Jump to content

Sami Paakkanen

Members
  • Content count

    1,385
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Sami Paakkanen

  1. PÄIVÄN PELI !

    Tänään olisi taas pari peliä tarjolla. Toinen on suljetuin ovin ja toiseen myydään lippuja. Tuo rahalla katsottava ottelu on Hongan peli Lahtea vastaan. Sinne liput ovat kuulemani mukaan 15 euroa. Pelataan käsittääkseni Tapiolassa klo 15. Näistä pelien suljetuista tai avoimista ovista pitäisi olla selkeä tieto jossain, ettei käy kuten eilen, kun ihmisiä oli tulossa katsomoon ja portti pysyi kiinni. Onko järkeä? Pallokentän katsomo on vielä niin iso, että siellä 100 tai 200 ei olisi tuntunut missään. Turvavälit olisivat säilyneet helposti. Ja onko niitä välejä oikeasti järkevää nyt niin yrittää edes pitää? En tiedä. Oma ajatus on ettei. Joka paikassa sitä jo ihmiset pyörivät ja luuhaavat, ihan kylki kyljessä, samoja pintoja kosketellen. Niin tuo suljetuin ovin pelattu peli on siis Klubin ja Gnisun välinen ottelu.
  2. Terve kaikki ! Tämän otsikon alla voisi olla ajankohtaista tietoa kaikista mahdollisista jalkapallopeleistä, mitä tänään tai huomenna tarjolla ja missä? Itseä kiinnostaa katsella jalkapalloa laidasta laitaan, niin kotimaisia alasarjan pelejä kuin koviakin pelejä, mutta aina ei tiedä milloin ja missä pelit ovat, tämän otsikon alta helpotusta ottelunälkään. Huomenna taitaa tulla tämä: CONCACAF Gold Cup 2015 Final Jamaica vs Mexico -Sami Aihe siirretty /Moderator
  3. Etävalmennus tietokoneella

    No niin. Otetaas muutama lisäys tähän aiheeseen. Omia kokemuksia, fiiliksiä ja havaintoja etänä toteutetusta psyykkisestä valmennuksesta. Enemmän säätöä ja häiriötekijöitä tätä toteutettaessa oli selkeästi, jos vertaa siihen että on aina sama tila jonka häiriötekijät ovat aika minimissä eli ei ulkopuolisia kuljeksi tiloissa kuuntelemassa tai juttelemassa, sekä tuo tälle päivälle tyypillinen puhelimien käyttö jää pitkälti pois. Uuden ohjelman kanssa kikkailu toi alkuun omat mausteensa ja se oli sitä että valmennettavat vaihtelivat kokouksessa taustoja ja tutkivat ohjelman mahdollisuuksia. Se minua häiritsi, kun kaikkien mukana olevien naamat eivät näy ja ei voi tietää ovatko edes paikalla tai keitä muita mahdollisesti taustalla. Ajoittain ongelmia myös äänen kuulumisen kanssa tai joltain saattoi yhteys katketa. Välillä joku oli ulkona, kun löysi sieltä rauhallisen tilan tai oli matkalla kotiin. Liikkuvaa kuvaa ja onko silloin läsnä niin vahvasti kun ulkomaailmaan kuitenkin pakko keskittyä ettei kävele päin seiniä tai auton alle. Huomattavasti enemmän myös oltiin puhelimella, vastattiin viesteihin tai luettiin muiden viestejä. Jonkin verran myös naputettiin tietokonetta. Tämä kaikki on pois ryhmässä läsnäolosta, jota psyykkinen valmennus harjaannuttaa. On helppoa "kadota" ryhmästä, jos aihe turhauttaa...sama kääntyy myös helposti vuorovaikutukseen eli kun turhaudumme emme ole läsnä, käännämme ehkä selkämme yms. Tätä puolta on myös hyvä harjoitella, jotta voi kohdata toisen turhautumisesta huolimatta tai oppii sanoittamaan turhautumisensa ja tutustuu omaan turhautumiseensa. Kääntäessä huomionsa kiinnotavaan ei tätä opi. Tunnetta on helppo paeta touhuamiseen tai johonkin kivaan. Tuo ryhmien jakaminen pienryhmiksi on myös haastava elementti, sillä se lisäsi omaa työmäärää merkittävästi. Poissaolot olivat myös huomattavasti isommassa roolissa, kun ryhmä koostui vain kuudesta osallistujasta. Jos kolme oli poissa niin ryhmä oli hyvin pieni ja todella intensiivinen. Toisaalta pienemmistä ryhmistä pidetään, koska niissä enemmän tilaa puhua ja tuoda oma näkökulmasa asiansa esille. Tämä helppo tajuta ja monesti myös syy miksi isomman ryhmän ajatellaan / koetaan olevan huono. Itse ajattelen ison ryhmän opettavan paljon enemmän kuin pienen ja helpomman muodon työskentelyn. Kuunteleminen korostuu isommassa ryhmässä ja siinä joutuu käsittelemään paljon turhautumisen sekä ulkopuolisuuden/yksinäisyyden tunteita. Tärkeää, koska nämä taidot ovat ratkaisevassa roolissa ryhmässä pärjätäkseen ja luotaessa hyvin toimivaa ryhmää.
  4. Etävalmennus tietokoneella

    Jakoon tietoa ja kokemuksia. Mitä hyvää, mitä huonoa ja vähän tuumailua, kuinka tämä etävalmennus netin välityksellä eroaa kasvokkain tapahtuvasta psyykkisestä valmennuksesta ja tietenkin ryhmätyönä tehtynä. Nyt kokemuspohjana toimii 8 valmennuskertaa. Minulla on ollut muutaman eri ryhmän kanssa ollut nämä valmennukset. Sovelluksina on ollut Teams, Zoom ja Meet (muistaakseni näin). Ryhmien koko vaihdellut neljästä 16:sta. Neljän ryhmän kanssa olemme vetäneet 2 h kerralla ja yhden kanssa 1,5 h/krt. Tauko on pyritty pitämään välissä, juotavan täydennystä ja vessaa varten sekä pieni huili intensiivisessä kontaktissa. Kaivan tähän postaukseen myöhemmin muutaman muitiinpanon omista kokemuksistani ja ajatuksistani, jotka olen kirjoittanut heti valmennusten jälkeen. Nyt vain mietteitä ja ajatuksia. Valmennus on toiminut ihan ok. Olemme keskustelleet välillä hyvin kepeistä ja välillä taas hyvinkin tärkeistä ja luottamuksellisista asioista. Itse epäilin alkuun, että tuo verkossa oleminen voi olla luottamuksen osalta hankalaa, kun ei näe mitä kameran ulkopuolella tapahtuu ja osalla ei edes kamera päällä. Välillä ruudulla hyppää joku ulkopuolinen ja välillä taas kuuluu taustalta jotain kodin ääniä. Itseäni aina noina hetkinä mietitytti, oliko kuuntelemassa muita, mutta suurin osa oli kuulokkeet päässä kotonaan, jolloin ulkopuoliset jäivät ulkopuolisiksi. Osalla ei ollut kuulokkaita ja näki että he puhuivat välillä ulkopuoliselle samassa tilassa olevalle ja todennäköisesti ulkopuoliset kuulivat meidän muiden puheen samaan aikaan. hieman arveluttavaa, mutta juttu luisti melko kivasti kokonaisuutta ajatellen. Nuo pienryhmät olivat hyvä jako, kun palloliiton erotuomareiden kanssa vedimme kuuden hengen ryhmissä. Ryhmät noin pieninä ovat hyvin haavoittuvia eli pieni koko kärsii nopeasti ryhmän rikkauden edusta, jos poissaoloja on. Kerran oli vain neljä paikalla. Toki hyvää ja initensiivistä keskustelua saa neljällä, mutta näkökulmien vähäinen määrä rokottaa tuota kaipaamaani rikkautta, joka isolla ryhmällä on mahdollista saavuttaa. Osa koki hyvänä tuon etänä tehtävän valmennuksen, kun ei ollut muiden nähtävillä ja muut eivät voineet tulkita heidän ilmeitään, reaktioitaan ja eleitään. Minä taas ajattelen sen köyhdyttävän valmennusta ja valmennuksen mahdollisia hyötyjä. Kentällä olet myös muiden nähtävillä jatkuvasti ja juuri niistä asioita olisi hyvä ryhmässä työstää ja harjoitella. Itseäni tuo ihmisten näkymättömyys häiritsi tai vei paljon pois, kun ei nähnyt ihmisiä ja heidän reaktionsa jäivät piiloon. Välillä niiden kautta saa nostettua tärkeitä asioita esille, joita ei muuten tuoda näkyväksi. Etänä tämän valmennuksen tekeminen mahdollistaisi kyllä valmennuksen ihan mihin vain ja millä ryhmällä tahansa. Eli se tuo mahdollisuuksia. Se on myös valmentajalle paljon kepeämpää ja tavallaan pelkään sen tulevan muotiin, koska työn vaativuus kasvokkai on myös sen rikkaus ja jos sitä paetaan etätöihin niin ala kärsii siitä. Täydentävänä tämä voi toimia joskus, mutten itse suosittelisi ryhmätyönä tehtynä jatkuvaa verkon välityksellä tapahtuvaa valmennusta. Helpolla saa rahaa kerättyä, jos tähän lähtee. Toki taas voi sanoa että tyhjää parempaa tämä etävalmennus. Itse huomaan sen olevan myös yhtä kuluttavaa kuin kasvokkain tapahtuvan. Minulla ollut viikon aikana kolme tapahtumaa ja se vkl menee kyllä lepäillessä sen jälkeen. Intensiivistä touhua. Jatkan myöhemmin lisää...
  5. PÄIVÄN PELI !

