Jump to content

Sami Paakkanen

Members
  • Content count

    1,337
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Sami Paakkanen

  1. Suomen A-Maajoukkue, yleistä asiaa

    Jasse vaihtoon.. on se vaan niin turisti. Passiivinen ja ei tilannetajua työtekomoraalin ollessa köykäinen. Se pitäs laittaa sinne missä Pukki kävi hakemassa oppia kuinka kärjen kuuluu karvata ja tehdä töitä. Äijät pelaa löysä pöksyssä.. ei hyvä heilu. Eka puolikas 2-0 Bosnialle. Jännättääkö? Myöhässä, ajatus puuttuu, röyhkeys puuttuu, yhteen pelaaminen ontuu isosti..
  2. Pettymykset /epäonnistumiset ja niiden käsittely

    Miltä pettymys maistuu? Siinä voi olla mukana ripaus häpeää, yksinäisyyttä kahmalo kaupalla, oman itsensä kokemistä erilaiseksi kuin muut, unelmoidun särkyminen/tuhoutuminen, fyysistä kipuakin. Joillakin syyllisyys on isoa ja toiset taas vihaisina syyttävät muita. Kyse ei ole siitä että jokin tunne olisi väärä tai huono, kyse on siitä että sen voisi jakaa sanoin muiden kanssa. Yksinäisyys eristää, häpeä myös. Voisiko sanoa, että hävettää tuntea niin tai näin, ehkä se oma epäonnistuminen voisi myös olla puheissa yhteinen aihe. Toisten epäonnistumisesta ei niinkään ole hyötyä, jos sitä ryhtyy tökkimään.. puhuminen omastaan ja toisilta sen kuulemista..
  3. Tämä on oleellinen osa huippujalkapalloa tai huippu-urheilua yleensä. Jos kyky käsitellä pettymyksiä ja epäonnistumisia on heikko, on pelaaja suossa. Samaa asiaa voidaan ajatella kollektiivisesti eli joukkueen näkökulmasta. Asia pitää korjata ja sen voi korjata, helpostikin. Ei nopeasti, mutta helposti. Katselin tuossa eräänkin joukkueen peliä viikonloppuna, kun nyt tuli parissakin eri turnauksessa istuttua. Joistakin pelaajista näki selvästi, kun oma epäonnistuminen ja pettymys saivat vallan ja koko peli kaatui siihen. Tunnetila jäi päälle ja väritti seuraavaa tilannetta ja epäonnistuminen toistui, kierre oli valmis. Millaisen tunteen kanssa olemme tekemisissä? Mistä on kyse? Ainakin kehossa alkaa tapahtumaan, kun koemme pettymyksen tunteita. Pettymystä seuraa usein muita tunteita, kuten vihaa ja turhautumista sekä häpeää. Nämä pettymystä seuraavat tunteet näkyvät pelissä erittäin selvästi, kuten moni turha rike joka on näiden seurausta. Moni ymmärtää ja tietää varmasti, mitä turhautunut ja vihainen pelaaja saa usein aikaiseksi. Pettymystä seuraa joskus häpeä. monesti omaan suoritukseensa pettynyt pelaaja, kääntää kasvonsa kohti maata/lattiaa (tämä näkyy miesten maajoukkueessa jalkapallossa, välillä erittäin selvästi). Tänään näin säbässä samaa. Tämän häpeän juuret ovat usein lapsuudessa. Ei varmasti löydy maailmasta vanhempaa, joka ei olisi istuttanut häpeää pieneen lapseensa, sillä sen voi tehdä niin monin tavoin. Se on tavallista. Häpeä on terve tunne ja tärkeä, joten ei siitä eroon pidä päästä, mutta liian voimakkaana se hankaloittaa elämää. Itse en usko pelaajan häpeävän suoritustaan samoin, jos on yksin eli häpeä on hyvin sosiaalinen tunne. Pettymys on myös omalla tavallaan, mutta sen dynamiikka on hieman toinen. Pettymys on myös usein yksilön reaktio omiin vaatimuksiin itseään kohtaan, johonkin tekoon tai suoritukseen liittyvä. Häpeä eroaa pettymyksestä kokemuksen tasolla, se koetaan helposti oman persoonan osaksi. Pettymyksen kanssa voi oppia elämään täysin tasapainoista elämää tai tasapainoiseksi urheilijaksi Mitä pettymyksestä nouseminen sitten vaatii, itse olen auttanut pelaajat tuntemaan toisensa tämän suhteen, kysymällä heiltä joukkueen kesken, millä keinoin he ovat autetavissa. Pelaajat osaavat itse kertoa parhaiten, mistä hyötyvät esimerkiksi kesken pelin. Jokaisella on vähän omia juttujaan. Välillä jonkun voi olla vaikea sanoa, mitä oikeasti kaipaisi, se voi olla jotain hyvin herkkääkin. Onneksi on ryhmätyö ! Kun ryhmässä keskustellaan, joku muu saattaa sanoa ääneen oman samaisen tarpeensa ja se on pikkuisen helpompi ottaa puheeksi sen jälkeen. Samalla muut oppivat, kuinka voi auttaa toisen "suosta". Ryhmätyötä. PK:n tytöt ovat oppineet tätä paljon. He ovat ottaneet sen käyttöönsä ja käyttävät sitä aktiivisesti pelissä. En ole koskaan kehottanut heitä tekemään näin, mutta ovat vissiin sopivan viisaita ja ymmärtävät ryhmädynamiikasta jo jotain. Nyt goisimaan.. jatkan tätä ja oikoluen myöhemmin..jos luen
  4. HJK:n alamäkeä kääntämään

