Jump to content

Tume

Members
  • Content count

    918
  • Joined

  • Last visited


Reputation Activity

  1. Like
    Tume reacted to 20Legend in 10.9.2016 Manchester United - Manchester City @ Old Trafford   
    La 10/9/2016 klo 14:30
    Manchester United - Manchester City
    @ Old Trafford

     vs  
     
    Lähtökohdat derbyyn: vanhat vihamiehet vastakkain
     
    Taas on se aika vuodesta, kun United ja City pääsevät ratkomaan välejään keskinäisessä kamppailussa. Tällä kertaa derbyssä on normaalia suurempi jännite; tätä peliä on odotettu siitä hetkestä lähtien, kun José Mourinho nimitettiin United-manageriksi toukokuussa. Innokkaimmat tosin taisivat herkutella ajatuksella jo viime talvena, kun Mourinhon ja Pep Guardiolan nimitykset Manchesterin joukkueisiin alkoivat näyttää kohtalon sanelemilta. Kukapa voisi unohtaa näiden herrojen kohtaamisia Espanjan maaperällä El Clásicoissa - tai sitä kuuluisaa UCL-välierää, jossa Mourinho tuuletti kiihkeästi Nou Campin yleisön edessä Interin varmistettua jatkopaikan finaaliin?
     
    Mourinho ja Pep tuskin ovat kovin hyvissä väleissä keskenään näiden aiempien tapahtumien perusteella. Kyse on voimakkaiden persoonien lisäksi tietysti myös pelitavoista. Mourinhon joukkueet luottavat pragmaattiseen puolustamiseen ja nopeisiin vastahyökkäyksiin, kun taas Guardiolan joukkueet vannovat vahvasti pallonhallinnan nimeen. Valioliigan alkukauden perusteella tulevan viikonlopun derbystä voidaan pelillisesti odottaa jonkinasteista vanhojen El Clásicoiden toisintoa. United ja City ovat lyhyen ajan sisään ehtineet varsin hyvin sisäistää manageriensa opit.
     
    Ottelun sivujuonet eivät pääty Mourinho-Pep -akselille. Muuan Zlatan Ibrahimovic odottaa myös vesi kielellä tätä ottelua, sillä ruotsalaishyökkääjä ei ole taatusti unohtanut Barcelonan aikoja. Tuolloin Guardiolan ja Zlatanin välinen suhde muuttui pahimmillaan tulikivenkatkuiseksi, ja kaksikko ei puhunut pitkiin aikoihin toisilleen mitään. Lopulta Zlatan myytiin alehintaan AC Milaniin, josta päätyi lopulta PSG:n kautta Manchesteriin. Mahdollisuus pelata vielä Guardiolaa vastaan saattoi jopa painaa Ibran vaakakupissa hänen harkitessaan siirtymistä Manchesterin punaiselle puolelle. 
     
    Molemmat joukkueet lähtevät kamppailuun puhtaalla pelillä ja kolmella voitolla. United voitti ennen maaottelutaukoa Hullin Marcus Rashfordin viime hetkien maalilla, City puolestaan kaatoi kotonaan West Hamin lukemin 3-1.
     

     
     
    Derbyjen pitkä historia
     
    Vaikka näin pelin alla suunnilleen kaikkien huulilla ovat nuo edellä mainitut asiat, ja vaikka yhteen ottavat kaksi jalkapallomaailman taloudellista jättiläistä, ei sovi unohtaa myöskään mistä pohjimmiltaan on kysymys. Manchesterin derbyjen historia juontaa juurensa aina vuoteen 1881, jolloin Newton Heath voitti silloisen West Gortonin lukemin 3-0. Viimeisin kohtaaminen meni Punaisten paholaisten nimiin oman kaupungin pojan, eli Marcus Rashfordin tehtyä ottelun ainoan maalin viime maaliskuussa. Otetaan tähän väliin päivitetty pieni katsaus historiatilastoihin:
     
    Manchester derby: All-time record
    United wins 71
    Draws 51
    City wins 49

    Manchester derby top goalscorers
    Wayne Rooney 11
    Joe Heyes 10
    Francis Lee 10
    Sir Bobby Charlton 9
    Colin Bell, Eric Cantona, Brian Kidd, Joe Spence, Sergio Agüero 8

    Most appearances
    Ryan Giggs 36
    Sir Bobby Charlton 27
    Paul Scholes 26
    Wayne Rooney 25
     
    Muutama hieno kuva vuosien varrelta:
     

    United voitti vuonna 1960 käydyn ottelun lukemin 5-1. Keskellä palloa tavoittelee Alex Dawson, joka iski sinä päivänä hattutempun. Oikealla Denis Law, joka pelasi tovin Cityn riveissä, vaihtoi leiriä ja pelasi itsensä United-legendaksi, ja vuosia myöhemmin oli tiputtamassa ManUa sarjatasoa alemmaksi Cityn paidassa.
     

    Sammy McIlroy laukoo pallon verkkoon City-maalivahti Corriganin ohitse marraskuussa 1971. Ottelu päättyi värikkäiden vaiheiden jälkeen 3-3-tasapeliin. Muut Unitedin maalit merkittiin Brian Kiddin ja Alan Gowlingin nimiin.
     

    Syksyllä 1993 Maine Roadilla käydyssä kamppailussa United oli jo 0-2-tappiolla. Fergusonin miehistö kuitenkin onnistui kääntämään ottelun Eric Cantonan kahdella osumalla. Roy Keane juhlii kuvassa viime hetkien osumaansa, joka sinetöi 3-2-voiton.
     

    Ei derbyä ilman suuria tunteita. Vuonna 2004 Gary Neville ja Steve McManaman olivat varsin lempeissä tunnelmissa.
     
    Yhä tuoreessa muistissa ovat itselläni myös Keanon tappotaklaus Alf-Inge Haalandiin, sekä Rafaelin ja Tevézin nahistelu viitisen vuotta sitten. Kyllä niiden tunteiden pitää antaa näissä peleissä myös näkyä, kunhan ei mennä Keanen tapaan rajan ylitse. 
     
    Viime vuosina on nähty tosiaan jopa poikkeuksellisen paljon herkullisia derbyjä. 4-3-lukemiin päättynyt peli vuonna 2009 (Owen!!), RVP:n loppuhetkillä ratkaisema derby 2012, ja van Gaalin alaisuudessa napattu hieno 4-2-voitto. (Sekä se 1-6-lukemiin päättynyt matsi, josta ei täällä puhuta.)  Nähtäväksi jää, yltääkö tulevan lauantain pelillinen anti kaiken massiivisen hypen tasolle.
     

    Loukkaantumiset ja pelikiellot
     
    Luke Shaw palasi viime viikolla varotoimenpiteenä Englannin harjoituksista takaisin Manchesteriin. Henrikh Mkhitaryan sai Armenian ottelussa pienen reisivamman, ja hänet vaihdettiin kentältä hyvissä ajoin pois. Marouane Fellaini puolestaan on kärsinyt selkävammasta. Näiden kolmen kaverin pelikunto derbyssä on vielä arvoitus. 
     
    Cityllä loukkaantuneena on neljä pelaajaa: Vincent Kompany (reisi), Ilkay Gündogan (polvi), Leroy Sané (takareisi) ja Bacary Sagna (takareisi). Kaikkien odotetaan kuitenkin kuntoutuvan viikonlopuksi, ja osa varmasti penkiltä löytyykin. Tuskin avauksesta sentään, vaikka Kompanya ja Gündogania moni joukkueen kannattaja varmasti odottelee kentälle hetimmiten. 
     
    Sergio Agüero on kamppailusta sivussa pelikiellon vuoksi, kuten on toisaalla todettu. Tämä poissaolo tekee Unitedista ottelun voittajasuosikin ainakin omissa papereissani. 


    Kokoonpanot
     
    Unitedin peruskokoonpano pysyy melko muuttumattomana. Maaliin David De Gea, puolustus vasemmalta oikealle Luke Shaw, Daley Blind, Eric Bailly sekä Antonio Valencia. Smalling vaihtoehtona topparin tontille, Marcos Rojo vasemmalle. Keskikentän muodostavat Paul Pogba ja jos Marouane Fellaini on pelikuntoinen, belgialainen avaa vierellä. Vaihtoehtoina tänne ovat Morgan Schneiderlin sekä Ander Herrera. Hyökkäysnelikko on muotoa Anthony Martial, Wayne Rooney, Juan Mata sekä Zlatan Ibrahimovic. Jesse Lingard kirittää Mataa oikean laitapelaajan paikasta, samoin Mkhitaryan, mikäli ehtii pelikuntoon. 

    Ennakoitu avaus Manchester Unitedille (4-2-3-1):
     
    Ibrahimovic
    Martial - Rooney© - Mata
    Pogba - Fellaini
    Shaw - Blind - Bailly - Valencia
    De Gea
     
    Cityn avausta on hieman vaikea ennakoida, sillä laadukkaita vaihtoehtoja riittää jokaiselle pelipaikalle, ja Guardiola on Manchesterissa ollut tuttuun tapaan todella joustava eri formaattien osalta. Cityn maalissa derbyjen tulikasteensa saa joka tapauksessa Barcelonasta 15 miljoonalla punnalla hankittu Claudio Bravo. Puolustuksen keskustassa ovat alkukaudesta häärineet Nicolas Otamendi parinaan vielä kalliimpi brittihankinta John Stones. Otamendi on näistä se "perinteisempi" puolustaja, kun taas Stones kantaa isomman vastuun pallollisesta pelaamisesta. Guardiola voi haluta lisää pääpelivoimaa Unitedin kookkaita pelaajia vastaan, ja Aleksander Kolarov olisi tällöin luonteva valinta vasemmalle. Oikealla nähdään joko William Sagna tai Pablo Zabaleta, ja uskon valinnan kohdistuvan jälkimmäiseen. 
     
    Keskikentällä nähdään puolustavana pelaajana Fernandinho. Gündogan olisi täydessä pelikunnossa selviö keskustaan, mutta koska tuntumaa ei pahemmin ole, saksalainen hakee vauhtia penkin puolelta. David Silva ottanee toisen keskikenttäpelaajan paikan paperilla. Hyökkäyksen muodostavat Raheem Sterling, Kevin de Bruyne, Nolito ja neljänneksi pelaajaksi veikkailen Jesus Navásia, joka on alkukaudesta jäänyt pienelle peliajalle. Täysin selkeää kärkipelaajaa Cityllä tuskin tulee olemaan, vaan pelaajat vaihtavat aktiivisesti pelipaikkoja ottelun aikana. 
     
    Ennakoitu avaus vierailija Manchester Citylle (4-1-2-3):
     
        Sterling - Nolito - Navas-----
    Silva - De Bruyne
    Fernandinho
    --------Kolarov - Otamendi - Stones - Zabaleta©------
    Bravo
     
     
    Erotuomari
     
    Ottelun tuomitsee Mark Clattenburg.
     

    Seuraa näitä
     
    Mourinho vs. Pep ja Zlatan vs. Pep mainittiinkin jo edellä. Mitä muuta ottelusta kannattaisi huomioida?
     
    Taktiikkapöydän taistelu
     
    Barcan ja Realin väliset kamppailut olivat erittäin taktisia, ja pitkälti yhdestä syystä: Barcelona piti käytännössä aina enemmän palloa, joten Mourinhon piti vastata jollain muulla tavalla. Lauantain derbyssä voimasuhteet ovat astetta paria tasaisemmat. Siitä huolimatta pallonhallinta menee nytkin todennäköisesti Citylle, vaikka OT:lla pelataan. Nyt nähdään ensimmäistä kertaa, miten Mourinhon United pelaa isossa ottelussa. Historian valossa Mourinhon lähestymistapa tuskin tulee muuttumaan. United puolustanee syvältä nyt myös siksi, ettei Mou ole ehtinyt vielä hioa peliä kovin valmiiksi. Realin aikojen kaltaista korkeaa prässiä lienee turha odottaa, tai jos sellaista nähdään, niin hyvin lyhyitä pätkiä kerrallaan. Pallon saadessaan Unitedin pitäisi päästä liikkeelle nopeasti. Unitedin vikkelimmät pelaajat ovat laidoilla, joten sieltä myös vaarallisimmat tilanteet tulevat. 
     
    Omaan silmään Cityn peli on näyttänyt alkukaudesta hieman Unitedia valmiimmalta. Syöttöpeli rullaa parhaimmillaan todella hienosti: pelaajilla on usein käytössään lukuisia syöttösuuntia, joista valita. Sterling on ollut hyökkäyksessä aivan eri pelaaja kuin viime kaudella, lisäksi Nolito on osoittautunut varsin päteväksi hankinnaksi. Puolustuspäässä tasapaino on pysynyt jopa yllättävän hyvin kasassa. Guardiola on alkukaudesta halunnut ottaa heti keskikentän komentoonsa paimentamalla laitapuolustajat keskikenttäpelaajien tueksi. Unitedilla voi myös olla hankaluuksia vastata tähän. Periaatteessa José voisi ottaa käyttöönsä yhden ylimääräisen pelaajan, kuten Morgan Schneiderlinin, ja sijoittaa Rooneyn esimerkiksi oikeaan laitaan. Näin saataisiin riittävästi tukea Paul Pogballe sekä tämän puolustavammalle aisaparille. Unitedin on pidettävä myös huolta siitä, että hanakasti nousevat Shaw ja Valencia saavat riittävästi apuja laidoillaan. City yrittää varmasti näihin tiloihin iskeä. 
     
    Se miten United voi Cityn pallollista pelaamista horjuttaa, on antaa kovaa prässiä keskikentän pohjapelaajille sekä puolustajille. Pallollista taitoa siellä ei kuitenkaan ihan niin paljoa ole, ja ManUlla on pelaajia, jotka pystyvät nopeudellaan aiheuttamaan suuria ongelmia vastustajan alakerralle. Anthony Martialin lisäksi kentällä voidaan nähdä Marcus Rashford, varsinkin jos loppuhetkillä vaaditaan maalia kotijoukkueelta. 
     
    Unitedin fyysisyys vastaan Cityn vikkelät pelaajat
     
    Pep arvostaa joukkueissaan melko pienikokoisia, nopeita pelaajia ja taitavia pallonkäsittelijöitä. Cityssä sama trendi on jo hyvin nähtävissä: kankeammat pelaajat kuten Yaya Toure, ja heikommat pallonkäsittelijät kuten Joe Hart, ovat saaneet väistyä ja tilalle on tullut paremmin muottiin istuvia pelaajia. Unitedissa José on puolestaan muokannut joukkuettaan hyvin... noh.. "Josémaiseksi". Nyky-United on pullollaan erittäin fyysisiä pelaajia, jotka toisaalta osaavat myös pelata hyvää jalkapalloa. 
     
    Jopa van Gaalin aikakaudella ManU pystyi käyttämään juuri Cityä vastaan erikoistilanteita ja keskityksiä hyödykseen mukavalla prosentilla. Nyt kun Fellaini on saanut seuraa Pogbasta, Zlatanista ja Baillystä, Cityn on syytä olla vielä enemmän varuillaan. John Stones ja Nicolas Otamendi eivät toki mitään pallon heikoimpia pääpelaajia ole, mutta silti. Ei olisi allekirjoittaneelle suuri yllätys, jos pelin ratkaisuna nähdään puskumaali. 


    Lopputulos
     
    Kuten sanoin, niin United lähtee peliin hienoisena ennakkosuosikkina. Kumpikin manageri tuntee toisensa läpikotaisin, joten mitään suuria pelillisiä yllätyksiä ei pitäisi olla luvassa. Lähden optimistiselle linjalle ja veikkaan loppulukemiksi 3-1-tulosta. Vilkaisin tuossa Bluemoonin foorumia, ja siellä ainakin moni City-kannattaja olisi aika tyytyväinen tasapeliin. Pelkoa on siis ilmassa ja mielestäni Unitedin pitää tämä paikka käyttää hyödykseen. Pisteiden osalta ei välttämättä ole kovin paljoa vielä jaossa, mutta pelin voittaja ottaa henkisesti melkoisen tukevan niskalenkin loppukautta ajatellen. 
     
    Loppuun kaksi hienoa promovideota:
    (Ehkä olisi voinut pistää pelkän linkin alle, mutta eiköhän nämä videot ole yhdellä jos toisellakin foorumilla suoraan näkyvissä. En ole varma, vaikuttaako tuo loppujen lopuksi yhtään mihinkään.)
     

     

     
    Hieman pidempi avaus siitä tuli kuin olin alunperin ajatellut. Foorumilla tuntuu maajoukkuetaukojen aikana olevan hiljaista kuin huopatossutehtaalla, niin jospa tämä synnyttäisi jonkinlaista keskustelua myös. 
  2. Like
    Tume reacted to 20Legend in Kausi 2016-17: Mourinhon opeilla uuteen kukoistukseen   
    Ajattelin tehdä pientä vertailua tämän hetken Unitedin, LVG:n Unitedin ja Mourinhon aiempien jengien välillä.
     
    Mourinho on ehtinyt lyhyessä ajassa tuomaan selvää muutosta Unitedin pelaamiseen. Näkyvimmät erot lienevät laidoilla ja keskikentän ytimessä. Otetaan esimerkkinä line-up, joka voisi olla vaikkapa ensi perjantain ottelusta:
     
               Manchester United kaudella 2016/17

     
    Laidoilla Shaw ja Valencia näyttäisivät nyt koko lailla naulituilta omille tonteilleen. Se on varmasti nannaa Mourinholle, jonka systeemissä laitapuolustajilla on lupa nousta tekemään overlappeja - elementti, joka käytännössä puuttui ManUlta viime kaudella. Vielä ei ole päästy näkemään kaikessa komeudessaan miten homma oikeasti toimii, mutta kummallakin puolella on jo nähtävissä selkeähkö idea, miten hyökkäyksiä rakennetaan.
     
    Vasen laita näyttäisi olevan hieman suoraviivaisempi. Tällä puolella pelaa kaksi vikkelää pelaajaa, jotka pystyvät tarvittaessa ohittamaan pakkeja pelkän nopeutensa turvin. Jos ja kun Shaw sekä Martial pääsevät parhaaseen vireeseensä, he tulevat olemaan todellinen pelote vastustajan alalinjoilla. Innolla odottelen, miten näiden pelaajien yhteispeli tulee toimimaan, viime kaudellahan sitä ei nähty käytännössä lainkaan. Martial imee usein maalia kohti suuntautuvilla nousuillaan useamman puolustajan itseensä, joten Shaw'lla pitäisi olla myös varsin mukavasti tilaa vierellä.
     
    Oikealla nähdään vähän erilainen parivaljakko. Valencia ei ole tunnettu kovinkaan yllätyksellisenä pelaajana. Miehen bravuuri on tunnetusti kiihdyttäminen kohti päätyrajaa ja keskityksen antaminen oikealla jalalla. Viime kausina Valencia ei ole päässyt käyttämään parasta vahvuuttaan haluttuun tapaan, mutta Mourinho näyttäisi ensimmäisten pelien perusteella rohkaisseen häntä tekemään juuri sitä, minkä parhaiten osaa. Oikealta käsin tullaan näkemään todennäköisesti valtaosa Unitedin keskityksistä tulevalla kaudella. Varsinaisena "laitapelaajana" pelaa joku kolmikosta Mkhitaryan, Lingard ja Mata. Mkhitaryan ja Mata tykkäävät ajelehtia pelin aikana keskemmälle, kun taas Lingard on astetta suoraviivaisempi vaihtoehto. Paperilla voisi sanoa, että Mkhitaryan yhdistäisi Matan pelintekokyvyn ja Lingardin nopeuden. Miten hyvin Unitedin viime kesän hankinta sitten todellisuudessa lopulta pärjää, jää nähtäväksi. Matan ja Valencian yhteispeli on toistaiseksi toiminut parhaiten - mikä ei yllätä, kun muistelee aiempia otteluita van Gaalin alaisuudessa.
     
    Oikealla laidalla tilanteiden rakentaminen saattaa olla enemmän kahden pelaajan harteilla, kun taas toisella puolella Shaw ja varsinkin Martial voivat löytää lyhyillä syötöillä kanssapelaajia keskemmältä. Usein syöttöä on vastaanottamassa 10-paikan pelaaja (Rooney), mutta Zlatan laskeutuu myös mielellään hakemaan palloa rangaistusalueen ulkopuolelta. 
     
    Keskuspuolustuksessa on tähän saakka nähty lähinnä Blindin ja Baillyn saavan minuutteja, ja hyvin on yhteispeli näiden välillä myös toiminut. Verrattuna viime kauteen ei samanlaisia palloralleja toppareiden kesken olla kuitenkaan enää nähty. Pallo pyritään jo alhaalta käsin vapauttamaan nopeammin liikenteeseen, ja jollei sopivaa syöttösuuntaa löydy, voidaan helpommin turvautua myös pitkiin palloihin. Keskikenttä vaikuttaisi olevan hieman lähempänä puolustusta, ja muutoinkin keskialue näyttää selvästi kompaktimmalta van Gaalin aikakauteen nähden. Tästä seuraa mm. se hyöty, ettei joukkue ole pallonmenetyksen jälkeen ihan niin haavoittuvainen useimpien pelaajien ollessa jo valmiina vastaanottamaan hyökkäystä. Systeemimuutoksen myötä pitäisi olla loogista, että maaleja United päästää edelleen vähän myös Mourinhon valmentamana. Kun lisäksi joukkueeseen on hankittu Paul Pogba, juoksuvoimaa, fyysisyyttä ja maalintekouhkaa on selvästi aiempaa enemmän. 
     
    Keskikentän roolit ovat vielä hieman epäselvät. Leicester- ja Bournemouth-otteluissa keskustassa pelasi kaksikko Fellaini-Herrera. Edeltävässä kamppailussa Herrera nähtiin hyökkäävämmässä roolissa, kun taas liigakauden avauksessa osat olivat melkeinpä toisinpäin. Mielenkiintoiseksi homma menee Paul Pogban astuessa mukaan kuvioihin. Unitedilla on siinä mielessä miellyttävä tilanne, että keskikentän pelaajat ovat melko hyvin muokattavissa erilaisiin roolituksiin; Herreran on nähty aiemmin pelaavan Unitedissa jopa 6-paikkaa, ja Fellainille ovat tulleet tutuksi oikeastaan kaikki keskikenttäpelaajan roolit. Carrick on ehkä ainoa, jonka yhteydessä voidaan puhua vain yhdestä mahdollisesta pelipaikasta. Jos ajatellaan 4-2-3-1:n olevan jatkossa way to go, Pogban pitäisi olla pelaajista se hyökkäävämpi.
     
    Ylipäätään Unitedin ei tarvitse fysiikan osalta enää nöyristellä kenenkään edessä, kun kentälle voidaan marssittaa samaan aikaan Pogban, Fellainin, Baillyn ja Ibrahimovicin kaltaisia tankkeja. Erikoistilanteet ovat aina saaneet Mourinholta erityishuomiota, ja tällä kaudella United tulee takuuvarmasti tekemään aiempaa enemmän maaleja vapaa- ja kulmapotkuista, ja todennäköisesti myös päästämään itse niitä vähemmän. 
     
    Tässä kohtaa otetaan katsaus Mourinhon kahteen aiempaan joukkueeseen:
     
                          Real Madrid kaudella 2011/12                                         Chelsea kaudella 2014/15
     
     
    Todettakoon, että nuo kaksi joukkuetta ovat monilta osin hyvin samankaltaisia Mourinhon rakentaman Unitedin kanssa: laitapakkien tärkeä rooli hyökkäyksissä, fyysiset pelaajat puolustuksessa, voimakkaasti sisään leikkaava laitahyökkääjä vasemmalla, enemmän peliä rakentava pelaaja oikealla, jne. Eroja kuitenkin löytyy.
     