    Ja taas mennään ! Eilen oli PK-35 vs. Atlantis treenipeli. Vähän tuo säätämistä oli, mutta muutama ihan nätti kombinaatio ja yksilösuorituskin nähtiin. Jojo on nyt äijissä pelaamassa ja oli kyl huvittavaa, kun ehti olla minuutin kentällä ja löi pelin tasoihin samoin tein Siinä se taas oli oikeessa paikassa ja oikeeseen aikaan. Mä diggaan. Hyvä pelaaja ollut ja eilen teki duunia ihan tosi kivasti ajoittain myös alas päin ! Katsojia oli melkoinen kasa, varmaan 150-200. Tänään olis taas treenipeliä tarjolla. En tiedä onko virallisesti missään näkyvillä niin en viitsi vielä huudella, mutta katsomoon taas matka. Kodin lähellä olisi myös paikallisottelu (jonne en ole menossa) kun MPS kohtaa Puiun. Paljon on tarjolla fudista ja hyvä niin. Nyt on vähän flunssan oireita, joten pitää pitää vähän etäisyyttä muuhun maailmaan ja toivoa jos on koronaa ettei lähtö tule Hyvää viikonloppua kaikille ! Ja menkää kentällä nautiskelemaan, ei pieni sade haittaa !! Hyvä ja lämmin vaatetus niskaan niin hyvin pärjää ! Eilen oli villakalsaria ja untuvatakkia pipon kera sekä lapaset ni ihan hyvä oli Villasukkia unohtamatta ! Kyllä piisaa taas. Huomenna myös ja sunnuntaina peliä tarjolla... nam nam !!! Hyvä etten mainostanut eilistä peliä, kun se pelattiin suljetuin katsomoin. Paljon oli katsojia aidan takana. Kiffen pelasi siis Kontua vastaan pallokentällä. Kiffen vei pelin nimiinsä 3-1. Kontu oli aika vaisu, kun vertasi siihen mitä tottunut näkemään. Ilma oli kyllä mitä kaunein. Oli todella antoisaa olla katsomassa peliä. Joutu kyllä riisumaan villapaitaan ja kalsareita heti kättelyssä pois. Kesäpeli eli pystyi ilman paitaa lekottelemaan ja naatiskelemaan. Ai jai jai !
  6. PÄIVÄN PELI !

    Nyt se herkku taas alkaa ! RIP niille jotka kuoli koronaan, mä oon kattoo fudista just nyt ! Treenipeli Lassilassa alkamassa. Kesän eka Pohu kohtaa... jonkun, MauPa ehkä NouLa..?
  7. Kysy neuvoa minulta

    Terve ! Aiemminkin tätä aihetta nostelin tänne foorumille esille ja käytiin pientä vääntöä ylläpidon kanssa saako numeroni olla täällä näkyvillä. Tämä psyykisen valmennuksen harrastus ei ole kaupallista millään muotoa eikä ole sellaiseksi tulossa. Luulen että harrastan tätä niin kauan kuin nautin hommasta ja sit lyön vaan pillit pussiin ja jään harrastuksestani hyvin ansaitulle eläkkeelle . En saa siis tästä mitään tuloja itselleni, mutta olen toki pyrkinyt pitämään kulut myös nollissa eli kilometrikorvaukset olen ottanut, jos olen joutunut ajamaan jonnekin kouluttamaan. Palkkioita tai muuta tarjottua rahaa en ole tästä harrastuksestani ottanut vielä koskaan. Harrastus mikä harrastus. Olen nyt harrastanut muutaman vuoden palloliiton organisaatiossa erotuomareiden psyykkisenä valmentajana. Olen lisäksi käynyt käsipallon puolella muutaman vuoden valmentamassa pelaajia sekä parina vuonna kerran kauteen myös mukana käsipallon liigatuomareita kouluttamassa muutaman tunnin pätkän. Muiden lajien pääarjaerotuomareita myös kertaluonteisesti kouluttanut. Eri joukkueissa ja eri lajeissa myös valmentanut kauden kerrallaan pelaajia sekä koulinut valmentajia, yhteensä tätä hommaa tehnyt noin 6-7 vuotta. Pari yksilövalmennettavaa myös ollut ja niistä ihan ok kokemukset, mutta vahvasti painotun ja painotan ryhmän voimaa näissä hommissa. Välillä myös joukkueissa tavannut yksilönä jonkun pelaajan tai pelaajan ja valmentajan, selvitellyt monenlaista ! Voisi sanoa että vannoutunut ryhmävalmentaja olen kuitenkin ja se on minusta tärkei puoli kehittää tämän maan urheilukentillä. Kyllä myös tullut paljon luettua aiheen tiimoilta, oltua yhteydessä moniin tahoihin ja juteltua monien kanssa tästä hommasta. Kaikin puolin uppoutunut tähän valmennukseen noin 8 vuoden ajan + psyykkisen puolen työkokemukset ja opinnot viimeisen 20 vuoden ajalta. Osaamista on jo ja edelleen kehittymässä. Nyt ajattelin kuitenkin kokeilla uudestaan, josko joku rohkenisi kysyä minulta jotain neuvoja tai vinkkejä psyykkisen osalta, ratkoakseen jotain lukkoja joukkueessa tai kehittääkseen itseään urheilijana/valmentajana yms yms. Saa kysyä, katsotaan uudestaan onko rohkeutta tai tarvetta tällaiselle. Jos puhelin soi pian liikaa niin ainahan sen voin sulkea ja perua täällä koko homman. Prepaid numero käytössä tätä varten, jotta pysyy joku tolkku hommassa ja luurin saa kiinni halutessaan. Puhelimitse siis helpoin tapa hoitaa asiaa, kun aina joutuu kysymään jotain tarkentavaa, jotta saa ongelman ytimestä kiinni. Minua ei kiinnosta mistä seurasta olet eikä nimesi eli anonyyminä voit kysellä. Keskiössä siis psyykkinen puolen ongelmat yksilö tai ryhmätasolla. Toki tässä ketjussakin voi kysellä, jos tuntuu että haluaa ratkoa asiaansa avoimesti täällä. Puhelin minulle on 0417462030. Sami Paakkanen
  8. ..erkeleen korona !

    Ei tästä tuu kyllä mitään. Kaikki urheilu pannassa. Kohta nää hullut kuvittelee eristävänsä kaikki ihmiset koteihinsa, ikään kuin ne vois pitää meitä kodeissamme ettei vaan kuolla. Joku sanoi tuossa radiossa ettei eristämien toimi kovin hyvin, ei se estä. Ai joo, hidastetaan sen leviämistä, ettei kuormitu terveydenhoito. Kyllä muakin ketuttais, jos itse olisin sairaalassa heikolla hapella ja kaikki tehohoitopaikat olis varattuina. Ihme pelleilyä kuitenkin. Voi olla että mäkin kuolen tähän, tiedä häntä. Enemmän pelottaa ton oman jälkikasvun puolesta ja parin ystävän, ku niillä enemmän riskitekijöitä kuin minulla. Ite oon vähän romuna ja henki ei normistikaan kulje parhaalla mahdollisella tavalla, mutta en mä loppu elämääni kotona viettäis, vaikka korona jylläsi tässä maassa koko mun lopun elämää. Miksi kuolemaa pelätään niin paljon? En minäkään haluaisi kuolla, nautin niin paljon elämästä, mutta... En mä kykenis maksamaan kohta miljoonan lomautetun korvauksia omasta pienestä liksastani ja ei kykene valtiommekaan.. Ja niinhän tässä kohta käy, jos kaikki pistetään himaan erityksiin. Muutama tuhat kuollut on pieni hinta sadoista tuhansista kärsivistä työttämistä ja heidän läheisistään. Jos nyt rahassa halutaan asioita mitata. Kieltävät lenkkeilyn Onko se virus niin tehokas leviämään ilmateitse? Kieltäis hengittämisen. Ai joo tää on lapsellista. Ei saa olla vihainen tai kapinoida. On vaan parempi tyytyä kaikkeen, mitä joku ulkopuolinen sanoo. Nehän tietää kaikesta kaiken. Lääkärikin sanoi kun tuttu joutui testeihin koronan takia, että mä en sais mennä töihin. Sit koronatesteissä tuttu sai lapun että mä voin läheisenä elää ihan normisti. Ei ne tienny kaikkee. Kuka tietää? Kuka tietää kaiken? Voi hitto ku joku tietäis ja vapauttais tästä tietämättömyyden ikeestä ja tuskasta. Äh, taas meni lapselliseksi. Paluu asiaan. Italiaa ei voi verrata tämän maan tilastoihin tai asettaa sitä millään tavalla samalle viivalle. Se maa ja sen kultuuri on aivan toinen. Siellä on niin perhekeskeistä elämä, että ihme jos monta tuhatta kuolee. Jos ton taudin kuolleisuus on 1-6 % niin se ei ihan kaikki meitä tapa. 1% västöstä sairastuu skitsofreniaan, se on joka maassa aika samaa luokkaa. Kuinkahan moni sairastuu muihin tapaaviin sairauksiin? Ei se kuolema kivaa ole, olen itse tässä taas lähiaikoina yhden läheiseni menettänyt ja tiedän että suru siitä tulee ja isokin kaipuu. Ja monessa mielessä tuo Italian perhekeskeinen elämä on kahdehdittavaa, vaikka nyt ei juuri ole. Nyt tämä meidän yksilökeskeinen, minä, minä, minä -elämä toimii hyvin. Ei nähdä vanhuksia niin paljon ni niitä ehkä jokunen voi säästyä tältä tuhoaallolta. Kai niitä Italiassakin säiilyi. On tää pahaa tekstiä. Mä luulen että joku on tän jälkeen jo valmis lynkkaamaan mut, ku ei kuolemasta saa puhua. Syyllistää saa.. ne jotka ulkoilee tai käy kaupassa on kohta syyllisiä jonkun kuolemaan tai parhaimmillaan satojen kuolemaan. Kaaosteoriaa kun ajattelee niin joku teistä lukijoistakin voi omalla elämällään vaikuttaa miljoonan ihmisen elämään niin hyvässä kuin pahassa tai ehkä jopa koko maapallon olemassaoloon. Niin voiko kohta elää kun pitää kaikesta syyllisyyttä kantaa? Olen välillä kuullut väkisin jotain uutisia tästä vallitsevasta kaaoksesta. Hirveetä paskaa kuunnella. Kohta maailma muuttuu niin että voit saada syytteen mennessäsi flunssaisena töihin, sehän voi johtaa jokun kuolemaan. Hmm.. mitenköhän monen kuolemaan ne poliitikot kohta ovat syyllisiä, kun eristävät ja kaatavat eristämisellä työpaikkoja ja ehkä jopa koko talouden? Voisin veikata että ihan muutama avioliitto hajoaa, muutama meistä äityy juomaan ku duunit lähtee alta. Pari sataa tekee itsemurhan työttämänä ja lapset kantaa traumoja koko elämänsä, ku aikuiset ovat paskoneet housuunsa palon ja paniikin vallassa. Ja yhtään aikuista ei ole kohta jäljellä, joka ei pelkäisi, kun tämä joukkohysteria luo niin vahvaa tunneilmapiiriä. Pitäisiköhän tässä kohta puhua joukkopsykoosista? Pelko kasvaa ja sitä lietsotaan. Paniikkia luova poliitikko on paska poliitikko. Teemana: Pelastetaan kaikki maailman ihmiset kuolemalta ! Ikuinen elämä. Täähän on ku siitä isosta kirjasta .. Ja monesta muustakin. Nostradaamuskin taisi tämän tietenkin jo ennustaa Hoh hoijaa. Pelätään yhdessä. Kyllä muakin pelottaa, muttei ihan niin paljon kuin tuntuu että koko maailmaa. Maailma karsii itse väkeä, kun sitä on liikaa ja koko pallo uhkaa revetä liitoksistaan. Uskoisko tohon itsekään. Yks hyvä oli kans salaliittoteoria, että tää pöpö on karannu labrasta. hmm.. Joku sanoo et se on jumalan luoma ja toine sitä + kolmas tätä. Tunteita sanon minä. Poliitikot ovat ehkä sokeita tunteille ja ne taitavat myös osittain ohjata päätöksiä- Mennäänköhän meillä niin pitkälle kuin pohjois-koreassa, jossa telottivt miehen, kun tätä rikkoi määräystä olla karanteenissa. Entä jos pää ei kestä olla kotona? Onko pakko? Eli tuleeko itse hulluksi vai altistaako itsensä virukselle? Vai tuhoaako jonkun toisen elämän saamalla itse tartunnan ja levittämällä sitä. Joo. Niin on aina käynyt ja niin tulee aina käymään. Me ollaan oltu tän saatanallisen "juonen" välikäsiä jo vuosia, kun ollaan flunssassa levitetty sitä. Ajatelkaam olette olleet osa jonkun kuolemaa. Ja niin oon mä varmaan ollu aika rasittava elämäni aikana monelle, ehkä joku on kokenu mun vuoksi stressiä ja sehän voidaan tutkimuksilla osottaa että stressi tappaa. Kannan siis syllisyyttä, tunnustettakoon. Elämä on hauras ja sitä on hyvä kunnioittaa. Pelko on myös tervettä ja sitä on hyvä kuunnella. Älkää silti uskoko siihen harhaan ettei jokainen teistä kuolisi joskus. Rakkaudella Sami Ja pysykää terveinä, mut elkää lopettako elämää ! Mä oon ihan korviani myöten täynnä tätä viruksesta vaahtoomista ! Näkyykö se? Jatkuis jo pelit.. haluu katella fudista ! ps. Ja hei, pakko lisätä, tää ei tuu olemaan viimeinen laatuaan... Seuraavalla pöpöllä on uudet kujeet. Oliko nyt aika lopettaa se aseiden kanssarahojen hassaaminen ja ryhtyä yhdessä tekemään duunia muiden asioiden eteen?
  9. ..erkeleen korona !