    Hmm.. miksi epäonnistuminen hetkessä painaa niin paljon? Kattelin edellisen vkl pelin maalin ja Klubin yrityksen toisessa päässä. Epäonnistuminen ja katse porautui syvälle tekonurmen uumeniin... syvälle... Ymmärretään kauden olleen raskas ja pettymykset ovat seuranneet toistaan. Ne pitää kuitenkin läsitellä, ohitettaessa ne jäävät nahan alle elämään omaa eloaan. Jäin miettimään tätä, kun olin Kiffenin kakkosen porukan matkassa muutamassa vieraspelissä. Epäonnistumisia ei meillä Suomessa käsitellä kovin hyvin. Yksin mietitään, kuopan reunat nousevat korkeuksiin ja aurinko kaikkoavat niin kauas, että on helpompi haudata ja ajatella että . . . Kuka mitäkin. Yhdessä olisi myös tärkeä käydä läpi yhteiset pettymykset ja epäonnistumiset, se ehkä tekisi hippasen kevyemmäksi kulkea tätä elon tietä. Ei sivuuteta; "Kyllä se tästä", "Ei jäädä nuolemaan haavoja ja märehtimään", Pää pystyyn", "Älä välitä" yms yms. Näitä sivuuttamisen sanoja on loputtomiin.. voisiko asian hoitaa toisin
  5. Aihe kiinnostaa. Minusta motivaatio puuttuu tällä hetkellä. Liian monta tärkeää peliä alla ja liian monta tappiota näistä. Miesten henkinen väsymys näkyy. Nyt pari viikkoa pelikieltoa joka jätkälle. Treenit lintsin laitteissa ja jossain uima-altaalla. Ajatukset pois koko lajista. Vanha sanonta ei päde: Nälkä kasvaa syödessä. Itse ajattelen että äijien halu voittaa tai yleensäkin peli-into löytyisi tuon lajista irrottautumisen myötä. Ei lupaa koskea palloon. Sami
  6. Kakkonen

    Olen ollut Kiffenin matkassa tällä syyskaudella, kun tarjosin apujani psyykkiseen tekemiseen. Olin matkassa muutamassa vieraspelissä eli bussin penkkiä kuluttamassa ja kävin jonkin kotipelin katsomassa katsomosta käsin. Yhden kerran vedin porukalle psyykkistä tunnin ja muutaman kerran jututin bussissa pelaajia ja tietenki valmennuksen kanssa tuli hölistyä. Näin psyykkistä ei kannata tehdä. Se pitäisi ohjelmoida säännölliseksi tapahtumaksi, jotta siitä saisi hyödyt irti. Mukavaa oli joka tapauksessa ja taisivat säilyä sarjassa täpärästi. Säilymiseen minulla ei taida kovin suurta vaikutusta olla, sen verran pieni on pintani joukkueen psyykkisen puolen vahvistamiseen. Nyt olen taas hitusen viisaampi, kun näköala kotimaiseen jalkapalloon laajeni. Mukavaa porukkaa Kiffenissä, niin pelaajat kuin taustat. Toivottavasti jatkaisivat samalla kokonaisuudella ensi kauden, sen verran paljon muutoksia ymmärrykseni mukaan ollut joukkueen kokoonpanossa sekä valmentajan vaihdos, ettei takkuinen kausi tästä näkökulmasta ole mikään ihme.
  7. HJK:n alamäkeä kääntämään