    Tarkastellaan vaikkapa keskikentän työnjakoa: Realissa ja Chelseassa oli selkeä puolustava pelaaja + pelin virtausta kontrolloiva pelaaja; Unitedissa ainoa pelin tempoa kontrolloimaan pystyvä pelaaja on uskoakseni Michael Carrick, ja hänen työpisteensä on kuutospaikalla. Pogba taas on pelaajatyyppinä selkeästi erilainen Alonsoon ja Fabregasiin nähden, jotka taas ovat keskenään hivenen samantyylisiä pelaajia (Alonsosta tosin muovautui Bayernissa numero #6). Fabregas antoi Chelsean mestaruuskaudella 18 maaliin johtanutta syöttöä. Pogba tuskin pääsee samaan lukemaan, mutta Alonson lukemia (9 maalisyöttöä) on ihan realistista odottaa. Maaleja ranskalaiselta voidaan tietysti odottaa vähän enemmän. Pelin tempoa kontrolloivat pelaajat ovat elintärkeitä palasia nykypäivän jalkapallossa, mutta United voi tulla toimeen ilmankin tällaista pelaajaa valtaosassa otteluita. Myöhemmin on mahdollista hankkia keskustan alemmalle paikalle vahvistusta, jollei Pogbasta kehkeydy todellista syöttökonetta tai joku muu (Blind?) ota roolia omakseen. Muistetaan, että Juventuksessa muut pelaajat hoitivat usein pelin rakentelun alempaa. Unitedissa vastuuta tulee Pogballe entistä enemmän, ja kehittymisen varaa on yhä. Puolustavalle paikalle Unitedilla on ainakin määrällisesti porukkaa riittävästi. Joku näkisi tuolla tontilla mieluiten Schneiderlinin, joku toinen taas pallovarmemman Daley Blindin. Onko näistä kenestäkään ottamaan paikkaa pidemmällä aikajänteellä haltuunsa, vaikea sanoa. 
     
    Toinen selkeä ero löytyy kärjestä ja kärjen alta. Ibrahimovic tarjoaa Mourinholle enemmän erilaisia vaihtoehtoja, jos verrataan vaikkapa Benzemaan tai Costaan. Ibraa voidaan käyttää selkeänä target-pelaajana, mutta toisaalta hän voi tulla rakentamaan peliä alempaa ja pelata vaikka Rooneyn paikalla. Rooneysta puheenollen, hänellä ei ole Özilin syöttötaitoa, muttei myöskään Oscarin nopeutta. Suoraan sanottuna Rooney on melko kaukana siitä, mitä 10-paikan pelaajalta tänä päivänä odotetaan. Jos United-kapteeni saisi jostain maagisesti takaisin 10 vuoden takaisen räjähtävyytensä ja nopeutensa, tilanne voisi olla erilainen. Pelaaja ei kuitenkaan tuosta enää nuorene, ja tällaista ongelmaa ei tietysti omaan joukkueensa toivoisi. Mourinho tiesti varmasti pestiin astuessaan, että case Rooney tulee olemaan yksi hänen suurimmista haasteistaan seuraavan vuoden/vuosien aikana. Kausi on vasta aluillaan, mutta nyt jo ennusmerkit ovat selvät, ettei Rooney tule erityisen hyvin istumaan muuhun pakettiin. Zlatanin ja Rooneyn myötä keskiakselilta puuttuu myös nopeutta, joka oli Mourinhon aiemmissa seuroissa monesti tavaramerkkinä. Jos unohdetaan Rooneyn status seurassa, tässä olisi paikka kokeiluille: Mkhitaryan tai Zlatan 10-paikalle, ja Rashford kärkeen. Tai sitten Rashford tahi Lingard oikealle, Mata 10-paikalle ja Zlatan kärkeen. Vaihtoehtoja ainakin paperilla riittää hyökkäykseen laitettavaksi. 
  3. Like
    Tume reacted to AnderH in Kausi 2016-17: Mourinhon opeilla uuteen kukoistukseen   

     
    Manchester United:
    kausi 2016-17
     
    Mourinhon opeilla uuteen kukoistukseen
     
     
     
    Manchester United lähtee jälleen kauteen toteuttamaan uutta projektia uuden managerin alaisuudessa. David Moyesin ja Louis van Gaalin epäonnistuneiden yritysten jälkeen ruoriin astuu nykyisistä seurajoukkuemanagereista se kaikkein menestynein, José Mourinho.
     
    Viime kauden yhteenvetoa en rupea sen tarkemmin tekemään. Erinomaisen kausiraportin päättyneestä kaudesta voi lukea Ole Gunnarin tekemänä täältä. Todettakoon sen verran, että isoimmat plussat allekirjoittaneelle olivat nuorten esiinmarssi ja FA Cupin voitto yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Isoimmat miinukset menivät tappavan tylsälle pelitavalle ja heikolle menestykselle Euroopassa ja Valioliigassa, josta LvG lopulta maksoi työpaikallaan – ihan ansaitusti.
     
     
    José Mourinho
     
    Seurat ja saavutukset: (kopioitu Needlesin viestistä)
     
    2002 - 2004             Porto ( UEFA Champions League, 2 x liigamestaruus, UEFA Cup, Portugalin cup, Portugalin supercup)
    2004 - 2007             Chelsea ( 2 x liigamestaruus, FA Cup, 2 x liigacup)
    2008 - 2010             Inter Milan ( UEFA Champions League, 2 x liigamestaruus, Italian Cup, Italian Supercup)
    2010 - 2013             Real Madrid ( liigamestaruus, Espanjan Cup, Espanjan Supercup)
    2013 - 2015             Chelsea ( liigamestaruus, liigacup)
    2016 -                      Manchester United
      valmennusryhmä:
     
    Assistant manager: Rui Faria
    Coach: Silvino Louro
    Coach: Ricardo Formoshino
    Coach: Carlos Lalin
    Coach: Emilio Àlvarez 
    Analyst: Giovanni Cerra
     
    Kuten edellä jo todettiin, Unitedin uusi manageri on José Mourinho (José Mário dos Santos Mourinho Félix).
     
    Mourinho on ristiriitainen persoona, jota joko rakastaa tai vihaa. Tämä ominaisuus yhdistetään usein myös Manchester Unitediin, joten punaiset paholaiset tulevat olemaan alkavalla kaudella brittilehdistön suurennuslasin alla. Luvassa on varmasti hienoja haastatteluja ja lehdistötilaisuuksia.
     
    Jos Manchester Unitedin viime kausi oli huono, oli Mourinhon kausi Chelsean peräsimessä täysi katastrofi. Chelsea lähti kauteen hallitsevana mestarina ja ennakkosuosikkina. Joulukuun 17. päivä lontoolaiset löytyivät kuitenkin sijalta 16 ja kaula putoamisviivaan oli vain piste. Tuo päivä oli myös Moun viimeinen Chelsean peräsimessä. Kaikkia syitä tuolle täydelliselle sukellukselle emme varmasti saa koskaan tietää ja on turha niitä alkaa tässä spekuloimaan, mutta nyt Josélla on kasvojen pesun paikka. Sekä Mourinho että United seurana haluavat tulevalla kaudella osoittaa kuuluvansa edelleen Valioliigan eliittiin.
     
    Mourinho totesikin haastattelussaan, että Unitedin pitää unohtaa viimeiset kolme vuotta ja nyt on aika vaalia seuran perinteitä. Näiden perinteiden keskiössä on voittaminen, jonka eteen joukkue on heti lähtenyt tekemään töitä, kun ensimmäiset pelaajat palasivat lomiltaan Carringtoniin tällä viikolla. 
     
     
    Pelaajat
     
    Suluissa sopimuksen päättymisvuosi. Tiedot osoitteesta transfermarkt.co.uk
    Vuosissa on laskettu mukaan mahdollinen optiovuosi.
     
    Maalivahdit:
     
    1 David de Gea (2019)
    20 Sergio Romero (2018)
    50 Sam Johnstone (2017)
     
    Maalivahtien osalta ei pitäisi olla mitään epäselvää. De Gea on ykkönen ja Romero tuuraa kun on tarvetta. Johnstone on varalla, eikä minuutteja ykkösjoukkueessa ole välttämättä luvassa.
     
    Hyvä homma, että Dave jatkaa nyt ainakin toistaiseksi seurassa. Lähtö olisi luonut Unitedille huomattavasti stressaavamman tilanteen siirtomarkkinoille tämän kesän osalta. Pätevän ykkösen saaminen olisi ollut todella kiven alla.
     
    Puolustajat:
     
    4 Phil Jones (2019)
    5 Marcos Rojo (2019)
    12 Chris Smalling (2019)
    17 Daley Blind (2018)
    23 Luke Shaw (2018)
    25 Antonio Valencia (2017)
    30 Guillermo Varela (2018)
    33 Patrick McNair (2017)
    36 Matteo Darmian (2019)
    42 Tyler Blackett (2017)
    43 Cameron B orthwick-Jackson (2020)
    51 Timothy Fosu-Mensah (2017)
    - Eric Bailly (2020)
     
    Nykyisestä puolustusmateriaalista varmoja avaajia ovat Smalling ja Shaw, kunhan vain ovat kunnossa. Muiden pelaajien osalta onkin sitten huomattavasti epävarmempaa. Myös vielä auki oleva siirtoikkuna luo omat epävarmuutensta tälle osastolle.
     
    En näkisi lainkaan mahdottomanan sitä, että nuori Eric Bailly nousisi heti avaukseen. Tällöin jäljelle jäisi teoreettiseen ykkösavaukseen yksi paikka jäljelle, josta etunenässä kilpailevat Valencia ja Darmian. Toivotaan, että Darmian pääsisi sille tasolle, jota häneltä on odotettu. Tämä pudottaisi Valencian penkille.
     
    Shaw--Bailly--Smalling--Darmian
     
    Yllä oleva puolustuslinja jättäisi ehkä liikaa kysymysmerkkejä kauteen lähdettäessä etenkin, jos tavoitteena on pelata tosissaan mestaruudesta. Pääseekö Shaw viime syksyn tasolleen? Mikä on Baillyn taso ylipäätään ja sopeutuuko liigaan? Onko Smallingista johtamaan mestarijoukkueen puolustuslinjaa? Jne.
     
    Mainitsemattomista pelaajista ainakin Jonesille, TFM:lle ja CBJ:lle lienee tarjolla merkittävää roolia puolustuksen rotaatiossa. Blindin kohdalla pelkästään pelipaikka on iso kysymysmerkki: näkeekö Mourinho Blindin puolustajana vai keskikenttäpelaajana. Fyysisten ominaisuuksien puute voi ajaa Blindin siirtolistalle. Itse näen tulevaisuudessa Blindin paikan keskikentän rotaatiossa.
     
    Rojolle on vaikea nähdä minkäänlaista roolia Josén joukkueessa virheherkkyydestään johtuen. Myös Blackettin päivät lienevät ohi Unitedissa, kun kerta Celticissäkään ei lähtenyt peli kulkemaan toivotulla tavalla. Taisi se vasenjalakaisuus on alunperin yksi isoimmista syistä, miksi LvG kaverin aikanaan nosti kokoonpanoon.
     
    McNairin ja Varelan tulevaisuuksia on vaikea arvioida tässä kohtaa. Valitettavasti on vaikeaa nähdä kummankaan kohdalla roolia Unitedissa pitkällä tähtäimellä. McNairille laina voisi olla hyvä vaihtoehto tässä vaiheessa uraa ja kehitystä.
     
    Keskikenttä:
     
     
    8 Juan Mata (2018)
    11 Adnan Januzaj (2018)
    16 Michael Carrick (2017)
    18 Ashley Young (2018)
    21 Ander Herrera (2018)
    27 Marouane Fellaini (2018)
    28 Morgan Schneiderlin (2019)
    31 Bastian Schweinsteiger (2018)
    35 Jesse Lingard (2018)
    44 Andreas Pereira (2018)
    - Henrikh Mkhitaryan (-)
     
    Keskikentän osalta Mourinholla on melkoinen savotta edessä. Sellaisia ”ihan ok” -pelaajia on montaa erilaista, mutta tasapainoiset laatupelaajat loistavat poissaolollaan. Mkhitaryan menee tähän katergoriaan, mutta hänet voidaan laskea myös hyökkääjäksi.
     
    Bastin ja Carrickin parasta ennen on jo hyvän aikaa takanapäin, eikä edellä mainittu näytä pysyvän enää millään kasassa. Näiden herrojen johatjuutta ei tosin pidä vähätellä. Kokemus lienee yksi isoimmista syistä, miksi United tarjosi Carrickille vielä jatkoa. Molemmat toki ihan käyttökelpoisia pelaajia ja taistelevat avauspaikasta.
     
    Fellaini ja Herrera saanevat ainakin ensi kauden aikaa osoittaa oman arvonsa joukkueessa. Molemmilla pelaajilla on kuitenkin puutteensa, joiden takia on vaikeaa nähdä keskeistä roolia Mourinhon Unitedissa, varsinkaan yhtään pidemmällä aikavälillä.
     
    Itse uskon, että Mou saa Schneiderlinista paljon enemmän irti kuin sen, mitä viime kaudella LvG:n alaisuudessa nähtiin. Toivottavasti sieltä ei mitään Kantéa osteta vaan Morganilla annetaan kunnon näytönpaikka. Sotonissa kaveri oli kuitenkin ihan eri pelaaja kuin viime kauden Unitedissa.
     
    Matalla saattaa hyvinkin olla siirto edessä muihin maisemiin, kuten kävi viimeksi kun hän pelasi Josén alaisuudessa. Everton ainakin on ollut viime aikoina huhuissa esillä. Persoonana Mataa kyllä katsoisi mielellään jatkossakin Unitedissa.
     
    Januzaj, Lingard ja Young voitaisiin periaatteessa laskea hyökkääjiksi, kun mitään 4-4-2:a tuskin nähdään. Januzaj:lla on viimeinen mahdollisuus alkaa ottamaan kehitysaskelia Unitedissa. Laina toiseen Valioliiga-seuraan voisi olla paikallaan. Myös Pereiralla saattaa olla lainakomennus edessä. On vaikeaa nähdä, että kaveri saisi minuutteja ensi kaudella ykkösjoukkueessa.
     
    Mikäli uusi avauksen keskikenttäpelaaja tulee, allekijoittaneen opitimi kolmen miehen keskikenttä näyttäisi tältä:
     
    Schneiderlin–hankinta
    Schweinsteiger
     
    Ryhmitelmässä 4-2-3-1 tupla-pivotissa näkisin ensisijaisesti Bastin ja Morganin. Rooney pelaisi kärjen takana. Tällä pelatessa ensi kausi menisi ehkä ilman uutta kk-miestä.
     
    Hyökkääjät:
     
    7 Memphis Depay (2019)
    9 Anthony Martial (2019)
    10 Wayne Rooney (2019)
    19 James Wilson (2019)
    39 Marcus Rashford (2020)
    48 Will Keane (2018)
    - Zlatan Ibrahimovic (2017)
     
    Hyökkäyksen tilanne lienee selkein maalivahtiosaston jälkeen ja laatuakin alkaa löytyä Zlatanin siirron myötä. Tälle osastolle tuskin on myöskään enää mitään isoa pelaajaa hakusessa.
     
    Zlatan on kiistaton ykköskärki laidoille menevät sitten Mkhitaryan ja Martial.
     
    Zlatan
    Martial–Rooney–Mkhitaryan
     
     
    Martial--Zlatan--Mkhitaryan
     
     
    Tuossa lienevät hyökkäyspään ryhmitykset, kun kaikki pelaajat ovat käytettävissä.
     
    Rashford ja Memphis saanevat hyvin vastuuta kauden mittaan. Rashford päässee pelaamaan omalla paikallaan piikissä, koska ei Zlatan enää tuossa iässä ihan joka peliä jaksa pelata. Memphis stunttailee milloin milläkin paikalla. Uskon vahvasti, että Mou saa kaverista enemmän irti kuin LvG. Josén pelitapa on kuitenkin huomattavasti sopivampi Depayn tyyppiselle pelaajalle.
     
    Wilsonille laina toiseen Valioliiga seuraan lienee oikea vaihtoehto tällä hetkellä. Uskon, että Keanen aika Unitedissa tulee tällä kaudella päätökseen.
     
     
    Uudet pelaajat
     
    Mourinho oli selvästi skoutannut Unitedin peliä ja on hankkinut pelaajia niille paikoille, joilla tarve on ollut suurin. Bailly hankittiin osin tulevaisuuttaa silmällä pitäen, mutta en näe mitään syytä, miksei hän voisi olla avaaja ensi kaudella. Ei siellä sitä kilpailu ihan hirveästi ole. Jones kunnossa ollessaan olisi toinen realistinen avaaja Miken vierellä, mutta Jonesin kunnossapysymisen varaan on ihan turha laskea mitään.
     
    Mkhitaryan pelannee oikealla laidalla. Tuo paikka oli viime kaudella todellinen murheen kryyni. Melkoinen tasonnosto, kun Lingard vaihtuu viime kauden top3-liigojen parhaaseen maalisyöttäjään, jolta puolustusvelvoitteetkin hoituvat erinomaisesti. Pelillisessä mielessä olen tästä hankinnasta eniten innoissani.
     
    Zlatan tuo kaivattua laatua Unitedin hyökkäyspellin. Fyysiset ominaisuudet ovat nopeus poislukien edelleen ehdotonta huippuluokkaa. Pukukopissa Zlatanin johtajuus voi nousta arvoon arvaamattomaan. Kyseessä on pelaaja, jonka voitontahto on tasoa Roy Keane. Myös Rashford ja kumppanit voivat varmasti ammentaa paljon Zlatanin otteista.
     
     
    Mahdolliset hankinnat
     
    Mourinho puhui tällä viikolla neljästä uudesta pelaajasta. Näistä jo kolme on tehty. Todella hienoa, että pitkästä aikaa hankinnat ovat ajoissa tehtynä. Viimeinen hankinta tulee todennäköisesti keskikentän keskustaan. Eniten huhuissa ovat pyörineet viime aikoina ransakalaiskaksikko Blaise Matuidi ja Paul Pogba.
     
    Itse en jotenkin jaksa tuosta Pogbasta täysillä innostua. Toki erinomainen pelaaja, mutta kyllä 100:n miljoonan keskikenttäpelaajan pitäisi kyetä dominoimaan myös pelirytmiä, eikä puolustusmotivaatio taida olla parhaasta päästä. Toki siellä olisi varmaan joku muu kaveri hoitamassa puolustusvelvoitteita keskikentällä. Veikkaan myös, että Raiola on heti tilaisuuden tullen hakemassa siirtoa eteenpäin Madridiin.
     
    Matuidi voisi olla erinomainen pelaaja Box to box -roolissa sekä tupla-pivotissa että kolmen miehen keskikentässä. Vihreää valoa tälle jos kaveri liikkuu kohtuu hintaan.
     
     
    Pre-season
     
    Pelaajat, jotka eivät olleet arvokisoissa palasivat tällä viikolla harjoituksiin. Ensimmäinen harjoituspeli on 16.7. Wigania vastaan vieraissa. Tässä ottelussa lienee olevan käytössä melko reservipitoinen ryhmä. Loppujen pelaajien olisi tarkoitus palata joukkueen mukaan kiertueen alkuun menessä, jolle joukke lähtee 19. päivä kuluvaa kuuta. Suuntana on tänä vuonna Kiina, missä pelataan seuraavat ottelut
     
    22.7. 13:00 BST Manchester United – Borussia Dortmund
    25.7. 12:30 BST Manchester United – Manchester City
     
    Mourinho on sanonut, että vaikka Smalling, Rooney ja Rashord lähtevät kiertueelle, heidän ei ole taroitus pelata pelejä. Tämä koskee varmaan myös muita kisapelaajia.
     
    Kiinan pelien jälkeen United kohtaa Galatasarayn Ruotsissa 30. päivä. Viimeinen peli ennen Community Shieldiä on Wayne Rooneyn testimonial Evertonia vastaan 3. elokuuta.
     
     
    Alustava Valioliigan otteluohjelma
     

     
     
    Ennakko-odotukset kauden alla
     
    Mourinho sanoi avauspressissään, että Unitedin pitää päästä takaisin Mestarien Liigaan. Lähtökohtaisesti United kuitenkin lähtee pelaamaan suoraan mestaruudesta. Kärkijoukkueiden voimasuhteita on vaikea arvioida jo pelkästään, sen takia, että Unitedin lisäksi City ja Chelsea ovat vaihtaneet manageria ja ovat saaneet sisään ehdotonta eliittiä. Myös Klopp pääsee Liverpoolin kanssa ensimmäiseen täyteen kauteen, mikä tuo oman mausteensa kisaan UCL-paikoista. Tähän kun lisätään Arsenalin rutiinisuorittaminen, niin on vaikea nähdä, että joku muu joukkue pystyisi tämän viisikon ulkoupuolelta murtautumaan neljän joukkoon. Viime kausi tosin taas näytti, että Valioliigassa ei mikään ole varmaa.
     
     
    Mourinhon nimeämisen jälkeen United nousi kakkossuosikiksi Cityn jälkeen vedonlyöntifirmojen kertoimissa. Tähän tietoon ja ennakolta hyviin hankintoihin nojaten voitaneen sanoa, että mestaruustaistelun odottaminen myös foorumilla on ihan oikeutettua. United on kuitenkin ollut sen verran syvällä viime aikoina, että itse olisin jokseenkin tyytyväinen ”pelkästään” tukevaan top3-sijaan. Muihin kilpailuihin on turha antaa mitään tavoitteita, koska arpaonnella on niin iso merkitys ja liigan tilanne vaikuttaa niihin panostamisiin, mutta Eurooppa Liigassa nyt ainakin alkulohkosta pitäisi mennä jatkoon, oli siellä vastassa ketä tahansa.
     
    Kyllähän tässä vesi kielellä odottaa, että pääsee näkemään etenkin Zlatanin ja Mikin punanutussa. Vielä pitäisi kuukausi jaksaa odotella tosipelejä. Onneksi nämä arvokisat aina lyhentävät tätä odotusaikaa, kun finaalin jälkeen alkaakin melkein heti ensimmäiset pre-season-pelit.
     
    Kohti uutta kukoistusta!
  4. Like
    Tume reacted to 20Legend in Kausi 2015-16: 2nd Season Under van Gaal and Beyond   
    Kertaus kaudesta 2015/16
     
    Van Gaalin vähämaalinen pallonhallintapeli
     
    United aloitti kautensa onnekkaalla 1-0 voitolla Tottenhamista. Tuo kamppailu antoi suuntaviivat sille, mitä oli luvassa: Punaisten paholaisten peli ei häikäissyt, mutta puolustus näytti huomattavasti luotettavammalta kuin aikaisemmin. Ratkaiseva osuma syntyi, kun Wayne Rooneyn ”haltuunoton” jälkeen Kyle Walker säntäsi paikalle ja ohjasi pelivälineen omaan verkkoon. Tottenhamin tilanteet jäivät pelin loppupuolella vähiin. Seuraavaksi vastassa oli Aston Villa, jota käskytti vielä tuolloin Tim Sherwood. Jälleen nähtiin melko tylsä ottelu, jossa ei maalipaikoilla juhlittu. Adnan Januzaj teki Villa Parkilla viimeisimmän maalinsa Unitedille. Kaikkien yllätykseksi alkukaudesta mukavasti vastuuta saanut belgialainen passitettiin Villa-ottelun jälkeen lainalle Borussia Dortmundiin.
     