    Kovat on syytökset. Mistä sinä Porilainen tiedät, kuinka hyvin mä käsiäni olen pessyt ja työkavereitani varoitellut, jos vähän ollut flunssan oireita? Mikä on piittaamatonta, se että puhun asioista eri tunteiden kautta kuin sinä? Voitko ymmärtää sekavista selityksistäni sen ettei tämä tauti poikkea kovin paljon tavallisesta kausi-influenssasta? Jos 180 000 kuoli Euroopassa pari vuotta sitten normi flunssan seurauksena ja asiasta ei edes juuri uutisoitu niin nyt paskotaan housuun lähes samanlaisen taudin edessä. 80 000 kuoli silloin pari vuotta sitten Ameriikoissa. Miksi nyt pitää sitten niin kovin suojautua? Sä tunnut ajattelevan just niin kuin Pohjois-Koreassa että karanteenia rikkovaa pitää rangaista? Siellä teloitettiin yks siitä hyvästä. Ihan käsittämättömältä tuo sinunkin ajattelusi minusta tuntuu. Jos pöpöjä on niin ne ketkä ovat riskiryhmässä ovat vastuussa omasta suojautumisestaan,en minä. Eli jos tuota sinun ajatustasi vie pidemmälle niin maailmasgta tulee todella kipeä paikka elää. Just niin pitkälle kuten joku urpo oli jo syyttämässä hoitajia vanhusten kuolemista hoitolaitoksessa, se jos mikä on kyllä sairasta ajattelua. Tollanen virus leviää vaikka ne hoitajat olis pallon sisällä ja sieltä huutelis vanhuksille. Eli jos menen normaalissa flunssassa töihin ja tartutan työkaveilleni sen ja hän tartuttaa sen isoisälleen, joka sitten kuolee siihen niin pitäisikö minua rankoa siitä hyvästä? Kuolemantuottamus? Jos maailma menee voin sairaaksi niin huh huh. Syyllisten etsintää. Kenen takia Jaska kuoli flunssaan. Ei kestetä surua, että elämä on hengenvaarallista ja sen seurauksena kaikki kuolee. Ja toinen kuolee vähän myöhemmin. Voidaanhan me kuplassa elää jos ja kun noita viruksia pyörii aina maailmassa. Mä en kokis sitä elämänä, jos olis koko ajan joku ulkonaliikkumiskielto. Se on sairasta elämää. Ei tää maailma pelastu tiukalla kurilla. Mä tukehtuisin hengiltä liian tiukassa talutusnuorassa. Osalla tuo ulkoa tuleva totuus tuo vapautuksen vastuusta ja turvallisuuden tunteen. Jotta niin. Toki nämäkin taitavat olla taas niin sekavia selityksiä ettet ymmärrä näitä. Nyt kuulostaa että sinua itseäsi ahdistaa moinen tauti ihan helvetisti ja olet valmis lynkkaamaan ihmiset joita se ei yhtä paljon ahdista/pelota kuin sinua ja jotka elävät suht normaalista? Malli ja malli. Kai sitä puhua voi asioista, ilman että on joku malli. Yhtä lailla sinä olet minun silmissä malli Pohjois-Korean tyylisestä linjasta eli rikkurit pitää tappaa ja lukita vankilaan. Pohjois-Korean mallissa vain yksi oikea tapa elää ja se on tehdä jokun toisen kertoman oikean tavan mukaan. Eiköhän mun valmennettavilla jokaisella ole omat aivot ja ne osaa ihan itse muodostaa oman mielipiteensä suojautuako vaiko ei. Siinä ei paljon mun jorinat paina. Kyllä ne ihan ääneen sen sanoo välillä ettei mun puheita kannata ottaa tosissaan, sen verran on lähtee lapasesta välillä ku innostun. Ja hei, onneks mä en junnujen kanssa tee nyt duunia. Se olis kamalaa, jos ne oppi miettimään itse asioita ja kantamaan itse vastuuta, ei piiloutumaan ison kirjan sanojen taakse. Laki antaa puitteet olla mulkku muita kohtaan ja silti toimit oikein. On sitten eri asia oletko mulkku. Hyvä ihminen voi käyttää "pahoja" sanoja ja "paha" ihminen voi käyttää hyviä sanoja. Kyllä se mieli muuttuu kun oppi niitä omia aivoja käyttämään ja ymmärtää miten se oma pelko ohjaa sitä paskaa sinne housunpunttiin. On vissiin väärin sanoa eriäviä mielipiteitä tai ajatuksia eristystoimista ja vertailla eristystoimien aiheuttamia ongelmia koronan itsensä aiheuttamiin kuolemiin?
  10. ..erkeleen korona !

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professorii-lyo-tiskiin-rankan-laskelman-koronatoimien-kustannus-on-yli-0-5-miljoonaa-euroa-per-saastynyt-elinvuosi-lockdownissa-ei-ole-mitaan-jarkea/7809974#gs.5w1vzl Ja tässä sitä itteensä. Tämän takia mä oon osittain suu vaahdossa tästä aiheesta mouhonnu.. Mitäs sanotte, kuinkas arvon foomin kirjottajat rykii tosta 2018 flunssasta, joka tappoi euroopassa 158 000 ja Ameriikoissa 80 000 elieikö ole aika sama kuin tämä kaamea aalto? Eikö ole liioiteltua tämä vieläkään? Pitääkö vielä eritystoimia kiristää tai paheksua niitä rikkovia? Minusta tuo joukkopsykoosi on just tätä itteensä. Ympäröivä paine niin iso että ollaan samaa mieltä.. Mitäs tuumitte?
  11. ..erkeleen korona !

    Kirjoita googleen 90-luvun lama ja itsemurhat. Toki katsoin ennen kuin tuon edellisen postin kirjoitin tilastoja ja ei kaikki yhteen vuoteen kuolleet.. Jakaantuu varmasti monelle vuodelle, mutta piikki tilastossa näkyi selvästi. No, pointti nyt oli se että tämän yritysten kaatumisten seurauksena ongelmia tulee helvetisti enemmän kuin pari tuhatta virukseen delannutta....
  12. ..erkeleen korona !

    Tänään eräs uusi tuttavuus töissä puhui 90-luvun laman uhreista, joita oli itsemurhan tehneinä 15 000.. Mielenkiintoista tai surullista ehkä pikemmin, kun tämän koronan seurauksena menee konkkaan yritykset eli usein ne ihmiset jotka yrityksiä pyörittävät. Korjaako taloudellinen ahdinko enemmän kuolleita mukaansa kuin koko ...tun virus yhteensä tässä maassa? Onko tämä suuri suojelu ojasta allikkoon politiikkaa vai kuis?
  13. ..erkeleen korona !