    Mä luulen et Klubin porukka seuraa vähän kaikkee, niille se raha virtaa niin monesta suunnasta. Taitaa olla pienillä asioilla merkitystä sen haalimisessa, jotta ovat monesta kiinnostuneita.. En koe ettet anna psyykkiselle valmennukselle arvoa, pikemminkin ajattelin sinun nostaneen kokonaisuuden esille minun rajatun tutkailun ketjuun. En tarkoituksella tutki kokonaisuutta. Se on valtava paketti ja sen tekeminen näkyväksi vaatisi mielettömän määrän työtä. Yhden osa-alueen erikoisosaamiseen omissa jutuissani pureudun. Fyysinen puoli on myös älyttömän kiinnostava ja sitä tulee hieman kuulosteltua tuttujen fysiikan osaajien kautta sekä oman kehon kremppojen kautta. Sen merkitys on myös iso, mutten näe sitä niin isona ongelmana tässä maassa, sille on jo tekijöitä ja sitä hyödynnetään paljon enemmän kuin psyykkistä. Yksi ongelma ehkä silläkin saralla on tekijöiden laadussa. Tuttuni on valmentanut olympiaurheilijoille fysiikkaa ja hän on hieman puhunut näkemistään ongelmista fysiikan valmennuksessa tässä maassa. Hän on hieman pidättyvämpi kuin minä ja ei huutele asioista muille Psyykkisen puolella on mielestäni vielä vähän osaamista ja hinta liian korkealla. Psyykkistä valmennusta pitää oppia tekemään ryhmätyönä, muuten se ei tule saamaan riittävän vahvaa jalansijaa tässä maassa. Tekijät tällä hetkellä joko huuhaata tai psykologeja. Psykologien pitää kehittää osaamistaan, heidän yliopistokoulutuksensa on aivan riittämätön antamaan laadukkaaseen ryhmätyöhön eväitä. Lisäksi psykologien koulutus on mielestäni väärä, jos miettii mihin psyykkisellä valmennuksella tulisi pureutua.
  8. Foorumin kolumnit tai mitä lie totisia höpinöitä