    Unitedin voitokas marssi katkesi kahteen pistemenetykseen: ensin jäätiin kotona nollille Newcastlea vastaan, ja ensimmäinen tappio tuli Swansean vieraana lukemin 1-2. Voittojen tielle palattiin kuitenkin heti seuraavassa ottelussa, kun vastaan asettui arkkivihollinen Liverpool. Samalla sopimuskuvionsa selväksi saanut David de Gea palasi tolppien väliin häntä alkukaudella tuuranneen Sergio Romeron tilalle. Avausjakso ManUn ja Poolin välillä oli varovaista hissuttelua kummaltakin joukkueelta, mutta toisella puolikkaalla hanat avautuivat kunnolla. United meni ottelussa jo 2-0-johtoon, mutta Christian Benteke onnistui kaventamaan komealla saksipotkulla. Sitten tapahtui jotain, mikä jäi varmasti monen United-kannattajan mieleen pidemmäksi aikaa: jättirahalla seuraan hankittu tuntematon superlupaus Anthony Martial käytti Martin Skrteliä ja kumppaneita pujottelukeppeinään, ja laukoi pallon kierteellä takanurkkaan kuin Thierry Henry aikoinaan. Tämä oli Martialin välitön kuittaus medialle ja muille ivailijoille, eikä se olisi voinut tulla parempaan paikkaan.
     
    Alkukauden tähtihetki:
     
    https://www.youtube.com/watch?v=heZNQ5MpN-o
     
    UCL:n karsintapeleissä Unitedilla ei ollut ongelmia, kun Club Brügge hoidettiin alta pois yhteismaalein 7-1. Memphis Depay onnistui avausosassa kahdesti, ja näytti myös olevan ns. ’real deal’. Vierailijat onnistuivat kaventamaan, mutta Marouane Fellainin loppuhetkien puskumaali antoi Unitedille huomattavasti paremmat jälkimmäiseen peliin. Wayne Rooney tehtaili Brüggen reissulla hattutempun ja päätti siten neljän ottelun kuivan kautensa.
     
    Manchester Unitedin joukkue kuvattuna UCL:n karsintavaiheen ottelussa, vastassa Club Brügge kotikentällä:
     

     
    Valioliigassa matkattiin seuraavaksi eteläiseen Englantiin Southamptoniin. Martial jatkoi maalivirettään kahdella osumalla; United näytti saaneen riveihinsä todella kylmäverisen viimeistelijän. Merkittävää tässä pelissä oli myös Juan Matan tekemä kolmas maali, joka syntyi peräti 45 peräkkäisen syötön jälkeen. Oliko tämä esimakua tulevasta, jotain mihin van Gaal halusi pelifilosofiansa lopulta johtavan? Moni melko varmasti ajattelikin niin. Valioliigan puolella otettiin vielä helpot pisteet kotona Sunderlandilta 3-0-lukemin. ManU meni ensimmäistä kertaa sarjajohtoon sitten Sir Alex Fergusonin aikojen. Seuraavassa vierasottelussa Emiratesilla tuli kuitenkin kylmää kyytiä. Siinä pelissä United oli niin sekaisin ensimmäisellä jaksolla, ettei vastaavaa ollut vähään aikaan nähty. Arsenal latoi kaikki maalinsa noin 10 minuutin sisään. Morgan Schneiderlinin poissaolo pisti ihmetyttämään, samoin van Gaalin taktinen ratkaisu laittaa Bastian Schweinsteiger huomattavan ylös keskikentälle. Kun lisäksi useat pelaajat, kuten Matteo Darmian, epäonnistuivat henkilökohtaisella tasolla, esityksen surkeutta ei tarvinnut ihmetellä.
     
    Paluu Mestareiden liigaan
     
    UCL-ottelut alkoivat vuoden tauon jälkeen lohkossa, jossa pelasivat Unitedin ohella Wolfsburg, PSV Eindhoven sekä CSKA Moskova. Euro-iltojen saaminen takaisin OT:lle oli tietysti erittäin tervetullut lisä: tätä herkkua ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, se saatiin United-leirissä karvaasti kokea kaudella 2014-15. Lohko ei välttämättä ollut niin heikkotasoinen kuin olisi voinut alkuun kuvitella, sillä jatkoon menneistä joukkueista Eindhoven antoi jatkopeleissä kovan vastuksen finaaliin menneelle Atléticolle, ja Wolfsburg eteni puolivälieriin saakka, kunnes vastaan tuli Real Madrid. CSKA:n kotiareena on myös tunnetusti hankala paikka vierailijoille.
     
    Ensimmäinen ottelu Unitedin olisi silti ehdottomasti pitänyt voittaa, vaikka Luke Shaw karmealla tavalla loukkaantuikin ottelun ensimmäisellä jaksolla. Shaw’n loukkaantumisella oli jopa odotettua isompi vaikutus Unitedin loppukauteen. Memphis vei Unitedin johtoon vanhaa seuraansa vastaan, mutta PSV iski sen jälkeen kaksi maalia ja myös voitti ottelun 2-1, vaikka Unitedilla oli paikat ainakin tasoitukseen. Wolfsburg oli Old Traffordilla myös hankala pala purtavaksi. Saksalaiset menivät hienon yhdistelmän päätteeksi johtoon avauspuolikkaalla. United kuitenkin onnistui kääntämään pelin ja voittamaan kamppailun Juan Matan sekä Chris Smallingin maaleilla. Pelin lopussa paine oli melkoinen, kun Unitedin keskikenttä ei saanut enää minkäänlaista otetta pelistä. Takaiskulta säästyttiin siitä huolimatta. Tasaiset ottelut jatkuivat Moskovassa, kun Anthony Martialin puskumaalin ansiosta kotiin tuomisina oli vain yksi piste.
     
    Liigassa United otti koko kauden vakuuttavimman vierasvoittonsa Evertonin kaaduttua näytöstyyliin 0-3. Martial pelasi muuten tästä eteenpäin laidalla puhtaan ysipelaajan sijaan. Old Traffordilla olikin seuraavaksi kovan kamppailun vuoro Cityn tullessa vieraisille. Punaiset paholaiset olivat derbyssä karvan verran pelillisesti parempia, mutta Jesse Lingardin ylärimalaukausta lähemmäksi voittoa ei päästy.
     
    Avauskokoonpano Goodison Parkilla Evertonia vastaan 17.10.2015:
     
    Manchester United (4-2-3-1)
    Rooney©
    Martial - Herrera - Mata
    Bastian - Schneiderlin
    Rojo – Smalling - Jones - Darmian
    De Gea
     
    Liigacupissa taival katkesi viime vuoden tavoin todella lyhyeen. ’Tractor boys’ eli Ipswich kaatui vielä helposti OT:lla numeroin 3-0, mutta Middlesbrough’n hyvin organisoitua puolustusta hieman varamiehinen United-lauma ei onnistunut murtamaan edes 120 peliminuutin aikana. Rangaistuspotkukilpailussa Unitedin kaikki kolme englantilaislaukojaa (Rooney, Young, Carrick) epäonnistuivat, ja vain brassijunnu Andreas Pereira sai pallon verkkoon saakka. Borolta epäonnistui vain yksi vetäjä, kun kolme muuta hoitivat oman leiviskänsä.
     
    0-0-pelien putki jatkui Crystal Palacen vieraana. Seuraavat kaksi ottelua onnistuttiin sentään hoitamaan: ensin WBA OT:lla maalein 2-0, ja Watfordin kotiluolasta haettiin tärkeät pisteet 1-2-voiton myötä. Bastian Schweinsteiger osoitti kyseisessä kamppailussa hienoa asennetta ja antoi voittomaaliin johtaneen keskityksen, joka Troy Deeney tuuppasi omaan maaliin. Sarjan kärkeen jo tuossa vaiheessa hilautunut Leicester oli odotetun haastava vastustaja van Gaalin miehistölle, mutta Schweinsteigerin puskumaalilla napattiin kuitenkin piste King Power Stadiumilta. Jamie Vardy rikkoi tuossa ottelussa Ruud van Nistelrooyn vanhan ennätyksen tekemällä maalin 11. perättäisessä Valioliigaottelussa. Leicester-ottelusta alkoi peräti kuuden ottelun voitoton putki, joka päättyi vasta seuraavan vuoden puolella. Itse asiassa United ei voittanut 21.11.15-2.1.16 välisenä ajanjaksona yhtä ainutta ottelua kaikki kilpailut mukaan lukien.
     
    Syvissä vesissä
     
    Synkän joulukuun aikana United pelasi maalittomat kotitasapelit West Hamin ja Chelsean kanssa ja kärsi tappiot kahdelle sarjanousijalle. Bournemouthin vieraana kärsittiin 1-2-tappio, mutta kotitappio samoin numeroin Norwichille oli ehkä vieläkin nöyryyttävämpi. Tapaninpäivänä pelatun Stoke-ottelun alla silmukka van Gaalin kaulan ympärillä oli kiristetty jo äärimmilleen. Seura oli valahtanut pois neljän joukosta. Paine näkyi: LVG kyllästyi toimittajien jatkuvaan spekulointiin tulevaisuudestaan, ja lähti melkein ovet paukkuen ulos kesken pressitilaisuuden. ”Enjoy the wine and mince pies. Goodbye.” Olivatko tässä van Gaalin viimeiset sanat brittireporttereille? Kovin kaukana siitä ei voitu olla, koska 0-2-häviö Stoken vieraana pidensi voitottomien otteluiden sarjan jo seitsemään. OT:lla pelattu maaliton Chelsea-ottelu antoi pelillisesti hieman lupauksia paremmasta, mutta vasta Swanseaa vastaan otettu 2-1-kotivoitto antoi van Gaalille enemmän tilaa hengittää. Varjojen mailla vaeltanut Wayne Rooney pääsi pitkästä aikaa maalitilastoihin tuossa ottelussa.
     
    United pelasi loppusyksystä kaksi perättäistä kotiottelua UCL:ssä. Ensin kaatui vaivoin CSKA Wayne Rooneyn lopussa iskemällä maalilla. PSV:tä vastaan nyhjätty 0-0-tasatulos jätti kuitenkin jälkeensä todella karvaan pettymyksen, sillä tämä ottelu oli vain yksinkertaisesti voitettava. United oli ottelussa todella hampaaton, eikä saanut oikein edes kunnon tekopaikkoja rakenneltua. Saksan reissulle jäi siis todella haastavat asetelmat, sillä Unitedin oli pakko voittaa Volkkarit edetäkseen jatkoon. Aiemmista peleistä poiketen nyt nähtiin neutraalinkin näkökulmasta hyvin viihdyttävä kamppailu, jossa Wolfsburg oli kuitenkin parempi lukemin 3-2. Nick Powellin cameo jäi monelle parhaiten mieleen ottelusta. Yrittikö van Gaal samankaltaista neronleimausta, kun vaihtoi World Cupissa maalivahti Jasper Cillessenin Tim Krulin tieltä pois ennen rangaistuspotkukisaa? Mene ja tiedä, mutta lopputulokseen tuolla vaihdolla ei ollut pahemmin merkitystä. United jäi näin nöyryyttävästi rannalle UCL:n jatkokierroksilta.
     
    Tällaiset näkymät tulivat vuoden mittaan turhankin tutuiksi.
     

     
    FA-cup alkoi vuoden 2016 puolella myös varsin tahmeasti. Old Traffordin uskolliselta kannattajakunnalta kuultiin vihellyksiä, vaikka Sheffield United voitettiin vasta Wayne Rooneyn loppuhetkien maalilla. Jo viime kaudella kuullut ”Attack, attack”-chantit tekivät paluun. Kannattajat alkoivat ymmärrettävästi kyllästymään siihen, että pelissä ei näkynyt merkittävää muutosta viihdyttävämpään suuntaan. Aiemmin van Gaalilla oli ollut tulosten puolesta melko hyvä työrauha, mutta surkea joulukuu oli useille faneille se ratkaiseva niitti. Sen jälkeen ei enää ollut paluuta, ja samalla kun Chelsea irtisanoi José Mourinhon tehtävistään, oli kuin bensaa olisi kaatanut liekkeihin. Spekuloinnit managerin asemasta jatkuivat ottelusta toiseen koko loppukauden ajan, ja jatkuvat edelleen.
     
    FA-cupissa Unitedilla ei ollut vaikeuksia selvittää tietään helpon alkutaipaleen läpi. Sheffield Unitedin jälkeen seuraavilla kierroksilla kaatuivat vieraskentällä Derby County lukemin 1-3 ja Ykkösliigan Shrewsbury Town 0-3-numeroin. Valioliigassa pelattiin yksi koko kauden viihdyttävimmistä väännöistä Newcastlen ja Unitedin ottaessa yhteen St. James’s Parkilla. United-fania ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, vaikka oma joukkue hukkasi ensin 0-2-johdon, ja myöhemmin vielä päästi vastustajan tasoihin 2-3-tilanteesta. Nyt nimittäin nähtiin niin viihdyttävää jalkapalloa, että pelkästään kuuden maalin näkeminen tuntui terapialta lukuisten vähämaalisten ja umpitylsien ottelujen jälkeen. No, eipä mennyt aikaakaan kun joukkue palasi van Gaalin muottiin ja kaivoi Smash n’ Grab-tyylisen voiton Anfieldilta. Näissä peleissä toki tulos merkitsee eniten. Southampton puolestaan kävi toista vuotta putkeen hakemassa Old Traffordilta täyden pistepotin Charlie Austinin viimeisteltyä ottelun ainoan maalin loppuhetkillä.
     
    When in doubt, play the kids
     
    Helmikuu alkoi revanssihengessä 3-0-voitolla Stokesta. Chelsea kohdattiin toistamiseen lyhyen ajan sisään. Stamford Bridgellä voittokin oli lähellä, mutta Lingardin hieno maali riitti loppujen lopuksi vain yhteen pisteeseen. UCL:n tulevan kauden karsintapaikka karkasi yhä kauemmaksi Unitedin hävitessä 1-2 Sunderlandille Stadium of Lightilla. Lisää jobinpostia tuli Wayne Rooneyn loukkaantumisen muodossa, joskin faneille tämä saattoi olla pikemminkin ’blessing in disguise’.
     
    UCL-lohkon kolmas sija tarkoitti sitä, että United joutui loppukaudesta tahkoamaan Euroopan liigaa. Tässä kilpailussa Unitedilla oli todella huono motivaatio jo aiemmalla yrittämällään, kaudella 2011-12. Ensimmäinen ottelu ei antanut nyt yhtään viitteitä paremmasta: takkiin tuli piskuiselle FC Midtjyllandille Tanskassa lukemin 1-2. Kotona sentään otettiin vakuuttava 5-1-voitto vahvasti reservipitoisella ryhmällä. Europelit loppuivat Unitedin osalta kuitenkin jo seuraavalle kierrokselle. Vastaan tuli toinen brittijoukkue eli Liverpool, jota kilpailun voitto näytti oikeasti myös hiukan kiinnostavan. Vierasesitys oli Unitedilta surkea, eikä 2-0-lukemissa ollut yhtään liikaa. Kotona mentiin Martialin osumalla johtoon, mutta Philippe Coutinho tasoitti juuri ennen taukoa taitavalla yksilösuorituksellaan. Toinen jakso näytti siltä kuin United-pelaajat olisivat pelanneet puistossa sunnuntaihöntsää. Peli myös päättyi 1-1.
     
    Loukkaantumissuman ollessa helmi-maaliskuussa pahimmillaan Unitedilla oli sivussa suunnilleen 15 edustusjoukkueen pelaajaa, joten täydennystä piti hakea tiuhaan reserveistä. Varsinkin puolustuksessa nähtiin kauden mittaan liuta debytantteja: Cameron Borthwick-Jackson, Timothy Fosu-Mensah, Joe Riley, Donald Love tekivät ensiesiintymisensä miesten peleissä. Keskikenttäpelaaja James Weir ja hyökkääjä Marcus Rashford saivat myös tilaisuutensa. Moni debyytti olisi todennäköisesti jäänyt ilman loukkaantumisia näkemättä. Ehkäpä vaikuttavimman sisääntulon joukkueeseen teki Marcus Rashford, joka teki ensin kaksi osumaa Midtjylland-kotiottelussa, ja kolme päivää myöhemmin vielä toiset kaksi rysää Arsenalia vastaan Old Traffordilla. Arsenalia vastaan käyty taisto oli yksi kauden mieleenpainuvimpia kokemuksia. Unitedin junnut pelasivat iloista, suoraviivaista ja vapautunutta hyökkäyspeliä – vähän kuin kahleet olisi poistettu pelaajien jaloista. Ottelu päättyi värikkäiden vaiheiden jälkeen Unitedin 3-2-voittoon.
     
    Kamppailu neljännestä sijasta ja kohti FA-cupin glooriaa
     
    Sairastuvan pikkuhiljaa tyhjetessä palattiin jokseenkin normaaliin päiväjärjestykseen. Watford kaatui kotona, joskin hyvin tahmeasti lukemin 1-0. Täyteen pistepottiin tarvittiin Juan Matan loppuhetkien vapaapotkumaali. Seuraavassa pelissä Tony Pulisin WBA esti tehokkaasti Unitedin pääsyn tekopaikoille, ja tuloksena oli 0-1-vierastappio. Balsamia haavoille saatiin derbyssä, jossa ratkaisijan rooliin nousi jälleen Marcus Rashford. Nuorukainen käytti Martin Demichelisin alokasmaisen virheen häikäilemättä hyväkseen ja upotti pallon Joe Hartin selän taakse. City loi maalin jälkeen muutaman ihan kelpo tilanteen, mutta kokonaisuutena peli oli yllättävän hyvin van Gaalin miehistön kontrollissa.
     
    United-kannattajien hieno tifo Sir Bobby Charltonin mukaan nimetyn katsomonosan julkistamistilaisuudessa ennen Everton-ottelua:
     

     
    Derbyä seurasi kotivoitto Evertonista, mutta White Hart Lanella sarjakakkonen Tottenham antoi hengettömälle United-laumalle kovan oppitunnin maalinteosta. Peli päättyi murskaaviin 0-3-numeroihin. Tämän jälkeen oli vuorossa kaksi kotiottelua, joista otettiin neljättä sijaa ajatellen pakolliset pisteet. Pitkään sarjajumbona majaillut Aston Villa oli tosin jopa lähellä tasoittaa pelin Old Traffordilla, tolpat ja De Gea kuitenkin pelastivat. Crystal Palace oli vastuksena samaa luokkaa, mutta tällä kertaa Punaiset paholaiset ottivat varman 2-0-voiton. Matteo Darmianilta nähtiin yllättäen komea maali tässä pelissä. Kaksi seuraavaa ottelua noudattivat aiempaa kaavaa: Leicesterin vierailu Old Traffordilla jätti jälkeensä karvaalta tuntuneen 1-1-tasapelin. Norwich-peli vieraissa oli allekirjoittaneelle kauden ehkäpä kauden tylsin peli, ja jos siitä olisi nähnyt vain Matan voittomaalin, niin mitään ei olisi menettänyt. Tätä kirjoittaessa ManUlla on liigan puolella jäljellä enää kotipeli Bournemouthia vastaan.
     
    West Ham tarjosi mukavasti haastetta FA-cupin puolivälierissä. Avausottelu OT:lla päättyi 1-1 Anthony Martialin kuitattua Dimitri Payetin komean vapaapotkumaalin. Uusintaottelussa Marcus Rashford viimeisteli johtomaalin mahtavalla, kierteisellä laukauksella ylänurkkaan. Punaisempi United pelasi yhden kauden vahvimmista otteluistaan ja pääsi vielä lisäämään johtoaan Fellainin sörkittyä pelivälineen verkkoon maalin edestä. Loppupuolella West Ham hallitsi ja tuli vielä maalin päähän, mutta manchesterilaiset selvisivät painostuksesta lopulta kuivin jaloin. Wayne Rooney palasi nyt loukkaantumisen jälkeen penkiltä tositoimiin, ja samalla formaatio vaihdettiin 4-1-4-1:een. Rooney löysi paikkansa kärjen sijaan keskikentältä.
     
    Viimeistelyn mallia Marcus Rashfordilta FA-cupin puolivälierässä:
     

     
    Avaus Aston Villaa vastaan Old Traffordilla 16.4.2016:
     
    Manchester United (4-1-4-1)
    Rashford
    Memphis - Rooney© - Fellaini - Mata
    Schneiderlin
    Rojo – Blind - Smalling - Valencia
    De Gea
     
    ManU pääsi näin välierään Lontoon Wembleylle, jolla se oli pelannut viimeksi vuonna 2010, kun Liigacupin finaalissa kaatui Aston Villa maalein 2-1. Nyt vastaan asettui heikon kauden pelannut Everton. United siirtyi Fellainin osumalla 1-0-johtoon. Ensimmäisellä jaksolla United vyörytti mukavasti hyökkäyksiä kohti liverpoolilaisten maalia. Tauon jälkeen Everton sai ryhtiä peliinsä ja osat käytännössä vaihtuivat. Unitedin nuori laitapuolustaja Timothy Fosu-Mensah taklasi hieman liian rohkeasti Everton-pelaajaa-alueella, ja peliväline vietiin pilkulle. David de Gea esitti tähän paikkaan huikean torjunnan venyttyään Romelu Lukakun rangaistuspotkun tielle. Everton pääsi kuin pääsikin tasoihin Chris Smallingin ohjattua todella epäonnisesti vastustajan keskityksen omaan verkkoon. Ottelu näytti menevän jo jatkoajalle, kun Anthony Martial sai pallon vasemmalla laidalla. Hän pelasi seinän Ander Herreran kanssa, eteni vauhdilla rangaistusalueelle, ja upotti varmasti matalan pallon oikeaan alanurkkaan. Upea maali ja mihin paikkaan! Osuman jälkeen koko joukkue ryntäsi onnittelemaan nuorta ranskalaista yleisön sekaan. Tämä oli takuulla yksi kauden muistettavimpia hetkiä:
     

     
     
    Yhteenveto
     
    Valioliiga
    Lähden siitä, että edelliskauden sijoitusta (4.) olisi pitänyt pystyä parantamaan. Nyt tuohon tavoitteeseen ei enää päästä Cityn, Chelsean ja Liverpoolin kompuroinnista huolimatta, joten kausi Valioliigassa menee väistämättä negatiiviselle puolelle. Muistetaan, että van Gaalin tavoite hänen omien sanojensa mukaan oli mestaruus kolmen vuoden aikana, tällä hetkellä ollaan jokseenkin kaukana siitä. UCL:n karsintapaikka tietysti pelastaisi paljon, ja mahdollisuudet siihen ovat olemassa ennen viimeistä kierrosta. Mitä se sitten kertoo Valioliigan kärkijoukkueiden tasosta, kun United on tällaisella pelillä edelleen lähellä neljättä sijaa?
     
    Valioliigan osalta mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan mainita, että tätä kirjoittaessa United on Cityn kanssa sarjan 2. paras kotijoukkue, mutta vieraspeleissä vasta 9. sijalla.
     
    Mestareiden Liiga
    Jatkopaikkaa ilman muuta lähdettiin hakemaan, mutta haaveeksi jäi. Epäonnistuminen voidaan vierittää niin pelaajien kuin valmennuksen syyksi. PSV-vierasottelussa oli pelaajat kämmäsivät tukun hyviä tekopaikkoja. Varovainen taktiikka puolestaan oli kostautua kotona jo CSKA:a vastaan, PSV:n saapuessa OT:lle jäätiinkin sitten nollille. Volkkareiden kotiareenalla nähtiin todellinen avoimien ovien ilta. United ei hirveän kaukana voitosta lopulta ollut, mutta pelasi kokonaisuutena todella naiivisti viimeisen ottelun. Tästä kilpailusta on pakko antaa iso miinus van Gaalille. 
     