    Mä mietin että tämä korona on kyllä ihan hyvä tuomaan esille yhteiskunnan nurjat puolet. Kun yhteiskunta on muuttunut syyllisiä etsiväksi niin korona on myös kamalaksi sairaudeksi. Nuoremmatkin ovat linnottautuneet koteihinsa, koska eivät halua kantaa syyllisyyttä, jos tartuttavat flunssan jonkin ja joku kuolee. Syyllistämisen kulttuuri. Eikö se hitto vie ole elämää, että taudit leviävät? Eikö se ole normaalia, että ihmisiä kuolee, jokainen meistäkin. Ei me missään kapselissa olla enää eläviä. Ollaan joo elossa, mutta ei kai se kovin mukavaa olisi yksikseen umpiossa elellä? Mä oon koronarikkuri, kun olen tavannut kavereitani ja työkavereitani, sekä käynyt kylässä ja mukana porukalla tekemässä remppaa. Sitä vois ryhtyä koeputkilapseksi ja jäädä sinne koeputkeen asumaan heti syntymän jälkeen niin ei sit vituttais niin paljon ku ei tietäis mistä jää paitsi. Aika perseestä syyllistää muita taudit tarttuttamisesta. Eikö jokainen pidä huolen itsestään, jos ei siis lasketa mukaan apua ja hoivaa tarvitsevia. Riskiryhmän aikuinen joutuu ihan itse kantamaan vastuun omasta olemisestaan ja tartuntojen välttelystä, turha siitä ketään muuta on syyllistää. Voithan pukea vaikka avaruuspuvun päällesi ja muuttaa koeputkeen, sekä tilata porkkanat postissa. Onko tässä suojautumisessa mitään tolkkua? Entä jos meillä on tulevaisuudessa koko ajan joku tappava virus kuljeksimassa ympäri maailmaa ni ollaanko koko ajan kodeissamme eristyksissä. Entä käykö niin että näistä taudeista tulee entistä helpommin tappavia, jos vaan ollaan koko ajan steriilissä ympäristössä ja vastustukyky jää kehittymättä huipputorjuntayksiköksi? Näin ainakin oli puhetta, kun lapsilta kiellettiin hammasharjojen tuonti päiväkoteihin, kun niillä kuulemma pestin vessanpöntöt myös Kasvaa perkules vastustuskyky ku pöntön kerran pari viikossa hammasharjalla pesee ja sen jälkeen hampaansa. Eikö yleensä ihminenkin kasva vahvaksi jos hän kohtaa vaikeuksia elämässä? Miten nyt yht´äkkiä paskotaan housuun ja halutaan saada jokainen elämään ikuisesti tai ainakin mahdollisimman pitkään. Osataan ja voidaan. Isäni viimeisinä aikoina sovimme ettei tarvitse elvyttää, jos lähtö on tullakseen. Eikö se ole aika luonnollista kuolla kun on sen aika? Toivoisin ettei oma aikani olisi vielä, annettavaa olisi vielä paljon ja sitäkin enemmän opittavaa Nyt on alettu puhumaan niistä välillisistä vaikutuksista, jotka tulevat tältä eristäytymiseltä olemaan aivan jäätävää luokkaa. Firmat nurin, talot alta, työt alta, masennusta, apatiaa, pelkoja, alkoholismia, väkivaltaa, nälkää, sosiaalitukia, velkaa, paskaa, paskaa ja lisää paskaa. Minusta tämä oli näkyvissä saman tien kun alkoi se ylireagointi. Onneksi on fiksuja aikuisia, jotka eivät anna lastensa katsoa tai kuulla uutisia ja elää massiivisen pelon täyttävässä maailmassa. Kuuntelen usein Radiosta juttuja, jos ajamme työkaverin kanssa. Toimittaja sanoi hänen tuttunsa pienen tyttölapsen nukkuvan nykyään ase (vesipyssy) tyynyn alla Pelkää ilmeisesti niin pajon.. Huh. Vihollinen on voittamaton.. tai ehkä saippuavedellä. Kyllä ihmisiä tulee kuolemaan yhtä paljon meidän ikuisen elämän kuvitelmissa elävässä valtiossa kuin kauhean taudit runtelemassa maailmassa. Vai onko se ikuisen elämän illuusia särkynyt, ehkä syyllisyyden tunteen pakoilua vain. Karua ja ristiriitaista. Maksaako ihmishenki kuinka paljon, onko rahalla ostettavissa helpostusta viruksen arkeen? Ovatko ihmiset taudin myötä enemmän eriarvoisessa asemassa? Kuoleeko kaikki vai jääkö joku henkiin? Aina tulee uusi sukupolvi, kunnes kuolemme sukupuuttoon. Näin se on aina mennyt ja tulee menemään. Emme me lajina sen kummoisempi älystämme huolimatta tässä kaikkeudessa ole. Laji toisensa jälkeen tulee pallolta häviämään. On siis aika nauttia elämästä kun vielä elää, ei se oikein onnistu myöhemmin. Erikoista. Ihmiset kuolevat nyt eritykseensä enemmän kuin tautiin. Muistan jo vuosia sitten kun vanhustyön keskusliiton mainos (muistaakseni) kertoi ikäihmisten tekevän paljon itsemurhia yksinäisyytensä vuoksi. Nyt varmaan paljon paremmin asiat, kun yksinäisyyttä aletaan pakottamaan jo nuorillekin. Oma havainto on ettei pelkkä some oikein riitä. Lihallinen kontakti on tärkeää. Osa näistä ajatuksista ja sanoista kumpuaa keskusteluista, kun palloliiton ryhmän kanssa olemme nyt vetäneet psyykkistä valmennusta etänä tämän viikon. Kontakti toisiin on tärkeää.
  14. ..erkeleen korona !

    Niin... nyt ne puhelee siitä, että olisko Ruotsin malli ollu parempi tän homman hoitamisessa..
  15. ..erkeleen korona !

    Mä en ole uutisia jaksanut tän koronan suhteen seurata pätkääkään. Mitähän Saksassa on tehty, kun siellä tartuntoja ihan riittävästi, mutta kuolleita suhteessa hiton paljon vähemmän kuin muissa maissa?
  16. ..erkeleen korona !

    Pelko vai jotain muuta? Mietin et mennäänkö tässä suojelussa ojasta allikkoon. Kaksiteräinen miekka. Jos liikaa suojellaan niin ei kehity vastustuskykyä tai missä on raja, jolloin pitää suojella? Kypärä päähän kävelijöille, vai kolhuja päiväkodin pihalla pienille? Mielenkiintoista nähdä pitkässä juoksussa meidän ja Ruotsin ero tavassa hoitaa asiaa. Joo o, tiedän, hidastetaan taudin etenemistä ettei järjestelmä kuormitu. Järjestelmä kuormittuu joka tapauksessa yli, mutta kyse onkin pikemminkin milloin ja miten. En tietenkään halua tilannetta, jossa joudutaan päättämään kumman henki on arvokkaampi ja hän saa hengityskoneen. En haluaisi tilannetta, jossa valitaan muutaman tuhannen hengen välillä vs. sen kun suurelta joukolta menee työ ja koko omaisuus, elämä murenee sitä kautta. Asioita on vaikea arvottaa ja sitä tämän elämän ei pitäisi olla. Vertaillaan vaihtoehtoja keskenään. Vertaillaanko kärsimyksen määrää, rahaa, elämän ja kuoleman välillä vai mitkä ovat ne mittarit tämän pandemian osalta? Jotain mittareita jokainen meistä käyttää halusipa sitä tai ei. Voiko olla että yksi iso mittari on oman elämänsä puolesta pelkääminen? Sitä verhotaan paljon myös ns. toisten puolesta pelkäämisen nimissä. Oma kuolemanpelko kielletään ja mieli kääntää asian niin että pelätään toisen kuolemaa suunnattomasti. Ryhdytään kynsin ja hampain estämään ettei tämä toinen kuolisi. Jos olisi rehellinen oman pelkonsa suhteen niin joutuisi jollain tavoin kasvamaan sinuiksi sen kanssa, että on kuolevainen. Oma suhteeni kuolemaan on elämän monien tekijöiden vuoksi tällainen kuin se on. Kuolema kohtaa minutkin jonain ajankohtana. En haluaisi sitä vielä, kun rakkaus elämää kohtaan on suurta. En tiedä tulenko koskaan toivomaan kuolemaa? Epäilen. Isäni eli viimeiset vuodet laitoksessa, mutta hän oli aina hyvin posotiivinen ja tyytyväisen oloinen elämäänsä. Olot eivät aina olleet hyviä hänen elämässä, mutta hän näytti nauttivan monista asioista, joita elämä hänelle tarjosi. Hetkellisiä sukelluksia voi toki elämässä tulla, mutta joo, vaikeahan mitään on ennustaa varmaksi. Ties vaikka joutuisi elämään lasikuvun alla lopun ikäänsä tai sänkynsä vankina, silloin saattaisi tuota kuolemaakin toivoa. Jos kuvittelisi maailman olevan jossain vaiheessa täynnä viruksia ja joutuisit elämään jossain steriilissä, suljetussa kammiossa yksin. Olisiko elämä elämisen arvoista? Epätoivo, pelko, viha, syyllisyys, avuttomuus, turhautuminen.
  17. ..erkeleen korona !

    Höh. Miten voisi johonkin laittaa ideoita näkyville, mitä koronan voittamiseksi olisi tehtävissä? Mä tuumailin tuota talousvaikeuksissa olevien firmojen pelastamista edes pienessä mittakaavassa, jos ne voisivat muuttua tätä tautia vastaan taisteleviksi yrityksiksi, joille valtio maksaisi tukea / palkan. Väitän että meillä olisi paljon yrityksiä, joilla olisi valmiuksia yhteistyössä valmistaa melko nopealla aikataululla hengityskoneita esimerkiksi. Ne eivät ole kovin monimutkaisia laitteita todennäköisesti eli ikään kuin koneelliset keuhkot. Soitan tutulle hoitsulle ja kysyn No ni eli koneelliset keuhkot. Ei ole vaikea tehdä. Mä voisin duunissa rakentaa Halvimmillaan ne on niitä muovisia pulloja joilla käsin painellaan ilma keuhkoihin, joita välillä nähny jonkun ambulanssin käyttävän akuutissa tilanteessa.. Ei ole kovin monimutkaista valmistaa. Koneellinen pumppu eli keuhkoja lamaava virus olisi selätetty keuhkojen toiminnan pettämisen osalta. Jenkeissä joutuvat jakamaan koneita kahden ihmisen kesken. Tähän olisi hyvin helppoa löytää nopeakin apua. Firmat ja lomautetut töihin ! Valtio ! Herätys. Mikä oli se sivu, johon voisi näitä loistavia ja lapsellisia ideoita laittaa? Koronaa parhaimmillaan eiku pahimmillaan..
  18. ..erkeleen korona !

    200 000 lomautusuhan alla.. wow ! Pari tuttua jo lomautettu. Karua touhua. Jengi menee konkkaan ja joutuu myymään omaisuutensa.. Voimia paskan keskellä ! Työkaverin puoliso karanteenissa ku oli ollut koronaisen kanssa samassa kahvipöydässä. Paljonko maksaa 200 000 lomautus, kuka tietää? Montako henkeä säästyy lakiin perustuvilla rajoituksilla? Olisiko samaan tulokseen mahdollista päästä kehoituksin? Joku mies radiossa sanoi, kun ministerit puhuivat, ettei rajotukset tutkitun tiedon mukaan estä leviämistä. Onko tuo hidastaminen ja taudin pitkittäminen ainoastaan hyvä juttu? Kumpi tappaa enemmän, hidas vai pitkä taistelu? Vaikea mitata, kun hitaan seuraukset näkyvät pitkän ajan kuluessa ja osaa vaikea mirata. Nopeat vaikutukset helppo mitata kun laskee mediaseksikkäästi vaan kuolleita. Lietsooko median tapa tiedottaa paniikkia tai jotain muuta? Sen ymmärrän että hoitopaikkojen kuormasta kyse hidastelussa, mutta eikö niitä paikkoja olisi mahdollista lisätä ja tehdä lisää "sairaaloita"? Hengityskoneistako pula? Ei joka tehtävään tarvittais sairaanhoitajaa. Eikö tuollaisen hengityskoneen kotimaiset firmat pykäisi aika nopsaan kasaan? Ei ehkä kaikilla herkuilla mutta toimivan. Yksinkertainen on kaunista... Kaasuntoimittajalla pitää kiirettä, näin kuulin.. happea kuluu. Tuleekohan paljon tilanteen hyväksikäyttäjiä mukaan kuvioihin? Rahoja ongitaan kelalta ja sossusta ilman perusteita.. firmoja, jotka hakevat tukea tekastuille työntekijöille ja muuta mukavaa.
  19. ..erkeleen korona !