    Yhteisöllisyys ja yhteistä hyvää tappamassa Välillä vituttaa johtajien ja valtaa pitävien lätinä arvoista. Ollaan olevinaan ja ei ymmärretä päätösten sosiaalisia tai psyykkisiä ulottuvuuksia lainkaan tai niille ei anneta inhimillisen hyvinvoinnin vaatimaa arvoa. Monia asioita elämässä kohtaa ja niiden kautta pohtii itseään ihmisenä sekä ympäröivää muuta. En aina ole ihan varma kumpi "meistä" on se hullumpi, minä vai muu maailma. Ennen sain pysäköintiautomaatista rahalla lipun, nyt niitä kolikoilla toimivia on vähän. Kehitys on tuonut lähimaksun pankkikortilla ja se on hienoa, paitsi jos yhteys pätkii ja saat kiertää kortteleita etsimässä sitä yhtä toimivaa maksulaitetta. Eikä tuo mitään ole, sillä ei ole vaikutusta yhteisöllisyyteen, kuten otsikossani asiaan viittaan. Se millä on, on tuo uusien tuulien tuoman laitteen pakotus näpytellä autoni rekisterinumero pysäköintilippuun sitä ostaessani. Ennen kun pysäköin vähemmän ajallisesti kuin olin maksanut, annoin lippuni kiertoon eli kun/jos näin jonkun olevan tulossa juuri maksulliselle paikalle, annoin lippuni lähtiessäni hänelle. Nyt näin ei voi enää toimia.. pala palalta raha tappaa yhteisen hyvän ja samalla nakertaa yksilön hyvää. Ei tuon rekisteritunnuksen näpyttelypakon takana oleva ajatus ole muusta kuin rahasta lähtöisin oleva "kehitysaskel". Isäni on vanha mies, hän ei kykene asumaan yksin ja sai muutama vuosi sitten hoitopaikan. Tuo hoitopaikka sattuu olemaan surullisen kuuluisa lehtien otsikoista, huonolaatuisen palvelunsa vuoksi. Isäni sai myös osansa, vääriä lääkkeitä ja meinasi henki lähteä. Liian vähän henkilökuntaa ja osa liian vähän kouluja käynyt. Taas se raha. Firman pitää tehdä voittoa ja tokihan se yhteistä hyvää vaalien ja ihmisten hoitamisen kustannuksella onnistuu. Edellinen oli ironiaa. Ihmisistä huolen pitäminen maksaa. Nämä ihmiset ovat sen työllään ansainneet, mutta nyt se raha käytetään toisaalle, kun ahneelle, jatkuvan taloudellisen kasvun firmalle on ulkoistettu ihmisten huonosti tuottava hoitaminen. Eettisyys ja moraali ovat kaukana näiden rahan arvojen voimalla rutistamassa maailmassa, millon lie tiskirätin lailla kuivaksi rutistettu. Pienistä puroista kasvaa jokia ja ne päättyvät lopulta mereen. Yhteisen hyvän näkeminen aukenee silmien edessä, jos sitä on valmis katsomaan kateudeltaan. Politiikan päätöksillä on valtavia vaikutuksia tämän arvon tuhoamisessa tai vaalimisessa. Kukas se lauloikaan sen kappaleen: "Kun Suomi putos puusta".. tais olla joku suomalainen vai oliko alanko maista Minusta yhteistä hyvää rikotaan pilkkomalla kaikki palasiksi. Se opettaa tuijottamaan vain omaan napaan :"Naapurikunnan ongelmat eivät kuulu meille" ja "Ei tuo ole meidän vastuulla", "Ei lukenut sopimuksessa".. Rajansa kaikella ja jokainen tyylillään. Vapautta ja kaikki mulle heti nyt ! Päivänjatkoa jokaikiselle, hyvää sellaista !
  9. Rupes korpeemaan eilen ni piti raapia jotain tekstiä. Kai tätä joksikin terapiaksi voi sanoa, paskan vastaaottamisen valmistautumiseksi.. Hyvä lukija, olit sitten vihreä tai persujen tukija ! Eikö parasta elämässä ole se, kun meitä on moneksi? Sama pätee kaikkiin elämän alueisiin, pitää olla erilaisuutta. Erilaisuus tuo elämän eri puolet näkyviin, niiden pohjalta voimme saada uusia näkökulmia ja kokemuksia rikastuttamaan elämäämme. Idun purijoita tarvitaan vihreiden arvojen nimissä, siinä missä persuja manaamassa maahanmuuttajien huonoa käytöstä peloissaan ja vihapuheita kylväen. Viha kuin myös empatia ovat kumpainenkin tärkeitä tunteita kokea. Idut kuin myös persut ovat meitä itseämme, tärkeä osa kokonaisuutta. Itse asun tässä Malmin lentokentän vieressä ja haluan tuoda yhden täältä käsin näkemäni puolen esille, joka yhdistää ajankohtaisen Hämeentien muutostyön ja Malmin kentän kohtalon toisiinsa. Nyt vihreiden arvojen aikakaudella on paljon halua ja painetta muuttaa asfalttia ja betonia ihmisten hyvinvointia lisääviksi kävely- ja pyöräteiksi, puistoiksi ja viheralueiksi. Kaupunkikuvaamme on siis saatu lisää istutuksia ja hieman väljyyttä, kun se on ensin muokattu pois täyteen rakentamalla. En oikein ymmärrä, miksi meidän on pakko tehdä kaikki nurinkurisesti? Ensin päälystämme luontoa betonilla ja piellä, sitten muutaman kymmenen vuoden kuluttua muutamme niitä takaisin kohti vihreämpää maailmaa. Eikö politiikan pitäisi olla kestävää ja siinä samalla säästäväistä? Suunnitelmissa on siis ahtaa Malmin lentokentän alueelle 24000 asukasta, jolloin luonto muuttuu ruuhkaiseksi kävely- ja pyörätieksi, jossa ei enää sitä pientä omaa rauhaa ole, jonka kenttä ja sen ympäristö tarjoavat vielä minulle ja monelle muulle. Alueen säästäminen luontona olisi luonnon arvojen nostamista taloudellisten arvojen yläpuolelle. Se olisi alueen nykyisten asukkaiden kunnioittamista ja heidän arvostamistaan. Se on myös tulevien sukupolvien arvostamista. Arvona vain taitaa nyt olla raha, jolla ei kuitenkaan kaikkea saa, ei hyvinvointi pelkästään taloudellisista tekijöistä synny. Maksan kalliista asumisesta ja ymmärrän kyllä miksi asuntoja halutaan lisätä kaupunkiimme, mutta. Nyt kun on tehty paska päätös rakentaa kenttä täyteen ja tuhota sen luontoarvo, niin eipä tuota päätöstä enää kukaan perua halua, siinä voi menettää joku rahaa ja vallan tunteen. Onko teistä lukijoista moni kulkenut kevään korvalla Malmin lentokentän ympäri jalan? Siellä on kaunista ja hyvin monimuotoista luontoa ja ajoittain äänimaisema hivelee korvia. Pieni soinen alue, jolla lintujen on hyvä pesiä, täyttyy kevätaamuisin lintujen keväisistä konserteista. On kuin kävelisi sademetsässä. Nyt minulle kerrotaan että joudun luopumaan tästä, koska se lisää kaupunkilaisten hyvinvointia parantamalla asuntotilannetta. En omassa arjessa ehdi ja jaksa lähteä autolla johonkin kaukaiseen metsään valtelemaan ja onko edes mieltä lähteä autolla metsään? Eikö lähiruoka käsitteen voisi laajentaa lähimetsäksi? Se vasta luomua olisi. Minun hyvinvointia tuo alueen täyteen rakentaminen ei lisää. Loputon kaupungin täyttäminen asunnoilla on idioottien ajattelua, se on mahdoton yhtälö. Pian olemme kuin mikä tahansa suurkaupunki, jossa on vain puistoja kaiken kiireen keskellä. Luonnon hyvinvointia lisäävä arvo, jonka myös tutkimukset osoittavat on pian menetetty ja sen ymmärtämisen mahdollisuudet viety pois lähistöltä. Sitä ei saa takaisin, se kuivattu suo ei enää koskaan tule palaamaan, jos se nyt tuhotaan talojen tieltä. Antakaa erilaisuuden kukoistaa lähellä ihmisiä, älkää ajako meitä liiaksi erilleen, se tietää ongelmia. Asettakaa rajoja, siitä terve kasvu syntyy ! Sami Paakkanen
  10. HJK:n alamäkeä kääntämään

