta edistysaskeleita, mestaruus jää ensi kaudellakin haaveeksi. UCL Minimi saatiin eli pudotuspelipaikka. Siihen ne ilonaiheet UCL:n osalta jäivät. Ei Sevilla huono joukkue missään nimessä ollut, mutta ehdottomasti olisi tästä parista Unitedin pitänyt päästä jatkoon. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta United on UCL:ssä vielä kauempana ykköspaikkaa kuin mitä se on kotimaan kamaralla. Ero mantereen parhaisiin seuroihin on edelleen turhan iso. Materiaali riittäisi paperilla, mutta Unitedin nykyinen pelitapa saattaa olla näissä kinkereissä ajastaan jäljessä, mihin viittaa myös Athletico Madridin jämähtäminen alkulohkoon. Unitedin on näitä Sevilloja ynnä muita vastaan otettava aloite omiin käsiinsä jatkossa, muuten on vaikea nähdä joukkuetta mukana kilpailun loppuvaiheissa. FA-Cup Mahdollisesti taas se kilpailu, josta saadaan "lohtupalkinto". Kyllähän FA-cupin voitto aina kelpaa, mutta näillä ei varsinaisesti viedä joukkuetta seuraavalle tasolle. Henkilökohtaisesti kyllä nautin FA-cupin Wembleyn peleistä, joissa tunnelma on ihan eri tasolla liigapeleihin nähden, ja pelaajat tuntuvat antavan kaikkensa kentälle. Eikä siitä nyt niin kauan ole, kun perinteikkäässä kilpailussa mentiin pitkään ilman silverwarea. (Päivitys tähän, eli Chelsealle kärsittiin finaalissa 0-1-tappio.) Liigacup Burtonin ja Swansean jälkeen tie nousi pystyyn hienosti pelanneen Bristolin vieraana. Tästä kilpailusta tippuminen ei kuitenkaan normaalisti suuremmin harmita. Tarjoaa hyviä näytönpaikkoja vähemmän pelanneille/junnuille, mutta eipä juuri muuta. Tilastoja: Parhaat maalintekijät (kaikki kilpailut) Romelu Lukaku 27 Jesse Lingard 12 Marcus Rashford 12 Anthony Martial 11 Paul Pogba 6 Marouane Fellaini 5 Chris Smalling 4 Eniten maalisyöttöjä (kaikki kilpailut) Anthony Martial 13 Paul Pogba 13 Romelu Lukaku 10 Jesse Lingard 9 Marcus Rashford 8 Henrikh Mkhitaryan 8 jatkuu..
  9. 4 points
    Jospa sitä kirjoittaisi sekalaisia ajatuksia nyky-Unitedin menosta. Vähän jäänyt foorumin käyttö vähemmälle viime aikoina. Olisiko sitten syynä tuo uusi ulkoasu, joka on mielestäni mennyt askeleen huonompaan suuntaan. Sääli, sillä ylläpito varmasti tehnyt kovasti töitä tämän eteen. Vähän kuitenkin luulen että jatkuvat softapäivitykset ei välttämättä ainakaan auta tuomaan uusia kirjoittajia foorumille, hyvä jos saisi vanhat pidettyä mukana. José hieman paranteli osakkeitaan Maunon napsittua varmat kotivoitot Brightonista ja Swanseasta. Maajoukkuetauko oli Unitedille varsin suosiollinen eikä uusia loukkaantumisia tullut. Kaikesta kritiikistä ja ylenpalttisesta marinasta huolimatta (jota on tullut itsekin kauden mittaan harrastettua) ManU on taulukossa toisena kaksi maalia Cityä enemmän päästäneenä. Kotisaldo on vakuuttava 13-2-1 ja vain kaksi pistettä sarjajohtajaa heikompi. Vieläkin silti harmittaa tappio UCL:n puolella Sevillalle vaikkei peliä ole edes nähtynä. Parin vuoden takainen Chelsean PSG-ottelu kummitteli itselläkin mielessä näiden otteluiden alla ja vähän näyttäisi, että Mourinhon lähestymistapa ei vain näissä kekkereissä enää ole ajan tasalla. Bayern kaivoi tosiaan Sevillasta voiton ja varmaan United olisi myös siihen pystynyt, jos Lukakun tilanteen ohella olisi edes vähän enemmän yritystä ollut maalintekoon. Taktiikoiden ohella Mourinholla on ollut vaikeuksia istuttaa Alexisia sekä Pogbaa pelaavaan kokoonpanoon ja tämä näkyi varsinkin UCL-kamppailuissa. Sevilla-kotipelikin taisi mennä taktisesti jotakuinkin Josén pelikirjan mukaan kunnes Pogba tuli kentälle. Sittemmin Paul on sentään vähän terästäytynyt niin maajoukkueessa kuin näissä helpoissa kotikamppailuissa, ja toivoa sopii että tahti säilyy nousujohteisena. Ei mielellään näkisi miehen lähtevän kesällä jolloin mentäisiin pysyvästi kahden miehen keskikenttään, mikä taas samalla tarkoittaisi vähemmän dynaamisuutta. Keskikenttä huutaa liikkuvaa ja syöttövarmaa pelaajaa kahden vähemmän mobiilin pelaajan rinnalle. Arturo Vidal ei ole ratkaisu ongelmaan, mutta jotain samantyyppistä pelaajaa voisi hakea. Yleensä kun Bayern haluaa runkopelaajistaan eroon niin silloin pitäisi Old Traffordin suunnalla hälytyskellojen vilkkua. Toisaalta Unitedilla on vaikeuksia pelata edes yhtä ehyttä 90-minuuttista, mihin voisi auttaa pikemminkin joku peliä paremmin rauhoittava pelaaja. Sanchez on löytänyt nähtävästi lopullisen paikkansa vasemmalta, josta tilanteen mukaan hakeutuu keskelle pelattavaksi. Ajattelin alunperin, että oikea laita sopisi mainiosti chileläiselle, mutta Mourinho näkee toisin. Voihan toki olla, että Alexis ei enää oikealla ole tehokkaimmillaan, kun viime vuosina siellä on tullut niukasti minuutteja. Swanseaa vastaan Alexis iski siis ensimmäisen United-osumansa; parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tietysti sitä on itse kullakin mielessä jo käynyt, oliko tämä hankinta tarpeellinen, vaiko pelkästään näpäytys kepillä Manchester Cityn sormille. Tilanteeseen saadaan todella vahvistusta vasta ensi kaudella, jolloin Alexisilla on ehyt pre-season takana, ja chileläinen tuntee joukkuekaverinsa huomattavasti paremmin. Oikean laidan hyökkäysvastuu on jäänyt kokonaan Valencian harteille Unitedin yrittäessä kuormittaa vasemman laidan 3-4 pelaajan voimin. Ihan kivasti tuollainen taktiikka on toiminut ainakin selvästi heikompia vastaan. Liverpool-pelistä ei suurempia havaintoja itsellä ole, mutta siellä taisi olla Rashford tuhoa aiheuttamassa parin muun pelaajan kanssa. Huippujoukkueiden pitää silti pystyä hyödyntämään molempia laitoja ja 32-vuotiaasta Valenciasta ei tähän enää yksinään ole. Pelaajan saadessa pallon edellä on aina vähintään yksi vastustajan pakki ja järkevät syöttövaihtoehdot yleensä sivulla. Kesällä pitäisi hankkia uusi laitahyökkääjä, joka pystyy haastamaan aktiivisesti sekä antamaan laadukkaita keskityksiä. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä sopivia vaihtoehtoja ei markkinoilla liikaa ole ja ne vähätkin maksavat järjettömästi (Bale). Lukakulla pyyhkii parhaillaan hienosti ja kasassa on jo 25 maalia kaikki kilpailut mukaan luettuna. Romelun meno näyttää kentältä yhä hieman kankealta, ensimmäinen kosketus ei ole aina riittävä, mutta tulosta tulee ja se on pitkässä juoksussa tärkeintä kauneuspisteiden sijaan. Jos olisin Lukaku, tiputtaisin ruhosta kilon kaksi pois jolloin ketteryyttä tulisi vähän lisää. Jos belgialaista verrataan muihin huippukärkiin, tekemistä on vielä. Ei siis maailmanluokkaa, mutta ehkä siihen seuraavaan eliittipelaajien listaan Lukakun voisi jo laskea. Lukakun ansiosta United on tällä kaudella vaihtanut 1-1-tasapelit voitoiksi ja sitä kautta samalla 6. sijan 2. sijaan. Zlatan tosiaan lähti ja tottahan toki se tuli noteerattua. Iso kiitos siitä, että pääsi ruotsalaisen otteita Unitedissa ihastelemaan. Parhaiten mieleen jäivät EL:n voitto sekä upea esitys Liigacupin finaalissa. LA:ssa Zlatan ehti jo jatkamaan siitä mihin Unitedissa jäi. Jatketaan laitapakeista.. Optimitilanteessa olisi kesän jälkeen kaksi uutta laitapuolustajaa. Youngin ja Valencian taso riittää alaspäin hyvin mutta hyökkäysten tukemisessa jää paljon toivomisen varaa. TFM on pelannut käsittääkseni vakuuttavaa kautta Palacessa ja siinä olisi hyvinkin potentiaalinen oppipoika Valencialle. Vasemmalla Young on korvattava toisella pelaajalla ja näkyvissä on kaksi selkeää kandidaattia: Juven Alex Sandro sekä tällä foorumilla useampaan otteeseen esillä ollut Kieran Tierney. Onhan se sääli ettei Shaw ole pystynyt lunastamaan kovia odotuksia, mutta huippujengillä ei ole varaa odotella kausitolkulla yhden pelaajan tasonnostoa. Varmasti tuolla harjoituskentällä tapahtuu paljon sellaista josta Mourinho näkee, ettei Shawn taso vain riitä Youngin edelle. Viimeisimmät ottelut Shaw'lta eivät ole lisäksi vakuuttaneet, joten kesällä lienee kaikkien kannalta parempi nostaa kytkintä. Daley Blindistä mainittava sen verran että hollantilainen ei ole tainnut pelata tällä kaudella juuri yhtään jotain liigacup-peliä lukuunottamatta. Tällä hetkellä on edelleen loukkaantuneena. Mourinholla ei taida kovin suuria suunnitelmia olla pelaajalle, joka näyttää aika potentiaaliselta lähtijältä kesällä. Siitä saisi joku seura pilkkahintaan laadukkaan syöttelijän. Menisi jossain Barcassa rotaatiopelaajana helposti. Toppariosastolla näyttää vaihteeksi aika hyvältä kun suurempia loukkaantumishuolia ei ole. Alati sairastuvalla viihtyvän Phil Jonesin myisin kesällä ja mahdollisesti kovan kaliiberin ukkoa tilalle. Eric Bailly on saanut mukavasti minuutteja alle oman loukkaantumisensa jälkeen ja pelituntuma tuosta vielä varmasti paranee. Victor Lindelöf on alkanut näyttämään United-tason puolustajalta, vaikka toisinaan virheitä tekeekin. Määrällisesti Unitedilla on toppareita riittävästi vaikka yksi pelaaja lähtisi. Ongelmat toppareilla ovat pääasiassa pelin avaamisessa. Tätä ei pidä väheksyä, sillä jo yhden pelaajan vaihtamisella on valtava merkitys hyökkäysten käynnistämisessä. Korvataan vaikka hieman puujalkainen Chris Smalling Toby Alderweireldilla, niin ero on aika merkittävä. Unitedin peli ei nykyisellään silmiä hivele vaan se on rutinoitunutta, vähän varman päälle pelaamista, sekä tuloksekasta. Jos Mourinho haluaa tulosten ohella voittaa fanit sekä vaisun Old Traffordin yleisön puolelleen, siihen tarvitaan yksinkertaisesti näyttävämpää peliä. Tämän kauden suhteen mulla on aika kaksijakoiset fiilikset, mutta eri syistä kuin viime vuonna. Liigassa on mennyt hienosti, ja ilman naapuriseuran friikkikautta United haastaisi uskottavasti mestaruudesta. Toisaalta UCL-fiasko Sevillalle kirvelee, vaikka tuota kilpailua ei United tällä nipulla olisi mitenkään pystynyt voittamaan, eihän? Mahdollisuudet pokaaliin on tälläkin kaudella toki edelleen olemassa, mutta Spursin kaataminen Wembleyllä tulee olemaan kovan työn takana. FA-cupin voitto kuitenkin maistuisi erittäin hyvälle niin seuralle kuin faneille. Se antaisi lisäksi enemmän tilaa Mourinholle hengittää, sillä monien mielestä lusitaani ei näillä näytöillä ollut oikeutettu jatkosopimukseensa.