    FA-Cup
    11 pitkää vuotta on kulunut siitä, kun Man Utd on viimeksi pelannut FA-cupin finaalissa. Tämä on ehkä ainoa LVG:n ainoa voittaa silverwarea Unitedin peräsimessä. Cup-taival voidaan tänä vuonna katsoa onnistuneeksi. Toki jos Crystal Palace onnistuu finaalin voittamaan, edeltävää virkettä täytynee harkita uudelleen. LVG:n tilannetta managerina mahdollinen FA-cupin voitto ei paljoakaan muuttaisi.
     
    Euroopan Liiga
    Euroopan kakkoskilpailu, jonka voittaminen ei taaskaan näyttänyt United-leirissä pahemmin kiinnostavan tarjolla olleesta UCL-paikasta huolimatta. Yksi hyvä ottelu nähtiin, kun junnut pieksivät Tanskan jättiläiset lukemin 5-1. Muuten ei jäänyt paljoa jälkipolville kerrottavaa.
     
    Liigacup
    Liigacupissa pelattiin tänä vuonna kaksi ottelua aiemman yhden sijaan, joten kaipa se jonkinlaisena eteenpäinmenona voidaan nähdä. Vaikka Liigacupilla ei paljoa arvostusta olekaan, kyllä sitä toivoisi edes vähän parempaa yritystä näkevänsä. OT:lla putoaminen sarjaporrasta alempana olevalle seuralle on aina nöyryyttävää, oli kilpailu mikä hyvänsä.
     
    Tilastoja:
     
    Parhaat maalintekijät (kaikki kilpailut)
    Anthony Martial 17
    Wayne Rooney 11
    Juan Mata 9
    Marcus Rashford 7
    Jesse Lingard 5
    Memphis Depay 5
    Ander Herrera 4
     
    Eniten maalisyöttöjä  (kaikki kilpailut)
    Juan Mata 8
    Anthony Martial 4
    Wayne Rooney 5
    Jesse Lingard 3
    Antonio Valencia 3
     
    Jatkuu...
  5. Like
    Tume reacted to Needles in 10.5.2016 West Ham United - Manchester United @ Upton Park   
    GAME OF THE SEASON
     
     
  6. Like
    Tume got a reaction from 20Legend in 6.3.2016 West Bromwich Albion vs Manchester United @ The Hawthorns   
    Pääsin mukaan vasta Matan punakortin kohdalla, mutta en varmaan alussa paljoa missannut.
     
    Mun silmään United pelasi varsinkin toisen puoliajan alun ihan ok, ottaen huomioon miesalivoiman. Herreran vaihto Schneiderliniin pilasi momentuminen täysin, ja sen jälkeen tulikin se ratkaiseva osuma omiin. Eipä se Fellaini juuri parempi olisi ollut, tosin ei TFM nyt mitään ehtinyt esittää.... Asennetta olisi hiukan enemmän vaadittu, ja parempaa viimeistelyä. Top4 ei vielä ole tavoittamattomissa, koska muutkin kyykkää samaa tahtia, ainoa vaan että Unitedilta vaadittaisiin se ryhtiliike jolla eroa kurotaan umpeen, ja sitä ei valitettavasti ole näköpiirissä...
     
     
    Mistäs pirusta löytyis ens kaudeksi valmentaja, joka tekee parempaa tulosta mutta peluuttaa junnuja? Mourinho tiukalla kontrollilla DOF:n alaisuudessa?
     
    PS: En tiedä, olenko ainoa, mutta mua ainakin on alkanut vituttaa toi Virkkusen ainainen jankkaus, teki mieli heittää telkkari äänettömälle tossa lopussa. Ei tuo oikeastaan yhtään mitään järkevää kommenteillaan, koko ajan vaan vinkumassa "voi voi voi kun Manu on esittänyt koko kauden samaa, ei hyökkäyksen hyökkäystä koko pelissä" yms paskaa, kun United kuitenkin oli tokan jakson alussa ihan hyvässä lennossa ainakin omaan silmään.... Niitä Pedron tarinoita yms jorinoita se osaa kyllä kertoa, mutta ei varsinaisesti mitään sellaista, jota esimerkiksi tilastomies Taivainen saattaa pudotella... Noh, onneksi ensi kaudella ollaan Viaplayn asiakkaita, ja toivottavasti paremmilla selostajilla. Kun vielä joskus sais kuunnella sitä alkuperäistä englantilaista, jossa selostajat on puolueettomia ja oikeasti asiantuntevia....
  7. Like
    Tume got a reaction from 20Legend in 6.3.2016 West Bromwich Albion vs Manchester United @ The Hawthorns   
    Pääsin mukaan vasta Matan punakortin kohdalla, mutta en varmaan alussa paljoa missannut.
     
    Mun silmään United pelasi varsinkin toisen puoliajan alun ihan ok, ottaen huomioon miesalivoiman. Herreran vaihto Schneiderliniin pilasi momentuminen täysin, ja sen jälkeen tulikin se ratkaiseva osuma omiin. Eipä se Fellaini juuri parempi olisi ollut, tosin ei TFM nyt mitään ehtinyt esittää.... Asennetta olisi hiukan enemmän vaadittu, ja parempaa viimeistelyä. Top4 ei vielä ole tavoittamattomissa, koska muutkin kyykkää samaa tahtia, ainoa vaan että Unitedilta vaadittaisiin se ryhtiliike jolla eroa kurotaan umpeen, ja sitä ei valitettavasti ole näköpiirissä...
     
     
    Mistäs pirusta löytyis ens kaudeksi valmentaja, joka tekee parempaa tulosta mutta peluuttaa junnuja? Mourinho tiukalla kontrollilla DOF:n alaisuudessa?
     
    PS: En tiedä, olenko ainoa, mutta mua ainakin on alkanut vituttaa toi Virkkusen ainainen jankkaus, teki mieli heittää telkkari äänettömälle tossa lopussa. Ei tuo oikeastaan yhtään mitään järkevää kommenteillaan, koko ajan vaan vinkumassa "voi voi voi kun Manu on esittänyt koko kauden samaa, ei hyökkäyksen hyökkäystä koko pelissä" yms paskaa, kun United kuitenkin oli tokan jakson alussa ihan hyvässä lennossa ainakin omaan silmään.... Niitä Pedron tarinoita yms jorinoita se osaa kyllä kertoa, mutta ei varsinaisesti mitään sellaista, jota esimerkiksi tilastomies Taivainen saattaa pudotella... Noh, onneksi ensi kaudella ollaan Viaplayn asiakkaita, ja toivottavasti paremmilla selostajilla. Kun vielä joskus sais kuunnella sitä alkuperäistä englantilaista, jossa selostajat on puolueettomia ja oikeasti asiantuntevia....
  8. Like
    Tume reacted to lfcsmith in Valioliiga 2015/16   
    Aston Villan ongelmat ovat kyllä hyvin pitkän ajan tulosta. Ippen Gerard Houllier-kritiikki tuntuu enemmän siltä tavanomaiselta nuorempien Liverpool-kannattajien Houllier-dissaukselta kuin asialliselta analyysilta. Kovin tunnutaan unohtavan, että Gerard Houllier on itse asiassa eniten Liverpoolille pokaaleja voittanut manageri vuoden 1990 jälkeen. Ja kotimaassaanhan hän on pärjännyt ihan hyvin ennen ja jälkeen Liverpool-pestinsä eri tehtävissä. Olin itse katsomassa Wigan - Aston Villa -peliä Houllierin aikana. Muistan siitä pelistä paitsi sen, että en päässyt kättelemään Gerardia kun hän kääntyi juuri vähän ennen kohdalleni tuloa vaihtoaitioon istumaan, että Aston Villan peli ei ollut mitenkään hirveän loistokasta, mutta he kuitenkin hoitivat pelin kotiin, mitä ei pahemmin ole vastaavista tilanteista voinut sanoa sen enempää Alex McLeishin, Paul Lambertin, Tim Sherwoodin kuin Remi Gardenkaan aikana. Houllier tuli hätärinä kehiin kauden jo alettua ja siinä Ippe on toki oikeassa, että eihän se kausi nyt mikään huikea menestys ollut, mutta sellaista hyvää Aston Villa keskitasoa kuitenkin.

    Itse muistan vuosien varrelta, että seuran johdon jo 1960-luvulla ottaneen Sir Doug Ellisin toimintaa kritisoitiin paljon sen  takia, että seuraan ei panostettu. Tuo myydään parhaat pelaajat on niin tuttua vuosien varrelta. Yhteen aikaan Aston Villa oli eräänlainen Liverpool-kaatopaikka, kun mm. Stan Collymore, David James, Steve Staunton ja Milan Barros siirtyivät sinne. Vastavuoroisesti sellaisia pelaajia kuin Dwight Yorke myytiin noiden aiemmin mainittujen ja nyt viimeksi Ashley Youngin ja Christian Benteken tapaan muualle. Doug Ellisin 1960-luvun lopulla alkaneena aikana seura ei itse asiassa saavuttanut kuin liigacupin voitot Ron Saundersin johdolla kahdesti 1970-luvulla sekä Ron Atkinsonin ja Brian Littlen johdolla 1990-luvun puolivälissä ja yhden Intertoton John Gregoryn johdolla 2001. Aston Villan viimeisin liigamestaruus, jonka manageroi Ron Saunders, ja seuran suurin voitto eli Euroopan cupin voitto Tony Bartonin johdolla tulivat nimittäin vuosina, jolloin Doug Ellis oli heitetty seurasta ulos. Hän palasi sitten 1980-luvun puolivälissä takaisin puikkoihin ja piti ne vuoteen 2006 eli Randy Lernerin tuloon asti.

    Doug Ellisin ajan Aston Villalta tuntui puuttuvan kunnianhimoa. Yksi syy siihen voi tietysti olla, että John Gregoryn aikana rahaa poltettiin paljon ilman mitään näkyvää tulosta tuota yhtä Intertoto-voittoa lukuun ottamatta. Eikä Graham Taylorin lyhyen aikakauden, josta muistettaneen ikuisesti vain se Peter Enckelmannin taakseen päästämä sivurajaheittomaali paikallisderbyssa, jälkeen managerina toiminut David O'Leary, jonka näkyvin saavutus taisi olla Leeds Unitedin pistäminen konkurssikypsään tilaan käyttämällä paljon rahaa hankintoihin ilman kulutuksen kattavaa menestystä, kyllä tuonut mitään erityistä hyvää sekään. Että pitkässä juoksussa se Martin O'Neillin aikakausi oli enemmänkin jonkinlainen suonenveto, jota häntä koko kauden managereina seuranneet Alex McLeish, Paul Lambert ja Tim Sherwood eivät pystyneet millään saamaan enää aikaan, osin varmaan ilmeisen päättömältä vaikuttaneen pelaajakaupan takia.

    Tämä tapaus Randy Lerner on jäänyt itselleni vähän vieraammaksi, mutta sellainen fiilis tästä menosta on ollut, että Ellis myi seuran häntä vielä paskemmalle omistajalle, että kannattajille jäisi Ellisistä paremmat muistot. No ehkä ei nyt kuitenkaan ihan noin vakavasti otettuna, mutta samalla lailla päin persettä tuntuu tämä Lernerin kausi seuraa vieneen kuin Liverpoolia vei se Gilletten ja Hicksin omistajuusaika. Omistajalta puuttuu ihan selvästi kunnianhimoa, jota Englannin toiseksi suurimman kaupungin suurimman seuran omistajalla pitäisi olla. Onhan se aika häpeällistä, että Aston Villa tuo mieleen lähinnä sellaiset porukat kuin Blackburn Rovers ja Bolton Wanderers nykyään, kun eväät olisi oikeasti kilvoitella kannattajien suuren määrän ja taustayhteisön voimavarojen tukemana mm. Tottenhamin, Chelsean, Evertonin ja ainakin nykytasoisen Liverpoolin kanssa paikasta auringossa, ja no ihan hyvin kyllä tämän päivän Arsenal, Manchester City ja Manchester Unitedkin olisivat myös hyvin kukistettavissa Aston Villan tapaiselle porukalle ihan yhtä hyvin kuin Leicesterille, jos seurassa olisivat asiat kunnossa.

    Persele kun vahingossa hävisi liki valmis teksti, kun klikkasin vahingossa äksää, kun piti siirtyä ikkunasta toiseen, mutta yritin nyt sitten pistää ne asiat uudelleen vähän eri sanoin ja ehkä johdonmukaisemminkin kuin siinä ekassa versiossa. Yritin tässä nyt sellaista noin 50 vuoden jalkapallonseuraamista käyttäen ja pikkuisen asioita myös eri tietolähteistä tarkistellen paneutua tuohon kysymykseen Aston Villan menestys ja sen taustat vähän vakavammin ja analyyttisemmin kuin lukemalla sarjataulukkoa 2000-luvun eräiltä vuosilta. Tiedä hänestä, onko tästä nyt kenellekään iloa, mutta minua nyt vain alkoi häiritä se Martin O'Neillin aikana Villa oli huipulla ja Houllier teki kullasta paskaa selitys sen verran, että oli pakko vähän laajentaa näkökulmaa.

    Kiva jos joku jaksoi lukea tähän asti.
  9. Like
    Tume reacted to 20Legend in The Neville brothers   
    Hello by Gary Neville 

     



  10. Like
    Tume reacted to Needles in The Neville brothers   
    Gary Neville siirtyy Valencian peräsimeen! Aika korkealta tasolta pääsee aloittamaan päävalmentajauransa. Toki saattaa vaikuttaa, että Phil apuvalmentajan paikalta löytyi.
     
    http://www.skysports.com/football/news/11837/10086584/gary-neville-named-valencia-head-coach-in-first-management-role
  11. Like
    Tume reacted to Needles in LVG:n pelitapa - Voittavaa tulosjalkapalloa vai tappavan tylsää varmistelua?   
    Sanotaan heti kärkeen, että toivottavasti LVG jatkaa ensi kaudellakin. Joukkueessa on tehtävä sellaisia päätöksiä kesän aikana, mitä uunituore manageri ei kovinkaan todennäköisesti ala tekemään. Ja varmasti kaikki tietävät, ketä pelaajaa tässä tarkoitetaan. 
     
    Toisekseen on sanottava, että Van Gaalilta ei mennyt viime kesä todellakaan putkeen. Ostopuolella tehtiin hyviä siirtoja, mutta lähtijöitä oli sen verran, että syvyyttä ei ole enää nimeksikään. Kerta Van Gaal on kaksi vuotta halunnut laidoille lisää nopeutta, niin kannattiko myydä Nani saludoilla Turkkiin? Miehellä taisi olla hyvä kausi Portugalissa alla. Entäs Chicharito? Tässä vaiheessa Herneen myyminen Saksaan näyttää varsin tyhmältä ratkaisulta. Hyökkäyksessä ei voida harrastaa oikeastaan minkäänlaista rotaatiota ja otteluruuhka vain kasvaa. Ehkä LVG luotti liikaa Rooneyyn, Wilsoniin ja Januzajhin, mutta nyt on selvittävä näillä. Tällä hetkellä ei kukaan varmasti ylläty, jos tuota syvyysvajetta aletaan paikkaamaan tammikuun siirtoikkunassa. Ja silloinhan hinnat ovat tunnetusti korkealla, eikä huippulaatua ole saatavilla.
     
    Kolmantena pointtina: kaikki varmasti näkevät nyt, millaisen aukon Luke Shaw:n loukkaantuminen jätti. Kaveri oli todella iso osa hyökkäyspeliä jordialbamaisilla nousuillaan maalipaikoille. Muistetaan, millaisessa tilanteessa loukkaantuminenkin tuli: Shaw murtautui boksiin ja oli pääsemässä nokikkain maalivahdin kanssa.
     
     
    Tilanne on lievästi sanottuna monimutkainen.
     
    Mitä tulee Unitedin pelitapaan, niin itselleni kaikista suurin mysteeri on, että mitä tapahtui valmentajan päässä kesän aikana? Kaikki täällä sekä valmentaja itse olivat sitä mieltä, että mestaruus hävittiin alkukauden huonoihin tuloksiin ns. heikompia joukkueita vastaan. Tuohan oli sitä aikaa, kun mentiin 3-5-2:lla ja yritettiin väkisin saada samaan aikaan Rooney, RVP ja Falcao kentälle. Keväällä joukkue pääsi hyvään iskuun ja löydettiin toimiva kokoonpano. Tällä kokoonpanolla johdettiin pallonhallintatilastoja ja luotiin maalipaikkoja: DDG, Shaw-Jones-Smalling-Valencia, Fellaini-Carrick-Herrera, Young-Rooney-Mata. Tuntuu todella oudolta, että tätä systeemiä ei kehitetty eteenpäin, vaan mentiin jo preseasonilla pragmaattisempaan suuntaan tuplapivoten myötä. Oikea puoli oli ihan kunnossa (Mata-Herrera-Valencia), Fellaini korvattiin Schweinilla, hyökkäyksen rotaatioon saatiin Memphis ja Martial. Luke Shaw otti kesällä isoja kehitysaskelia. Pullat vaikuttivat olevan hyvin uunissa. Miksi toimivaa systeemiä piti vaihtaa? En ymmärrä.
     
    Mutta samaan hengenvetoon on todettava, että joukkue on tällä hetkellä sarjassa kolmantena ja mestaruustaistossa mukana. Joukkue hallitsee pelejä ja valmentaja antaa nuorille vastuuta, joten vaikea on lähteä miestä suuremmin kritisoimaankaan. Lisäksi tällä hetkellä en osaa sanoa, että saako systeemi näyttämään hyökkävät pelaajat huonolta vai toisinpäin. Muistetaan, että maalintekovastuuta kantavat tällä hetkellä kaksi suurlupausta (molemmilla ensimmäinen kausi Valioliigassa), Jesse Lingard (riittääkö taso?), Juan Mata, Wayne Rooney ja Fellaini. Kehoitan lukemaan nuo nimet uudestaan ja miettimään, että pitäisikö riittää mestaruuteen Valioliigassa saati Euroopassa. Muuten, Valioliigan suurinta palkkaa nauttiva Wayne Rooney on valittu viimeksi kuukauden pelaajaksi tammikuussa 2010.
     
    LVG ei ole missään helpossa paikassa tällä hetkellä. Pihtiputaan mummokin näkee, että joukkueen pelitapaa on muutettu viime kaudesta. OT:lla yleisö on jo pari kertaa hermostunut omien esityksiin ja jatkuvasti medissa entiset United-pelaajat tuntuvat nykymenoa kritisoivan. Kovin moni tuntuu unohtaneen, että aikamoista paskaa joukkueen peli oli jo SAF:in viimeisinä vuosina. Lisäksi vaikuttaa siltä, että joku nykypelaajista vuotaisi juttuja lehdistölle. Kokemattomampi manageri olisi tässä tilanteessa jo hermoraunio (Giggsille terveisiä, että United ei ole oikea paikka aloittaa päävalmentajan ura), mutta onneksi LVG on kovissa liemissä keitetty. Mutta painetta tulee joka suunnasta ja tulosvastuu on tiedossa, top4:n ulkopuolelle jääminen tarkoittanee automaattista työpaikan menetystä.
     
    LVG on saanut itsepäisyytensä vuoksi potkut Barcasta ja Bayernista. Uskoisinkin, ettei visiota halutun pelitapavan suhteen tulla tällä kaudella vaihtamaan. Varsinkin, kun United tilastojen mukaan hallitsee pelejä ja ainakin omaan silmääni pystyy luomaan enemmän puolittaisiakin maalipaikkoja. Eihän valmentajan tehtävä ole käydä laittamassa paikoista sisään. Eikä hollantilaista voi oikein syyttää, jos Darmian keskittää hyvästä paikasta pallon piippuhyllylle.
     
     
     
    Aluksi haluan sanoa, että tuosta hyökkäyspelin monipuolisuudesta pienemmillä resursseilla samoilla linjoilla. Vaikkakin paineet yms. on Unitedin kokoisessa seurassa vähän toista luokkaa. 
     
    Suurin ongelma on tällä hetkellä Wayne Rooney. Eikä pelkästään tehojen hiipumisen takia, vaikka niidenkin osalta ollaan jo todella huolestuttavalla tasolla. Suurin ongelma on siinä, että joukkueen kapteenina mies on aina kentällä. Ja luonnollisesti hyökkäyspelin kannalta aivan keskeisessä roolissa, eli joko kärjessä tai sitten heti kärkipelaajan alapuolella. Wäinöllä ei riitä pelinäkemys/tekniikka antaa sitä viimeistä syöttöä, eikä hänellä riitä enää nopeus haastamaan 1vs1-tilanteissa. Nyky-Rooneylle täytyy pallo pelata jalkaan viiden metrin säteelle maalista, että jotain voisi tapahtua. LVG ei varmastikaan halua penkittää kapteeniaan kesken kauden, sillä tuo aiheuttaisi väistämättä turbulenssia pukuhuoneen puolella. Kesken kauden on varsin fiksua pitää kapteeni tyytyväisenä. Tilanne on kuitenkin mielestäni se, että ensi kesänä kapteeninauha on annettava esim. Smallingille ja Rooneysta on päästävä eroon.
     
     
    Olen Nevillen kanssa samoilla linjoilla tuosta asiasta ja eiköhän managerikin tämän tiedosta.  Viime kesänä yritettiin kyllä, mutta ei tarttunut. Neymarista tehtiin tiedusteluja, samoin Balesta ja Müllerista oltiin kiinnostuneita. Oikealle laidalle yritettiin Dani Alvesia. Ja niin edelleen. Kaikista vesiperä. Lopulta Unitedin panikoituessa Monaco pääsi vedättämään Martialin hinnan tähtitieteelliseksi. Tilanne vain tuntuu olevan se, että jo meritoituneita supertähtiä ei Unitediin saada kovinkaan helpolla. Di Marian case käy ihan hyvästä esimerkistä: Madrid halusi ihan välttämättä miehestä eroon, mies halusi ensisijaisesti Pariisiin, mutta United pystyi lyömään tarpeeksi rahaa tiskiiin. Pelaaja ei ensisijaisesti halunnut pelata Manchesterissa, se kävi lopulta selväksi ja mies on nyt ilmeisesti tyytyväinen Ranskassa. 
     
    Tilanne on varmasti sama ensi kesänäkin, vaikka talismaania joukkue kipeästi kaipaa. Tuskinpa kukaan luulee, että joku Neymar irtoaa silloinkaan. Tai joku Lewandowski? Olemme mielestäni ensi kesänäkin siinä tilanteessa, että joudumme kasvattamaan supertähtemme itse pidemmän kaavan kautta. Vai olisiko järkeä maksaa 20 miljoonaa 32-vuotiaasta Arjen Robbenista? Tuskin.
     
    Joukkueeseen on saatu hankittua viimeisen parin vuoden aikana useampi nuori pelaaja, jotka pystyvät auttamaan ykkösjoukkuetta jo nyt ja joilla on kaikki edellytykset aivan huipputasolle (Martial, Memphis, Shaw). Toivon, että LVG jatkaisi samalla linjalla ja katsoisi kauden aikana hyvin tarkasti muun muassa Harry Kanen ja Romelu Lukakun otteita. Löytyisikö Fellainin tilalle tarpeeksi hyvä 18-23v keskikenttäpelaaja jostain? Aivan varmasti. Entä Valencian tilalle toinen lukeshaw oikealle? Ehkä. Jos United haluaa Euroopan huipulle, se tarvitsee luonnollisesti huippupelaajia. Ja nykytilanne on se, että ne on hankittava 1-2 vuotta ennen siirtymistä Euroopan jättiläisiin. Silloin on jo liian myöhäistä, United ei pysty ketään avauskokoonpanon tähtipelaajaa esim. Citystä ostamaan.
     