    Aattelin myös tätä kirjoitellessani, että Klubin organisaatiossa on paljon väkeä töissä ja joku varmaan lukee näitä netin eri kirjoituksia Klubin touhuja koskien. Tämän ajatuksen sisään menee se, että ehkä ne löytäis mun teksteistä jotain kättä pidempää oman toimintansa kehittämiseen..
  11. HJK:n alamäkeä kääntämään

    On ja siinä olet erittäinkin oikeassa !
  12. HJK:n alamäkeä kääntämään

    Joo. Ja eiks niil ollu ongelmia sen uuden kumimaton vuoksi myös.. Mä olin Eilen Kiffenin matkassa pitkästä aikaa Mikkelissä, ku ne kävi pelaamas siel. Paluumatkalla juteltiin psyykkisestä Klubin joukkueessa myös. Ne otti puheeks Klubin huonon pelaamisen ja hankintojen floppaamisen. Mä sanoin niille siinä jutustellessa, et se on sama mitä hankkisivat, jos joukkuetta hitsais yhteen psyykkisen valmennuksen avulla ja sais pelaajien itsetunnon vahvistumaan. Noita hommia mä teen ja sillä on iso merkitys, sen olen tässä 20 vuoden aikana nähnyt, kun psyykkisiä hommia työkseni pyöritellyt ja nyt harrastellut tätä psyykkistä valmennusta jokusen vuoden.
  13. HJK:n alamäkeä kääntämään