  10. 3 points
    Edellisten kirjoittajien kanssa yhtä mieltä. Sen verran tarkentaisin Melrosen kommenttiin; Samoin. Pelien katsominen on muutaman vuoden ankeuden jälkeen yhtä juhlaa, mutta.....tämä ei ole uusi ManU, vaan Ole on palauttanut takaisin sen vanhan kunnon ManU hengen.
  11. 3 points
    Eipä tosiaan.... Pogpaa hehkutettu eilisen jälkeen. Omaan silmääni Herrera oli punaisten paras pelaaja. Teki valtavan määrän työtä (joista isoja otsikoita harvemmin revitään) ympäri kenttää. Rakensi peliä, katkoi, peitti syöttölinjoja, tukipuolustusta, purki maalin edestä palloa, johti joukkuetta aenteellaan, sen lisäksi hyökkäysten tukena ja upea avausmaali. Täydellinen peli. Pelkäsin Youngin & Maticin lentävän vielä ulos jo ensimmäisen puoliajan varoitukset saatuaan. Young pelaa kovaa lappu allakin, ja Maticin jalan tiesin alkavan painaa mitä pidemmälle peli etenee. Ja se tietää myöhästymisiä ja ylipelaamista väsyneenä. Säästyi onneksi toiselta lapulta, vaikka joku toinen pillipiipari olisi saattanut sen esille kaivaakin. Romero ja molemmat topparit pelasivat hienon pelin. Mata otti Jorginhon pelaamisen pois ja Rasse antoi taas kaiken joukkueelle. Parasta oli kuitenkin joukkueen asenne. Me olemme Man United. Sillä joukkue on kaatanut ennenkin vastustajiaan voittaen pokaaleja.
  12. 3 points
    Varovasti toivoin että tästä otteluparista olisi menty jatkoon, mutta ehkä yhteispeli olisi pitänyt saada kuntoon jo heti kauden alussa. Eikä joukkueen vahvistaminen kesällä, tammikuusta puhumattakaan, onnistunut toivotulla tavalla. Ei mopolla moottoritielle. Nyt joukkueen focus valion neljännen sijan varmistamiseen ja turha haihattelu pois.
  13. 3 points
    Itsellä alkaa olla sellainen tilanne, että toivon tappiota, jotta tähän sekoiluun saataisiin jotain muutosta.
  14. 3 points
    Jos mietitään tulevaa kautta yksilötasolla niin otetaan kiinni muutamaan mielenkiintoiseen nimeen. Nuoret puolustajat Trent Alexander-Arnold ja Joe Gomez tekivät viime kaudella läpimurtonsa edustusjoukkueeseen käytännössä jakaen minuutit oikean laitapakin tontilla. Tulevalla kaudella uskon, että Alexander-Arnold ottaa tontin omakseen tai jakaa sen Nathaniel Clynen kanssa, mutta nyt voisi olla hyvä kausi ajaa Joe Gomezia sisään topparin tontilla, jossa tämän tulevaisuus ilman muuta on. Van Dijk on terveenä ollessaan varma nimi puolustuksen keskustaan ja vaikka Dejan Lovren pelasi vahvan loppukauden niin ei hänestä koskaan tiedä. Joel Matip tuntuu käyttäneen jo oman mahdollisuutensa eikä Ragnar Klavan ole muuta kuin rotaatiopelaaja. Itse koittaisin rohkeasti Gomezia keskustassa ja nuori englantilainen voisi vahvojen fyysisten ominaisuuksiensa avulla ottaa sen paikan omakseen. Mohamed Salahin tilanne on myös milenkiintoinen. Viime kausi ylitti kaikki odotukset, mutta kykeneekö Salah toistamaan tempun myös tällä kaudella. Salah johti viime kaudella liigan tilastoja mm. laukauksissa, maalipaikoissa, pallon kosketuksissa boksin sisällä jne. joten hänen menestymisensä ei ollut mitään sattumaa. Salah on varmasti Liverpoolin hyökkäyksen terävin ase myös ensi kaudella ja hän tulee saamaan maalipaikkoja myös jatkossa. Salah on taatusti merkattu mies vastustajien keskuudessa, mutta milläs sitä tuon tason pelimiehen pysäyttää. Mielestäni joku 25-30 liigamaalin kausi on ihan realismia myös ensi kaudella. Keskikentällä James Milnerin, Jordan Hendersonin ja varmaan ennen kaikkea Gini Wijnaldumin peliaika vähenee huomattavasti. Milner on monipuolisuutensa ansiosta kolmikosta parhaassa asemassa ja hän on osoittanut pystyvänsä tehoihin maalisyöttöjen muodossa. Henderson ja Wijnaldum ovat pelaanneet alempana keskikentällä ja nyt kun Fabinho ottaa sen tontin itselleen niin tämän kaksikon täytyy keksiä oma pelinsä uudestaan, jotta he kykenevät tarjoamaan jotain lisää joukkueelle. Mikäli Liverpool hankkisi vielä huhuissa pyörineen keskikenttäpelaaja Nabil Fekirin niin Wijnaldum varmaan siirtyisi muualle. Saa nähdä olisiko sitten Ben Woodburnilla potentiaalia ottaa keskikentän kolmas tontti itselleen jos hän ei lähde lainalle. Kärkipelaajia on tällä hetkellä vähän liikaa ja ainakin Danny Ings ja Divock Origi ovat lähtökuopissa. Ingsin kohdalla on pyöritelty Crystal Palacea, Southamptonia ja Bournemouthia. Origia on yhdistelty mm. Newcastleen. Varmaan alemman puoliskon seuroista useampi joukkue on tämän kaksikon perässä. Origin ehkä vielä lainaisin, mutta Ings haluaa ihan ymmärrettävästi säännöllistä peliaikaa muualta niin tsempit jatkoon vaan hänelle. Domenic Solanke ei onnistunut debyyttiakudellaan tekemään vaikutusta ja hän on varmaan lähdössä lainalle muualle. Daniel Sturridgeakin on kaupiteltu muualle jo pidemmän aikaa, mutta miehen palkka ja Liverpoolin pyytämä siirtokorvaus taitaa pelotella ostajaehdokkaat muualle ja Sturridge taitaa jatkaa joukkueessa vielä ensi kauden ja siirtyy sitten vuoden päästä vapaana agenttina pois. Xherdan Shaqirista on jotenkin hyvät fibat ja jos Liverpool pelaisi tuolla 4-4-2 systeemillä niin Shaqiri voisi saada enemmän vastuuta kuin moni uskookaan ja hän on kuitenkin ihan kelpo pelimies niin mikäs siinä. Sadio Mané jäi viime kaudella vähän Salahin ja Roberto Firminon varjoon niin uskon, että hän nousee taas isosti esiin tulevalla kaudella. Firmino on uskomattoman hyvä joukkuepelaaja ja todella viisas kaveri ja iski siinä sivussa liigassa ja UCL:lässä tehot 25+14. Tuntuu ettei hänenkään kohdallaan ole silti ihan sitä parasta vielä nähty ja hän kykenee edelleen kehittymään. Minkälaisia odotuksia foorumistitovereilla on Liverpoolin ensi kauden suhteen?
  15. 3 points
    20Legend

    Fred

    FRED IS OFFICIALLY RED Manchester United is delighted to announce it has finalised the transfer of Frederico Rodrigues de Paula Santos (Fred) from Shakhtar Donetsk. The player completed a medical and has agreed a five-year contract with the option to extend for a further year. The 25-year-old Brazilian international midfielder has won a number of club honours, including three league titles in Ukraine. Jose Mourinho said: “Fred will complement our other midfielders' qualities, which we need; his creative brain and passing vision will give us another dimension to our game. I am very happy he is joining our club and I believe our players know how important he can be in our team.” Fred said: “This is the biggest club in the world and I am delighted to be a part of this amazing team. To work with Jose Mourinho, who has won so many trophies in his time as a coach, is an opportunity not to be missed." ”I cannot wait to get started and to meet my new team-mates. I would like to thank everyone at Shakhtar Donetsk for everything they have done for me over the past five years." “This is a very exciting time for me with my focus now fully on the World Cup with Brazil.”' Frederico Rodrigues de Paula Santos (Fred) Date of Birth: Mar 5, 1993 (25) Nationality: Brazil Place of Birth: Belo Horizonte Height: 1,69 m Foot: left Senior Career Internacional 2011–2013 Shakhtar Donetsk 2013-2018 Manchester United 2018-
  16. 3 points
    Täytyy sanoa, että juuri nyt Liverpoolilla on pullat aika hyvin uunissa. Takataskussa on paikka UCL:län semifinaaleissa, Valioliigassa top 4 sijoitus on käytännössä varmistettu ja joukkue pelaa ehkä kauden parasta peliään. Eilen näki oikeastaan heti ottelun alusta alkaen, että nyt on potentiaalia takoa taululle rumat lukemat sillä sen verran letkeän näköistä peli oli. Hyökkäykset olivat monipuolisia ja puhkoivat Bournemouthin alakertaa kerta toisensa jälkeen niin mukavahan tuollaista peliä on katsella. Hyökkäyskolmikko tinttasi maalit mieheen, mutta olen Torres9:n kanssa samaa mieltä, että Trent Alexander-Arnold oli ottelun paras pelaaja. Jamppa on sen huonon ManU pelin jälkeen parantanut menoaan kuin sika juoksuaan ja varsinkin miehen keskitykset ovat ihan joukkueen kärkipäätä. Kaverilla on vielä aika hyvä laukaus laitapakiksi niin hän on sellainen todellinen hyökkäyspelote laitapakin tontilla, mitä Liverpoolissa ei olla nähty sitten Glen Johnsonin parhaiden vuosien. Onhan toisella laidalla pelaava Robertsonkin hyvä ja toisinaan hänenkin keskitykset osuvat aivan nappiin, mutta jotenkaan siinä touhussa ei ole sellaista vaaran momenttia mitä nuorella TAA:lla, vaikka skotlantilainen onkin sitten puolustuspäähän parempi pelaaja. Tuota UCL-arvontatulosta ei tullut ilossa ja onnessa kommentoitua tuoreeltaan, mutta kyllähän tässä Liverpoolilla nyt tuuri kävi. En millään jaksa uskoa, että Liverpool lähtisi UCL:län semifinaaleissa aliarvioimaan vastustajaa toisin kuin ehkä jotain WBA:ta tai Palacea vastaan niin kyllä tästä pitäisi hoitaa tiensä finaaliin. Aika vähän on tullut AS Romaa seurattua tämän kauden aikana, mutta kyseessä taitaa olla erittäin ailahteleva joukkue. No tästä hyvänä esimerkkinä on tietysti UCL:lässä Barcaa vastaan kärsitty 4-1 tappio, jota seurasi kotona uea 3-0 voitto, mutta sitten kotimaan liigassa hävisivät heti tämän jälkeen Fiorentinalle kotonaan 0-2, vaikka voittivat hallinan 70-30 ja laukaukset 25-3. Kärjessä Romalla painaa vanha tuttu Valioliigan ystäville eli Edin Dzeko ja ehkä hänessä kulminoituu juuri tuo epätasaisuus eli toisinaan aiva loistavia väläytyksiä, kun taas toisinaan hukkuu kuvasta täysin. Anfieldilla aloitetaan tämä pari ja siitä pitäisi lähteä, että päästäisiin jonkun 2-0 tuloksen kanssa Roomaan. Barcelona ei kestänyt vieraissa Roman prässiä ja joutui siellä ihan mankeliin, mutta Liverpoolille ylhäältä prässäävät ja pelaavat joukkueet ovat tuttuja ja heitä vastaan on saatu menestystä, kuten vaikka nyt Cityä vastaan Euroopassa pelattu ottelupari parhaiten osoittaa. Liverpoolin ei tarvitse olla koko ottelua se hallitsevampi osapuoli ja joukkue voi silti saada ottelusta tuloksen, mikä on Champparissä ihan elinehto. Real, Barcelona eikä edes kunnolla Bayern joudu tällaisiin tilanteiseen omien maidensa liigoissa niin siellä ollaan sitten aina ihan köysissä kun vastustaja painaakin pelin omaan päähän. Aika harvassa ovat kuitenkin ne joukkueet, jotka 180 minuuttisen otteluparin kykenevät olemaan kaiken aikaa se dominoiva osapuoli niin silloin on elinehto, että kykenee selviytymään myös paineen alla ja tämän Liverpool osaa parhaiten jatkossa olevista joukkueista. Salah on varmasti aivan pähkinöissään, kun pääsee takaisin Roomaan ja onhan Liverpoolillakin kaupungista loistavat muistot mm. kahden Roomassa napatun UCL-voiton myötä. On se varmasti huikea fiilis täällä kotisohvillakin kun välierät pyörähtävät Anfieldilla käyntiin. Näitä hetkiä Jürgen Klopp meille faneille lupasi vetovastuun ottaessaan ja nyt saksalainen alkaa lunastaa näitä odotuksia. Danke Schöne!