    Joo, me kaikki olis voitu asua tynnyrissä aina, ei olis korona tarttuna.. Omat vanhempani ovat kuolleet ja on jotenkin helpottavaa ettei heidän tarvitse tähän koronaan kuolla. On varmasti ikävä tapa lähteä, en soisi kellekään. Enkä kenenkään läheiselle. Isäni kuoli juuri tovi sitten, iäkkäänä miehenä ja on minulla lapsia, joista toinen on riskiryhmässä astmansa kanssa. Tauti ei taida pahemmin edes nuorisoa vaivata? JA toivon todella että läheiseni selviävät tästä taudista elävinä. EN vain voi kaikkeen elämässä vaikuttaa. Olo on avuton. En avuttomana yritä tekemällä aina ratkoa asioita. Avuttomuutta on hyvä myös sietää. On tärkeää luottaa myös siihen että elämä kantaa. Se tuo vapautta hengittää. Kyllä minua hieman pelottaa ettei lapseni sairastuisi vakavasti tai kuolisi. Mutta olenko välinpitämätön? On eri asia olla peloissaan sopivasti, pelätä helvetisti tai olla kauhuissaan. Kun pelkää liikaa niin silloin tekee helpommin monia vääriä valintoja ja ne tekee pelon sokaisemana. Kieltämällä pelkonsa täysin, tekee varmasti myös vääriä valintoja. Entä jos virus on täällä vuoden niin teidän mielestä liikkuminen olisi ok rajoittaa koko vuoden, ravintolat pitää kiinni, koulut suljettuina ja ehkä kieltää jopa se lenkkeily ja kokonaan ulkona käyminen? Voiko tätä kuvitella hieman pidemmälle? Mitä elämää on elämä lasikuvun alla? Entä jos viruksen perään tulee kohta toinen virus ja sitten taas toinen ja taas toinen, kuten varmasti tulee käymään. Ei virukset tähän lopu. Lopetammeko elämisen? Ehkä olisi hyvä tehdä lisää aseita, kun kohta soditaan hoitovälineistä... Jokainen voisi toki elää sellaisessa kuplassa, jossa niitä firman virkistyspäiviä pyöritään, ei olis kontaktia.. Vesi voitais sterilisoida ja ruoka myös. Vittu apua ! Tuo minulle suosittelemasi alkoholi tappaa myrkytykseen tai alkoholitauteihin reilusti yli 1000 vuodessa ja jos siihen laskisi kaikki välilliset murheet, kuten kännissä tehdyt tapot, pahoinpitelyt ja raiskaukset jne jne niin sillä oltaisiin kohta korona tulevissa kuolemaluvuissa helposti ja heittämällä ylikin. Veikkaan että ihan muutama 1000 päälle koronan. Ja alkoholia voi kuitenkin suositella? Ai niin, se kohtuus. Sitähän meillä Suomessa osataan. Entä jos mä osaan kohtuudella reissata uudenmaan ulkopuolelle? Jos sille viinalle vois laittaa täyskiellon ja kaikki kiellon rikkojat ammuttais, kuten pohjois-koreassa tuo korona karanteenin rikkoja. Ai, menikö Linkolalaiseksi? Onko julmaa, ehkä jo vähän lähentelee diktatuuria. Ehkä vähän turhan provokatiivista. Älkää lukeko kuin piru raamattua, huomatkaa myös ironia. En koronaa haluaisi tai en haluaisi sitä kellekään, mutta se realiteetti on silti olemassa etten voi itseäni tai muitakaan kaikilta vaaroilta tässä elämässä suojella. Ei kukaan voi. Oloni on avuton tämän taudin äärellä. Olen sitten avuton, ei se haittaa. En kuole ainakaan tuon tunteen vuoksi. Yksi ystäväni teki itsemurhan jokunen vuosi sitten. Olisiko sen voinut estää. Kyllä, jos jälkiviisaana miettii. En ole koskaan innostunut katsomaan South Parkin hölmöilyä, mutta nyt juuri ennen koronaa katsoin muutaman jakson. Siinä oli kapteeni jälkiviisas. On helppoa sanoa jälkikäteen, kuinka jotain olisi pitänyt. On helppoa olla ylivarovainen ja varjella itseään mahdolliselta syyllisyydeltä, jos vaikka jotain sattuisikin. Ei ole helppoa olla poliitikko. Jos liiottelee ja suojelee liikaa niin aina voi sanoa tehneensä parhaansa, vaikkakin se johtaisi lopulta paljon heikompaan lopputulokseen kuin jokin toinen tie. ja kun sitä ei voida liioittelun jälkeen varmasti tietää niin aina se voidaan kuitata spekulointina. Tämä noin niin kuin yleensä tämän päivän kulttuurista. Ylisuojelevia vanhempia on jo paljon. Olen heitä työni puitteissa tavannut paljon ja heidän lapsiaan sitäkin enemmän. On hyvä olla varovainen, sitä olen itsekin. Pesen käsiäni enemmän kuin normaalisti. Olen varottanut työkavereitani, kun läheiseni joutui koronatesteihin ja olin itse pois töistä myös tuolloin, etten tartuttaisi muihin. Lisäksi jos joku halusi lähteä kanssani lounaalle, kerroin epäilystä läheiselläni ja jätin valinnan yhteisestä lounaasta hänelle, aikuiselle ihmiselle. En voi toisten puolesta tehdä päätöksiä, jos he ovat järjissään ja aikuisia. Isäni tapasi sanoa tähän liittyen hyvin, en muista vanhaa sananlaskua, jota hän käytti, mutta sen sisältö oli aika suoraan seuraavanlainen, että jos liikaa pelkää niin ei elä lainkaan. Hän oli siis 92 vuotias kuollessaan. Ei päihteillyt. Isäni oli kasvissyöjä. Jotain hän taisi ymmärtää elämästä ja terveellisestä sellaisesta. Hän piti huolta myös läheisistään ja opetti rakastamaan luontoa, sekä kunnioittamaan toisia. Tunteista hän ei osannut opettaa puhumaan, sen jouduin ihan itse opettelemaan. Oli hänelläkin puutteensa, mutta paljon jäi hyvää elämään. Mitäs tuumitte, voiko ylireagoimisella olla muita seurauksia kuin se että sillä vaan naureskellaan elokuussa? Mä olen nähnyt paljon niitä ylireagoinnin tuloksena kasvatettuja lapsia. Voin kertoa ettei lopputulos ole ollut kovin hyvä kellekään. Mä luulen että aika moni kuolee tässä maassa juuri toiselta ihmiseltä saamaansa tartuntaan. Pitäisikö meidän syyllistää näitä tartunnan levittäjiä? Jos näin on niin minä sanon että vitun sairasta. Ei kukaan tervejärkinen tahallaan levitä tautia. Joo, kaikki voisivat olla ylivarovaisia ja eristää itsensä muista lopullisesti, sillä se uusi virus voi puhjeta milloin vain ja mistä vain. Nyt se ensimmäinen paikka sattui olemaan Kiinassa. Ne jotka tahallaan levittävät sairauksia ovat kipeitä. Mutta jos normaalissa elämässä sen flunssan toiselle tartuttaa niin sen seuraus voi olla täsmälleen sama kuin tämän koronan, jos "hyvin" käy. Minusta tuo syyllistämisen kulttuuri on sairasta. Se on juuri lähtöisin siitä pahan ulkoistamisesta. Pitäisikö meidän syyttää sitä henkilöä, joka toi koronan ihanaan kotimaahamme? Pitäisköhän kaikkien ryhtyä niin varovaisiksi, ettei koskaan mitään kelläkään aiheutuisi meidän tekemisten tai tekemättä jättämisten seurauksena? Välinpitämättömyys on miehet eri asia kuin realismin ymmärtäminen. Onko teistä realismia sulkea kaikki sisälle ja yrittää estää kaikki kuolemat? Jos vuodessa tässä maassa kuolee flunssaan noin tuhat ihmistä niin miksei kaikki ole koko ajan kotona, jotta hekään eivät kuolisi turhaan. Eikö nuokin voitaisiin välttää? Maailma ei ole niin kaunis ja aurinkoinen ja en mä ole sanonut etten piittaa siitä jos kuolisin. Mähän sanoin ekassa viestissäni että rakastan elämää ja viittasin lapsiini. Eipäs vääristellä siellä. Realiteetti on vain se, ettei meistä kukaan voi kuolemalta välttyä. Sen edessä jokainen on yhtä avuton. En tiedä voiko sitä sanoa kohtaloksi vai miksi, kun kuolet joskus? Kun kompastut kadulla tai joku ajaa autolla päällesi kuolettavasti, olisi senkin voinut estää. Kypärä päässä kävellessä ja jos jokaisessa autossa olisi ollut se uusi teknologia käytössä, joka estää ihmiseen törmäämisen. Niin paskoja poliitikkoja kun eivät sellaista jokaisen autoon maksaneet ja kypäräpakkoa määränneet kävelijöille. Nyt joka vuosi kuolee turhaan ihmisiä. Toki jokaisen liikennekuoleman sen noin 200 olisi myös voinut estää kieltämällä autoilun. Mä myös olisin sitä mieltä, että mielenterveyspalveluihin pitäisi laittaa rahaa kun joka vuosi noin 800 tappaa itsensä. Stressiperäisiä sairauksia on valtavasti ja niihin kuolee aivan järjetön määrä ihmisiä vuodessa + hyvin monet sairaudet stressin aiheuttamat sairaudet aiheuttavat järkyttäviä kuluja maksettavaksi joka vuosi. Miksi näistä ei vauhkoonnuta, vaikka ne ovat jokaisen nähtävissä koko ajan? Oletteko välinpitämättömiä? Eikö kiinnosta läheisten hyvinvointi? Eikö kiinnosta mielenterveysongelmaiset? Kyllä, tätä koronaa voi verrata moneen sairauteen, joiden kuolleisuus taitaa olla paljon kovempaa luokkaa kuin tuon koronan. 10-15 % ihmisistä sairastuu elämänsä varrella masennukseen ja ehkä noin 5 % päätyy tästä määrästä lopulta itsemurhaan eli äkkiseltään laskettuna 10 % meistä on noin 500 000 ja jos tästä määrästä noin 5 % eli 25 000 tappaa itsensä. Aika kova luku. JA vakavan masennuksen luku, jotka päätyvät itsemurhaan oli 15-20 %. (Lähteenä toimi Duodecim - Terveyskirjasto). On korona paha ja on hyvä kehottaa ja ohjata ihmisiä, mutta pakkotoimet.. "Pakotan sinut elämään tynnyrissä." Toki toi masentuneiden itsemurhan tehneiden luku pitää jakaa pitkälle välille, kun se käsittää koko ihmisen elämän. Mutta joo, jos normi kausi-influenssaan kuolee meillä noin 1000 vuodessa niin mun vaijan eliniän aikana siihen on ehtiny kuolla 92 000. Kai ihmisiä aina kuolee. Koronaan kuolee myös paljon. Se on surullista. Toivoisinko että kukaan maailmassa ei koskaan kuolisi? Nälkään kuolee joka päivä 25 000 ihmistä maailmassa. Se on aika paljon. Taitaa olla enemmän kuin koronaan. Niin eivät ne kuole täällä Suomessa nälkään. Yli miljoona lasta vuodessa kuolee nälkään. Se on paljon, paljon. Asioita on hyvä suhteuttaa välillä. Oletteko te välinpitämättömiä, kun ette välitä nälkään kuolevista lapsista? 80% koronapotilaista selviää ilman lääkärin hoitoa. Tämäkin tilasto. Hmm.. paljon tilastoja voisi plärätä ja kikkailla niillä. Onko sillä väliä. Tauti on täällä ja siltä on jokaisen hyvä suojautua. Paras suoja on aina pitää itsestään huolta, vaalia omaa terveyttään sekä hyvinvointiaan ja säilyttää itsenäinen ajattelu. Rakkaudella ja lämmöllä kirjoitettu kaiken kärsimyksen keskellä
  20. ..erkeleen korona !