    Mä oon Riihilahden kanssa jutellu noihin aikoihin ku tää ketju on alotettu. Kävin esittäytymässä ja kyselin niiden psyykkisestä valmennuksesta. Sano ettei niil ole mut ettivät ja pyys laittamaan sähköpostia. Laitoin sille ja Banalle niiden pelistä, jota olin katsomassa. Peli oli paskat housussa pelaamista ja sanoi sen suoraan. Bana vastas ja sano ettei ne tarvii psyykkistä, ku tekee sitä päivittäin itse. Naurahdin vähän ja sanoin ettei se osaa, kuten ei lääkärinkään hommia, jollainen niiltä myös löytyy palkkalistoilta. Sit kävin juttelemassa silloisen junioripäälikön kanssa ja tarjosin apua myös niille. Silloinen junnupäälikkö kertoi että niillä on psyykkistä valmennusta. Utelin vähän millasta ja Riihilahden mutsi vetää akatemialle kerran kauteen. Nauroin hieman ja sanoin ettei siitä ole mitään iloa, tää psyykkinenkin tarvitsee säännöllistä ja riittävän paljon aikaa harjaantuakseen. Pieni käry mulla siis noista Klubinkin hommista on. Muurista myös haastattelin joskus kentän reunalla ja hän kertoi oman kokemuksensa, miksei Klubilla ole hänen aikanaan ollut psyykkistä valmennusta. Vaikka mä aika helvetin suoraan puhun asioista niin olen hienotinteinen niitä kohtaan, joiden kanssa teen psyykkistä valmennusta. Tiettyä suoruutta ja rehellisyyttä työni vaatii. Eipä minusta paljon iloa olis, jos perseitä olisin nuolemassa.. Tiedän aika paljon maamme psyykkisestä, kun paljon tullut juteltua sitä tekevien kanssa, huippu-urheilijoiden kanssa, valmentajien kanssa ja kaverit laittaa aina linkkejä kun jotain juttuja aiheesta bongaa. Mut joo, minusta Klubin pelaamisessa on ollut ja on edelleen psyykkisella puolella paljon kehitettävää. Olen hyvä sitä puolta viilaamaan ja siksi tarjoan apuani myös heille. Jos työni tuottaisi Klubin kaltaisessa joukkueessa näkyvän muutoksen henkisellä puolella pelaamisessa, kuten uskon hyvin varmasti tapahtuvan, sillä olisi merkitystä isossa kuvassa. Näkyvyys Klubin menestyksen myötä voisi muuttaa koko psyykkisen valmennuksen kulttuuria maassamme ja se voisi poikia ison harppauksen maamme huippu-urheilussa maailman mittareilla mitattuna. Tiedän mitä teen ja tiedän myös sen merkityksen/vaikutuksen psyyken vahvistumiseen.. No, katellaan kuin näit juttuja tulee harrasteltua jatkossa. Jatkan täällä kirjoittelua, se kun voi saada pieniä pyöriä pyörimään.
  14. HJK:n alamäkeä kääntämään

    On asioilla aina monta puolta tietty, mut tarkottaaks se ettei tästä puolesta saa nostaa ongelmia esille omana alueenaan? Usein ongelma on se, että noita taktiikasta ja teknisistä taidoista vääntäjiä löytyy vaikka ja kuinka, mutta tämän psyykkailupuolen osaajia on ihan helvetin vähän. Mä nostan tätä puolta esiin, ku osaan sitä aika kivasti jo tutkia, kuten nyt mielestäni Klubin tekemisessä näkyy sen saralla ongelmia. Joka pelissä on jotain ongelmia taktiikassa tai taidoissa, mutta sama on myös psyykkisten tekijöiden kanssa. Mä en ole taktisen tai taidollisen osaamisen ammattilainen. Joku muu opiskelkoon taktiikan asiantuntijaksi, toinen kehittäköön pallollisia taitoja, mä tätä psykkistä puolta. Valmentajalle jää sit se kiitollisin tehtävä, nivoa näitä eri puolia kasaan kuhunkin peliin, kauteen parhaalla mahdollisella tavalla, jotta tulos olisi suotuisa
  15. Vitutusketju

    Vittu !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Soitin pari vk sitten 118 numeropalveluun. Kysyin yhtä numeroa ja sen vitun numeron tiedustelun hinnaksi tuli 15,79 € onko tää vittu mahdollista !!??? Aivan vitun törkeetä ! Kunnon ryöstö ! Saatana ! En pyytäny yhdistämään tai muutakaan ja se vitun mamma kaiveli sitä numeroa siellä aikansa ja mä maksan tosta huvista 15,79 € !!!! Onko helvetti mahdollista??
  16. Teemu Pukki (Brøndby IF 2015–)

    Voi helvete, on se. Hiton mukavaa nähdä Pukin kasvaneen sieltä nuoruusvuosien jäätyneestä junnusta rennoksi maalintekijäksi. On se vaan hiton mageeta
  17. HJK:n alamäkeä kääntämään

    No ni, näkihän sen jo pelin alussa.. Ei paljon ole annettavaa Klubilla. Tarvitsisivat oikeasti apua tohon touhuunsa. Ei siellä ole näköjään ammattitaitoa hoitaa moista sakkaamista. KuPS vei pelin 1-0. Minusta Klubi ei päässyt taas paikoille. Forsel sai yhden vedon hyvältä tontilta ja siinä lähes koko pelin saldo. Psyykkistä sanon minä, psyykkistä...
  18. HJK:n alamäkeä kääntämään