  17. 3 points
    Varo mitä toivot, se voi toteutua Uskomaton avausjakso Liverpoolilta ja City oli täysin vastaantulija. 3-0 Liverpoolille Salahin, Oxlade-Chamberlainin ja Manén osumilla! Chambon maali oli sellainen Gerrard-esque pommi takanurkkaan, että melkein vierähti nostalgiankyynel silmäkulmasta. Melkein voisi tintata vielä yhden maalin tuohon toisen jakson alkuun, sillä ei tässä kannata lähteä pelkästään puolustamaan. Kauden kotiottelussa tehtiin tämä virhe Valioliigassa reilussa johtoasemassa ja City päästettiin siinä ihan turhaan vielä mukaan. Nyt vaan oma pakka tiiviinä, vähän voidaan minimoida riskejä, mutta muuten vaan samaan maliin jatketaan. Painetta vaan Cityn alakertaan oikean paikan tullen ja sitten nopealla vastaan. Cityn on jo yhden puoliajan jälkeen pakko hyökätä aktiivisemmin, jos mielivät tästä jatkoon. Tai no kyseessä on Liverpool niin en tiedä... On tämä ihanaa!
  18. 2 points
    Tärkeä voitto, vaikka vähän tiukoille se veti! Old Traffordilla nähtiin 5 maalia, joista kaksi olivat todella komeita kaukolaukauksia, ja komea vapaapotku vielä siihen päälle. Pelin alkuun Unitedilla oli parikin huippupaikkaa, mutta Southamptonin maalivahti onnistui torjunnoissaan tuurilla ja taidolla. ManUlla oli vaikeuksia saada keskikentän peliään käyntiin. Tauolle mentiin yllättäen Southamptonin johdossa. Vaikea sanoa, olisiko De Gea voinut tehdä maalissa jotain paremmin, laukaus tuli kuitenkin etukulmasta. Toisen jakson alkuun Alexis loukkaantui, mikä oli lähinnä hyvä asia kotijoukkueen kannalta. Dalotin ottaminen sisään muutti pelin luonteen täysin ja seuraava vartti mentiin Unitedin painaessa hyökkäyksiä Sotonin maalille. Pogba siirtyi toisella jaksolla myös alemmas rakentamaan peliä. Pereira tasoitti pelin huikealla laukauksellaan, ja Lukaku paikkaili aiempia mokiaan kliinisellä viimeistelyllä harhautetettuaan ensin puolustajan pois tilanteesta. Ward-Prowsen vaparin jälkeen näytti, että tulee Burnley-pelin toisinto. Unitedilla oli kuluvana vuonna vain 1 liigavoitto ennen tätä. Pikkuisen onneakin tarvittiin, sillä Fredin syöttö kimposi hiukan Southmaptonin pelaajasta ja Lukaku pääsi laukomaan irtopalloon boxin rajoilta lukemiksi 3-2. Pogba olisi lopussa voinut antaa belgialaiselle saumat hattutemppuun, mutta päätti laukoa itse ja epäonnistui. Jotenkin sellainen tunne aina Pogban laukoessa, että se on 50-50 meneekö sisään vai ei. Tällä kertaa ei sentään pisteitä menetetty pilkun takia. 3 pinnaa 3. sijasta on kyllä aivan huikea suoritus Olelta, etenkin näillä loukkaantumisilla. United on mestaruusformissa tällä hetkellä, eikä tahti näytä toistaiseksi laantuvan. Mikä parasta, kaikki on vielä omissa käsissä; otteluissa Arsenalia ja Chelseaa vastaan on isot pisteet pelissä. De Gea 6 - Vaikea peli. Isoja torjuntoja tarvittiin, nyt niitä ei saatu. Avausmaali torjuttavissa De Gean standardeilla. Young 5 - Tekee nykyään liikaa virheitä, eikä kuuluisi välttämättä avaavaan kokoonpanoon. Huono rajaheitto johti avausmaaliin ja oli aiheuttamassa 2-2-maaliin johtanutta vapaapotkua, joskin se tuomittiin köykäisin perustein. Smalling 6 - Vaikeuksissa Sotonin prässin kanssa. Voitti hyvin pääpalloja. Onnekas, ettei pilkkua tuomittu. VAR:n kanssa olisi käynyt toisin. Lindelöf 6 - Solidia puolustamista, pystyi avaamaan myös paineen alla pelivälinettä omille. Shaw 6 - Hiukan pihalla avausmaalissa. Hyvää tekemistä hyökkäyssuuntaan. McTominay 6 - Selvä tasonlasku Liverpool-ottelusta. Pelkäsi tehdä luovia ratkaisuja pallon kanssa ja hidasti ajoittain peliä. Kelvollista puolustamista kuitenkin. Pereira 7 - Yksi loistava keskitys Lukakulle ensimmäisellä jaksolla. Menetti palloja kuitenkin liikaa. Parempi toinen jakso ja upeasti tehty maali. Pogba 6 - Melko vaisu ottelu, vaikka hyviäkin hetkiä sinne mahtui. Epäonnistui pilkulta. Rashford 6 - Hiljainen peli Rashfordilta. Ei päässyt oikealla laidalla kunnolla mukaan peliin. Lukaku 8 - Epäonnistui kahdessa huippupaikassa, joiden arvelin kostautuvan myöhemmin. Paranteli osakkeitaan viemällä Unitedin ensimmäisen kerran johtoon pelissä. Toinen maali syntyi kauempaa ja oli ehkäpä vielä parempi viimeistely. Alkanut iskemään maaleja juuri silloin kun sitä kipeimmin kaivataan! Alexis 4 - Chileläisen joutsenlaulu alkaa olemaan nähty. Ei saanut yhtikäs mitään aikaan vapaassa roolissa. Loukkaantuneena vaihtoon. Kuvaavaa oli, että muut Unitedin pelaajat eivät kiirehtineet laittamaan palloa rajoista yli Sanchezin maatessa nurmella. --------------------------------------------------------------------------------- Dalot 8 - Toi kunnon pöhinää Unitedin peliin toiselle jaksolle. Alustamassa tasoitusta. Esitteli loistavaa keskitystaitoaan. Rohkeasti vain avaukseen! Fred 6 - Ehti antamaan syötön Lukakun maaliin. Chong - Irtominuutit lopusta.
  19. 2 points
    Hiukan päivitystä. Jonesille tosiaan sopimus ehdittiin jo rustaamaan, olisiko ollut sitten HG-statuksensa vuoksi vai miksi mutta kuitenkin. 4+1 vuotta on ihan liikaa siihen nähden, miten pelaaja on seurassa viime vuodet esiintynyt. Toisaalta jos huhut matalasta 50k viikkopalkasta pitävät paikkansa, niin sama se sitten kai on vaikka jatkaisi ringinleventäjänä. Ja jos Jones saa jollain ihmeen ilvellä enemmän pelejä alle, markkina-arvokin on vielä kohdillaan muutaman vuoden ajan. Onhan nämä "Chuckle brothersit" eli Jones ja Smalling vähän keskinkertaisia pelaajia mutta toisaalta sen ymmärtää, että nykymarkkinoilla on helpompi jatkaa sopimusta, kun rotaatiopelaajien paikkaaminenkaan ei mitään kovin halpaa lystiä enää ole. Nähtäväksi jää, kumpi näistä jää ykkösavaukseen, Lindelöf menee nyt joka tapauksessa Jonesin ja Smallingin edelle nokkimisjärjestyksessä. DE Gean, Herreran ja Youngin osalta on ollut vahvoja huhuja jatkodiileistä. Youngin osalta olisin ihan tyytyväinen 1 vuoden jatkosopimukseen. Herrera on ollut Pogban jälkeen parhaiten onnistunut kenttäpelaaja OGS:n alaisuudessa, joten ehdottomasti jatkopestiä myös hänelle. De Geaasta kai tarvitse sanoakaan mitään. Tony Martial pelaakin näillä näkymin uransa parhaat vuodet Unitedissa ja sille todella iso Juan Mata menee vähän samaan kastiin Alexisin ja Lukakun kanssa, eli ei ole esittänyt parastaan OGS:n valmennuksessa mutta potentiaalia saattaisi olla parempaankin. Väitän, että Alexisista saisi huomattavasti enemmän irti piilokärkenä, eli voisi periaatteessa sopia ennemmin Rashfordin kuin Martialin stunttaajaksi. Matalle taasen ei ole kunnollista paikkaa oikein missään, sillä Pogba pelaa nykyään AM:ää ja oikealla Matan jalat ei riitä puolustajien haastamiseen. Lisäksi Lukakun tavoin kyseenalaistaisin Matan sopivuuden OGS:n intensiiviseen systeemiin. En olisi välttämättä harmissani Matan lähdöstä, edellyttäen että oikealle saadaan kunnollinen korvaaja.
  20. 2 points
    No olihan aika erinäköstä menoa. Toivottavasti tollanen ilonen prässipeli jatkuu. Oli aika kivan näköstä nähä ku siel välil topparitkin boksissa päättämässä hyökkäyksiä! Suht naurettavan pilkun sai cardiff ainakin parin hidastuksen perusteella, ehkä olis aika VARille ni ei tarvis arpoo tollasiakaan linjurin.