    Joukkueen runko on Valioliigaan tarpeeksi hyvä puolustuksen ja keskikentän osalta. Veisin nyt ensimmäisen uudelleenrakennuksen rohkeasti loppuun (Rooney ja Fellaini ulos), vetovastuu uusien runkopelaajien ympärille (Smalling, Mata, uusi ykköskärki) ja jatkaisin pitkän tähtäimen projektia siirtomarkkinoilla. Mielestäni ei ole realistista odottaa, että United olisi Van Gaalin johdolla Euroopan huipulla ensi kaudellakaan. Mutta tärkeintä olisikin nyt tehdä pohjatyöt sen verran hyvin, että sinne joskus lähtitulevaisuudessa päästään ja siellä Barcelonan, Bayernin ja Real Madridin tavoin pysytään. 
     
    Voi olla, että Van Gaal ei voita Unitedissa yhtään pokaalia. Ja itse pystyn kyllä elämään asian kanssa. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Van Gaalin tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että pöytä on mukavasti katettu seuraavalle managerille (joka toivottavasti on Guardiola). Mutta tämä tulee vaatimaan ainakin sitä, että LVG:llä on on edelleen munaa poistaa nimekäs pelaaja joukkueesta. 
  12. Like
    Tume reacted to AnderH in 25.10.2015: Manchester United - Manchester City @ Old Trafford   
     VS. 
    25.10.2015 klo 16:05 (GMT+2)
    Old Trafford
     
    Erotuomari: Mark Clattenburg
     
     
    Neljä viimeisintä kohtaamista:
     
     United 4 - 2 City
     
    City 1 - 0 United
     
    United 0 - 3 City
     
    City 4 - 1 United
     
    Kuntopuntari:
     
    United: WWWLW
     
    City: WLLWW
     
     
     
    Taas olisi aika taistella Manchesterin herruudesta, kun City saapuu kylään Old Traffordille. Louis van Gaal antoi jo ennakkosuosikin viitan (ja paineet) Manchester Citylle isomman pistemäärän ja paremman maalieron nimissä. Näin myös asia varmasti onkin, jos puolueettomalta taholta kysytään. United saa kuitenkin edun kotikentästä ja kotiyleisö pitää huolen, että isännillä on kahdestoista pelaaja mukana läpi ottelun.
     
    Pelissä on kaupungin herruuden lisäksi Valioliigan kärkipaikka. Voitolla City nousee yksin sarjan kärkeen ohi eilen sinne nousseen Arsenalin. United nousisi voitolla tasapisteisiin tykkimiesten kanssa, mutta piikkipaikalle päästäkseen pitäisi isäntien iskeä tänään murskalukemat. Tasapelin sattuessa nousee City kärkeen parhaan maalieron turvin ja United pysyy neljäntenä tasapisteissä West Hamin kanssa.
     
    Isänniltä loukkaantuneena ovat sivussa pitkäaikaispotilas Shaw ja McNair. Physioroomissa Youngin ja Wilsonin paluut ovat merkitty tälle päivälle. Vierailta sivussa ovat Physioroomin mukaan Agüero, Silva, Nasri, Delph sekä Glichy.
     
    Oma avaustoive/-veikkaus:
     
    Rooney
    Martial------ --Herrera---------Mata---
         Schweinsteiger----Schneiderlin
    ---------Rojo--------Jones-------Smalling------Darmian---
    De Gea
     
     
    Eli samalla porukalla lähdettäisiin kuin Evertonia vastaan viime viikonloppuna. Uskon, että City pyrkii pitämään palloa niin kuin myös isännätkin. Keskikentällä siis ratkotaan paljon tässä ottelussa. Cityllä keskellä pelannee kolmikko Fernando - Toure - Fernandinho tai kahden miehen pohja Toure - Fernandinho ja siihen yläkolmikko. Tiukkaa vääntöä tulee keskikentällä olemaan. Haluan kuitenkin uskoa, että BFS:n kokemus ja Schneiderlinin viime aikainen tasonnosto kääntävät tämän taistelun karvan verran punaisille. Paljon toki riippuu siitä, että millä jalalla Yaya on herännyt. Näiden sanojen jälkeen eiköhän siellä aloita tupla-pivot Carrick - BFS. 
     
     
    Cityn avaus voisi olla seuraavaa:
     
    Bony
    De Bruyne-----Sterling-------Navas
    Fernandinho----Toure
    Sagna-----Magnala-----Kompany-----Zabaleta
    Hart
     
     
    Vaarallisin pelaaja eittämättä vierailla on De Bruyne, joka on siirtonsa jälkeen ollut kovassa maali- ja syöttövireessä. Toivottavasti Schneiderlinilta tulee paljon tukea herran pimentämisessä. Jos en nyt väärin muistaa niin Smallingilla on ollut ainakin aikaisemmin ongelmia Bonyn kanssa, joten iso vaara vaanii myös Cityn piikissä, vaikka Agüero ei olekkaan - Unitedin onneksi - kunnossa.
     
    Cityy varmasti lähtee tekemään Unitedille Arsenaleja, eli pistämään heti alkuun jauhot suuhun. Heti alusta tulee siis olla 100% mukana pelissä! Muuten tulee noutaja. Mitä pidemmälle ottelu menee ilman City-maalia niin sitä paremmat mahdollisuudet Unitedilla on voittoon (melko luonnollista). Paljon tässä ottelussa voi myös ratkaista Wayne Rooney, joka hyvän päivän koittaessa pystyy näitä otteluita ratkaisemaan. Huonon päivän sattuessa Rooney on lähinnä rasite, joka saattaa kääntää ottelun Citylle. Myös erotuomari Mark Clattenburgilla on tapana hakea kovia ratkaisuja, joka tuo oman mausteensa otteluun.
     
    Hyökkäys ja puolustus (jos Kompany pelaa) ovat mielestäni CItyllä paremmat. United taas vie maalivahtien taiston ja ehkä keskikentän.
      Vaikkei näissä otteluissa viime aikoina ole hirveästi tasapelejä tullut niin veikataan lopputulokseksi 2-2.
  13. Like
    Tume reacted to Maz in Bastian Schweinsteiger (Man Utd 2015-)   

     
    Eipä tuohon hirveästi ole lisättävää. Mahtava persoona.
  14. Like
    Tume got a reaction from Mozzer in Liverpool FC kausi 2015-16   
     
    Joskus sanotaan, että don't feed a troll, mutta....
     
    Sun mielipide ManUsta, sen faneista ja asiallisesta keskustelusta eri joukkueiden fanien välillä on kyllä tullut aika selväksi. Ketään tuskin haittaa, jos tulee toisen alueelle keskustelemaan, ja ainakin musta se on jopa toivottavaa. Mä vaan yleensä toivon sellaista rakentavaa keskustelua, kun sitä käydään, enkä onelinereiden viljelyä ja lähes suoranaista vittuilua.
     
    OG nyt sanoi, että Poolin materiaali on harmaata massaa. Onko sillä suurta merkitystä, kuka sen asian sanoo? Eikö aika moni Liverpool-fanikin ole sitä mieltä, että Rodgersin hankinnat ovat epäonnistuneet, ja joukkueeseen on rahdattu isolla rahalla keskinkertaisuuksia? Näin ainakin olen ollut lukevinani... Onhan siellä joukossa toki myös onnistumisia, sitä en kiistä.
     
    Harmaa massa = keskinkertaisuus, mun mielestäni... Vai haitko sitä takaa, että myös ManU on hankkinut joukon keskinkertaisuuksia? Laitappa vaikka sun optimiavaus molemmista joukkueista, jos sopii, ja mietitään sitten sen perusteella, kummassa on enemmän sitä keskinkertaisuutta. Ei sillä, etteikö myös meillä olisi virheitä tehty, olen ekana myöntämässä että osa hankinnoista ei vaan ole tarpeeksi tasokkaita! Siitä huolimatta, näkisin että hittejä on tullut enemmän kuin huteja. Mutta joo, mun optimiavaus:

    DDG
    Darmian/Clyne - Smalling - Blind - Shaw
    Shweinsteiger - Shneiderlin
    Mata - Coutinho - Young
    Benteke/Sturridge
  15. Like
    Tume got a reaction from ippe in 12.9.2015 Manchester United - Liverpool @ Old Trafford   
    Hei äijät, klassikkomatsi alkaa reilun tunnin päästä ja aihetta ei ole vielä avattu....
     
    No, lyhyesti ja ytimekkäästi, Unitedin uhkapeli yhden ainoan todellisen kärjen pitämisessä kostautuu tänään, kun Rooney on loukkaantunut. Kärjessä avannee Fellaini, jos ennakkotietoja on uskominen. Myös viimeinen hankinta Martial saattanee saada United-debyyttinsä heti ekassa mahdollisessa matsissa. Maalissa toivottavasti aloittaa eilen jatkosopimuksen tehnyt DDG, Romero ei viime ottelussa nyt varsinaisesti vakuuttanut....
     
    Poolin puolustus ei ole vakuuttanut tällä kaudella, ja viime matsissa myös maalinteko tökki. Benteke tuonee samanlaista uhkaa kuin Gomis, joten myös Unitedin puolustus joutuu kovaan testiin. DDG linjalla toisi ainakin minulle lisää varmuutta siihen, että hyökkäykset voidaan myös pysäyttää menestyksekkäästi. Unitedin maalintekijä-sarake on myös hyvin auki, aika vähän on sieltä suunnalta kuulunut, ja kun Rooney nyt loukkaantui, niin ei se ainakaan helpota. Joko Memphis saisi kuparisen rikki Valioliigassa? Vai onko se Fellainin pehku, joka iskee ne tarvittavat maalit keskityksistä?
     
    Koska aikaa on vähän, ja olen laiska, niin kopioin röyhkeästi ippen hyvän ennakon Pool-puolelta tähän:
     
     
     
    Itse veikkaan Unitedin avauskokoonpanon seuraavaksi:

    DDG
    Darmian - Smalling - Blind - Shaw
    Basti - Schneiderlin
    Mata - Herrera - Memphis
    Fellaini
     
     
    Toivotaan 2-0 kotivoittoa.
     
     
     
  16. Like
    Tume reacted to ippe in Liverpool FC kausi 2015-16   
                                                                                                     VS                                    

                                                                                                                               12.09.2015 klo. 19.30 @Old Trafford


    Englantilaisen futiksen yksi hienoimmista otteluista pelataan lauantaina kun Liverpool matkaa Manchester Unitedin vieraaksi. Mestaruuksia ei näissä peleissä entisaikojen tapaan ratkaista, mutta ei näistä otteluista ikinä tunnetta puutu ja varsinkin faneille ja pelaajille nämä ovat kauden kohokohtia. Liverpool hävisi viime kauden kohtaamiset vieraissa 3-0 ja kotonaan 2-1 lukemin. Toissa kaudella Liverpool sen sijaan voitti molemmat kohtaamiset, ensin kotonaan 1-0 ja Old Traffordilla peräti 0-3. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on siis tuttuun tapaan riittänyt viime vuosinakin.

    Tällä hetkellä United ja Liverpool ovat molemmat seitsemässä pisteessä ja United on paremman maalieronsa vuoksi ylempänä sijalla viisi, kun taas Liverpool on seitsemäntenä. Kauden alku ei ole ollut toivotunlainen kummassakaan leirissä ja tämä ottelu nähdään varmasti hyvänä paikkana kääntää kelkka kohti sarjan kärkipäätä.

    Kokoonpanouutiset

    Manchester Unitedin puolelta varmuudella sivussa on ainoastaan topparina viihtyvä Phil Jones. Michael Carrick sai pienen vamman maajoukkuetauolla ja saattaa joutua jättämään tämän kamppailun väliin. Viime kauden ykkösmaalivahti David De Gea on istunut koko alkukauden penkillä oltuaan siirtohuhujen kohteena, mutta nyt kun mies on Manchesterissa ja siirtoikkuna kiinni niin ehkä minuuttejakin alkaa tulemaan? Tuskin hän kuitenkaan vielä Liverpoolia vastaan pelaa.

    Liverpoolin puolella sivussa onkin sitten vähän useampi pelaaja ja ikävästi vielä moni avainpelaaja. Joukkueen kapteeni Jordan Henderson ei ole harjoitellut koko viikkona eikä kykene pelaamaan lauantaina ja sama tarina on myös Adam Lallanalla. Kaksikon vammat eivät ole vakavia, mutta tämä ottelu jää pakostikin väliin. Pitkäaikaispotilas Daniel Sturridge on sen sijaan palannut harjoituksiin, mutta United ottelu tulee silti liian nopeasti. Nimekkäiden poissaolijoiden listan täydentää Philippe Coutinho, joka huilaa tämän ottelun saatuaan punaisen kortin ennen maajoukkuetaukoa West Hamia vastaan. Myös Jon Flanagan ja Joe Allen jatkavat tuttuun tapaan lasaretin puolella, mutta molemmat ovat enemmän tai vähemmän vain ringinleventäjiä.

    Kokoonpanot

    Unitedin maalilla aloittanee alkukauden kaikissa peleissä torjunut argentiinalainen Sergio Romero, joka ei ole vakuuttanut ihan sata prosenttisesti. Neljän miehen puolustuslinjaan vasemmalta oikealle Luke Shaw, Daley Blind, Chris Smalling ja Matteo Darmian. Keskikentällä varmat nimet ovat kesällä seuraan siirtyneet Morgan Schneiderlin ja Bastian Schweinsteiger. Jos United pelaa kolmella keskikenttäpelaajalla niin Ander Herrera liittyy mukaan kolmanneksi pelaajaksi hieman hyökkäävämpään rooliin. Memphis ja Juan Mata pelaavat tuttuun tapaan laidoilla ja maaleitta liigassa oleva Wayne Rooney sitten kärkeen.



     
     
    Liverpoolin maalille tuttuun tapaan Simon Mignolet. Puolustuksen kokoonpanoa on spekuloitu heikosti sujuneen West Ham pelin jälkeen, mutta Brendan Rodgers tuskin rikkoo Martin Skrtelin ja Dejan Lovrenin muodostamaa toppariparia. Oikealla Nathaniel Clyne on myös varma aloittaja, mutta vasemmalla Joe Gomez saattaa menettää paikkansa Alberto Morenolle. Lähtisin peliin timantilla, joten keskikentän pohjalle Lucas Leiva ja tämän yläpuolelle liikkuviin rooleihin Emre Can ja James Milner. Timantin kärjeksi Roberto Firmino, jolta odotetaan pikku hiljaa hintalappunsa arvoisia esityksiä. Kärkeen laittaisin Unitedille aiemmissa kohtaamisissa suuria hankaluuksia tuottaneen Christian Benteken ja kaveriksi Danny Ingsin. Vaihtoehtona on peluuttaa Firminoa ja Ingsiä laidoilla, mutta tähän en itse lähtisi. Jos Pool pelaa laitureilla, niin myös Jordon Ibe olisi vedettävä avauskokoonpanospekulaatioihin.






    Ottelun käsikirjoitus + statseja



     
    ipen pointit

    - Benteke vs Blind
    - Liverpool puolustuksen pitävyys
    - Maalivahtien taistelu

    Manchester Unitedin puolustusnelikko piti nollat kolmessa ensimmäisessä pelissä, mutta Swansea osui kahdesti ennen maajoukkuetaukoa ja varsinkin Joutsenten väkivahva kärkihyökkääjä Bafetembi Gomis aiheutti hankaluuksia heikohkolle Daley Blindille. Nostaisin ottelun tärkeimmäksi pointiksi, että miten Bentekelle saadaan pelattua palloa ja miten hän pääsee haastamaan fyysisesti heikompaa ja hitaampaa Blindiä. Liverpoolin pitää pyrkiä pelaamaan nämä pelaajat vastakkain mahdollisimman monta kertaa ja välttää virheitä omassa päässä niin kaikki on mahdollista.

    Unitedin hyökkäyspeli on ollut ajoittain hyvin mielikuvituksetonta ja sen tekemästä kolmesta liigamaalista kaksi on ollut omia ja Swanseaa vastaan joukkue osui selkeän puolustusvirheen seurauksena. Benteke vs Blind parin lisäksi ottelun toinen seuraamisen arvoinen pointti onkin Pool puolustuksen pitävyys. Rooney on ollut vaisu, Memphis on laukonut lähinnä päätymainoksiin ja Juan Matakin on mieluummin syöttänyt palloa sivulle kun hakeutunut ahnaasti vetopaikoille.

    Kolmas pointti on maalivahtien taistelu. De Gea pelasi viime kaudella Old Traffordilla huikean ottelun ja torjui lähemmäs kymmenen kertaa. Nyt maalissa on selkeästi heikompi Sergio Romero, joka on jo osoittanut olevansa epävarma, vaikka häntä ei ole todenteolla edes testattu. Benteken, Ingsin ja Firminon tulee laukoa heti jos hyvä paikka aukeaa ja Milner sekä Emre Can voivat hyvällä omalla tunnolla koittaa vähän kauempaakin. Liverpoolin maalilla Simon Mignolet on parantanut viime kaudesta ja West Hamin maaleissa hän oli vailla mahdollisuuksia. Viime kohtaamisessa hän torjui Rooneyn pilkun joten itseluottamusta pitäisi löytyä ja varsinkin kaukaa tulevat vedot pitäisi pystyä liimaamaan. Vapaapotkuja pitää välttää, sillä Memphis osui vapareista peräti 7 kertaa viime kaudella.

    Ennustan tunteikasta peliä ja eiköhän siellä kortit nouse tiuhaan tahtiin ja saa nähdä selvitäänkö ilman ulosajoja. Kummankaan hyökkäyspeli ei ole vakuuttanut, mutta ei lauantaina maaleitta tulla jäämään, sanon 2-1 tai 1-2. Benteke tekee ainakin yhden.
  17. Like
    Tume got a reaction from Wipu in Kausi 2015-16: 2nd Season Under van Gaal and Beyond   
     
    Niinpä....
     
    Ei se peli todellakaan mitään kaunista ollut alkukaudesta useinkaan SAF:n aikakaudella. Ja oli niitä pisteissä mitattuna samanlaisia alkukausia silloinkin, mutta kukaan ei valittanut kun tiesi, että sieltä on aina noustu. Samaa odotan myös tällä kaudella. Viime kaudella pelillisesti ja tuloksellisesti paras aika ajoittui kevääseen, ja alkukausi oli se, jolloin paremmat sijat hävittiin. Varsinkin kun vastassa ei ollut oikeastaan edes yhtään "kilpailijaa". Nyt Tottenham on voitettu, ja viikonlopun jälkeen myös toivottavasti Liverpool. Muutenkin kuntohuippu on ajoitettava johonkin, ja yleensä se pyritään saamaan kevääseen kun ratkaisupelejä pelataan. Liaan huono alkukausi (kuten viime vuonna) saattaa toki pilata tämän, mutta en nyt näkisi neljän ekan matsin saldoa mitenkään mahdottoman huonona.
     
    Ja olisi hyvä muistaa, että vaikka kyseessä on LVG:n toinen kausi, niin viime kaudesta joukkue on uusiutunut huomattavasti. Jos avauksessa on viisi tai kuusi uutta pelaajaa, niin ei se yhteispeli vaan loksahda kohdalleen hetkessä, vaan se ottaa aikaa. Ja kaiken lisäksi jokainen hankinta Shweinsteigeriä lukuunottamatta on iän puolesta sellainen, että pelivuosia on jäljellä 5-10+ siellä huipputasolla. Mielestäni rahaa on käytetty suhteellisen järkevästi, vaikka sitä on mennyt paljon. Toki, nettokulutus nyt ei näytä niin pahalta, kun ottaa huomioon Unitedin liikevaihdon....
     
    Jos vertaa viime kauteen, niin keskikentällä on menty eteenpäin jopa huikeasti. Carrick loukkaantui maajoukkueen harkoissa, mutta kukaan ei ole täällä sitä kiroamassa? Olisko viime kaudella ollut asiat samalla tavalla? Di Maria oli oikeastaan se ainoa viime kauden "huippuhankinta", ja ekoja matseja lukuunottamatta ei ollut kummoinen. Nyt on hankittu keskikentän lisäksi Memphis ja Martial, jotka ikänsä puolesta voivat kehittyä vaikka mihin. Martialin kohdalla toki iso ?, koska en ole edelleenkään nähnyt miehen pelaavan kertaakaan. Iän puolesta kuitenkin huikeita hankintoja. Valencia ei enää pelaa laitapakkina, vaan tilalla on Darmian, joka on yllättänyt mut ainakin positiivisesti. Ja mikä parasta, nyt jo spekuloidaan DDG:n jatkosopimuksella! Jos espanjalainen saadaan kiinnitettyä, niin luvassa on joko maalivahtiosaston tason varmistus pitkälle tulevaisuuteen, tai riittävät siirtorahat (sekä aika) ensi kesänä korvaajan hankkimiseen.
     
    Positiivisuutta siis ilmaan ennen viikonloppua, arvon kanssafanit!
  18. Like
    Tume got a reaction from Wipu in Kausi 2015-16: 2nd Season Under van Gaal and Beyond   
     
    Niinpä....
     
    Ei se peli todellakaan mitään kaunista ollut alkukaudesta useinkaan SAF:n aikakaudella. Ja oli niitä pisteissä mitattuna samanlaisia alkukausia silloinkin, mutta kukaan ei valittanut kun tiesi, että sieltä on aina noustu. Samaa odotan myös tällä kaudella. Viime kaudella pelillisesti ja tuloksellisesti paras aika ajoittui kevääseen, ja alkukausi oli se, jolloin paremmat sijat hävittiin. Varsinkin kun vastassa ei ollut oikeastaan edes yhtään "kilpailijaa". Nyt Tottenham on voitettu, ja viikonlopun jälkeen myös toivottavasti Liverpool. Muutenkin kuntohuippu on ajoitettava johonkin, ja yleensä se pyritään saamaan kevääseen kun ratkaisupelejä pelataan. Liaan huono alkukausi (kuten viime vuonna) saattaa toki pilata tämän, mutta en nyt näkisi neljän ekan matsin saldoa mitenkään mahdottoman huonona.
     
    Ja olisi hyvä muistaa, että vaikka kyseessä on LVG:n toinen kausi, niin viime kaudesta joukkue on uusiutunut huomattavasti. Jos avauksessa on viisi tai kuusi uutta pelaajaa, niin ei se yhteispeli vaan loksahda kohdalleen hetkessä, vaan se ottaa aikaa. Ja kaiken lisäksi jokainen hankinta Shweinsteigeriä lukuunottamatta on iän puolesta sellainen, että pelivuosia on jäljellä 5-10+ siellä huipputasolla. Mielestäni rahaa on käytetty suhteellisen järkevästi, vaikka sitä on mennyt paljon. Toki, nettokulutus nyt ei näytä niin pahalta, kun ottaa huomioon Unitedin liikevaihdon....
     