    Voi voi ja lämmin leipä. Kattelen töllöstä KuPS:n ja Klubin peliä. Ei ole kaksista tuo Klubin tekeminen. Mä saisin ton porukan pelaamaan helposti hyvää fudista, mut ei kelpaa apu. Riihilahtelaiselle pistin taas kertaalleen viestiä tossa juuri ennen Banan fuduja, mut vielä on löysä lahkeessa. Peli on taas Klubin osalta ponnetonta. Fiilis on kuin kasalla tiskirättejä. Yhdessä ei juuri tehdä töitä ja kukaan ei ole johtaja. Olikohan Forsel jossain haastattelussa, kun sanoi että hänen pitäis ottaa roolia varmaan kopissa. Ei ole tuosta miehestä siihen hommaan. Luonne on työmyyrän ja aika kaukana johtajan tontista. Mä ihmettelen kuinka noin laadukkaassa joukkueessa ei ole oikein kunnon johtajaa ollut pitkään aikaan. Millainenkohan on tuo organisaatio, kun siellä ei taida olla pelaajien mahdollista ottaa roolia ja johtaa. Paljon on pielessä. Pitäis varmaan Riihilahtelaisen kutsua mut seuraamaan touhua ja kertomaan, mikä kusee. Vaikka tämän kauden osalta touhu taitaa olla jo taputeltu.. Mä vähän ihmettelen, kuinka voivat olla noin vaisu joukkue. Katelkaa huvikseen Kiffenin pelaamista kakkosessa. Näin niiltä muutaman pelin alkukaudesta ja kattelin et aika kuraa henkiseltä puolelta. Kävin jututtamassa joukkueen johtoa sekä pelaajia ja nyt sällit taistelee peleissä voitoista. Ei se isosta ollut kiinni. Mahtavaa nähdä kuinka henki nousee kun osaa kiinnittää huomion niihin tärkeisiin asioihin. No, katellaan toinen puolikas vielä peliä jäljellä...
  19. Miksei meillä hehkuteta?

    Nyt hehkutetaan ! Kyl hyvää fiilistä tällä hetkellä on näkyvissä ja kuuluukin äänet Mukavaa hehkua pallon ympärillä täs maassa piiiiiiiiiitkästä aikaan. Erityisen posii ja fiilistelyä isosti. Kyl touhua pitää diggailla isosti. Mä fanitan yksilöiten hyviä suorituksia, mut se mikä on muuttunut eniten, on toi kokonaisuus. Mä muistan ku joskus foorumilla huudeltiin ulkomaisten valmentajien perään ja manasin et spedee touhua, tässä maassa on myös kovaa tekijää. Nyt yks hyvä on puikoissa ! Avainsanoja; Luottamus, Rohkeus, Leikittely, Ilo, Tunne, Halu, Nautinto, Paineettomuus, Yhdessä tekeminen, Lämpö, Turvallisuus, Rive !
  20. Miksei meillä hehkuteta?

    Mä olen tässä pohtinut, miksei meillä hehkuteta hyviä suorituksia riittävästi? Se on aika pientä ja nuoret ja mamut/mamujen muksut osaavat sitä. Joillekin hehkutus on kaiken keskiössä ja se on mielestäni välillä myös ihan överiä ja sillä yritetään paikata paskaa itsetuntoa. Mitä olisi sitten se hyvä hehkuttaminen? Ei paljon eilen Klubi-04 pelissä näkynyt maalin jälkeen iloa. Huoh.. niin ankeeta touhua. En aina ihan ymmärrä, mistä kaikesta johtuu se hehkutuksen puute, mutta osittain se on kateuden luomaa ja osittain pelon. Joskus näkee niitä aikuisia jotka suoraan sanovat ettei pidä kehua, ettei nouse kusi päähän. Se johtuu siitä, että on itse eletty lapsuus kiven alla ja ikinä ei ole saanut mistään kehuja "Ja ihan hyvä on kasvanu". Sit ku ei oikein ymmärretä surra sitä omaa lapsuutta ja sen ankeutta, kun ne kehut ovat puuttuneet niin ei ymmärretä, kuinka helvetin tärkeitä ne on antamaan nostetta itsetunnolle, rohkeutta kasvattaa omaa itsetuntoaan. Kehut eivät kasvata yksin itsetuntoa. Puhuminen omista tunteista kasvattaa. Pelkällä kehumisella saa tosiaan aikaan urpoja, jos ei mitään negatiivista voida ottaa puheeksi laisinkaan. Näitäkin on nähty.. Sitten on se pelko. Pelätään että nousee kusi kupoliin, jos kehutaan ja sit ei kehuta. Sekin varmasti lähtöisin mahdollisen kehujan omasta lapsuudesta ja sen kuivuudesta kehujen suhteen. Ei kehut nouse kupoliin, jos ne kehut on realistisia ja oikeassa paikassa. Ja sit jos ne nousee kupoliin niin voihan sen ottaa puheeksi. Joskus kusi nousee päähän, mutta pikemminkin siitä syystä, että kateelliset suolaavat menestyjää seläntakana minkä ehtivät ja sit menestyvät jättävät kateellisten puheet huomiotta ja heidät koetaan ylimielisinä kusipäinä. Hommassa on eroa, onko kusi kupolissa vai onko kehuminen auttanut itsentunnon nostamisessa ja tuonut rohkeutta puhua omista tunteista ja mielipiteistä ääneen. Tätä teemaa pitää jatkaa, sen verran tässä maassa sakkaa itsetunto porukalla..
  21. Suomen A-Maajoukkue, yleistä asiaa