  21. 2 points
    Aluksi ihmettelin, miksi ei mennä Carrick McKenna kaksikolla kautta loppuun ja etsitä uutta manageria, mutta toisaalta, Unitedissa pakka pelillisesti aivan sekaisin ja puhtaasti ulkopuolelta tuleva vaihtoehto on parempi. Carrick-McKenna saattaisi olla liian jumissa Moun taktiikkaan ja joukkue kaipaa selkeästi pelillistä muutosta, joka olisi varmasti ollut hankalaa saada tässä vaiheessa ed. mainitulta kaksikolta. Lisäksi siinä uskottavuus koetuksella, jos ovat ensin koko kauden olleet Moun tukena ja nyt lähtisivät taktiikassa aivan toiseen suuntaan. Mielenkiinnolla odotan, kuka tulee 5kk puikkoihin. Joku kokenut pappa sieltä tod. näköisesti tulee palettia pyörittämään. Saarilla vaikuttaneista Mark Huhges sai hetki sitten potkut Sottonista, joten olisko vanha United legenda kiinnostunut pestistä? Redknapp taitaa myös olla vapaana ja on varmasti listalla, mikäli on vähänkään kiinnostunut palaamaan valmennus hommiin. Ketään tuskin saadaan irroitettua toisesta seurasta 5kk takia. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, mistä haluttomuus johtui. Itse toivon, että syy oli Mourinhon taktiikassa. Mikäli näin oli, niin on lupa odottaa useammalta pelaajalta parempaa. Syyt olla pelaamatta loppuivat nyt tähän. Itse en tosin paljoa näitä pelaajia arvosta, jotka syyllistyvät "alipelaamiseen", jotta valmentaja saa potkut, mutta toisaalta myös ymmärrän, koska jos et nauti pelaamisesta, niin vaikea sitä on 100% pistää kentälle, olet kuinka ammattimies tahansa.
  22. 2 points
    Olen samaa mieltä Cescistä. Yleensä en yritä rakenella mitään, mitä jos kenttiä. Nyt teen poikkeuksen, koska Paquetá on käytännössä varma ja Leokin on myöntänyt halun Cescin saamiseksi. Kolmas syy on se, että 4-3-3 tuntuu olevan Gattuson lempiformaatio. Niin, tässä keskikentän ja hyökkäyksen osalta mitä jos: Paquetá Higuan/Cutrone Suso Bakayoko Cesc Kessie Minä en nyt yleistäisi liikaa liikaa brassitalentteja tai mitään muitakaan talentteja. Se on totta pelaaminen Brasiliassa ja kulttuuri sekä on eri kuin Euroopassa, mutta esim. Cityn Gabriel Jesus alkoi heti dominoimaan Valioliigassa. Sopeutumiseen vaikuttaa tietenkin itse pelaaja ja sen pääkuuppa, mutta myös uusi joukkue ja valmentaja. Tuossa Interin Gabigol -casessa kusi loppujen lopuksi kaikki. Tähän vaan vielä huomiona, että kun pelaajat siirtyy Euroopan liigoista toiseen, niin monesti sillonkaan kaikki ei yleensä mene kuin Christiano Ronaldolla. Minä olen itsekin linkannut tuon Youtube videon, mutta olen silti yuotubeskillsvideoita kohtaan kriittinen. Haluan nähdä oikeasti kaverin pelaavan, enkä mitään koostetemppuvideoita. Silloin voi vetää johtopäätöksiä. Minä uskoisin samalla tavalla, kuin Dida, että kyllä kaveri sopeutuu. Kun nostit tuon driblaamisen ja miljoonan pelaajan läpi yrittäminen, niin nuorilla pelaajilla on semmoista. Sellasia on ollut vaikkapa Raheem Sterling tai Christiano Ronaldo. Jossain määrin jopa Messi ihan nuorena. No itse pidän kyllä kypsyneemmistä versioista edellä mainituista pelaajista ja näen sen yltiödribblamisen jonkinlaisena nuoruuden uhona ja tyhmyytenä. Olen kanssa samaa mieltä Calhanoglunista. Kaverilla on kaikki taidot ja se on osoittanut sen Milanissa viime keväänä ja aiemmin Bundesliigassa, mutta tällä kaudella on ollut surkea. Uskoisin, että Gattuson on antanut sen osaamisen takia peliaikaa ja myös siksi, että loukkaantumisten takia on ollut pakkokin antaa peliaikaa. Siltikään turkkilainen ei pääse vauhtiin. En tiedä, millaista roolia kesälle Halilovicille luvattiin, mutta kroaatti alkoi kiukuttelun jo kesällä ja halusi vaihtaa maisemaa. Nyt joululukuussa on tullut pakon edessä ensimmäiset minuutit ja kyllä hän on ollut huono. On ollut jossain määrin joukkueen suurin floppi toistaiseksi ja ainakin kesän huonoin rekrytointi. Olen samaa mieltä, että laina voisi olla hyvä vaihtoehto entiselle ihmepojalle. Ehkä joskus ihmepojasta kasvaa Ihmemies.
  23. 2 points
    AI ETTÄ! 😍 Alissonin kämmiä lukuunottamatta täysin Poolin peli ja dominanssi tänään. 36 maalipaikkaa, olisko ollut 11 vetoa kohti maalia ja 3 maalia De Gean selän taakse. Manun maalikin oli tosiaan täysin vahinko ja siellä nauretaan Alissonille. Mutta senkun nauravat kun lopputulos on tuo. Shaqiri 😍 mieletön sisääntulo kentälle ja lisäboosti Poolin pelaamiseen. 13 milliä. On se vain huikea pelaaja. Salah oli tänään inasen pimennossa, mutta toisaalta pelasi ihan hyvin ja kun Salahia vartioitiin, niin Mane ja Firmino pääsi dominoimaan ja varsinkin brassi oli täysin elementissään. Keskikenttä pelasi hyvin ja Fabinho taitaa olla ottelun Man of the Match Shaqirin ohella. Gini oli loistava ja Keita myös hyvä. Puolustuksessa homma toimii ja ilman sitä mokaa olisi nollapeli. Maalitilanteessa tosin Lovren olisi voinut peittää keskityksen, mutta se on jossittelua. Paluu sarjakärkeen ja huippuformi jatkuu. Huomenna UCL-arvonta ja perjantai-iltana Wolves vieraissa.
  24. 2 points
    Eurooppa-liigan pudotuspelijoukkueet: Lohkovoittajat: Leverkusen (Lukas Hradecky ja Joel Pohjanpalo), Salzburg, Zenit, Dinamo Zagreb, Arsenal, Real Betis, Villarreal, Eintracht Frankfurt, Genk (Jere Uronen), Sevilla, Dynamo Kiova, Chelsea Lohkokakkoset: FC Zürich, Celtic, Slavia Praha, Fenerbahce, Sporting, Olympiakos, Rapid Wien, Lazio, Malmö (Walter Viitala), Krasnodar, Rennes, BATE Borisov (Jasse Tuominen) Mestarien liigan lohkokolmoset: Club Brügge, Inter, Napoli, Galatasaray, Benfica, Shakhtar Donetsk, Plzen, Valencia Nii-i.. Olen kanssasi samaa mieltä, vaikka kannatetaan eri joukkueita. Tämmöisen sössimisen jälkeen Milanin jatkopaikka olisi ollut vitsi. Nämä oli myös omat fiilikset. Olen vain jossain määrin eri mieltä, että tämä olisi ollut vain parin viime pelin ongelma. Tämä on ollut koko syksyn ongelma, välillä näyttää vähän paremmalta, mutta sitten on taas surkeaa. Erityisesti nämä europelit ollut aika surkeita. Tässä on ollut loukkaantumisia, mutta niiden taakse on turha mennä koko syksyn osalta. Calhanoglu on ollut kyllä illasta toiseen surkea. Olen miettinyt, että missä nyt mättää. Vuosi sitten oli sopeutumisongelmia spagettifutikseen, mutta keväällä olikin joukkueen parhaimpia. Nyt jos sopeutumisongelmia on, niin ne johtuu Gattuson taktiikoista, mutta eiköhän turkkilaisen pitäisi mennä silti peilin eteen. Mitä tulee duunin jatkumisjutuista, niin onhan turkkilaista viety takaisin huhuissa ja enkä pidä sitä lainkaan mahdottomana. Taidan vielä jossain vaiheessa kirjoittaa vielä pelistäkin.
  25. 2 points
    Jännää, miten paljon jalkapallossa voi vuoden aikana tapahtua. Nyt Coutinhon siirrolla on selkeästi vahvistettu joukkuetta ja se "vitun laitapakki Hullista" lienee maailman top3 left back. Sanoisin, että tuossa FSG:n toiminnassa on aika iso ero siihen, miten vaikkapa Man Unitedissa Glazerit hoitavat asioita. No ehkä vähän tyhmää edes verrata näitä keskenään, kun J.W.Henry ym. taitaa jalkapallosta jotain ymmärtääkin.
  26. 2 points
    Oli muuten pitkästä aikaa lähes legendaarinen United - Arsenal peli. Taistelua ja sikailua puolin jos toisin. Hyvää viihdettä meille kaikille.
  27. 2 points
    Kun kerran sukelletaan, sukelletaan syvälle.
  28. 2 points
    Mukava nähdä Maunon ryhdistäytyneen ja saaneen hieman tulostakin viime otteluissa. Yksi silmiinpistävä piirre viime aikoina on ollut, että Moruinho on vähitellen yrittänyt kehittää peliä fanien haluamaan suuntaan. United on pelannut korkealla prässillä, mikä oli viime kaudella melko harvinaista. Alun koomailuista ei ole päästy eroon, koska pelien alut pelataan yhä "perinteisellä" Mourinho-tyylillä virheitä varoen. Kokonaisuutena hyökkäyspeliä on kuitenkin miellyttävämpää katsoa kun Mou on irroittanut osan kahleista pelaajien jaloista. Lukakun penkittämisellä näytti myös heti olevan myönteinen vaikutus Manun tekemiseen. Kun kärjessä on kolme liikkuvaa, nopeaa pelaajaa, pelaaminen on jo lähtökohtaisesti sujuvampaa. Sanchez näytti ihan eri pelaajalta keskushyökkääjän paikalla, josta käsin pääseen paljon enemmän pelin virtaukseen mukaan. Nopeutta mieheltä on lähtenyt ja laidalla pelaaja menee nykyään vähän hukkaan. Lukakun jatkon suhteen on paljon kysymysmerkkejä, mutta ainakin toistaiseksi iso tankki kannattaisi ehkä pitää penkillä ja Alexis kärjessä. Kehittämisen varaa hyökkäyksessä on tietysti vielä paljon ilmankin Lukakua. Martial on yltynyt kovaan vireeseen, mutta Rashford pitäisi vikkeline jalkoineen saada vielä paremmin mukaan. Keskikentältä tarvitaan hiukan lisää apuja, vaikka Pogba on aavistuksen saanut lisää tasaisuutta otteisiinsa ja varsinkin Bournemouthia vastaan tarjoili liukuhihnalta laatupalloja omilleen. Prässipelin tehostamisessa on kääntöpuolensa ja se on Unitedin epävarma puolustus. Lindelöf on parantanut selvästi, mutta raaka fakta on, että yksistään näillä toppareilla ei isoja titteleitä voiteta. Oikeastaan kaikki Unitedin topparit ovat parhaimmillaan kun koko joukkue puolustaa tiiviisti, mutta etäisyyksien kasvaessa topparien heikot kohdat tulevat helpommin esiin. Tukea ei myöskään tule läheskään riittävästi ylempää, sillä Matic on pelannut heikon alkukauden, Herrera ollut hyvin pienessä roolissa ja Fred on saanut heti kokea Mourinhon koirankoppikäsittelyn. Frediin olen muuten ollut kohtalaisen tyytyväinen, siis siihen vähään mitä on päässyt pelaamaan. Oma lukunsa Unitedilla ovat olleet erikoistilanteet ja niiden jälkitilanteet, joista joukkue on päästänyt järkyttävän paljon helppoja maaleja. Tähän varmaan Rui Farian lähdöllä on ainakin jonkinlaista merkitystä. Jos seurajohdolla on aikomusta pitää Mourinho puikoissa kesän ylitse, miehelle kannattaisi antaa tammikuulle tarvittava budjetti uuden topparin hankintaan. Keskikentän pohja ei ole ihan niin kriittinen paikka, mutta ensi kesänä on välttämättä etsittävä myös Maticille korvaajaa. Hienoa muuten nähdä Tuanzeben saavan kunnolla vastuuta Villan riveissä. Terryn opastuksessa pelaaja kehittyy ihan eri tahtiin kuin Unitedin ressuissa tai penkillä.