    En mä käytä lainkaan päihteitä ja lääkitystäkään ei ole. Ehkä pitäis, joku rauhottava vähintään ku näitä uutisia ei enää pysty seuraamaan ilman järjetöntä vitutusta Tieksä vähän tää homma kusee kyl.. Mulle soitti tänään yksi kaveri psykan puolelta. Se on kans ikänsä psykan hommia touhunnu. Se puhu ihan samoista asioista kuin mä tossa yllä, ehkä vähän selkeemmin Kyl se oli kans aika kuumana tästä paniikin lietsomisesta. Juteltiin siitä just pitkään, että tää kaaos saa ihmiset sekasin. Kun ulkopuolinen kaaos muuttuu sisäiseksi eli ihminen kokee menettävänsä elämänsä hallinnan niin se ryhtyy muokkaamaan ulkoisia rajoja. Kuolema pelottaa. Ihminen jonka oma ahdistus menee yli sietokyvyn (lähinnä yli ymmärryksen eli ne tunteet karkaa lapasesta) niin silloin hän yrittää kontrolloida ulkoisia tekijöitä. Näin tässä tapahtuu juuri parhaillaan, jokainen meistä elää sen kuplan sisällä ja sinun tekstisi Roiskis on sitä samaa. Hallitus paskoo housuun. Paheksut tapaani ajatella ja ainoa oikea tapa on kontrolli. Näin tekstistäsi voi tulkita, mutta tulkitsenko oikein? Minusta on hyvä että sanallisesti kerrotaan ettei kannata tehdä sitä tai tätä ja toivotaan etteivät ihmiset tee niin tai näin, jolloin viesti vaikuttaa suuriin massoihin, joiden käytökseen sillä juuri halutaan vaikuttaa. Suuria määriä sairastuneita ei juuri haluta, koska pelätään ettei sairaaloiiden resurssit riitä. Hmm.. mitenköhän ne riittävät, kun eivät tähän päivään mennessä ole olleet riittäviä Nimimerkillä -Hoitoalalla töitä tehneenä. Suuri rypäs kerralla voi olla vähän hankala hoitaa, mutta kuolemia tulee varmasti, kun siihen perus flussaankin kuolee jo aika paljon porukkaa. Kun moni noudattaa kehotuksia niin se massojen sairastuminen voidaan ehkäistä. Ei siitä yksittäisten ihmisten poikkeavasta tavasta pidä housuun paskoa tai ketään hirteen kiskoa. Se diktatuuria. Niin se diktaattorikin ajattelee. Pelkää ja yrittää ankarilla säännöillä kontrolloida. On hurjaa kuinka ihmisiä syyllistetään ulkona kulkemisesta tai jostain vastaavasta. Kuulin juuri että on uhkailtu jopa tappaa näitä poikkeavia yksilöitä, rikkureita, jotka rikkovat kieltoja täällä Suomessa. Minusta tuo on ihan kipeetä, pelkäävät niin että ovat sen vuoksi valmiita tappamaan.. Uh huh. Koskakohan mun postilaatikosta pudotetaan paskaa ku tämmösiä uskallan täällä huudella. Nähdään ainoana tapana ratkaista asia rajoittamalla elämää/liikkumista. Vittu ku nää rajotukset ja niiden seurauksena mieletön määrä ihmisiä on kohta työttöminä niin välilliset kustannukset ja kärsimykset kasvavat ihan valtaviin mittasuhteisiin ettei yhden valtion rahat paljon tunnu ja saati sitten se kuolemien kasvaminen sitä kautta.. Nyt kun puhutaan kuitenkin vähän rajummasta pöpöstä, joka mun veikkauksen mukaan tappaa 2000 tässä maasssa. Otettais länsinaapurista mallia. Kisahalliin vaan järjetön määrä punkkia ja akuuttihoitoon tarpeita. Sinne koronakeskus ja sairaudesta parantuneet hoitotöihin opastettuina, isolla palkalla ni loppuu se hoitajien sairastuminen.. Aika paljon pystyttäis livenä ohjailemaan ja kertomaan etänä "hoitajalle" mitä tehdä ja tarkkailla monitoreja myös etänä. hullu idea hullussa maailmassa. Kävin äsken kotimatkalla kirpputorilla, jossa juttelin hieman peloissaan olevan ja ahdistuneen myyjän kanssa. Ollaan usein ennenkin jutusteltu, kun tuppaan käyttämään kirppareita melko aktiivisesti jo kolmatta vuosikymmentä. Miettikää kuinka hieno ihminen olen... huoh. Puhuimme luonnollisesti koronasta. Johtajamme ovat vertauskuvallisesti kuin vanhemmat. Heidän tehtävänsä on luoda turvallinen olo ja rauha omalla olemuksellaan ei teoillaan. Omia lapsiani joskus oli kaverit "pelotelleet" jollain ajankohtaisella uutisella ja lapset siitä kotona minulle puhumaan ja näin että heitä asia pelotti. Itseäni asia ei kovin suuresti pelottanut, kuten ei tämänkään pöpö ja sanoin lapsilleni etten itse sitä pelkää liiaksi, vaikka asia totta onkin ja pelkonikin. Juttelin lasteni kanssa asiasta ja minusta he rauhoittuivat ja se liiallinen pelko persiistä katosi. Nyt tuo "vanhemmuus" puuttuu poliitikoilta ja muilta äänessä olevilta virkamiehiltä. Tässä taistossa tuntuu ettei ole yhtään aikuista rauhoittemassa ihmisiä. Pelkoa lietsotaan ja kurilla pyritään suitsimaan sairauden leviämistä. Täsmälleen sama ilmiö kuin meillä lastenpsykiatrisella osastolla työskennellessäni. Ne hoitajat, joilla oli heikko ahdistuksen sietokyky niin he puhuivat elituiseen sääntöjen ja kontrollin lisäämisestä. He yrittivät luoda ahtaan laatikon, jossa ei olisi kuin yksi tapa olla ja muut olisivat vääriä. Onneksi meillä oli laadukasta työnohjausta sekä erityisen viisas johtava psykiatri, jolloin tuo ahdasmielisyys ei saanut valtaa. Ahdasmielisyys... Hauska sana hmm... Mieli on ahdas.. sitä se on, kun puuttuu yhteys joihinkin omiin tunteisiin, se kapeuttaa mieltämme. Erityisen hieno sana, olipas hyvä ! Tulipas iloinen olo pienestä asiasta Rauhallista iltaa kaikille ja rakastakaa erilaisia lähimmäisiänne, myös niitä rikkureita. Ei kaikki sovi samaan muottiin, ei vaikka elämä menisi. Osa meistä kuolee mielummin vapaana kuin elää koko elämänsä vangittuna. Miettikää sitä. Demokratia on vapautta olla erilainen. Se on suvaitsevaisuuttta, joka alkaa kuolemaan kun paheksutaan ja syyllistetään toisin ajattelevia/eläviä.
  21. Psyykkinen valmennus Suomessa