    Jos vertaa viime kauteen, niin keskikentällä on menty eteenpäin jopa huikeasti. Carrick loukkaantui maajoukkueen harkoissa, mutta kukaan ei ole täällä sitä kiroamassa? Olisko viime kaudella ollut asiat samalla tavalla? Di Maria oli oikeastaan se ainoa viime kauden "huippuhankinta", ja ekoja matseja lukuunottamatta ei ollut kummoinen. Nyt on hankittu keskikentän lisäksi Memphis ja Martial, jotka ikänsä puolesta voivat kehittyä vaikka mihin. Martialin kohdalla toki iso ?, koska en ole edelleenkään nähnyt miehen pelaavan kertaakaan. Iän puolesta kuitenkin huikeita hankintoja. Valencia ei enää pelaa laitapakkina, vaan tilalla on Darmian, joka on yllättänyt mut ainakin positiivisesti. Ja mikä parasta, nyt jo spekuloidaan DDG:n jatkosopimuksella! Jos espanjalainen saadaan kiinnitettyä, niin luvassa on joko maalivahtiosaston tason varmistus pitkälle tulevaisuuteen, tai riittävät siirtorahat (sekä aika) ensi kesänä korvaajan hankkimiseen.
     
    Positiivisuutta siis ilmaan ennen viikonloppua, arvon kanssafanit!
  19. Like
    Tume got a reaction from Merseyside2 in Siirtohuhut   
     
    Et sä ainakaan mun hermoon osunut. Itse en Pedroa edes juuri arvosta, ja tossa ylläkin olen sen sanonut.
     
    Pedrosta varmasti oltiin kiinnostuneita, onko joku väittänyt ettei olisi? Jos näin, niin ymmärtäisin että olisit "hit a nerve". Mä en ainakaan näe kenenkään sanovan, etteikö United tosiaan olisi ollut Pedron kanssa neuvotteluissa.
     
    Siirron kariutumiseen: Ehkä United ei pitänyt miestä Barcan vaatiman siirtokorvauksen arvoisena, taikka mies itse halusi pelata mieluummin Chelseassa. Simple as that. Chelsen on alun jälkeen tehtävä jotain, mikä voisi johtaa siihen että maksavat sen mitä Barca pyytää -> Barca myy. Sille, että Pedro muuttaa mieluummin Lontooseen kuin Manchesteriin, ei edes Woodward paljoa voine tehdä? Tai haluaa pelata mieluummin sinisissä kuin punaisissa.
     
    Oli mikä oli, ei ainakaan mua harmita kyllä juuri ollenkaan, että meni sivu suun...
  20. Like
    Tume got a reaction from Iqhmael in Siirtohuhut   
    Pedrosta en juurikaan perusta, ja syyt olen jo aiemmin tuonut esiin. Jos kuitenkin tulee, niin toivotaan parasta ja pelätään sitä, mitä Needles tuossa esiin toi...Voihan se toki tuoda erilaisen vaihtoehdon Matalle, sellaisen suoraviivaisemman ja nopeamman, ainakin pariksi vuodeksi.
     
    Jahnnyn linkkiin, Muller olisi se päiväunien kohde, mutta vahvasti epäilen että huhut paikkaansa pitäisivät. Bayernillä ei ole tarvetta myydä, edes tuolla summalla, ja Muller on suurin seuraikoni koko joukkueessa. Ainoastaan Thomasin oma tahto voisi olla syynä, miksi tuota kauppaa edes harkittaisiin.
     
    Muller olisi kuitenkin oikean ikäinen, tasonsa todistanut, suurien pelien mies, joka pystyy pelaamaan sekä laidalla, kympissä että piikissä. Ja Manusta löytyisi myös selkeä rooli Mullerille, joko suoraan kärjestä Rooneyn tippuessa kympiksi taikka toisinpäin, miksei myös oikealta laidalta. Tuttujakin löytyy LVG:n ja Bastianin muodossa jo joukkueesta, ja hinkua Espanjan aurinkoon ei samalla tavalla luulisi olevan. Jos jonkun takia pitäisi se pankki räjäyttää, niin Muller tai Bale olisi ikänsä puolesta se valinta, ja noista kahdesta kyllä arvostan Mullerin vielä korkeammalle. Ei oikeastaan mitään heikkouksia, ja se work rate on jotain käsittämätöntä.
     
    Mites, onko tuo Bild luotettava vai tasoa Daily Fail?
  21. Like
    Tume reacted to Mati in Valioliiga 2014/15   
    Ja täten luovutan Arsenalin nimissä kiertopalkinnon eteenpäin Unitedille:
     

  22. Like
    Tume reacted to 20Legend in David de Gea   
    BREAKING: David De Gea signs a new contract
     
    https://youtu.be/L0VIP3wnRg0
  23. Like
    Tume reacted to 20Legend in Kausi 2014-15: LvG & brand new start   
    ...jatkoa kausiraportille->>
     
    Pelaaja-arvostelut
     
    Ruuvasin noita arvosanoja ottelurapsoista poiketen hieman ylemmäs. Koitin myös tehdä jonkinlaisen karkean jaottelun eri pelipaikkojen välillä, vaikka voisihan esimerkiksi Fellaini olla melkein yhtä hyvin olla hyökkäyksen pelaaja ja Di María puolestaan keskikentällä. Lähtökohtana oli se, mihin pelaajat paperilla asettuvat kenttäryhmityksessä. Mutta p*skanjauhanta sikseen ja asiaan:
     
    Maalivahdit
     
    David De Gea – Jatkoi siitä mihin edelliskaudella jäi. Huikeita torjuntoja ottelusta toiseen, ylisanat ovat aikaa sitten loppuneet tämän miehen kohdalla kesken. Parhaimmillaan DDG pääsee sellaisen jumalmoodiin, ettei häntä yllätä kukaan hyökkääjä tällä pallolla. Refleksitorjuntojen lisäksi hallitsee erinomaisesti myös pelin avaamisen, ja syytä onkin kun miettii kuinka paljon hänelle on kuluvalla kaudella taaksepäin palloa syötelty. 24-vuotias espanjalainen tulee pokkaamaan ilman yllätyksiä myös tämän kauden parhaan United-pelaajan palkinnon itselleen, mikä on tietysti hieman huolestuttavaa muun joukkueen tasoa ajatellen. Huhut ovat vieneet miestä Real Madridiin kauden alkupuolelta saakka. Tällä hetkellä näyttäisi olevan aika 50-50 miten jatkon suhteen käy. Vaihtoehtoja on tasan kaksi, nyt vain on De Geasta itsestään kiinni haluaako hän jatkaa uraansa Unitedissa. 9+
     
    Víctor Valdés – Allekirjoitti seuran kanssa puolitoistavuotisen sopimuksen tammikuussa harjoiteltuaan sitä ennen kuukausia joukkueen mukana. Pelasi edellisen kerran maaliskuussa 2014, ennen kuin pääsi Arsenal-ottelun loppuhetkillä tuleen. Mutulla veikkaisin, että maalivahdilla nouseminen takaisin huipulle ei ole niin vaikeaa ison loukkaantumisen jälkeen, kuin kenttäpelaajalla. On silti aiheellista kysyä, riittääkö taso, jos De Gea lähtee? Ei lisäksi ole niitä suurimpia johtajatyyppejä, joita alakerta tällä hetkellä kipeästi kaipaa. Ei arvosanaa.
     
    Anders Lindegaard – Pelasi Unitedissa edellisen kerran Pre-seasonilla. Virallisten otteluiden osalta edellinen esiintyminen löytyy huhtikuun alusta 2014. Peliaikaa ei ole luvassa, mikäli uusi maalivahti hankitaan, joten juuttimolari saa luultavasti vaihtaa kesällä maisemaa. Ei arvosanaa.
     
    Puolustus
     
    Antonio Valencia – Pelasi niin wingbackinä, keskikentällä kuin laitapakkinakin. RB:n rooli vakiintui loppukaudesta kokonaan ecuadorilaiselle. Pysyy aina kasassa, mutta huipputaso ei ole kovin korkea. Teki omassa päässä liikaa maaliin johtaneita virheitä, toisaalta nosti osakkeitaan muutamilla hienosti hoidetuilla tilanteilla. Ei omaa kaikkia ominaisuuksia joita Unitedin laitapakilta vaaditaan, joten peliaika tulee pienenemään jatkossa. Laituriksi tuskin on enää lainkaan asiaa, mutta alakerrassa menettelee pätevänä varavaihtoehtona. 6½
     
    Rafael – Brassia ei nähty liigakentillä ennen QPR-kotipeliä. Sen jälkeen vastuuta tuli tasaiseen tahtiin lokakuun lopulle saakka. Pieni lihasvaiva pakotti Rafaelin sivuun muutamasta ottelusta. Kuntoon palattuaan hänelle ei enää löytynyt paikkaa 3-5-2–formaatiosta, ja myöhemmin minuutteja kertyi enää todella harvakseltaan. Kaiken päälle tuli vielä loppukaudesta kylkiluuvamma. Syitä vähille peliminuuteille on useita: ensinnäkin jatkuvat loukkaantumiset, jotka ovat varjostaneet koko brassin United-uraa. Toiseksi Rafaeliin ei voi aina luottaa puolustustehtävissä, sillä hän voi helposti ylipelata tilanteita. Lisäksi luulisin, että van Gaal arvostaa Valencian kohdalla kokoa ja fyysisyyttä huomattavan paljon. Rafael nyt ei tunnetusti niitä atleettisimpia pelaajia ole, eikä hänellä usein ole jakoa oman pään keskitystilanteissa. Olen suuresti yllättynyt, jos brassi vielä ensi kaudella Unitedissa nähdään. 6
     
    Chris Smalling – Solid. Pelejä alla liigassa tätä kirjoittaessa 24 kpl. Enemmänkin voisi olla, elleivät loukkaantumiset olisi taas sotkeneet asioita. Jos pitäisi nyt valita kolmikosta Smalling-Jones-Evans se mies, joka pelaa tulevaisuudessa ottelusta toiseen, Smalling olisi melko selkeä valinta itselle. On oppinut van Gaalin alaisuudessa paljon uutta, mm. sen, ettei palloa kannata aina sen saadessaan kannata roiskaista vastustajan kenttäpuoliskolle. Pääpelitilanteissa voisi olla vieläkin dominoivampi, mutta nykytasokin on sillä saralla tyydyttävä. Teki kuluneella kaudella neljä maalia, mikä on saman verran kuin kolmella Liverpool-hyökkääjällä yhteensä. Tahti toivottavasti jatkuu vähintään samana ensi kaudella. Smallingista ei välttämättä ole Rion kaltaiseksi alakerran johtohahmoksi, joten kokeneempaa liideriä kaivataan rinnalle. 7+
     
    Phil Jones – Bull in a China shop. Vuorotteli enimmäkseen Rojon kanssa LCB:n tontilla. Pientä eteenpäinmenoa oli havaittavissa kehityksessä viime kauteen verrattaessa. Sai toki taas osansa loukkaantumisista (kuinka ollakaan), joista muutama oli enemmän tai vähemmän itse aiheutettuja. Kunnossa ollessaan pystyi pelaamaan suhteellisen vakuuttavasti varsinkin kauden loppupuolella. Ei ole niitä maailman älykkäimpiä puolustajia, mutta fyysisiltä ominaisuuksiltaan pärjää melkein kenelle tahansa. Omaa edelleen pienen virhealttiuden, mutta tämä heikkous on United-uran edetessä pienentynyt. 7
     
    Jonny Evans – Sai yllättävän paljon peliaikaa, mikä selittyy loukkaantumisten ohella pitempään käytössä olleella kolmen topparin linjalla. Moyesin vuoden ensimmäisinä kuukausina oli hyvinkin vakuuttava, mutta van Gaalin alaisuudessa homma ei ole toiminut kunnolla oikein missään vaiheessa. Taantumus on ollut suurta, olihan Jonny vielä viisi vuotta sitten varsin lupaava puolustaja. Tällä kaudella sai välillä jopa pelätä milloin Jonny taas avauksessa nähdään. Kuuden pelin banaani Newcastle-ottelun sylkyepisodista synkensi tunnelmia entisestään. Avauksen mieheksi ei ole enää asiaa, ja kun luotettavaksi rotaatiopelaajaksikaan hänestä ei ole, Evans saa etsiä ensi kaudeksi töitä toisesta seurasta. 6
     
    Patrick ”Paddy” McNair – Nuori pohjoisirlantilainen sai tilaisuutensa hieman yllättäen, sillä loukkaantumisten piinatessa Tom Thorpe vaikutti todennäköisemmältä tuuraajalta toppariosastolle. Paddy kiitti valmennusta luottamuksesta, ja pelasi syksyllä itsensä nopeasti viimeistenkin United-fanien tietoisuuteen. Talvella pelasi hetkellisesti myös oikeana laitapakkina. McNairin kehittymisestä huomaa melko hyvin, mitä ominaisuuksia van Gaal toppareiltaan haluaa. Keväämmällä itseluottamusta alkoi olla jo siihen malliin, että palloa tuotiin Chelseaa vastaan Bridgellä ylöspäin kuin Pique konsanaan. Potentiaalia on, joskaan ei mitenkään valtavasti. Palkittiin esityksistään uudella 2 ja ½-vuotisella sopimuksella. 6½
     
    Marcos Rojo – Argentiinalainen vakuutti sen verran vahvasti van Gaalin MM-kisoissa, että Woodyyn piti saada vauhtia. Alkukaudesta tuurasi Luke Shaw’ta vasempana pakkina, mutta koska ei siellä vakuuttanut, siirtyi myöhemmin yksinomaan toppariksi. Rojolla aggressiivisuus ja tilanteiden loppuun asti pelaaminen ovat suurimpia vahvuuksia. Ei ole toppariksi erityisen pitkä, mutta paikkaa puutetta suht hyvällä ponnistusvoimallaan ja pelottomuudella. Välillä voi pelata itsensä ulos tilanteista, mutta noin kokonaisuutena on kehittynyt selvästi ensimmäisistä otteluista lähtien. Näkisin Rojolle tulevaisuuden silti Unitedissa vain rotaatiotopparina. Peliaikaa lienee ensi kaudella luvassa kohtuullisen mukavasti, se on melko varmaa ManUn loukkaantumisongelmat tietäen. 7-
     
    Luke Shaw – Debyyttikausi meni loukkaantumisten vuoksi hieman heikommin kuin odotettiin. Kunto-ongelmien takia kesti pitkään, ennen kuin edes pääsi tositoimiin mukaan. £30M hintalappu kannattaa nähdä ensisijaisesti investointina pitkälle tulevaisuuteen. Peliaikaa pojulle tulee ihan varmasti niin paljon kuin vain pystyy pelejä pelaamaan. Väläytti kunnossa ollessaan maailmanluokan potentiaaliaan mm. kaksi kertaa Chelseaa vastaan. Mahdollisuudet on nousta sinne ihan terävimmälle huipulle asti. 7-
     
    Tyler Blackett – Yksi van Gaalin edustukseen tuomista junnupelaajista. Loukkaantumiskriisin ansiosta myös Blackett sai odotettua enemmän minuutteja. Pelasi niin LCB:nä kuin LB:näkin. Heikon Leicester-pelin ja siinä saadun ulosajon jälkeen vastuuta tuli vähänlaisesti. Fysiikka nuorukaisella on kunnossa, mutta kovin kummoisilla futisaivoilla Tyleria ei ole siunattu. Melkein kaikilla pelin osa-alueilla on valtavasti tekemistä edessä. Ei mielestäni omaa riittävästi potentiaalia päästäkseen joskus vakituiseen avauskokoonpanoon ManUssa. Arvosana voi olla karua kertomaa, mutta mielestäni sille löytyy perusteet. 5½
     
    Keskikenttä
     
    Michael Carrick – Alkukausi meni plörinäksi loukkaantumisten myötä. Palasi tositoimiin lokakuun lopulla, ja siitä lähtien pelasi vakituisesti 3-5-2:ssa joko keskikentän pohjalla tai usein myös kolmantena topparina. Tammikuun lopulla tullut uusi loukkaantuminen piti MC:n taas kuukauden sivussa. Sen jälkeen palasi avauskokoonpanoon Spurs-ottelussa, jossa esiintyi loisteliaasti. Sama tahti jatkui kolmessa seuraavassa ottelussa, mutta eipä mennyt loppukausikaan ilman loukkaantumista. Hitaus ei välttämättä haittaa, mutta lisääntyneet ongelmat pelikunnon kanssa tietävät mielestäni sitä, ettei Carrickin varaan voi ensi kauden Unitedia rakentaa. On kyllä noussut van Gaalin systeemissä ehkä vielä pykälää korkeammalle tasolle kuin mitä aiemmin on nähty. Tietää tasan tarkkaan, milloin ja miten kannattaa seuraava syöttö antaa. Carrickin seuraaminen kentällä on todelliselle futisdiggarille nautinto, sillä hänen peliä katsoessaan täytyy kiinnittää huomioita kaikkiin niihin pieniin juttuihin joita mies tekee jatkuvasti oikein. Puolustamisessa Carrickin merkitys on myös korostunut, kun alempana ei ole ollut Vidicin ja Rion kaltaisia johtajia pitämässä jöötä. Arvosanan kohdalla todettakoon, että nyt jos koskaan laatu korvaa otteluiden määrän. 8
     
    Daley Blind – Rojon tavoin hienot MM-kisat vaikuttivat ostopäätökseen Blindin kohdalla. Otti alkukaudesta roolia keskikentän pohjalla Carrickin ollessa sivussa, sen jälkeen pelipaikka on vaihdellut käytännössä LB:n ja CDM:n välillä. Oli aluksi melko vakuuttava ankkurina, mutta kauden edetessä on ilmennyt, ettei taso taida ihan siihen hommaan riittää. Vaspana pelasi kokonaisuutena paremmat ottelunsa. Blindillä ei ole pelissään suuria vahvuuksia, sen sijaan hän on enemmänkin ’jack of all trades’. Keskitykset ja pelinluku ovat ihan mainiolla tasolla, vaikka pelikäsitystä on etenkin loppukaudesta myös kritisoitu. Joka tapauksessa £14M hintaan Blind oli ehdottoman hyvä ostos, ehkä hintalaatusuhteeltaan jopa viime kesän paras. 7+
     
    Ander Herrera – Esiintyi edukseen jo pre-seasonilla, ja mainiot otteet jatkuivat myös Valioliigakauden alussa. Kenties Leicester-ottelu alkoi painaa van Gaalin mielessä kuitenkin niin paljon, ettei Herreralle tuntunut kauden keskivaiheilla irtoavan millään paikkaa avauksesta 3-5-2:sta. FA-cupissa minuutteja kertyi vähän helpommin, mutta liigan puolella todellista näytönpaikkaa saatiin odotella aina helmikuulle asti. Fanit kyllä vaativat symppis-Anderia avaukseen koko talven ajan. Swansea-ottelusta lähtien Herrera onkin ollut selvää avauksen kamaa. On joukkueen teknisimpiä pelaajia Matan ohella. Kolmiopeli pyörii nätisti Juanin sekä Valencian kanssa, ja hakeutuu hanakasti laukaisupaikoille. Loppukevään Arsenal-kotiottelun esitys oli samalla Herreran kausi pähkinänkuoressa: energistä prässäystä, runsaasti kaksinkamppailuvoittoja, tarkkaa syöttöpeliä ja huolellisesti viimeistelty maali. Maaleja on kertynyt kauden mittaan varsin kiitettävästi, joten hieman ’Keanemaista’ vetoa kannattaa käyttää antaumuksella jatkossakin. Ensi kaudella säilyttänee nykyisen roolinsa, vaikka keskikentälle on odotettavissa uusia kasvoja. 8-
     
    Marouane Fellaini – Toinen niistä kahdesta pelaajasta, jotka ovat kasvaneet massiivisesti LVG:n komennossa. On nurinkurista, ettei viisi vuotta Fellainin kanssa työskennellyt David Moyes tiennyt, miten belgialaista kuuluisi Unitedissa peluuttaa. Van Gaal sen sijaan otti ensimmäisellä kaudellaan kaiken irti afropään ominaisuuksista. Tosin hetki siinä meni myös hollantilaisella miettiessä, mikä olisi se paras pelipaikka kookkaalle Fellainille. Lopulta parhaaksi rooliksi muodostui eräänlainen hyökkäävän keskikentän ja kohdepelaajan hybridi, jollaista ei ole Valioliigassa aiemmin juuri edes nähty. Oli kuluneella kaudella joukkueen tehokkaimpia pelaajia kuudella maalillaan. Lisäksi osumat ovat olleet tärkeitä, kuten maali Cityn verkkoon ja voitto-osuma Palacea vastaan. On kuitenkin epätodennäköistä, että Fellaini parin kauden päästä tai edes ensi kaudella jatkaisi niin suurilla minuuttimäärillä kuin nyt. Mikäli keskikentälle ja puolustukseen saadaan lisää kokoa ja fyysisyyttä, ei Fellainin pääpelilläkään ole enää niin suurta merkitystä. Tällainen pelaaja on silti ihan hyvä olla olemassa penkillä, jos normaali pallonhallintapeli ei tuo tulosta. Vahva kausi on joka tapauksessa nähty tältä fanien keskuudessa runsaasti mielipiteitä jakavalta pelaajalta. 7+
     
    Andreas Pereira – Brasilialaisen keskikenttämiehen liigadebyytti tapahtui maaliskuussa Tottenhamia vastaan, kun hän tuli viimeiseksi vartiksi kentälle. United oli oppinut Pogban tapauksesta sen verran, että lupaavalle Pereiralle tehtiin toukokuun alussa jatkosopimus. Se pitää hänet seurassa vuoden 2018 kesäkuuhun asti. Ensi kaudella toivotaan Pereiran saavan enemmän minuutteja varsinkin cupeissa. Ei arvosanaa.
     
    Jesse Lingard – Pääsi tositoimiin kauden avausottelussa Swanseaa vastaan, tämä oli myös 22-vuotiaan englantilaisen debyytti Unitedissa virallisissa otteluissa. Ikävä kyllä jouduttiin loukkaantumisen takia vaihtamaan kentältä alle puolen tunnin pelin jälkeen. Helmikuun alusta Lingard oli lainalla Derbyssa. Joukkue jäi nousukarsintojen ulkopuolelle. Ei arvosanaa.
     