  29. 2 points
    Olipahan huikea suurten tunteiden ottelu paikan päällä katsottuna. Pakko myöntää, että ensimmäinen puoliaika oli surkea ja tuntui että pelaajilla ei ole edes yritystä enää, eli mitä hemmettiä mekään tehdään täällä. Toiselle puoliajalle tulikin sitten sisuuntunein ryhmä miesmuistiin ja tunnelma mahtava, Old Trafford lauloi ja tulihan siinä itsekin karjuttua äänensä käheäksi. Kirsikkana kakun päällä voittomaali Fergie-timella. Useampi fani oli samaa mieltä kanssani siitä, että vastaavaa yritystä ja tunnelmaa ei ole nähty sitten Sir Alexin aikojen. Fanit edelleen vahvasti joukkueen ja Mourinhon takana, ei pitäisi liikaa lukea kaikenkarvaista mutu mediaa. Ei muuta kuin kohti tulevia haasteita ja suunnittelemaan seuraavaa Old Traffordin reissua.
  30. 2 points
    Kyllähän se on niin, että kun vuosi sitten kesällä Alexisin piti siirtyä Cityyn ja kaiken koheltamisen jälkeen siirto meni karille, niin Alexis ei ollut enää entisellään. Viimeinen puolivuotta Arsenal -leirissä saatiin katsella kiukuttelevaa Chileläistä, jota ei kiinnostanut pelata joukkueelle. Tämä aiheutti sen, että pukuhuoneessa Alexis ei enää ollut kovinkaan suosittu ja joukkueen sisällä alkoi syntymään pahaa verta. Tähän kaikkeen soppaanhan liittyi myös se, että Alexisilla oli viimeinen vuosi sopimustaan jäljellä, eikä aikomustakaan uusia. Olisin kyllä uskonut, että kun siirto Unitediin tapahtui, olisi Alexis päässyt edes lähemmäksi edelliskauden suonenvetoaan, jolloin mies oli lähes pysäyttämätön. Toistaiseksi näyttää siltä, että ura pahasti laskussa ellei uutta intoa ja rakkautta jalkapalloa kohtaan synny.
  31. 2 points
    José alkaa ilmiselvästi olla menettänyt pukuhuoneen. Tästä ei ole enää kuin yksi tie eteenpäin ja vaikka seurajohdolle managerin erottaminen näin aikaisin on pahin painajainen (£££), jotain on kuitenkin tehtävä. Peli on mennyt progressiivisesti huonompaan suuntaan viimeisen vuoden ajan ja enää tuloksetkaan ei pelasta Mourinhoa. Kaudesta on vielä paljonkin pelastettavissa joten miksi odottaa väistämätöntä eli UCL-paikkojen menetystä?
  32. 2 points
    Ja onko sekään realistinen mikäli otteet eivät muutu? Mikään ei viittaa siihen. Monta vuotta on pyristelty ja jotenkin pysytty pinnalla. Nyt taitaa tulla totaalinen uppoaminen. Näen sen tosin hyvänä koska pohjalta on vaan yksi suunta. Ylöspäin. Ehkä se vaatii sen että päästään taas menestykseen kiinni. Ei mikään joukkue dominoi ikuisesti.
  33. 2 points
  34. 2 points
    Hah, tuota sanonut jo jonkun aikaa ja aina löytyy sokeita typeryksiä, jotka eivät asioita näe. Ja yleensä nämä ryömivät tappion jälkeen pois. Eli metsään meni. Faktat on faktoja. Tosellisuust on nyt sitä että manu ja liverpool ovat vaihtaneet paikkoja ja se tuntuu todella karulta. Kohta lähtee parhaat pelaajat pois ja vaikea houkutella parhaimpia. Aika näyttää kuinka pitkälle tämä etenee ja kuinka kauan se kestää.
  35. 2 points
    Pakko vielä peukutella Luke Shaw'n otteita alkukaudesta. Niitä harvoja United-pelaajia joka näyttää siltä, että haluaa pelata seuran ja logon puolesta. Hyökkääminen Spursia vastaan muistutti kovasti Shaw'ta ennen loukkaantumista. Eipä olisi pre-seasonin jälkeen uskonut, että kaverilla on vielä toivoa. Ehkä se seisoo sittenkin?
  36. 2 points
    Joo kyllä taisi tämän kauden suurin kiima tukehtua sinne siirtoikkunan jälkeiseen pettymykseen. Mutta itselle yksi kauden mielenkiintoisimmista peleistä; kova kädenvääntö kaverin kanssa joka on Tottenham fani😅 Eli tästä toivotaan murskavoittoa vaikkei sillä olekkaan mitään tekemistä realismin kanssa. Toisaalta toivoisin murskatappiota ja Murikalle kenkää😏 Tietenkään omalle joukkueelle ei sellaista toivoisi, mutta eiköhän nämä valmennuskuviot oo nähty ja sen vuoksi olisi aika kääntää uusi sivu punaisten historiassa.
  37. 2 points
    M.E.N. Samuel Luckhurst analysoi ottelun erittäin hyvin. Ja kirjoittaa erittäin asialllisesti Ed Woodwardin ollen väärässä kesän siirtotapahtumissa ja että Mourinho oli ko.asiassa täysin oikeassa. Mutta naisjoukkue voitti Liverpoolin.
  38. 2 points
    Kauhukuvia ei tosiaankaan kannata parin pelin esityksellä luoda. Ne luotiin siirtomarkkinoiden mennessä mönkään. Nyt vaan katsellaan ja toivotaan parasta. Mutta kyllä nämä pelit pitäisi silti voittaa näillä miehillä, siitä ei ole epäilystäkään. Samaa mieltä siitä, että nyt ei pelata joukkueelle eikä valmentajalle. Eikä edes itselle.
  39. 2 points
    Manu aloittaa kauden tällä hetkellä miehistöllä jossa maalissa edelleen yksi parhaista(MM- kisat poislukien), puolustus suht pitävä(viime kauden päästetyt maalit 28) ja kärjessä edelleen target tykki Lukaku(16+7) joka voisi viime kauteen petrata jonkun viisi maalia. Lingard voisi yhden pykälän nostaa tasoaan eli tasaisuuttaan ja Alexis kaksi. Hieno homma. Mutta sitten; Matic aloittaa sairastuvalta, Pogba pelaa silloin kun haluaa, Vallu ja Young, nimestään huolimatta ei nuori, Ander Herrera unohdettu hattuhyllylle. Fellaini taaksepäin pelaamisen mestari, Martial kuin lie haluton jos siirtoa ei tule, Rashford kysymysmerkki kun peliaikaa ei tule... McTominay ja Pereira saako peliaikaa? Tuskin Fredistä on sateentekijäksi yksinään ja tämä porukka ei kyllä kestä loukkaantumisia eikä penkillä ole kyllä laajuutta miehistöön. Ei vielä heitetä kirvestä kaivoon mutta ei tällä sakilla haasteta Cityä ja poolia. Neljän sakkiin joutuu töitä tekemään. Pessimisti en ole, vaan realisti. Odotan edelleen siirtouutisia. Pakko.
  40. 2 points
    Rauhotus nyt. Tai käy ostaa se Poolin paita ku sitä sä jaksat tääl hehkutella illasta toiseen😅 On kyl erikoinen pre-season ollu ku niin sekalainen poppoo joka pelis. Jospa Realin ja Bayernii vastaan olis ees lähellä se kokoonpano mitä vois nähdä kauden alussakin. Siinä mieles Crisun kans samaa mieltä, että eihän toi kyllä kovin hyvältä oo näyttäny. Jännityksellä odotellaan mitä kausi tuo tullessaan😄😬😱
  41. 2 points
    Sami Paakkanen

    Kakkonen

    Honkahan tuon pelin voitti. Oli aika pirteä koko pelin. Mukavaa katseltavaa Hongan peli. Näköjään entinen PK-35:n valmennuspäälikkö siirtyi tuonne, lähdettyään PK:n leivistä. En tiedä onko hänen jälkeä tuo pelitapa, mutta oikein miellyttävää oli seurata Hongan peliä. Vähän lämmin ilma vei mehuja tietty, mutta kokonaisuutena kannatti ajaa Espooseen katsomaan ottelua. Honka vei pelin, mutta välillä Jazz oli myös mukana ja jopa vaarallinen.