    Huoh... Katselin juuri telkkarista ohjelmaa, haluatko jalkapallotähdeksi? Marianne Miettinen oli siellä vetämässä psyykkistä valmennusta. Mä tapasin Miettisen kerran ku juteltiin olisiko Majulle psyykkistä tarve. Ei mahtunu almanakkaan.. jep. Ei tätä hommaa ymmärretä. Puhutaan joo et on tärkeetä, mutta sit käytännössä ei olla valmiita luopumaan yksistä harjotuksista psyykkisen vuoksi. Ei se sillon oikein ole ymmärryksen tasolla vielä edes lähellä..Täytyypä todeta, siis taas kerran; "Sitä samaa paskaa tarjolla, kuin tässä maassa tarjoillaan niin mielellään". Ärsyttävää olla kriitikkona täällä, mutta ei mikään muutu, jos näistä asioista ei uskalla täällä huudella. Kerrointa lisää tää korona hysteria.. Anteeksi vain mutten ihan hirveesti osaa asennoitua siihen, että meitä ihmisiä ryhdytään säilömään kodeissamme, ettei vaan kuolla.. Takas teemaan eli ohjelmassa pelaajille teetettiin jotain nelikenttää paperilla, jonka he sitten kertoivat muille. Nelikentässä pelaaja itse kävi läpi eri tekijöitä, jotka estävät olemasta hyvä pelaaja, mitä pitää tehdä ollakseen oma unelmansa jne.. Näytti että pelaajien paperilla oli vaan jotain fyysisiä suoritteita. Ei moni ymmärrä psyykkisestä mitään tai siis ei osaa pukea sitä puolta sanoiksi ja siksi sitä psyykkistä valmennusta pitäis tehdä. Ku sulla on sanat mistä puhua niin se voit sitä puolta kehittää ja ymmärtää paremmin. EI SE OO MITÄÄN PSYYKKISTÄ VALMENNUSTA !! VITTU !! .. että tehdään tollanen nelikenttä ! Kyllä mä sanon että toi on just sitä perinteistä psykologien tarjoamaa huttua. Ei tosta ole pelaajalla iloa. Ei se valmenna sitä psyykkisesti. Se nostaa motia, joo, moti nousee, mutta se ei pitkälle kanna. Motivaatio on yksi osa ihmistä ja jos se puuttuis noilta ohjelman pelaajilta, ni yksikään noista ei olis tossa ohjelmassa. Ei sitä puolta tarvitse tökkiä.. tai miksi sitä motia pitää tökkiä ja saada lisää? Eiköhän se ole kohdallaan, jos haluaa edetä urallaan ja on hakeutunut tonne ohjelmaan. Toki joku voi olla siellä vain näkyvyyden takia, mutta se voi olla hänen laskelmoitu tapansa tähdätä huipulle. Jos pelaajalle ei ole psyykkisiä valmiuksia kohdata eri tunteita eli puhua niistä, ymmärtää niitä itsessään, moti ei kehitä psyykkeä, ei se silloin kehitä pelaajaa muuta kuin mahdollisesti fyysisiä ja taidollisia puolia, mutta ei psyykkeä !!! Herätkää !!!!!
  22. Terve ! Pieni kurkistus psyykkiseen valmennukseen minun näkökulmasta. Olen itse erityisen kiinnostunut psyykkisestä valmennuksesta ja "harrastaan" sitä tällä hetkellä helsinkiläisen seuran sisällä (Puotinkylän Valtti). Itse teen tätä hommaa siksi, että haluan nähdä maamme jalkapallon tason nousevan ja tykkään tästä hommasta niin hemmetisti !! Näen psyykkisen puolen (itsetunto, itseluottamus, ryhmän yhteistyö) todella tärkeänä pelaajien ja joukkueiden kehittymisen / menestymisen kannalta. Se mitä olen hieman jutellut täällä pääkaupunkiseudulla psyykkisestä valmennuksesta eri seurojen ihmisten kanssa, voin sanoa tämän valmennusmuodon olevan tällä hetkellä melkoisen nollatasolla eli nyt sitä ei tehdä juuri lainkaan. Ns. psyykkisen valmennuksen tekeminen on aina jätetty valmentajan vastuulle. Voin sanoa harvan valmentajan olevan psyykkisen puolen ammattilainen. Osalla heistä on luonnostaan sen alueen taitoa, mutta onko se riittävästi? Kovin vähän se usein näyttää olevan verrattuna psyykkisen puolen koulutusta saaneisiin ja työkokemusta omaaviin ammattilaisiin. Psyykkisen valmennuksen tärkeydestä ollaan jollakin tasolla tietoisia ja sitä yritetään kouluttaa, mutta aivan liian vähän ja köykäisesti tällä hetkellä. Pelit kuitenkin ratkeavat usein pään sisäisiin mutkiin... Muurisen Antti sanoi tämän valmennusmuodon puuttuvan lähinnä rahan, mutta myös asenteiden vuoksi. Itse olen tehnyt tätä ilmaiseksi ja voin sanoa asenteiden olevan suurena jos ei suurimpana esteenä. Seuran johdon asenteet vaikuttavat paljon. Valmentajat kokevat joskus ulkopuolisen psyykkisen valmentajan oman arvonsa laskuna ja kilpailijana: "En minä mitään psyykkistä valmennusta tarvitse joukkueelleni". Toisaalta pelko psyykkisiä asioita kohtaan on olemassa ja oman mielen sairautta pelätään. Parhaimmillaan kuitenkin psyykkinen valmennus lisää pelaajien itsetuntemusta ja yhdessä hyvän valmennuksen kanssa pelaajien itsetuntoa sekä itseluottamusta. Sama valmentajille eli he voivat myös hyötyä tästä työmuodosta, jos löytävät hyvän yhteistyön psyykkisen valmentajan kanssa. Valmentajalla tulee olla myös mahdollisuus keskustella psyykkisen valmentajan kanssa mistä tahansa ja näin hänellä on myös mahdollisuus hyötyä tästä valmennusmuodosta mahdollisimman paljon. Hyvään tulokseen psyykkisellä valmennuksella päästään mielestäni opettelemalla tunteista puhumista. Tunteista puhuminen ei ole kovin kovassa huudossa miehisessä maailmassa ja se on yksi ongelman kulmakivi. Vedän tällä hetkellä valmennusta murrosiässä oleville pojille ja tytöille (kaksi noin 20 hengen ryhmää). Voin sanoa, että nämä juniorit osaavat puhua tunteistaan, kun tila ja paikka ovat otolliset ! Viimekerralla puhuimme esimerkiksi aggressiosta (pelaajien omasta aloitteesta), kuinka se vaikuttaa keskittymiseen, missä se se kehossa tuntuu ja miten vaikuttaa. Puhuminen ei saa olla luennoitsijan yksinpuhelua tai pakottavaa, sen pitää olla keskustelua ryhmän kanssa, ryhmän ehdoilla tapahtuvaa ! Jos jollakin joukkueessa on ongelma, ei siitä päästä eroon potkimalla tätä yhtä pihalle ! Ryhmän sisällä on monia lainalaisuuksia, jotka vaikuttavat ryhmän toimivuuteen tai toimimattomuuteen eli yksilön mustamaalaamisella ei pystytä muutamaan ryhmää paremmin toimivaksi. Ryhmän sisällä käydyn keskustelun avulla voidaan saada ryhmän sisäiset, yhteistyötä haittaavat jännitykset purettua ja yhteistyö sitä kautta paljon paremmin toimivaksi. Toki tuo raha muodostuuu esteeksi laajemmalti ajateltuna, sillä en usko ammattilaisten tekevän tätä hommaa ilmaiseksi. Seuroilla ei ole varaa palkata tätä työtä tekemään ammattitaitoista henkilöä, kun palkallisen valmentajan saaminenkin tuntuu niin hankalalta. Seurat ovat vuosia toimineet maassamme vapaa-ehtoisten voimin ja toimivat paljon edelleen. Jos palkataan niin hinnat nousevat ja harrastajamäärät laskevat, jolloin taas paine hintojen nousulle kasvaa. Vaikea yhtälö. Tällä psykiatrian alalla kovien ammattilaisten palkat ovat hieman toista kuin kotimaisen juniorijalkapallovalmentajien eli palkkaamisen vaikeus vahvistuu. Työ pitää kuitenkin aloittaa jo junioritasolta, jotta siitä tulee luonteva osa valmennusta ja pääsemme eroon sitä estävistä asenteista ja esimerkiksi peloista psyykkisiä asioita kohtaan. Kaikilla meillä on psyykkisiä ongelmia, mutta niiden kanssa kun oppii sinuiksi niin elämä ja jalkapallon pelaaminen on hemmetisti paljon helpompaa. Toisaalta asenteet ovat myös rahan saamisen esteenä, kun ei nähdä psyykkisen puolen merkitystä kovin selkeästi: "No, jos ne ei osaa edes pelata niin miksi sitten tarvitaan jotain psyykkistä valmennusta". Monesti huono pelaaminen johtuu juuri psyykkisestä puolesta, peloista, vihasta ja jännityksestä, toki välillä myös joskus valmentajan päänsisäisistä solmuista: "Olen antanut kaikkeni, mutta..". Jos täällä on valmentajia mukana lukemassa / keskustelemassa niin.. Kun palkallisia psyykkisiä valmentajia näyttää olevan lähes mahdotonta saada junioritasolle laajemmaltikin, olisiko järkevää perustaa valmentajille oma paikka, jossa keskustella psyykkisestä valmentamisesta syvällisemmin, ns. pitkän kaavan kautta? Kuten sanoin Liiton tarjoamat koulutukset ovat minun tietojeni mukaan vielä aika lyhyitä ja kröhöm..ehkä hieman kevyehkojä tämän psyykkisen puolen osalta, eivätkä täten tarjoa paljoakaan oppia tämän alueen riittävään kehittymiseen. Itseltäni on esimerkiksi vienyt jokusen vuoden koulutuksissa ja työssä oppia ymmärtämään pieniä siivuja tämän psyykkisen puolen toiminnasta (tai sitten olen vaan niin helvetin hidas oppimaan), joten tuo muutaman tunnin koulutus on yhtä tyhjän kanssa. Koulutukset ovat usein parin tunnin luentoja. Usein ihmiset ovat erimieltä luennoitsijan kanssa asiasta tai asioista ja ongelmaksi lyhyissä luentomuotoisissa koulutuksissa muodostuu se, ettei monologin aikana pääse muuttamaan omaa käsitystään, kun ei ole riittävästi keskustelua. Luennoitisjan pitäisi sytyttää ryhmä keskustelemaan. Joitain koulutuksia käyneenä voin sanoa, että suurimmaksi osaksi luennoitsijoiden valmius käydä keskustelua aiheesta on melko pieni ja jatkoa sille keskustelulle ei ole tarjolla, vaikka monesti tuntuu että tarvetta olisi ! Itselläni on ajatus parin vuoden mittaisesta psyykkisen valmennuksen ryhmästä, johon kiinnostuneet valmentajat voisivat ottaa osaa ja joka kokoontuisi kerran tai pari kuukaudessa 2 tuntia kerralla. Pieni intro asiaan ja nyt kysymyksiä teille: Mitä tuumitte tekstistä ? Missä kohdin olette eri mieltä ? Kuinka tätä voisi kehittää ja miten se mielestäsi kannattaisi tehdä? Jos mahdollista niin kerro oletko itse jollain tasolla mukana juniorivalmennuksessa tai valmennuksessa yleensä ? Olisiko mielestäsi tälle työlle tilausta ? Tiedätkö psyykkistä valmennusta tehtävän jossain seurassa / joukkueessa ? Tunnetko tai tiedätkö jonkun tätä työtä jalkapallon saralla tekevän, kuka ? Sami Paakkanen
  23. Foorumin kolumnit tai mitä lie totisia höpinöitä