     
    Hyökkäys
     
    Adnan Januzaj – Paluu maanpinnalle vahvan läpimurtokauden jälkeen. Sai peliminuutteja sieltä täältä, mutta pääsääntöisesti aika kului penkillä. LVG halusi kenties myös tarkoituksellisesti suojata nuorukaista peluuttamalla tätä maltillisesti. Hyviä suorituksia nähtiin lähinnä kotikentällä selvästi heikompia porukoita vastaan. Talenttia on, mutta henkinen kantti aiheuttaa ison kysymysmerkin allekirjoittaneelle. Riittääkö tahtoa nousta huippuyksilöksi? On lisäksi fyysisesti yhä melkko hentoinen kaksinkamppailuissa. Uusien vahvistusten myötä kilpailu kovenee entisestään, joten lainadiili jossakin vaiheessa vaikuttaa selviöltä. 6
     
    Ángel Di María – Että sellainen kausi. Hankala tätä pelaajaa on lähteä edes arvioimaan. Syöttömäärä on sarjan toiseksi paras Fabregasin jälkeen, mutta peliesitykset olivat lähes koko talven sekä kauden jälkipuoliskon ajan keskinkertaisen ja umpisurkean välimaastossa. Pelkät tehot eivät riitä, jos pelaaja ei istu joukkueen muottiin oikein mitenkään. Loppusyksystä tullut loukkaantuminen tuli huonoon saumaan, joskin esitykset alkoivat ailahtelemaan jo ennen sitä. Ihan kuin ongelmia ei ollut pelikentällä tarpeeksi, niin vaikeuksia oli myös sopeutumisessa brittikulttuuriin ja kävivätpä murtovarkaatkin Ángelin kotona vierailemassa. LVG haki ja haki sitä optimaalista pelipaikkaa argentiinalaiselle, mutta tuloksetta. Oliko alun perinkään aivan loppuun saakka mietitty, että sopiiko ADM osaksi muuta joukkuetta? Vahvuudet ovat nopeudessa ja pallon tuomisessa keskikentältä käsin ylemmäs, laiturina meno oli todella turhauttavaa katsottavaa lähes poikkeuksetta. Melkein väittäisin, ettei Di Maríaa enää syksyllä punanuttujen riveissä nähdä. Katsellaan.. 7-
     
    Juan Mata – Mata ei ollut alkukaudesta itsestään selvä valinta avaukseen. Rooneyn peluuttaminen kymppipaikalla sekä kahden tähtihyökkääjän änkeminen samaan avausyksitoistikkoon tiesi Matalle muutamaan otteeseen penkkikomennuksia. Keväällä onnistui silti vakiinnuttamaan paikkansa yllättäen oikealta laidalta. Verrattuna David Moyesin aikoihin rooli oli täysin erilainen. Pelaajalla oli vapaudet ajelehtia keskemmälle peliä rakentamaan, ja tämä toimi pääsääntöisesti hyvin. Liverpoolia vastaan Anfieldilla Mata oli aivan huikea, tuo ehkä paras esitys keneltäkään United-pelaajalta viime kaudelta. Ja se maali volleystä… aijai. Kuten aiemmin olen todennut, Mata tarvitsee ympärilleen samantyylisiä pallon syöttelyn hallitsevia pelaajia. Mata on melko hidas, eivätkä vahvuudet ole todellakaan 1vs1-tilanteissa. Oikea laita kaipaa vahvistusta nopeamman pelaajan muodossa, mutta eipä se pahitteeksi olisi jos sympaattinen espanjalainen tarjoaa hieman erilaisen vaihtoehdon myös jatkossa. Muille pelipaikoille mies ei taida järkevästi 4-3-3:ssa istua. 7½
     
    Ashley Young – Valtava tasonnosto, mainiossa vireessä pre-seasonilta saakka. Unitedin kauden 2014-15 suurimpia yksittäisiä onnistujia, väittäisin miestä jopa kokonaisuutena kauden parhaaksi kenttäpelaajaksi. Piti Di Marían nokkimisjärjestyksessä takanaan. Vääntää nykyään todella kovalla asenteella, filmailutkin vähentyneet minimiin. Young osoittautui nyt vieläpä yllättävän monikäyttöiseksi pelaajaksi, sillä hän pärjäsi kohtuullisesti niin laiturina, LWB:nä kuin LB:näkin. Driblaukset ja keskitysten laatu paranivat huomattavasti aiempaan nähden, tosin ihan kaikki kesot eivät vieläkään olleet parasta A-luokkaa. Onnistumisia nähtiin myös isoissa otteluissa: jälkimmäisessä City-ottelussa oli kentän ehkä paras pelaaja. Keväällä löysi yhteisen sävelen Blindin ja Fellainin kanssa vasemmalla. Tehoja ei hienosta kaudesta huolimatta edelleenkään tule riittävästi Man Unitedin avauskokoonpanossa vakituisesti olevalta pelaajalta. Ensi kaudella toimii Depayn kirittäjänä. 8
     
    Wayne Rooney – Henkilökohtainen huoli siitä, että Wäinö saattaisi ajautua törmäyskurssille vahvan hollantilaisegon kanssa, osoittautui kauden edetessä täysin turhaksi. Rooneyn ehkäpä tärkein merkitys ei välttämättä ollutkaan itse pelillisissä asioissa, vaan United-perinnön jatkamisessa uudelle joukkueelle. Rooney on auttanut uusia pelaajia sopeutumisessa ja puolustanut mm. Di Maríaa heikkojen esitysten jälkeen. Pelillisesti kausi ei mennyt Rooneylta nappiin, se myönnettäköön. LVG:llä oli paha päähänpinttymä peluuttaa häntä alituisesti keskikentällä, jossa Wäinö ei ole ikinä ollut parhaimmillaan. Keskikentällä Rooney antaa yleensä 9 kertaa kymmenestä pitkän diagonaalipallon laitaan (yleensä Valencialle), näin kärjistettynä. Loppukaudesta tilanne sentään korjautui, ja Rooney pääsi operoimaan mielipaikallaan strikerina. Sekään ei silti ollut ihan helppoa, sillä uudessa systeemissä yksikään Unitedin kärkipelaaja ei ole päässyt loistamaan. Johtuuko se tosiaan sitten systeemistä vai pelaajista itsestään, ehkä vähän molempia. Unitedilla on edelleen jonkinasteinen ongelma siinä, että kun Rooney kerran on joukkueessa, hänen pitää myös pelata kaikki ottelut. Mielestäni tämänhetkisessä tilanteessa isokokoisempi hyökkääjä á la Lewandowski olisi ManUlle parempi vaihtoehto. No, parin kauden päästä täytynee katsella tilannetta uudestaan. Johtajana Rooney ei ehkä myöskään ole ManUlle paras mahdollinen, sillä varsinkin tappiotilanteessa hän usein joko yrittää tehdä liikaa asioita itse tai purnaa tuomarille. 7½
     
    Robin van Persie – Falcaon kanssa tähtipelaaja, jonka ruuti alkaa olemaan kovin märkää. Paras terävyys on Persiellä ollut tiessään viimeisestä mestaruuskaudesta saakka. Pystyy toki edelleen hienoihin viimeistelyihin, jos tarjoilu pelaa. Silti on hyvä muistaa, että hollantilainen teki ensimmäisellä United-kaudellaan maaleja mitä vaikeimmista paikoista. Tätä näkee enää todella harvoin. Syyspuolella oli käytännössä vakituinen avauksen mies, mutta loukkaantumiset sotkivat kevätkautta. Helmikuussa tullut loukkaantuminen oli jopa siunaus Unitedille, sillä se mahdollisti Rooneyn siirtämisen kärkeen ja keskikentän tasapainottamisen. Siirtohuhuissa miestä on viety mm. Turkin suunnalle. Jatko Unitedissa riippuu paljolti siitä, hankitaanko Rooneylle tuuraaja kesällä jostain muualta. Kyllähän RVP sen yhden kauden tuossa vielä menisi, vaikka moni voi tietysti olla eri mieltä hänen tarpeellisuudestaan, etenkin noilla palkoilla. 6½
     
    Radamel Falcao – Jälkikäteen voidaan todeta, ettei van Gaal ollut Welbeckin ulostaessaan väärässä, muttei myöskään oikeassa. Falcao oli villi kortti, joka ehkä kannatti kaikesta huolimatta käyttää. Riskit olivat Unitedille melko pienet, vaikka rahaa silti tietysti paloi 6 miljoonan lainamaksuun ja massiiviseen viikkopalkkaan runsaasti. Syksyllä oli tietysti jännittävää nähdä tämän kolumbialaistähden astelevan ensimmäistä kertaa vaihdosta OT:n nurmelle, mutta todellisuus tuli ilmi aika pian: Falcao oli vain varjo entisestä maailmanluokan kärkipelaajasta. Radamel voi jossakin toisessa seurassa nousta lähelle vanhaa tasoaan, ManUssa se paikka ei vain ole. Unitedin pelitapa ja Valioliigan fyysisyys tuskin kovin paljoa helpottivat Falcaon pelaamista. Muutamaan otteeseen mies kyllä väläytteli osaamistaan. 5½
     
    James Wilson – Aloitti vain yhden ottelun avauksesta, se oli kotiottelu Poolia vastaan Old Traffordilla. QPR-pelissä syntyneen hienon viimeistelyn lisäksi osumia ei ole Jamesilta nähty. Asenne on kuitenkin ollut enemmän kuin kohdillaan. Nuorukainen on ollut parhaimmillaan väsyneitä vastustajan pakkeja vastaan, jolloin räjähtävä lähtönopeus pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Omaa myös vahvan vasemman jalan laukauksen. Käsittääkseni Wilsonin sopimus ulottuu vuoteen 2017 asti. Lainakomennus ei tulisi yllätyksenä tulevalla kaudella. Unitedin jatkaessa yhden kärjen taktiikalla James lienee nokkimisjärjestyksessä viimeisenä. 6+
     
    Ylempänä arvosteltujen pelaajien ohella edustusjoukkueen listalta löytyvät seuraavat pelaajat:
     
    Saidy Janko, Tom Thorpe, Ben Amos, Reece James, William Keane, Sam Johnstone, Javier Hernández, Nick Powell, Tom Cleverley, Nani, Ángelo Henríquez.
     
    Thorpea ja Powellia lukuun ottamatta kaikki nämä pelaajat olivat loppukaudesta lainakomennuksilla, osa on jo palannutkin takaisin Carringtoniin. Nick Powellin laina Leicesterin kanssa katkaistiin tammikuussa, koska pelaaja ei ollut tarpeeksi sitoutunut treeneissä. Jälkijoukkoa Chicharitosta lähtien tuskin enää Old Traffordin nurmella nähdään. Myös Ben Amosin uran jatkon kohdalle voidaan vetää kysymysmerkki.
     

     
    Tämä espanjalaiskaksikko nousi loppukaudesta isoon rooliin ManUn hyökkäyspelissä. "Espanjan Cleverley" eli Ander Herrera on osoittautunut erinomaiseksi hankinnaksi.
     
     

     
    Ashley Youngia oltiin joukolla heivaamassa pois vielä vuosi sitten, mutta mitenkäs sitten kävikään. Kausi oli hänen standardeillaan täysosuma.
     
     

     
    Tästä asiasta ei ole kuitenkaan mitään epäselvyyttä: De Gea oli Man Unitedin kauden pelaaja jo toista vuotta peräkkäin. By a country mile.
     
     
    Unitedin pelillinen kehitys ja manageri Louis van Gaalin arviointi kaudesta 2014/15
     
    Tulosten ohella täytyy tarkastella tietysti pelillistä progressiota. Alkukauden loukkaantumisongelmien ja uusien pelaajien sisäänajon takia van Gaal saa pienen synninpäästön, koska peliä oli käytännössä mahdotonta kehittää systemaattisella tavalla. Kokoonpano eli ottelusta ja kuukaudesta toiseen. Esim. eri ryhmityksiä alakerran topparinelikon/kolmikon osalta nähtiin kauden aikana reilusti yli kymmenen. Kauden ensimmäisen puoliskon aikana nähtiin vain hetkittäin sellaista jalkapalloa, jonka takia toivoo Unitedin pelejä näkevänsä. LVG piti tulosten saamisen etusijalla ja miehen kokemus kovista paikoista piti Unitedin koko ajan pinnan yläpuolella (vrt. Moyes, joka ei enää kurssia pystynyt muuttamaan vaikeuksien kasaannuttua päälle). Kuuden pelin voittoputki oli olosuhteisiin nähden erinomainen suoritus.
     
    Lisäksi hollantilainen jaksoi melko päättäväisesti pitää kiinni pidemmän aikaa eri systeemeistään, vaikkei tämä faneja aina miellyttänytkään (kop, kop). Taas voidaan verrata menoa Moyesin aikakauteen, jolloin skotti vaihtoi pelitapaa kuin sukkiaan, keskitysrallista saatettiin siirtyä heti seuraavassa pelissä pikkunättiin joga bonitoon jne. Silloin puhuttiin viikoittain punaisen langan uupumisesta, sekä kentällä että sen ulkopuolella. Median edessä homma ei muuten lähtenyt käsistä van Gaalilla missään vaiheessa, ei edes Sam Allardycen kuittien jälkeen Kaikissa mahdollisissa liemissä keitetyltä kehäketulta näin tietysti sopii odottaakin. Useampi ottelu putkeen pelattiin pelillisesti hyvin LVG:n alaisuudessa vasta maalis-huhtikuun välisellä ajanjaksolla. Tällöin palapelin osaset loksahtivat kohdalleen, ja kuten usein futiksessa käy – sattumalla oli suuri merkitys. Ne neljä ottelua Spursia, Poolia, Villaa ja Cityä vastaan olivat parasta jalkapalloa mitä United on esittänyt sitten kauden 2011-12 alun, piste. Eikä viimeinen kotiottelu Arsua vastaan sekään hassummalta näyttänyt. Pelien sisällä LVG voisi reagoida välillä paremminkin. Usein vaihdot tuntuivat aika kummallisilta tilanteisiin nähden, eivätkä välttämättä auttaneet juuri yhtään joukkueen ollessa tappiolla.
     
    Junnujen nostamisesta edustukseen tulee iso plussa. McNair, Pereira, Wilson ja Blackett ovat jo ykkösjoukkueseen nousseet, ja lisää on todennäköisesti tulossa.
     
    Mitä uutta van Gaal on sitten tuonut Manchester Unitedin pelaamiseen? Pallonhallinta tulee tietysti monien mieleen ensimmäisenä. Perinteisen laitapelin rinnalle ovat tulleet hitaat hyökkäykset sekä laajemmat syöttökombinaatiot. Joukkueen pitää muodostaa syöttövaiheessa kolmioita, jolloin saadaan huomattavasti eri syöttösuuntia lisää. Aiempi suoraviivaisuus hyökkäämisessä on vähentynyt merkittävästi, muttei tietenkään poistunut kokonaan. Nyt vain pyritään selvästi enemmän palloa pitämällä kontrolloimaan pelin tapahtumia. Nopeat vastahyökkäykset ja ajoittaiset pitkät pallot kuuluvat kaikkien modernien pallonhallintajoukkueiden arsenaaliin, näin on asian laita myös Unitedissa.
     
    Pallonhallinnassa on myös se selkeä etu siinä, että melko keskinkertainen alakerta pysyy paremmin kasassa, kun linjojen väliset etäisyydet ovat pienet. Keskikentältä ei ole kävelty enää yhtä helposti kuten parilla aiemmalla kaudella. LVG:n visiona on todennäköisesti kehittää joukkuetta Barcan ja Bayernin kaltaiseksi saumattomasti toimivaksi koneeksi, tällä hetkellä United on pelillisesti jonkinlainen kevytversio näistä kahdesta seurasta. Haasteita on yhä runsaasti niin yksilötasolla, murtautumistilanteissa kuin pelin rytmittämisessäkin, mutta suunta on oikea. Pallonhallinnan ohella prässipelissä on tapahtunut ISO muutos aiempaan nähden. Enää prässääminen ei jää vain yksittäisten kärkimiesten harteille, vaan koko joukkue osallistuu prässäämiseen. Tämä on elementti, jota olen toivonut Unitedin peliin jo ties kuinka kauan. Oikeanlainen prässääminen ei ole mitenkään itsestäänselvyys, joten on ollut hienoa nähdä, että treenikentällä tehnyt asiat ovat kantaneet hedelmää.
     
    Useat pelaajat ovat van Gaalista todenneet, että he joutuvat ajattelemaan kentällä huomattavasti enemmän kuin aiemmalla urallaan. Van Gaal panostaa paljon pieniin yksityiskohtiin, joilla pelin eri osa-alueita voidaan jatkuvasti parantaa. Hän arvostaa pelaajia, jotka noudattavat annettuja ohjeita täsmällisesti ja toimivat ensisijaisesti systeemin mukaan. Tämän takia Di María on ajautunut Unitedissa koirankoppiin.  LVG ei koskaan ole urallaan kumarrellut isojen nimien edessä. Jos nämä eivät pelaa toivotulla tavalla, pelaaja löytää nopeasti itsensä siirtolistalta. Persoonana LVG on tietysti lähes vailla vertaansa. Presserit ovat välillä olleet todella viihdyttäviä, ero on jälleen ollut huima viime kauden kuiviin lehdistötilaisuuksiin. Oman pikantin mausteensa van Gaalin vastailuille antaa miehen omintakeinen aksentti. Tämmöiset spontaanit jutut lämmittävät myös kummasti mieltä:
     
    http://www.espnfc.com/blog/the-toe-poke/65/post/2455838/louis-van-gaal-chants-about-himself
    LOUIS VAN GAAL'S RED AND WHITE ARMY
     
    Pelaajien keskuudessa LVG lienee aika lähellä sellaista isähahmoa, joka SAFista monille aikanaan muodostui. Hiustenkuivaaja ei tietenkään pauhaa ihan samaan malliin...
     
    Jos jonkinlainen kokonaisarvosana pitää van Gaalille kuluneesta kaudesta antaa, tuomioni on 7+. On sitten myös reilusti parantamisen varaa tuleville kausille. Pyttyjähän tässä loppupeleissä jahdataan, ei neljättä sijaa ja UCL-paikkoja.
  24. Like
    Tume reacted to 20Legend in Kausi 2014-15: LvG & brand new start   
    Tässäpä tämä luvattu raportti sitten olisi.
     
    Taustaa kaudelle 2014-15
     
    Louis van Gaalin tulo manageriksi
     
    Lähdettäessä ruotimaan värikästä kautta, täytyy ensin palata ajassa taaksepäin yli vuoden verran. David Moyesin katastrofikauden jälkeen United oli sekasortoisessa tilassa. Joukkue oli jäänyt kokonaan ulos europeleistä häpeällisen 7. sijan myötä, useampi senioripelaaja oli lähtökuopissa ja seura noin ylipäätään todella eksyksissä. Itse asiassa kapteeni Nemanja Vidic ilmoitti lähtöaikeistaan jo kuukausia aiemmin ennen kauden päättymistä, mikä kertoo paljon silloisesta tilanteesta. ’Chosen One’ (muistattehan surullisenkuuluisan lakanan?) erotettiin Unitedin johtokunnan toimesta 22.4.2014. Tämän jälkeen tapetille nostettiin mm. tällä foorumilla esille nimiä kuten Jürgen Klopp ja Diego Simeone, mutta seuraava yrittäjä tuli ainakin allekirjoittaneelle hieman puskista. Louis van Gaal oli muistaakseni jo Sir Alexin aikoina ilmoittanut halukkuudestaan toimia joskus tulevaisuudessa United-käskyttäjänä, ja legendan jäätyä eläkkeelle hän luultavasti aavisti tilaisuutensa olevan kulman takana. Glazerien omistajaperhettä ja CEO Ed Woodwardia varmasti miellytti kokenut, todella kovan CV:n omaava manageri, jolta voisi odottaa tuloksia heti ensimmäisellä kaudella. Louis van Gaalia pidettiin oikeana miehenä nostamaan nukkuva jättiläinen takaisin huipulle.
     
    Moyesin lähtöpassien jälkeen kaikki kävi todella nopeasti, ja van Gaal nimitettiin Manchester Unitedin manageriksi 19.5.2014 kolmivuotisella sopimuksella. Woodward oli sanojensa mukaan hyvin vaikuttunut ensikohtaamisesta lähtien. Kauden 2013/14 neljä viimeistä peliä caretakerina vetänyt Ryan Giggs nimettiin apulaismanageriksi, Albert Stuivenberg apuvalmentajaksi ja Frans Hoek maalivahtivalmentajaksi. Lisäksi van Gaal otti mukaan Marcel Boutin ’opponent scoutiksi’, Jos van Dijkin treenisuunnittelijaksi ja Max Reckersin pelianalysoijaksi. Melkein kaikki näistä olivat ennestään van Gaalille tuttuja luottomiehiä aikaisemmalta uralta. Jos verrataan tätä alansa huippuosaajista koostuvaa tiimiä Moyesin valmennusporukkaan – johon kuuluivat mm. Phil Neville ja Jimmy Lumsden – niin onhan ero sanalla sanoen järkyttävä.
     

     
    Nykyisen valmennustiimin tärkeimmät jäsenet pre-seasonilla Pasadenassa kuvattuna vasemmalta oikealle: Ryan Giggs, Louis van Gaal, Albert Stuivenberg ja Frans Hoek.
     
    Pre-season: hollantilainen vallankumous
     
    Unitedin Pre-seasonin ensimmäinen peli ja samalla van Gaalin ensimmäinen ottelu tuoreena United-luotsina pelattiin Pasadenassa 24.7. LA Galaxya vastaan. Van Gaalin valmentama Hollanti päätti MM-kisat vasta 12.7. pronssiotteluvoittoon Brasiliasta, mikä hankaloitti uuteen joukkueeseen tutustumista. Toki LVG oli tehnyt etukäteiskartoitusta joukkueen nykytilanteesta jo ennen USA:n kiertueelle saapumistaan. Itseltä menivät pre-seasonin pelit hieman ohitse ennen kaikkea hankalien otteluaikojen vuoksi, mutta kanssafoorumistien raporttien mukaan ManUn peli-ilme oli todella pirteä. Van Gaal otti välittömästi käyttöön myös MM-kisojen Hollannilla olleen 3-5-2–formaation, joka toimi yllättävän hyvin. Pelissä oli runsaasti näyttämisen halua ja maukkaita syöttökombinaatioita nähtiin runsaasti. Voitot otettiin sellaisista joukkueista kuin AS Roma, Inter, Liverpool ja kenties paras suoritus oli Real Madridin voittaminen lukemin 3-1. Kiertueella saatiin pikaisesti testattua myös kaikkien pelaajien taso. Ashley Young oli kuin uudestisyntynyt van Gaalin alaisuudessa, mutta esim. Nanin oli syytä etsiä ensi kaudeksi peliaikaa muualta. Pitkäksi venyneen USA:n kiertueen jälkeen pelattiin vielä yksi ottelu ennen kauden aloitusta Old Traffordilla. Se päättyi Unitedin 2-1-voittoon Valenciasta Fletcherin ja Fellainin maaleilla.
     
    Pelaajaliikenne sisään ja ulos
     
    Painajaismaisen kauden jälkeen seurajohto oli valmis laittamaan rahaa tiskiin tosissaan. Puhuttiin 200 miljoonan punnan warchestistä. United varmisti Ander Herreran ja Luke Shaw’n palvelukset aikaisessa vaiheessa kesäkuun puolella. Heti kävi selväksi, ettei Champions Leagueen paluuta tavoitteleva ManU saisi laatua halvalla; Herreran hintalappu oli £29M, ja Shaw kustansi yhden miljoonan enemmän. Sen jälkeen oli pidemmän aikaa kestänyt hiljainen vaihe, joskin media pyöritteli nimiä sinne sun tänne jatkuvalla tahdilla. Kesän varsinaiseksi siirtosaagaksi muodostui Arturo Vidal, jonka tuloa OT:lle rummutettiin siirtoikkunan päättymiseen asti. Tiedä sitten kuinka lähellä Arturon tapauksessa loppujen lopuksi oltiin, vai oliko melkein kaikki vain fanien ja median luomaa hypeä.
     