  42. 2 points
    Teams Managed Lorca Deportiva 2004–2006 UD Almería 2006–2008 Valencia CF 2008–2012 Spartak Moscow 2012 Sevilla FC 2013–2016 Paris 2016–2018 Arsenal 2018– Bienvenido, Unai. Se on nyt sitten todellista ja Arsenalilla on 22 vuoden jälkeen uusi manageri, tai pitäisikö sanoa, että päävalmentaja. Pitkän ja laajan hakuprosessin jälkeen Arsenal on viimein nimennyt uuden päävalmentajansa Unai Emeryn muodossa. Arsenal oli yhteydessä kymmeniin valmentajiin, joista lopulta haastatteli noin kymmentä, jotka kaikki antoivat vielä oman laajan presentaationsa näkemyksistään koskien Arsenalia. Mikel Arteta oli yksi näistä, mutta lopulta Emery oli seurajohdon, Ivan Gazidisin, Sven Mislintatin ja Raúl Sanllehín mukaan selvä valinta. Heidät yllätti muun muassa se kuinka Emerylla oli laajat informaatiot jokaisesta pelaajasta ja tiesi sekä seuran että pelaajien taustoista enemmän kuin moni muu. Emery oli tehnyt myös jokaisesta pelaajasta yksilökohtaiset profiilit ja joukkuerakenteen puolesta kertoi oman ideansa, mikä perustuisi muun muassa Pierre-Emerick Aubameyangin ja Aaron Ramseyn ympärille. Emery pelasi valtaosan pelaajaurastaan kotikaupungissaan edustaen Real Sociedadia, mutta lopetti uransa Lorca Deportivassa vaikean polvivamman seurauksena vain 32-vuotiaana. Seura oli tuolloin suurissa vaikeuksissa Espanjan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, mutta Emery nimettiin ensimmäistä kertaa urallaan seuran päävalmentajaksi. Tuloksena Lorca nousi ensimmäisen kokonaisen kauden päätteeksi ensimmäistä kertaa historiassaan Espanjan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle ja pudotti Copa del Reyssa kaikkien yllätykseksi muun muassa Málagan. Ensimmäisellä kaudellaan uudella sarjatasolla Lorca tuli sarjassa viidenneksi ja jäi vain viisi pistettä sarjanoususta LaLigaan. Emery jätti seuran siirtyäkseen Almeríaan ja Lorca putosi seuraavalla kaudella takaisin alemmalle sarjatasolle. Almeríassa Emery toisti tempun ja sai pienen seuran tekemään jotain historiallista, mitä heiltä ei odotettu, kun Almería nousi ensimmäistä kertaa historiassaan Espanjan korkeimmalle sarjatasolle ja ensimmäisellä kaudella LaLigassa vei pienen seuran jopa kahdeksanneksi sarjassa. Loistavat esitykset Espanjan pienemmissä seuroissa toi lopulta paikan suurseurasta Valenciasta, jossa Emery korvasi Ronald Koemanin, joka oli jättänyt talousvaikeuksissa olevan espanjalaisjättiläisen. Ensimmäisellä kaudellaan Emery nosti Valencian kuudennelle sijalle ja takaisin Eurooppaan, vaikka rahallista kassaa rakentaa seuraa ei juuri lainkaan ollut. Seuraavalla kaudella Valencia oli sarjassa kolmas heti FC Barcelonan ja Real Madridin jälkeen, mistä seurasi yllättävä paluu takaisin Champions Leaguen pariin. Europa Leaguessa putoaminen tuli vierasmaalisäännöllä Atlético Madridille, joka lopulta voittikin kilpailun. Talousvaikeudet jatkuivat ja muun muassa avainpelaajat kuten David Silva ja David Villa jättivät seuran siirtyäkseen Manchesteriin ja Barcelonaan. Emery kuitenkin johdatti Valencian jälleen kolmanneksi sarjassa, kun taas Champions Leaguessa putoaminen tuli välierissä Manchester Unitedinkin haastaneelle Schalkelle. Emery oli seurassa vielä yhden kauden ja jälleen vastoin odotuksia ohjasi joukkueensa LaLigassa kolmanneksi, mikä oli kolmas kerta peräkkäin. Emery yritti päävalmentajan uraa seuraavaksi lyhyen aikaan Spartak Moscow'n riveissä Venäjällä, missä ei onnistunut halutulla tavalla. Emerylla oli vaikeuksia oppia Venäjän kieltä täydellisesti, mistä seurajohto ei pitänyt ja löytyi myös erimielisyyksiä taktisesta näkökulmasta, että minkälaista jalkapalloa Spartakissa tulisi pelata. Emery jätti venäläisseuran kesken kauden, vaikka Spartak olikin neljäntenä sarjassa, johon myös päättyi kauden päätteeksi edellään rahakkaat CSKA Moscow, Zenit St. Petersburg ja Anzhi Makhachkala. Oli aika palata takaisin Espanjaan, jossa Emery astui Sevillan peräsimeen. Yhdessä Monchin kanssa oli tavoitteena rakentaa tasapainoinen joukkue pienellä budjetilla Espanjan ylemmästä keskikastista, mutta kuka olisikaan uskonut, että jälleen tehtäisiin yhden espanjalaisseuran ja yhden eurooppalaisen seurajoukkuekilpailunkin historia uusiksi. Ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan Europa Leaguessa kaatui muun muassa tulisessa derbyssa Real Betis ja myöhemmin Porto, Valencia sekä loppuottelussa sitten Benfica. Sarjassa tuli viides sija, mikä oli myös Sevillan kokonaiselle seuralle menestystä. Seuraavalla kaudella teema pysyi hyvin paljon samana, kun sijoitus tuli ylemmästä keskikastista, mutta Europa Leaguessa tuli jo toinen peräkkäinen voitto, kun matkalla kaatuivat tällä kertaa muun muassa Feyenoord, Borussia Mönchengladbach, Villarreal, Zenit St. Petersburg, Fiorentina ja finaalissa Dnipro Dnipropetrovsk. Kolmannella kaudella sitten aloitettiin Champions Leaguen puolella todella vaikeassa lohkossa Manchester Cityn, Juventuksen ja Borussia Mönchengladbachin kanssa. Emery johdatti Sevillan kolmannelle sijalle lohkovaiheessa suurella voitolla Juventuksesta, joka oikeutti paikkaan Europa Leaguen pudotuspeleistä. Sevilla voitti Baselin, Athletic Bilbaon, Shakhtar Donetskin ja lopulta johtoasemaan mennyt Liverpool kaatui lukemin 1–3, minkä johdosta Sevilla voitti historiallisen kolmannen kerran Europa Leaguen putkeen ja Sevillasta tuli kilpailun menestynein seurajoukkue ennen Liverpoolia ja Juventusta. Loistava työ oikeutti seuraavaksi kahden vuoden sopimuksella siirron Pariisiin, jossa Emeryn tahdottiin tuovan tasaisuutta. Ensimmäisellä kaudella kotimaan sarjassa menestystä ei tullut Ranskan mestaruuden muodossa, kun Monaco teki historiallista tulosta häviämällä vain kolme ottelua ja ei tuolle Leonardo Jardimin luotsaamalle Monacolle ollut todellakaan häpeä hävitä. Paljon Ligue 1:ta seuranneena, niin kyseessä oli yksi parhaimmista seurajoukkueista, joita sarjassa on nähty ja kaatoihan joukkue vakuuttavin ottein samalla kaudella Champions Leaguessakin Fenerbahçen, Villarrealin, Leverkusenin, Tottenham Hotspurin, CSKA Moscow'n, Manchester Cityn ja Borussia Dortmundin. Tuota ennen Monaco oli dominoinut Benfican ja Arsenalin kaltaisiakin seuroja. Emery nosti tuosta huolimatta pokaalin ilmaan kolmessa muussa kilpailussa Ranskassa, vaikka Monaco antoi kovan haasteen näissäkin. Champions Leaguessa tuli ikävä putoaminen loistavan tuloksen jälkeen Parc des Princes'lla, kun Barcelona jatkoi yhteismaalein 6–5. Moni tuntuu pitävän tätä jonkinlaisena suurena häpeäpilkkuna Emeryn uralla, mutta itse ottaisin huomioon, että kyseessä on kuitenkin ehkä toinen kahdesta maailman parhaimmasta seurajoukkueesta ja ei päävalmentajan niskaan voi kaikkea laittaa, jos ottelun päätuomari tekee niin huonoa työtä, että UEFA laittaa itsekin hänet hyllylle vastaavista tehtävistä. Seuraavalla kaudella Emery nosti Pariisin takaisin huipulle Monacon varjosta ja voitti neljä pokaalia Ranskassa. Champions Leaguessa tuli kuitenkin putoaminen Real Madridille, joka on nyt loppuottelussa ja on viime vuosina muutenkin dominoinut kyseistä kilpailua, joten jos jollekin on millään tavalla oikeutettua hävitä, niin se on juuri Zinedine Zidanen miehistö. Tahdon myös mainita, että vaikka Pariisissa oli seuran sisällä ongelmia suurien egojen kohdalla kuten Neymar, niin Emery piti joukkueen silti kilpailukykyisenä ja menestyksen tiellä. On tärkeää varsinkin nuorelle päävalmentajalle, että oppii työskentelemään tällaisten nimien kanssa. Emery siis vasta 46-vuotias, minkä koen vielä osittain nuorena päävalmentajaksi. Nyt sitten, niin Emery ei tehnyt jatkosopimusta Pariisissa, vaikka espanjalaisvalmentajalla olisikin ollut seurajohdon puolesta mahdollisuus jäädä vielä ainakin kaudeksi, vaan kertoi jättävänsä seuran. Pariisissa tehtiin tarvittava työ, jotta saatiin riittävä korvaaja Thomas Tuchelin muodossa ja Emeryn annettiin lähteä kohti Lontoota tavoittelemaan mahdollista uutta työtään Arsène Wengerin seuraajana, minkä sitten lopulta sai. Henkilökohtaisesti olen itse sitä mieltä, että Emery saattaa olla juuri se paras ratkaisu päävalmentajaksi, mikä saatavilla nyt oli, kun Massimiliano Allegri ilmeisesti päätyi lopulta jatkosopimukseen Juventuksen kanssa. Olisin mielelläni ehkä tavoitellut joitain muita nimiä, mutta täytyy nyt kannattajana ihan realistisesti pohtiakin, että kuka on edes mahdollinen ja kuka ei. Ei tässä pelata mitään videopeliä, vaan niillä korteilla, mitkä oikeasti siinä kädessä ovat ja niitä ei välttämättä ollut hirveän montaa hyvää tähän väliin, joten ehkä tällainen jokeri onkin se oikea ratkaisu. Arsenal tarvitsee tällä hetkellä tasaisuutta tekemiseen ja tavoitteena on paluu neljän parhaan joukkoon kotimaansarjassa, mutta myös menestys Europa Leaguessa, minkä Emery tuntee kuin omat taskunsa. Jos Emery ei haasta Englannin parhaimpia seuroja samantien Arsenalin kanssa, niin vain jonkinlainen täysi idiotismi saa ajattelemaan tämän epäonnistumisena, sillä lähtökohdat eivät ole tavoitteiden puolesta tällaiset. Jotenkin tuntuu, että monilla on jonkinlainen pakollinen tarve vetää Arsenalia ja Manchester Unitedin mennyttä tilannetta David Moyesin kanssa yksi yhteen, vaikka tilanne on mielestäni hyvinkin erilainen ja Arsenalin kohdalla tulisi olla enemmän realistinen. Manchester United oli tuolloin kuitenkin Champions Leaguessa ja kyseessä oli seura, joka oli voittanut viime vuosina Champions Leaguen ja Premier Leaguen useampia kertoja, kun taas Arsenal pelaa Europa Leaguessa ja on voittanut viime vuosina vain muutaman FA Cupin. United nimesi niin kutsutun meritoituneen päävalmentajan hyvin paljon Sir Alex Fergusonin ehdoilla, kun taas Arsenal oli pitkään nimeämässä nuorta valmentajatalenttia ja päätöksestä vastasi seurajohto eikä Arsène Wenger. Tämäkin jo kertoo, että Arsenalissa ollaan valmiita rakentamaan seuraa hieman eri lähtökohdista ja erilaisella tahdilla kuin Manchesterissa. Tästä kertoo myös ero manchesterilaisten rahallisella tilanteella, kun taas Arsenalilla on resurssejä vain noin £50 miljoonan edestä. Uskaltaisin myös sanoa, että Unitedilla oli valmiimpi runko seuraavalle managerille, kun taas Arsenal tarvitsee enemmän ratkaisuja joukkueen sisällä pystyäkseen kilpailemaan kuten ennen. Lyhyesti, niin Unitedin tavoite oli kilpailla Champions Leaguen ja Premier Leaguen voitosta, kun taas Arsenalin tavoite on peluuttaa todennäköisesti nuorta miehistöä ja tavoitella mahdollisesti Europa Leaguen voittoa, jos menestystä tulee alkuun, ja tosiaan vain se neljäs sija Premier Leaguessa. Jos Arsenal olisi vain viidennellä sijalla tulevan kauden päätteeksi, niin edes tuo ei olisi epäonnistuminen, sillä oltaisiin edetty tuloksellisesti. Mielestäni Arsenalia ja Manchester Unitedia ei tulisi verrata yksi yhteen kuten kaikki tekevät, sillä seurojen välillä ei ole muuta eroa kuin vanhan pitkäaikaisen päävalmentajan lähtö. Seurat ovat muuten niin erilaisessa tilanteessa. Lyhyesti, niin jännittäviä ja odottavia aikoja eletään. Olen aina pitänyt Emerysta ja olin iloinen, kun Almerían sekä Valencian jälkeen tuli menestystä myös Sevillassa ja lopulta Pariisissa. En olisi koskaan uskonut näkeväni Arsenalissa, vaikka toisaalta tuskin monikaan olisi uskonut näkevänsä Arsenalissa muutenkaan uutta päävalmentajaa. Tahdon myös painottaa, että Emery tuotiin seuraan nimenomaan ensisijaisesti päävalmentajaksi, vaikka Englannissa managerin nimikkeellä mennäänkin. Arsenal tahtoo rakentaa keskieurooppalaista mallia seuran sisälle kuten ollaan tehty Liverpoolissa ja Manchester Cityssa. Emery on päävalmentaja, joka osaa ottaa pelaajistaan kaiken irti ja häntä arvostetaan. Pariisissakin sai kehuja juuri siitä kuinka pystyi motivoimaan kaiken voittaneet pelaajat tekemään työtä sataprosenttisesti ja voisin kuvitella, että tällainen Arsenalin rennomman ilmapiirin muuttuminen kilpailukykyisemmäksi seurankin sisällä, on vain positiivinen asia ajatellen Arsenalissa olevia pelaajia, jotka ovat kuitenkin voittaneet urallaan erilaisia mestaruuksia, cup-kilpailuja ja maailmanmestaruuksiakin. Mielenkiinnolla odotan näkeväni varsinkin Héctor Bellerínin, Shkodran Mustafin ja Granit Xhakan uuden päävalmentajan alaisuudessa. Varmasti siellä nähdään muissakin pelaajissa mahdollisesti uusia puolia ja hyvän kuvan omistautumisesta antoi tänään jo viime kaudella ykkösjoukkueeseen murtautunut Ainsley Maitland-Niles, joka jäi kesän alle 21-vuotiaiden maajoukkueturnauksesta ulos omalla päätöksellään, jotta pääsee työskentelemään alusta asti uuden päävalmentajan alaisuudessa. Vielä kerran, tervetuloa Unai – ja tervetuloa uusi Arsenal.