    Korona, Ja maailma polvillaan. Tuo yllä oleva teksti istuu osittain myös tähän eli itsekkyydestä kyse tavalla tai toisella. Kyse myös maailmasta, ehkä elämän hauraudesta. Kuten leopardi, voi yksi virus katkaista selkärankamme yhdellä ravistuksella. Nostavatko yhteiskunnan nurjat puolet päänsä hädän hetkellä eli ajaako oma hengissäsäilymisen vietti siis tavallaan terve itsekkyys moraalin ohi? Jos ei olisi tuota tarvetta säilyä hengissä niin koko ihmiskunta olisi jo tuhoutunut. Ehkä se olisi maapallon kannalta hyvä? Ehkä miellä ei ole kuin piskuinen merkitys koko pallolla vallitsevan elämän virrassa. Näinköhän tämä pallo säilyisi tai tuhoutuisi, jos meitä ei olisi koskaan ollut olemassa? Kivoja kysymyksiä jättää miettimättä, kun niihin ei voi vastausta saada Moni toiminta on seisahtunut ja on aikaa tuntuu kotonani pysähtyneeltä. Mihin tuota aikaa käyttää? Onko se vain uutisten lukemista vai pitäisikö lähteä johonkin kauniiseen paikkaan ulkoilemaan? Itse olen aika vähän lukenut uutisia, paitsi nyt parina päivänä katsellut vähän, kun oma työ on myös sidoksissa näihin virkakoneiston päätöksiin. Aamukahvi juotu. Ei ole aikaa, on vain oleminen. On kirjoituksia viruksen vaarallisuudesta ja kuolemista eli pelkoa ilmassa. On kyse elämästä ja kuolemasta. Osa meistäkin saattaa kuolla, minäkin. Eiku joo, kaikki me kuollaan, mutta onko se lähipäivinä vai jossain kaukana tulevaisuudessa? En tiedä kuolenko, mutta en sitä nyt kovasti osaa pelätä. Se on mahdollista ja en toivo sitä, sillä jälkikasvuni on vielä suhtellisen nuorta ja elämä on tällä hetkellä melko mukavaa, joten ei haluaisi lähteä vielä. Varovainen arvio on tuon taudin kuolleisuudesta on lukemani perusteella syntynyt ja en ole faktoja kaivellut eli se on 10 %:n luokkaa ja iskee koviten valmiiksi sairaisiin. Pieni on todennäköisyys kuoleman suhteen, mutta on kuitenkin. Elämän rajallisuus tulee vastaan. Pelkoa ja epävarmuutta. Vähän syyllisyyttä, voinko itse olla tartuttaja jollekin heikommassa kunnossa olevalle? Pohjois-Korea oli jo tappanut karanteenikielto noudattamatta jättäneen virkamiehen. Onko tuo hätävarjelun liioittelua? Vähän kuin sodassa, karkurit luodille.. Voiko meillä kohta unohtua inhimillisyys, kun pelko syö sisältä ja muuttuu vihaksi, joka on aika usein kaiken paskan taustalla tunnistamattomana voimana. Pelkäämme ja olemme valmiita rankaisemaan rikkureita julmasti. Työpaikallani on ollut koronaa. Epätietoisuus ja pelko tulevaisuudesta on pieni osa sisintäni. Ajatus elämän hauraudesta saa olon hetkellisesti toivottomaksi. Voi iskeä pakokauhu kaiken romahtamisesta ja se voi saada ihmiset tekemään hulluuksia. Kuvitelmat kaiken menemisestä pieleen ovat olemassa. Missä määrin on hyvä kertoa itselleen niiden olevan kuvitelmia ja elää elämäänsä ja missä määrin on hyvä olla pelon ohjaama ja väistellä vaaroja? Vielä puuttu, että joku terroristijärjestö ilmottautuu tämän "iskun" tekijäksi tai eiköhän joku ole jo ilmottautunut. Salaliittoteoriat jylläävät jo, näin lähipiirissä puhutaan. Eipä niillä ole väliä oman elämäni kannalta, kun en niihin voi oikein vaikuttaa. En ole lähtemässä tappamaan terroristeja. Entä jos talous romahtaa? Entä jos ruokaa ei saa kohta kaupoista? Entä jos työt loppuvat? Entä jos.. jossittelu ja kuvitelmat saavat paikkansa mielissämme. Pelon ohjaamat kuvitelmani. On tervettä pelätä asioita, mutta silläkin olisi oltava raja. Rajaton pelko on kauhua. Missä on terveen ja epäterveen pelon raja? Pelkoa ei ole hyvä kieltää, mutta sitä ei ole hyvä liioitella. Liioiteltuna se tekee elämästä kovin rajallista ja saa pelkääjän kärsimään. Jännää että talous tuntuu olevan kaiken kaataja nyt. Ei tauti vaan talous. Jos talous romahtaa niin on vain tyhjää. Tauti tappaa sen 10 %, mutta talous jos kaatuu niin elämä lakkaa. Tältä tuntuu keskustelu mediassa. Konkurssit uhkaavat, kaikki loppuu. Kauhun kuvitelmia. Onneksi jokainen kausi-influenssa ei saa tällaisia mittasuhteita. Elämä kylmän sodan jälkeen on muistona mielessäni. Ydinsodan uhka on vaihtunut. Sama näkymätön uhka on taas yllämme. Damokleen miekka kuvaamassa elämän haurautta. Damokleen miekka siis... kun palvelija kadehti herraansa ja sanoi: " Sinulla on kaikkea ja minulla ei mitään. Asiasi ovat niin hyvin ja elämäsi helppoa". Kuningas vaihtoi paikkaa palvelijansa kanssa, mutta ripusti miekan tämän pään päälle hevosen häntäjouhen varaan. Palvelija kauhistui ja ihmetteli miksi näin? Kuningas sanoi sen kuvaavan hänen elämäänsä. Hänen henkensä on hiuskarvan (jouhen) varassa, kun joku haluaa aina hallitsijaksi ja juonittelee vallan kaappaamista. Tarina mukailtuna Korona on meille muistutus elämän hauraudesta. Millaiset asiat ovat tärkeitä, jos tiedostaa kuoleman olevan hiuskarvan varasssa. Tunne ettei elämä ole omassa hallinnassa voi olla ahdistava kokemus. Näin se kuitenkin on meillä kaikilla. Elämän rajallisuus ja hauraus ovat aina läsnä, ne vain eivät ole mielessä koko ajan. Kunnioitetaan omaa elämää ja toisten. Toimittaja oli kirjoittanut kaiken kivan loppumisesta. Tarvitaan kivaa, jottei kauhu valtaa mieltä. Kun on liikaa aika käyttää mielikuvitusta, mitä kaikkea voi seurata niin kyllä, vilkasta vilinää kauhun luomiseksi on oleva päässämme. Elämästä on hyvä oppia nauttimaan sellaisena kuin se meille tarjoillaan. Joskus se on pientä ja joskus suurta. Joskus sen kauniin näkeminen on vain niin hiton vaikeaa.
  24. Rupes korpeemaan eilen ni piti raapia jotain tekstiä. Kai tätä joksikin terapiaksi voi sanoa, paskan vastaaottamisen valmistautumiseksi.. Hyvä lukija, olit sitten vihreä tai persujen tukija ! Eikö parasta elämässä ole se, kun meitä on moneksi? Sama pätee kaikkiin elämän alueisiin, pitää olla erilaisuutta. Erilaisuus tuo elämän eri puolet näkyviin, niiden pohjalta voimme saada uusia näkökulmia ja kokemuksia rikastuttamaan elämäämme. Idun purijoita tarvitaan vihreiden arvojen nimissä, siinä missä persuja manaamassa maahanmuuttajien huonoa käytöstä peloissaan ja vihapuheita kylväen. Viha kuin myös empatia ovat kumpainenkin tärkeitä tunteita kokea. Idut kuin myös persut ovat meitä itseämme, tärkeä osa kokonaisuutta. Itse asun tässä Malmin lentokentän vieressä ja haluan tuoda yhden täältä käsin näkemäni puolen esille, joka yhdistää ajankohtaisen Hämeentien muutostyön ja Malmin kentän kohtalon toisiinsa. Nyt vihreiden arvojen aikakaudella on paljon halua ja painetta muuttaa asfalttia ja betonia ihmisten hyvinvointia lisääviksi kävely- ja pyöräteiksi, puistoiksi ja viheralueiksi. Kaupunkikuvaamme on siis saatu lisää istutuksia ja hieman väljyyttä, kun se on ensin muokattu pois täyteen rakentamalla. En oikein ymmärrä, miksi meidän on pakko tehdä kaikki nurinkurisesti? Ensin päälystämme luontoa betonilla ja piellä, sitten muutaman kymmenen vuoden kuluttua muutamme niitä takaisin kohti vihreämpää maailmaa. Eikö politiikan pitäisi olla kestävää ja siinä samalla säästäväistä? Suunnitelmissa on siis ahtaa Malmin lentokentän alueelle 24000 asukasta, jolloin luonto muuttuu ruuhkaiseksi kävely- ja pyörätieksi, jossa ei enää sitä pientä omaa rauhaa ole, jonka kenttä ja sen ympäristö tarjoavat vielä minulle ja monelle muulle. Alueen säästäminen luontona olisi luonnon arvojen nostamista taloudellisten arvojen yläpuolelle. Se olisi alueen nykyisten asukkaiden kunnioittamista ja heidän arvostamistaan. Se on myös tulevien sukupolvien arvostamista. Arvona vain taitaa nyt olla raha, jolla ei kuitenkaan kaikkea saa, ei hyvinvointi pelkästään taloudellisista tekijöistä synny. Maksan kalliista asumisesta ja ymmärrän kyllä miksi asuntoja halutaan lisätä kaupunkiimme, mutta. Nyt kun on tehty paska päätös rakentaa kenttä täyteen ja tuhota sen luontoarvo, niin eipä tuota päätöstä enää kukaan perua halua, siinä voi menettää joku rahaa ja vallan tunteen. Onko teistä lukijoista moni kulkenut kevään korvalla Malmin lentokentän ympäri jalan? Siellä on kaunista ja hyvin monimuotoista luontoa ja ajoittain äänimaisema hivelee korvia. Pieni soinen alue, jolla lintujen on hyvä pesiä, täyttyy kevätaamuisin lintujen keväisistä konserteista. On kuin kävelisi sademetsässä. Nyt minulle kerrotaan että joudun luopumaan tästä, koska se lisää kaupunkilaisten hyvinvointia parantamalla asuntotilannetta. En omassa arjessa ehdi ja jaksa lähteä autolla johonkin kaukaiseen metsään valtelemaan ja onko edes mieltä lähteä autolla metsään? Eikö lähiruoka käsitteen voisi laajentaa lähimetsäksi? Se vasta luomua olisi. Minun hyvinvointia tuo alueen täyteen rakentaminen ei lisää. Loputon kaupungin täyttäminen asunnoilla on idioottien ajattelua, se on mahdoton yhtälö. Pian olemme kuin mikä tahansa suurkaupunki, jossa on vain puistoja kaiken kiireen keskellä. Luonnon hyvinvointia lisäävä arvo, jonka myös tutkimukset osoittavat on pian menetetty ja sen ymmärtämisen mahdollisuudet viety pois lähistöltä. Sitä ei saa takaisin, se kuivattu suo ei enää koskaan tule palaamaan, jos se nyt tuhotaan talojen tieltä. Antakaa erilaisuuden kukoistaa lähellä ihmisiä, älkää ajako meitä liiaksi erilleen, se tietää ongelmia. Asettakaa rajoja, siitä terve kasvu syntyy ! Sami Paakkanen
  25. 20 vuotiaat

    Voi perse. Pelit perutaan tai niitä ei pääse katsomaan virusepidemian vuoksi.
×