    Seuraavia hankintoja saatiin odottaa elokuun loppupuolelle asti. 19.8. MM-kisoissa vakuuttanut Marcos Rojo liittyi Sportingista 16 miljoonalla. Lisää oli tulossa: Ángel Di María naarattiin Madridista 26.8. päräyttävään 59,7 miljoonan punnan hintaan, joka oli samalla Brittein saarten siirtoennätys. Siirtoikkunan loppumetreillä väläyteltiin mm. Nigel de Jongia keskikentän pohjalle, mutta Deadline Dayn koittaessa LVG päätyi tutumpaan Daley Blindiin, joka lähti Ajaxista £14M hintalapulla. Sitten pitikin oikein nipistää itseään, kun näki Radamel Falcaon liittyvän ManUn riveihin. LVG:n mukaan maailmanluokan hyökkääjän saaminen lainalla oli vain sellainen tilaisuus, josta oli mahdoton kieltäytyä. Samalla aukesi mahdollisuus oman kasvatin Danny Welbeckin ulostamiseen. Tämä oli sellainen peliliike, joita vuosien mittaan on van Gaalilta totuttu useasti näkemään – ehkä tosin tässä tapauksessa mentiin liian pitkälle, kun Welbeckin uutena osoitteena oli kaiken lisäksi yksi pahimmista kilpailijoista, eli Arsenal. Vitutus oli hetken aikaa todella korkealla, mutta toisaalta ymmärsin miksi näin haluttiin tehdä. Falcao oli maailmanluokan strikeri ennen loukkaantumistaan, eikä Welbzille olisi minuutteja suuremmin siunaantunut. Uskoisin silti, että Welbeck olisi energisenä pelaajana ollut käyttökelpoinen pelaaja myös van Gaalin joukkueessa, vaikkeivat tehot päätä huimaa.
     
    Pelaajia lähti toiseenkin suuntaan poikkeuksellisen kovalla tahdilla. Kokenut kaarti eli Vidíc, Rio ja Evra olivat lähtijöistä merkittävimmät. Kaksi ensinmainittua vaihtoivat osoitetta ilmaiseksi, Vidan suunnatessa Inter Milaniin ja Rion päätyessä Lontooseen QPR:n riveihin. Patrice Evra siirtyi vaatimattomalla £1,2M summalla Juventukseen. Kagawan siirtosummaa ei paljastettu, mutta se oli todennäköisesti vain murto-osan siitä 17 miljoonasta punnasta jolla japanilainen kaksi vuotta aikaisemmin Dortmundista siirtyi. Bebé palasi kotimaahansa Benficaan 2,4 miljoonan punnan kaupassa. Javier Hernández, Tom Cleverley ja Nani lähtivät elo-syyskuun vaihteessa lainalle; Chicharito Realiin, Tom Aston Villaan ja Nani Sportingiin. Cleverley oli lähellä tosin aluksi ihan pysyvää siirtoa, mutta tämä kaatui miehen palkkavaatimuksiin. Transfer Deadline Dayn jälkeen laina saatiin kuin saatiinkin runnottua läpi.
     
    Kertaus kaudesta 2014-15
     
    Alkukauden vaikeudet, loukkaantumissuma ja uusien pelaajien esiinmarssi
     
    Kovin ruusuisesti ei van Gaalin Unitedin taival Valioliigassa alkanut. Ensimmäisessä ottelussa tuli takkiin lukemin 1-2 Swanseaa vastaan Old Traffordilla. Wayne Rooney iski ottelussa ManUn ainokaisen. Sekavahko yleistilanne, useimpien siirtojen jääminen viime tinkaan ja erinäiset loukkaantumiset tarkoittivat sitä, ettei avausotteluun päästy likimainkaan optimaalisella kokoonpanolla. Vai mitä sanotte tuon ottelun avausyksitoistikosta:
     
    Manchester Unitedin avauskokoonpano 16.8.2014 vs Swansea:
     
    ----Rooney ©---------Hernández---
    Mata
    Young--------Herrera     Fletcher-------Lingard
    -------------Blackett--------Jones-------Smalling-------------
    DDG
     

     
    Yksi jos toinenkin United-fani sai hieraista silmiään, kun moni tuttu suosikkipelaaja oli vaihtanut maisemaa ja tilalle saapui joukko tuoreita kasvoja.
     
    Seuraavassa pelissä matkattiin Sunderlandin vieraaksi. Juan Matan johtomaalin aiheuttama riemu oli lyhytaikaista, sillä Jack Rodwell toi Sunderlandin nopeasti tasoihin. Kaksi päivää myöhemmin vuorossa oli se ottelu, jonka jokainen United-fani haluaisi unohtaa. MK Donsin kotiluolassa tuli lunta tupaan oikein toden teolla. Peli päättyi 4-0, ja tummia pilviä alkoi jo hieman kerääntyä van Gaalin ylle. Tuossa pelissä nähtiin karmean huonot henkilökohtaiset suoritukset mm. Jonny Evansilta ja Javier Hernándezilta. Huomioitavaa on myös se, ettei tuon ottelun avauskokoonpanon pelaajista ole sen koommin nähty yhtäkään jamppaa edustusjoukkueen avauksessa De Geaa ja Evansia lukuun ottamatta. Chichariton, Welbeckin, Kagawan ja Andersonin, ja miksei myös Powellin ja Keanen, päivät olivat sitä myöten luetut Unitedissa. Elokuussa käytiin vielä sarjanousija Burnleyn vieraana, eikä sieltäkään tuomisina ollut kuin maaliton tasuri kovasta hallinnasta huolimatta. Di María teki kyseisessä ottelussa ensiesiintymisensä United-paidassa.
     
    Kun koko alkukauden käytössä ollut 3-5-2 ei alkanut toimimaan pre-seasonin malliin, jotain muutoksia oli tehtävä. Van Gaal päätti kokeilla tällä kertaa timanttisysteemiä, jossa Blind pelasi ankkurina ja Di María vasempana keskikenttämiehenä. Uusien pelaajien mukaantulon ja loukkaantumisten vähenemisen myötä van Gaal sai käyttöön merkittävästi parantuneen rosterin seuraavaan kotipeliin QPR:ää vastaan. ManUn aloituskokoonpano näytti tuolloin tältä:
     
    ManUn avaus 14.9.2014 vs QPR:
     
    -------Rooney ©----van Persie-------
    --Mata---
    Di María----------------Herrera
    Blind
    -------------Rojo--------Blackett-------Evans-------Valencia-----------
    DDG
     
    Di María oli ilmiliekeissä tässä ottelussa. Hän teki ManUn avausmaalin vapaapotkusta, alusti toisen osuman, ja oli muutenkin joka kerta uhka saadessaan pallon haltuunsa. Falcao päästettiin tunnin jälkeen ensimmäistä kertaa irti OT:n odotettua megatähden ensiesiintymistä kuin kuuta nousevaa. Kolumbialainen oli heti lähellä viimeistelyä, muttei sillä kertaa onnistunut.
     
    Murskaavan 4-0–kotivoiton jälkeen voisi helposti jälkikäteen sanoa, että LVG aliarvioi Valioliigan tason lähtemällä seuraavaan vierasotteluun samalla erittäin hyökkäysvoittoisella systeemillä. QPR oli sarjan heikoin joukkue, eikä tuosta ottelusta ei olisi saanut tehdä liian suuria johtopäätelmiä. Vierasottelu Leicesteriä vastaan voidaan monella tapaa nähdä eräänlaisena vedenjakajana kaudelle 2014-15. Itse ottelu oli vielä tunnin jälkeen menossa selvästi ManUlle vierailijan johtaessa peliä 3-1. Di María teki ottelussa muuten yhden Unitedin kauden upeimmista maaleista:
     
    https://www.youtube.com/watch?v=MIu3kqWeRJQ
     
    Sitten Rafael päätti viheltämättömän rikkeen taklata holtittomasti vastustajan pelaajaa, seurauksena rankkari ja lumipalloefekti oli valmis. Unitedin heikko puolustus yllätettiin ns. housut kintuissa, eikä asioita auttanut se, ettei keskikentällä hitaanpuoleisen Daley Blindin tukena ollut ketään suojaamassa alakertaa. Ottelu päättyi käsittämättömästi 5-3, ja surkeuden täydensi Tyler Blackettin saama ulosajo. Van Gaal valitti pelin jälkeen ensimmäistä kertaa tasapainon puutetta joukkueessaan. Vaikka rahaa oli käytetty kesällä enemmän kuin koskaan, manchesterilaisten puolustuksesta ja keskikentältä puuttui yhä sekä määrää että laatua. Seuraavat kaksi ottelua menivät voittoisasti: kotona kaatuivat West Ham ja Everton, kumpikin maalein 2-1. Van Gaal päätti kaikesta huolimatta jatkaa timantilla, joskin pieniä muutoksia nähtiin. Esim. Antonio Valencia pelasi jälkimmäisessä ottelussa keskikentän toisena miehenä. Luke Shaw teki United-debyyttinsä West Ham–ottelussa. Nämä ottelut olivat todella hermoja raastavia niin faneille kuin valmennukselle. Viimeistään Evertonia vastaan United-molari David De Gea osoitti häikäisevillä torjunnoillaan kehittyneensä maailmanluokan veräjänvartijaksi. Leighton Baines missasi ensimmäisen rankkarin Valioliiga-urallaan DDG:n torjunnan myötä.
     
    Seuraavaksi päädyttiin WBA:n kanssa pistejakoon ottelussa, jossa United osoitti hyvää venymiskykyä noustuaan kaksi kertaa tasoihin. Sitten olivat vuorossa ensimmäiset muiden isojen kohtaamiset: Chelsea kotona ja City vieraissa. Kummassakin nähtiin hyvin tasaista vääntöä. Chelsea meni OT:lla ensin 0-1–johtoon, mutta Robin van Persie onnistui tasoittamaan vanhalla kunnon Fergie-timella lukemat 1-1:een. Mitään muuta osumaa en tuulettanut menneellä kaudella niin kovaa kuin tuota RVP:n tykitystä! Se oli ISO maali, joka antoi uskoa tulevaisuuteen. Kauden ensimmäisessä derbyssä City ei todellakaan vakuuttanut Smallingin ulosajon jälkeen, vaikka Agüero onnistui sen voittomaalin iskemään. ManU olisi hyvin voinut pisteen tästä kohtaamisesta ottaa. ManUn puolustuslinja Smallingin ulosajon jälkeen oli muuten muotoa Shaw-McNair-Carrick-Valencia. Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, miten vaikeassa tilanteessa oltiin taas loukkaantumisten suhteen. Tappio tiesi sitä, että Man Unitedin kauden aloitus oli heikoin sitten vuoden 1986, jolloin ruorissa oli Ron Atkinson. Tähän saakka oli kerätty LVG:n alaisuudessa 10 pelistä vain 13 pistettä.
     
    Talvikuukaudet: tulosjalkapalloa LVG:n tapaan
     
    Marraskuun alusta alkoikin kuuden pelin voittoputki, jonka katkaisi vasta tasuri Villaa vastaan vieraissa. Jälleen rumaa päätään nostanut loukkaantumissuma pakotti valmennuksen muuttamaan taktiikoita. Palacea vastaan vedettiin formaation osalta 4-1-4-1:llä, mutta siitä eteenpäin aiemmalla 3-5-2:lla, joka tarjosi ehkä parhaiten tukea huteralle alakerralle. Tai itse asiassa Hull-ottelu oli jonkinlainen 3-5-2:n ja 4-3-3:n sekasikiö, siinä muuten hyökkäyspeli näytti melko hyvälle. Otteluissa Arsua, Southamptonia ja Poolia vastaan oli kuitenkin roppakaupalla tuuria mukana, ja paljolti De Gean hyvyyttä tietysti myös. Jopa Stoke oli OT:lla erittäin lähellä tasuria, sillä vain Ashley Youngin uskomaton pelastus maaliviivalta piti lukemat 2-1:ssä.
     
    Aston Villa-tasuri jäi itseä harmittamaan todella paljon, sillä ManU sai pelata viimeiset puoli tuntia ylivoimalla, ja sen hetkinen Villa oli sanalla sanoen surkea. Jouluruuhkan peleistä ManUn saldo oli voitto ja kaksi tasuria, mikä ei sekään ollut ihan sitä mitä odotettiin. Newcastle sentään kaatui tapanina OT:lla 3-1. Spursia vastaan laitettiin kunnon näytös pystyyn ensimmäisellä jaksolla, ja peli olisi pitänyt laittaa hyvissä ajoin pakettiin. Toisella jaksolla väsymys alkoi painaa jalkoja tosissaan, loppu olikin lähinnä viivytystaistelua. Vuoden ensimmäisenä päivänä Stokea vastaan meno oli ihan yhtä väsynyttä, 1-1-tasuria enempää tuskin siitä pelistä edes ansaittiin.
     
    Tammikuun siirtomarkkinoilta odotettiin jälleen vahvistuksia etenkin toppariosastolle. Ainoa tulija oli silti ex-Barca-vahti Víctor Valdés, joka kiinnitettiin seuraan 18 kuukautta käsittävällä sopimuksella.
    FA-cupissa homma laitettiin liikkeelle Yeovil-vierasottelun merkeissä. FA-cup muodostui kuluneena kautena todella haastavaksi monille isoille seuroille, niin myös Unitedille. Vasta Ander Herreran tyhjistä tullut kaukoveto vapautti peliä, ja Di María viimeisteli vastahyökkäyksen päätteeksi loppulukemat 0-2. Neljännellä kierroksella neljännen sarjaportaan Cambridge United onnistui tekemään uskomattoman tempun ja piti kotonaan ManUn nollilla. Uusintaottelun United vei tosin helposti lukemin 3-0. Viidennellä kierroksella ManU voitti suhteellisen vaivattomasti Prestonin 1-3. Tuolloin ylimääräistä parranpärinää aiheutti eräiden muiden Valioliigaseurojen fanien keskuudessa Rooneyn lopussa ”kalastama” rankkari.
     
    Liigan puolella tammikuun tulokset olivat Unitedin osalta keskinkertaisia. Takkiin tuli kotona Southamptonille 0-1, QPR voitettiin vieraissa 0-2 ja Leicesterilta otettiin kotona helpot kolme pistettä 3-1-voitolla. Tuloksia enemmän huolestuttivat joukkueen peliesitykset. Van Gaal näytti tyytyvän taktiikoissaan pragmaattiseen lähestymistapaan, jolla saatiin joukkueen balanssi pidettyä jollain tavalla kunnossa, joskin hyökkäyspeli olikin sitten jatkuvaa tervanjuontia. Peleissä käyvät fanitkin alkoivat pikkuhiljaa vaatia muutosta tilanteeseen ”Attack!” ”Attack!” ja ”4-4-2!” chänteillään. QPR-pelissä palattiin lopulta takaisin timanttiin, vaikkakin enemmän olosuhteiden pakosta kuin fanien vaatimusten takia.
     
    Helmikuun Valioliigaotteluissa nihkeät otteet jatkuivat formaatiomuutoksesta huolimatta. West Ham vierasottelusta haettiin vaivoin piste 1-1-tasapelin muodossa. Burnley kaatui OT:lla 3-1 esityksellä, joka oli sellaista skeidaa, etten ollut Unitedilta ihan hetkeen vastaavaa nähnyt.  Sarjanousija hallitsi ensimmäistä jaksoa mielin määrin, ja vain Chris Smallingin tehokkuus toisessa päässä kenttää takasi täydet pisteet kotijoukkueelle. Kun vielä Swansea otti kotonaan Unitedista tuplan, kotipelistä Sunderlandia vastaan tuli pelkkä rutiinivoitto, ja Newcastle kaatui vieraskentällä äärimmäisen nihkeästi 0-1, asiat eivät näyttäneet kovin suotuisilta kauden loppurutistusta ajatellen. FA-cupista tuli myös lähtö, kun Arsenal kävi OT:lla makselemassa viime vuosien kalavelkoja. Tällä kertaa vieläpä oma koira puri, sillä Danny Welbeck viimeisteli 1-2-voittomaalin tyhjiin. Liverpool oli liigassa tulossa takaa rinnalle, oli jo hyvän aikaa pelannut Unitedia vakuuttavammin ja kaiken huipuksi ManUlla oli edessään todella haastava loppuohjelma. Neljännen sijan ulkopuolelle jääminen olisi ollut katastrofi, ja kyllähän se myös allekirjoittaneella mielessä kävi, että näin voisi tapahtua.
     
    Kevään herääminen
     
    ManUn vastaus epäilijöille oli kuitenkin huikea: Spursia vastaan United pelasi mielestäni kauden parhaan puoliaikansa. Latautuminen oli onnistunut täydellisesti eikä punakonetta olisi pysäyttänyt mikään. Tauolla lukemat olivat jo 3-0, ja loppuaika oli enää pelailua. Oli hieman sattumaa, että United pelasi niin vakuuttavasti. Tärkein syy oli Michael Carrickin paluu kokoonpanoon loukkaantumisen jälkeen. Samalla valmennus päätti ensimmäistä kertaa kokeilla van Gaalin suosikkiformaatio 4-3-3:a. Palaset loksahtelivat paikoilleen kuin itsestään: Herrera ja Fellaini ottivat pelipaikat Carrickin viereltä, ja kärkikolmikon muodostivat Young, Rooney sekä Juan Mata. Sitten olikin loppukauden tärkeimmän ottelun vuoro, kun United kohtasi Anfieldilla arkkivihollisensa Liverpoolin. Avausjakso meni jälleen täysin Unitedin komennossa, eikä Pool näyttänyt pääsevän peliin millään sisälle. Juan Mata iski kaksi osumaa, joista varsinkin jälkimmäinen oli koko Valioliigakauden hienoimpia:
     

     
    Pool pelasi koko jälkimmäisen kolmevarttisen vajaalla Steven Gerrardin taklattua hölmösti Ander Herreraa. Siitä huolimatta Daniel Sturridge onnistui kaventamaan, mutta kunnon kiriä ei kotijoukkue enää saanut aikaiseksi.
     
    Vakuuttavat otteet jatkuivat Villaa vastaan kotona, tällä kertaa lukemat olivat 3-1 ManUlle. Sen jälkeen United sai tilaisuuden katkaista pitkän tappiokierteen Cityä vastaan. Taivaansiniset tulivat peliin ryminällä, ja pallo toimitettiin jo noin kymmenen minuutin pelin jälkeen De Gean selän taa. United-hylkiöiksikin jo todetut Ashley Young sekä Marouane Fellaini toivat pelokkaasta alusta huolimatta ManUn rinnalle ja ohi. Tuuriakin oli ensimmäisessä maalissa roimasti mukana. Juan Mata kaunisteli toisella jaksolla lukemia läpiajosta, ja viimeistään Chris Smallingin 4-1–maalin jälkeen alkoi tuntua todella hyvältä ManU-fanin näkökulmasta. Agüeron kavennus oli pelkkää kosmetiikkaa. Kovaa jobinpostia Unitedille tuli kuitenkin Michael Carrickin loukkaantumisen muodossa. Carrick oli kaikissa näissä näissä neljässä ottelussa huippuvireessä hänen pitäessään ManUn syöttömyllyn rataston pyörimässä. Michaelin poissaolo näkyi heti seuraavassa kamppailussa Stamford Bridgellä.
     
    Loppukauden formaatioksi vakiintunut 4-3-3 (puolustusmuodossa 4-1-4-1):
     
    --Young------ ---Rooney ©---------Mata---
    Fellaini----------------Herrera
    Carrick
    -------------Shaw--------Jones-------Smalling------Valencia-------
    DDG
     
    Van Gaalin mukaan ManU pelasi SB:llä kauden parhaan pelinsä, mutta sekään ei riittänyt, kun tekopaikkoja ei pystytty käyttämään hyödyksi. Pelin kontrollointi oli itse asiassa koko ajan Chelsealla pelin mennessä niin Josén käsikirjoituksen mukaan kuin vain voi mennä. Eden Hazard viimeisteli 1-0-voittolukemat lontoolaisille tappavan tehokkaasta vastahyökkäyksestä. Seuraavat kaksi ottelua eivät olleet edes pelillisesti niin hyviä, kun tappio tuli niin matkapelistä Evertonia (3-0) kuin WBA:ta vastaan (0-1) kotikentällä. Kolme hävittyä ottelua, ei yhtään tehtyä maalia. Mollivoittoinen taivallus katkesi vasta vieraskentällä Unitedin napattua 1-2-voiton Crystal Palacesta Fellainin puskiessa voittomaalin. Viikkoa myöhemmin tarjoutui tilaisuus kostaa Arsenalille FA-cupin kirvelevä tappio, mutta hyvästä esityksestä huolimatta jämähdettiin 1-1-tasuriin. Tätä kirjoittaessa Red Devilseillä on pelaamatta enää kauden päättävä vierasottelu Hullin kotikentällä.
     
    Yhteenveto
     
    Valioliiga
     
    Neljäs sija oli ennen kauden alkua minimi, kaikki siitä alaspäin olisi merkinnyt jonkinasteista epäonnistumista. Tavoite saavutettiin, joskin United saapui linkuttaen maalilinjan yli. Kiitos kuuluu osittain myös Liverpoolille, joka pelasi kokonaisuutena vielä heikomman kauden.
     
    Kauden aikana ilmeni, että Unitedilla on isoja vaikeuksia voittaa puolustavalla taktiikalla pelaavia heikompia joukkueita, varsinkin vieraskentällä. Vain kuusi vierasvoittoa on liian vähän, joskin United voitti mestaruuden kaudella 2010-11 vain viidellä vierasvoitolla. Kotona voittoja napsui silti varsin mukavalla prosentilla vastustajasta riippumatta, ja Old Traffordista on hyvää vauhtia kehkeytymästä samanlainen linnake, jota se SAFin vuosina oli. Fear factoria voidaan toki edelleen kasvattaa, eikä jatkossa pidä enää mennä häviämään kotona Southamptonin, Swansean ja WBA:n kaltaisille joukkueille.
     
    Loukkaantumisia Unitedilla on ollut viimeisen viiden vuoden ajan, mutta nyt niistä kärsittiin enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Huhtikuun loppuun mennessä seuralle oli kirjattu käsittämättömät 68 loukkaantumista. Vertailun vuoksi Chelsealla niitä oli 43. Ensi kaudella tilanne varmasti tasoittuu pelaajien päästessä treenirytmiin ym. paremmin mukaan, mutta kuinka paljon?
     
    Pelillisestä kehityksestä lisää myöhempänä.
     
    FA-Cup
     
    Tahmea vierasvoitto kolmannen sarjaportaan Yeovilista, uusinnan tarvitseminen neljännen sarjaportaan Cambridgea vastaan, helpohko vierasvoitto Prestonista ja melko nolo tappio Arsenalille kotona. Eihän se ihan putkeen mennyt. Tänä vuonna olisi ollut kaikki mahdollisuudet mennä tässä kilpailussa päätyyn asti muiden isojen seurojen karahtaessa lähes järjestäen kiville. 11 vuotta on ehtinyt jo vierähtää edellisestä FA-cupin voitosta, ensi kaudella taas uusi yritys. Josko se silloin onnistaisi.
     
    Liigacup
     
    Paljoa pahemmin ei edes tätä kilpailua voi vihkoon vetää. Ekassa ottelussa lauluun ja vielä kohtalaisen häpeällisellä tavalla. MK Donsia vastaan tosiaan moni United-peluri esiintyi punanutussa viimeistä kertaa. Ensi kaudella toivottavasti nähdään hieman nälkäisempi ryhmä kentällä, sillä Dons-pelissä lähes kaikkien pelaajien focus ja asenne olivat tipotiessään.
     
    Statseja:
     
    Parhaat maalintekijät (Valioliiga+cupit):
     
    1. Wayne Rooney 14
    2. Juan Mata 10
    3. Robin van Persie 10
    4. Ander Herrera 8
    5. Marouane Fellaini 7
    6. Ángel Di María 4
       Chris Smalling 4
       Radamel Falcao 4
     
    Eniten maalisyöttöjä (Valioliiga+cupit):
     
    1. Ángel Di María 11
    2. Wayne Rooney 6
    3. Ashley Young 6
    4. Ander Herrera 5
        Juan Mata 5
    6. Radamel Falcao 4
    7. Robin van Persie 3
     
    ......jatkuu......
  25. Like
    Tume reacted to 20Legend in Louis van Gaal: Manchester United (2014 ->)   

     
    =)
×