  43. 2 points
    Kynot

    Fellaini

    Uusi keskikenttäpelaajahan on jo hankittu, vielä juuri sellainen mitä tuo joukkue tarvitsee. Jos Fellaini hyväksyy pienen roolin, niin minun mielestä hän on hyvä B-suunnitelman pelaaja.
  44. 2 points
    Voisin heittää pientä analyysia Afrikan mantereen joukkueiden mahdollisuuksista tulevissa skaboissa. A-lohkon Egypti tulee pelaamaan luottaen matalaan puolustusblokkiinsa ja vastahyökkäystensä tehokkuuteen. Héctor Cúper on saanut aika paljon kritiikkiä Egyptin mediassa pelityylinsä vuoksi, mutta ei pidä unohtaa sitä faktaa, että Egypti on menestynyt maajoukkuetasolla viime aikoina hyvin ja valmennus on pystynyt saavuttamaan asetettuja tavoitteita: Egypti pelasi 2017 Afrikan mestaruuskisojen finaalissa (häviten tuolloin Kamerunille) ja selvisi pitkästä aikaa nyt MM-kisoihin. Mo Salahin pelikunto tulee tietysti vaikuttamaan Faaraoiden iskukykyyn, mutta itse haluaisin nostaa myös esiin Turkin hallituksen tukemassa seurassa Kasımpaşassa palloilevan Mahmoud Hassanin eli taiteilijanimeltään Trézéguet'n, jonka etenkin kevätkausi Turkissa oli onnistunut. Lohko on kokonaisuutena melko tasainen, joten jatkomahdollisuudet ovat olemassa. Marokko on ehkä allekirjoittaneelle se kisojen mielenkiintoisin joukkue. Hervé Renard pääsee viimein esittelemään kykyjään koko maailman silmien alle ja onkin kiehtovaa nähdä, auttaako samanlainen mesoaminen ja huutaminen myös MM-tasolla motivoimaan samalla tavalla pelaajia kuin Afrikan mestaruuskisoissa. Renard'han on voittanut Afrikan mestaruuden kahdesti: ensin Sambian kanssa yllättäen kaikki vuonna 2012 ja sen jälkeen 2016 Norsunluurannikon valmentajana. Renard on kyllä sellainen valmentaja, jonka oikeastaan jokainen Afrikan maajoukkue mielellään valmentajakseen ottaisi, sen verran korkeassa arvossa hän mantereella on. Viime vuonna pelatut Afrikan mestaruuskisat päättyivät Marokon osalta puolivälierätappioon Egyptiä vastaan, mutta karsinnat joukkue veti läpi vakuuttavasti. Siellä omiin meni vain yksi maali ja lohkossa kaatui mm. Mali 6-0 -lukemin (). Taakse jäi myös hieman muutostilassa oleva, mutta silti erittäin laadukas Norsunluurannikon maajoukkue. Hakim Ziyechista onkin ollut mediassa puhetta ja hän lieneekin yksi Marokon seuratuimpia pelaajia kisoissa. Vaikka Mali 6-0 -lukemin kaatuikin, pidän Marokon suurimpana haasteena maalintekoa. Turkissa myös palloileva Khalid Boutaïb on kykeneväinen maalintekijä paikan saadessaan, mutta itse odottelin ja toivoin kisakoneeseen mukaan Qatarissa pelaavaa Youssef El-Arabia. Youssefin lisäksi ainakin omassa kisakoneessa Fenerbahçen Aatif Chahechouhe olisi ollut mukana. Uskon Marokon olevan inhottava vastustaja lohkon ennakkosuosikeille Portugalille ja Espanjalle, mutta riittääkö se lopulta jatkopaikkaan asti, jäänee nähtäväksi. Pidän itse Nigeriaa kisoissa mukana olevista afrikkalaismaajoukkueista kaikista yllätysvalmiimpana. Superkotkatkin luottavat vahvasti pelaajiensa nopeuteen vastahyökkäyksissä ja kokenut Gernot Rohr on pystynyt tekemään joukkueesta yhtenäisen. Nostan itse suurimmaksi kysymysmerkiksi maalivahtipelin lisäksi keskikentän keskustan pallollisen osaamisen. Pelaajatyypeiltään avaukseen kaavaillut Onazi, Ndidi ja Obi Mikel ovat samanlaisia. Tämän seurauksena Obi Mikel on joutunut pelaamaan hieman hyökkäävämmässä roolissa kärjen alla. Tällainen keskikentän pelaajatyyppien samanlaisuus on mielestäni melko laaja ongelma Afrikan jalkapallossa. Monet maajoukkueet tuottavat fyysisiä pelaajia, mutta vähän esimerkiksi pallollisesti taitavia pelinrakentajia. Kroatia ja Argentiina ovat luonnollisesti lohkon suosikit jatkajiksi, mutta Nigeria on kuitenkin osoittanut olevansa kykeneväinen juurikin argot kaatamaan. Tämähän tapahtui viime vuoden lopulla harjoitusottelussa. En itse pidä Argentiinaa kovin suuressa arvossa tällä hetkellä ja uskon rohkeasti Nigerian painavan Kroatian perässä jatkopeleihin tästä lohkosta. Tunisia lienee suurelle medialle melko tuntematon joukkue, enkä itsekään voi sanoa paljoa Tunisian otteita nähneeni. Joukkueesta puuttuu karsintojen paras maalintekijä, Qatarissa pelaava Youssef Msakni, joka valitettavasti loukkaantui ennen kisoja öljyvaltion liigan viimeisessä ottelussa. Sanoisin, että Nabil Maâloul on luonut Tunisiasta yhtenäisen joukkueen, joka on enemmän kuin osiensa summa. Joukkue kokeili karsinnoissa välillä myös kolmen topparin linjalla pelaamista, mutta pelasi suurimman osan ajasta neljän linjalla. Uskon, että valinta kohdistuu kisoissa neljän linjaan. Joukkueesta puuttuu selvästikin puhdas maalintekijä ja yllätyin hieman, miksei Belgiassa kuluneella kaudella yli 20 maalia paukuttanut Hamdi Harbaoui mahtunut mukaan. Wahbi Khazrille asetellaan varmaankin hyökkääjän viittaa harteilleen, mutta itse pidän häntä enemmän valeysinä ja sellaisena pelaajana, joka tykkää vaellella ympäri kenttää, välillä myös auttaen puolustusta. Hyvän potkutekniikan omaavan Khazrin harteilla lepääkin paljon vastuuta Tunisian maalinteon ja maalipaikkojen luomisen suhteen. Kokonaisuudessa pidän Tunisiaa parempana joukkueena kuin yleisesti luullaan. Alkulohko on kuitenkin ainakin paperilla jaettu selkeästi kahden kerroksen väkeen, mutta en usko Tunisian kuitenkaan olevan sellainen joukkue, jonka yli yksinkertaisesti kävellään. Senegal lienee se jengi itselle tänä vuonna, jonka bandwagoniin hyppään, vaikka Aliou Cissén joukkueen pelityyli ei välttämättä allekirjoittanutta kovin miellytäkkään. Kun katsoo joukkueen nimilistaa, niin onhan siinä kovia tekijöitä. Ja tämän lisäksi kun otetaan vielä huomioon melko ympäripyöreä alkulohko, ovat mahdollisuudet jatkopaikkaan ehdottomasti olemassa. Entistä Senegalin maajoukkuepelaaja Cisséä on tosiaan kritisoitu liian pragmaattisesta pelityylistä ja kun tuota pelaajalistaa katsoo, olisi mahdollisuudet kyllä aika iloisen ja railakkaan futiksen peluuttamiseenkin. Cissé on kuitenkin pysynyt järkkymättömänä pelityylinsä suhteen, vaikka välillä maalinteko-ongelmia onkin ilmennyt. Senegalilla on myös Nigerian kanssa hieman samankaltainen ongelma keskikentällä, sillä suurin osa keskustan pelaajista on pelityyliltään fyysisiä ja pallollista osaamista tuo selkeästi kaipaisi lisää. Hyviä yksilöitä Senegalilla on kosolti, mutta toivon erityisesti näkeväni Ismaïla Sarr'n saavan kosolti peliaikaa kisoissa, vaikka kilpailu laitureiden paikoilla onkin joukkueessa kovaa. Hän ei liene suurelle yleisölle niinkään tunnettu pelaaja, mutta kyseessä on 20-vuotias viime kaudella Rennes'n riveissä 24 ottelua pelannut kaveri joka hankittiin Metzistä miltei 20 miljoonalla eurolla. Kyseisen kaverin perässä oli myös huhujen mukaan Barcelona Metzissä pelatessaan.
  45. 2 points
    No katopas mokomaa https://www.liverpoolfc.com/news/first-team/303592-liverpool-fc-agree-deal-fabinho The Brazil midfielder will formally seal a switch to the Reds on July 1 after successfully completing a medical and finalising terms on a long-term contract at Melwood. Fabinho told Liverpoolfc.com: “I am really excited about this move. “This is something that I always wanted – this is a giant of a team. The infrastructures of the club look exceptional. “A football club of this size coming after my services, I didn’t have to think that much about coming over. “I will try to create my own history at this football club. Hopefully, on a personal level, I’m able to win titles with this club. “I will try to grow and learn and improve myself, and to be part of the club’s history.” Fabinho, who has four caps for his country, becomes the club’s first signing of the summer transfer window. The 24-year-old will arrive from Monaco, where he made 225 appearances and scored 29 goals in five seasons with the French club.
  46. 2 points
    CHAMPIONS LEAGUE FINAALI ODOTTAA! UNELMA ELÄÄ! Aivan järkyttävä peli taas monelta kantilta. Poolin avaus nelivitonen oli erittäin hyvä, mutta liika passiivius meinasi toisella jaksolla kostautua ja Roma tuli peliin mukaan. Onneksi viime viikon ilotulitus riitti. Ginille elintärkeä maali ja kaveri painaa ensimmäisen vierasmaalin kolmeen vuoteen! Ja mihinkä paikkaan. Huh huh! Salahilta tänään taas ohipeli, onko sitten väsymystä tai jotain, mutta tänään ei kulkenut. Onneksi nyt tulee huiliaikaa ennen finaalia. Vasemmalla laidalla Mane oli puolestaan tosi hyvä ja ehkäpä koko Pool-nipun paras. Puolustuksessa tuli tänään virheitä eikä puolustukselle ja Kariukselle voi puhtaita papereita antaa, jos 4 soi omissa. Finaalissa ei ole yhtään varaa lepsuiluun. Finaali Real Madridia vastaan, kukapa olisi ennen kauden alkua uskonut. Kaksi liigamatsia olisi ennen sitä ja paikka Top4:een täytyy ennen finaalia varmistaa! Sunnuntaina vierasmatsi Stamford Bridgellä eli Chelsea asettuu vastaan. Mutta nyt makustellaan finaalipaikkaa! COME ON LIVERPOOL!
  47. 2 points
    En pidä tuota näkemystä naurettavana. Parempi on vaihtaa luotsia kesällä kuin syksyllä. No katsotaan nyt, miten Rino hoitaa loppukauden. Kannattaa muistaa, että ensi kesänä Milanin siirtotouhut on muutenkin jäissä. UEFA tutkii rahankäyttöä ja sen lisäksi kiinalaisten rahat on lopussa. Ensi kesänä tullaan myymään kaikki pelaajat, joista saa vähänkin enemmän rahaa, kuten Donnarumma ja sisälle tulee ilmaissiirtopelaajia. Tämä on kuin Silvion aikana..
  48. 2 points
    C'MON! ISO VOITTO!!! Flashbackeja suunnilleen viiden vuoden takaa, jolloin Robin van Persie kunnostautui lopussa maalintekijänä samaisessa ottelussa. Tällä kertaa ratkaisijana oli ensimmäisen puoliajan antisankari Chris Smalling, Pogban tuotua ensin joukkueen tasoihin. Aika karulta kyllä näytti avausjaksolla. City-pelaajat pyöri rinkiä Unitedin veikkojen ympärillä eikä hädin tuskin kahta syöttöä saatu omille hyökkäyskolmanneksella. Suurelta osin muistutti taannoista Tottenham-kamppailua, jossa vastustajan prässi tuotti myös suunnattomia ongelmia ManUlle ja tilanteita syntyi liukuhihnalta. Laukaukset 9-0 kertoivat paljon. En tiedä mitä José tauolla sanoi pelaajia motivoidakseen mutta tulosta se näytti tuottavan. Itse en heittänyt vielä pyyhettä kehään sillä pelkkä ajatus City-pelaajien mestaruusjuhlista tuntui vastenmieliseltä. Hyökkäyspeli alkoi toimia, kavennus syntyi hienon ja nopean kombinaation päätteeksi. Herreralta tiputus rinnalla Pogballe, ja pallo verkkoon. Paljon parjattu ranskalainen osoitti että kyllä sieltä löytyy mentaliteettia dominoida myös näitä pelejä. Toiseen maaliin Alexis antoi tarkan pystypallon ja vaikealla puskulla Pogba iski illan toisensa: 2-2! Reilu tunnin jälkeen Smalling kävi tekemässä vielä vapaapotkusta kolmannen ja tähänkin maaliin tuli alustus Alexisilta, joka oli hyvällä pelipäällä tänään.City oli luonnollisesti vähän kipsissä noiden osumien jälkeen ja alkoi vasta loppupuolella saada sitä perusmyllyään käyntiin. DDG:ltä vaadittiin onneksi vain yksi gamesaver ja tolppa hoiti loput. Onni näytti välillä suosivan myös Unitedia. +++ Pogba - MotM. Tauon jälkeen aktiivisesti mukana hyökkäyksissä. Teki pystyjuoksuja, hakeutui maalipaikoille, ja syötti paljon varmemmin kuin avausjaksolla. ++ Alexis - Kaksi syöttöä ja teki isosti töitä joukkueensa eteen. Selvästi harmitti kun joutui vaihtoon. + Herrera - Oikein mainio peli Unitedin keskikentällä. Muistutti enemmän sitä pelaajaa johon ehti United-uran alkuaikoina tottua. Atkinson jakoi tänään mielipiteitä, mutta suurimman osan ajasta teki ihan oikeita tuomioita. City kun tykkää tuollaisia pieniä jaloille koputteluja harrastaa niin tällä kertaa ne otettiin melko tehokkaasti pois. Youngin taklauksesta olisi varmaan sen pilkun+varoituksen voinut antaa. Kolmas maali näytti paitsiolta, mutta todella niukalta sellaiselta. Lopussa City-pelaajilla ja Jesuksella heitti kuppi hieman ylitse joskaan mitään suurempaa draamaa ei sentään saatu aikaiseksi. Josélle voitto on henkisesti aivan massiivinen ensi kauttakin ajatellen, eikä näitä nyt tosiaan liikaa ole Mourinholle kertynyt Guardiolan vastaisissa mittelöissä. Muistetaan toki, että vaikka toisen jakson esitys oli kaikin puolin hieno, ensimmäiset kolme varttia United oli pahasti vietävänä ja ilman Sterlingin surkeaa viimeistelyä siitä suosta ei olisi välttämättä noustu. Keskikentällä sekä pelinavaamisessa United antaa eniten siimaa muille top6-joukkueille ja tähän asiaan pitää saada jatkossa muutosta. Tämä vain pienenä huomiona loppuun, sillä kyllähän tällaisen comebackin jälkeen voitto tuntuu erityisen makealta!
  49. 2 points
    Ja se kauden paras esitys, SE TÄRÄHTI TÄNÄÄN! Huomenna aamulla väsyttää, mutta hymyilyttää. Tämä esitys tähän paikkaan oli loistava ja jotain sellaista mikä tuntui vain haaveelta. Nyt ollaan tosin vasta puolimatkassa, mutta ensi viikon toiseen osaan Pool lähtee hyvässä etulyöntiasemassa. Nyt täytyy vain toivoa kädet ristissä, että Salahin vaihto oli enemmän varotoimi kuin loukkaantuminen. Ainakin lopussa egyptiläinen palasi penkille istumaan. Tämä joukkue oli ihana ja loistava tänään. Puolustus ja maalissa Karius oli täysin rautaa. Alexander-Arnold pelasi Pool-uransa parhaimman pelinsä. Piste! Keskikenttä oli rautaa. Ox painoi semmoisen maalin, että vieläkin tärrää. Milner oli MoTM ja Hendo myöskin loistava. Harmittavasti Hendolle tuli korttitili täyteen ja hän missaa ensi viikon. Ja hyökkäyskolmikko. Sanatonta. Ja vaihtomiehet. Solanke ja Wijnaldum teki isoa duunia ja Wijnaldum pelasi loistavan pelin toisella jaksolla, kun tuli Salahin tilalle. Vaikka oltiin kotisohvalla, niin Anfieldin tunnelman pystyi aistimaan tänne asti ja tuli aivan kunnolla elettyä itsekin mukana. Anfield ja UCL-illat on niin loistava kombinaatio. Kehut on annettu ja nyt jalat takaisin maahan. Tiedossa on vielä toinen osa ja sitä ennen Merseysiden derby. Näitä kauden parhaita esityksiä on tultava nyt lisää, mutta luotto on kova. COME ON LIVERPOOL!
  50. 2 points
    Gomez loukkaantui pahaan paikkaan, eikä itsellä ainakaan ole hirveästi luottoa TAA:n suuntaan näin kovassa ottelussa. Ehkä tähän vaikuttaa paljon se United ottelu, jossa Rashford vei pelaajaa pariin otteeseen aika rumasti. Sane on tosiaan sellainen äärimmäisen nopea ja vaarallinen pelaaja, että häneltäkin voi odottaa mitä tahansa. Mietinkin tässä, että pitäisikö heittää jopa Clyne avaukseen Cityä vastaan? Voi olla, että ottelu tulee liian aikaisin, mutta kai se jonkinlaisessa kunnossa kuitenkin on kun oli viime ottelussa liigassa jo penkillä. Clyne on kuitenkin puolustussuuntaan nuorta Alexander-Arnoldia varmempi pelaaja ja hyökkäyssuuntaankin ihan kelvollinen tekijä. Milner voisi olla oikeaksi pakiksi toinen vaihtoehto vaikka hän onkin pelannut enemmän vasemman pakin tontilla, mutta eiköhän kaveri aloita huomenna keskikentällä vanhaa seuraansa vastaan. Kokoonpanossa ei varmaan suuria yllätyksiä ole, kuten Torres9 sitä tuossa puikin lävitse. Wijanldum oli viime kaudella hyvä isoissa peleissä, mutta tämä kausi on mennyt hollantilaiselta aika lailla penkin alle ja esimerkiksi Valioliigassa 1900 minuutissa hän on tehnyt tehot 1+1 ja omaa WhoScoredin tilastojen mukaan joukkueen säännöllisesti pelanneista kenttäpelaajista huonoimman kokonaisarvosanan. Heikomman keskiarvon omaavat vain Ings, Solanke ja Lallana. Huomenna on lähivuosien yksi isoimmista peleistä, mutta ei tässä varmaan suuria muutoksia kannata tehdä pelitavallisestikaan. Liverpool on päässyt näin pitkälle oman iloisen hyökkäyspelinsä turvin ja varmasti samoilla aseilla lähdetään kaatamaan Cityä tässäkin otteluparissa. Puolustussuuntaan täytyy olla tarkka ja siellä pitää keskikentän ja hyökkäyskolmikon tukea puolustusta tarpeen vaatiessa. Cityn laitapakit nousevat hanakasti niin Salahin ja ennen kaikkea Manén tulee olla tarkkana omalla laidallaan. Agüero on kai kärjessä vielä loukkaantunut, mutta eipä tuo Gabriel Jesuskaan montaa paikkaa tarvitse maalin iskeäkseen ja Kevin De Bruyne on osoittanut olevansa suurten pelien mies. Sanesta tuli jo puhuttuakin ja saksalainen tuntuu olevan taas huippuiskussa. Alakerrassa Kompany on tehnyt taas paluun puolustukseen ja ottanut oman paikkansa Nicolas Otamendin viereltä. Vaikka City on päästänyt Valioliigassa vain 21 maalia, mikä on vähiten liigassa niin puolustus on silti seuran heikko kohta jos sellainen on pakko nimetä. City on mielestäni osoittanut haavoittuvuutensa niissä otteluissa, missä vastustaja lähtee rohkeasti haastamaan heitä, mutta näitä otteluita on Valioliigassa aika vähän kun ManU ja Chelseakin ovat lähteneet ihan kävelyvaihteella heitä vastaan. Kyllä siellä Cityn alakerrassa ollaan varmasti vähän hätää kärsimässä kun Firmino, Salah ja Mané puskevat päälle kuin yleiset syyttäjät ja jos keskikenttä ei ehdi alas auttamaan niin Cityn alakerta on helisemässä. Guardiola on muuten keskenäisissä Kloppon takataskussa, eikä Guardiola ole hävinnyt yhtä useasti ketään toista manageria vastaan kuin Kloppoa. Pep on todennut Kloppin paremmakseen yhteensä kuusi kertaa. Kyllähän tässä jo fiilis nousee huomista ajatellen. Mahtava ottelu luvassa kaiken kaikkiaan. Nyt on nykyjoukkueen pelaajille sellaisia sankarinviittoja jaossa, että näissä peleissä jos onnistuu niin paikka fanien sydämiin on voitettu ikuisiksi ajoiksi. Kaikki Pool-fanit muistavat kuitenkin mm. Luis Garcian maalin Chelseaa vastaan ja jos vaikka Firmino tai Mané tinttaa Poolin tästä jatkoon niin kyllähän näiden pelaajien nimi kirjoitetaan silloin seurahistoriaan isoin kirjaimin.
×