    Oli kyl mukavaa kateltavaa peli. Vartin tauko puoliajan paikkeilla mulle pelin kattelussa, mut mun silmään näytti kyl rohkeelta pelaaminen läpi ottelun. Pari pientä hätäilyä mahtuu aina peliin, mut niillä ei sen ihmeellisempää vaikutusta kokonaisuuteen eli kovaa touhua peli läpeensä ! Kyl mä diggaan ja isosti !!!
  22. Suomen A-Maajoukkue, yleistä asiaa

    Aika kuumottava peli. Luuletteko et liikaa pelkoa ilmassa? Mä luulen et turha jännitys voip sotkee pelin.. usein koviin peleihin lähetään ylimielisesti ja heltta heiluu tai sit lähetään peliin kumartaen nimiä. Toivon et saisivat oman pään oikeeseen asentoon, kävisivät paukuttamas pari byyriä ja napsisivat sen turvin bongat kotiin. 107 on pitkä aika odottaa..
  23. Suomen A-Maajoukkue, yleistä asiaa

    Magee nähdä Suomi iskussa. En tosin peliä nähnyt, mutta kattelin maalin ja haastatteluita tubesta. Voitto pelistä ja rentoa läppää Riven haastatteluissa ennen peliä. Tosi hienoa nähdä tällaista kulttuuria. Kepeää ja hyvällä fiiliksellä, parasta jalkapallokulttuuria ! Toi Arajuuren pallonriisto liukkarilla ja fiiliksen nostatus sen jälkeen oli ihan vitun kova ! "Tulkaa vaan Italialaiset tänne ni saatta turpaa" !
  24. Kolmonen

    Olen käynyt muutaman kolmosen pelin katsomassa ja täytyypä todeta, että ajoittain niiiiiiin laadukasta menoa, ettei paljon Veikkausliiga kiinnosta. Pelit ilmaisia Tänään olin katsomassa PK-35:n ja HIFK:n peliä. Ottelu oli hyvin vauhdikas, varsinkin ensimmäisen puolikas. Toisessa hieman hiipui, mutta oli kivaa seurattavaa silti. Maaleja tuli muutama ja olivat komeita, komeampia kuin meidän veikkausliigassa yleensä näkee. Tarjoilu Pihlajanmäessä oli riittävää ja hyvin edullista. Kahvi ja jätski 2,5 €. Kyllä mun sydän on kotimaisen jalkapallon sisällä Tätä voisin rakastaa hamaan tappiin saakka. Hyvä ilma, mukava peli ja kivaa seuraa kentän reunalla. Ei kiire mihinkään ja pientä jutustelua lajista :,) Taitoa ja tasoa piisaa, laadukasta menoa ja sydämellä tekemistä. Nämä kaikki tuntuvat puuttuvan monesta muusta touhusta maassamme. Kun homma kasvaa liiaksi, jotain menetetään. Panokset koetaan liian koviksi ja hampaiden kiristys alkaa. Ollaan niin laadukkaita, että se itse tarkoitus unohtuu, se rakkaus katoaa tilastoihin ja varmuuden hakemiseen. Ei rakkaus ole koskaan niin varmaa, se on ja ei ole. Kolmosessa monia hyviä joukkueita seurattavaksi ja vain rakkaudesta lajiin, sama kuka voittaa !
  25. Kolmonen

    Kiva kuulla joukkueesta sitä seuranneen vinkkelistä ! Kiitos, hiton hyvä päivitys ! Taidan tämän innoittamana tähdätä perjantaina Kontulaan katsomaan tuon mainitsemasi Kontu - RiPS ottelun ! Odotukset ovat vahvasti RiPS joukkueessa eli jos vetoa löisin niin varmasti heidän puolesta. Kontu on kova ja kotona varsinkin, kotiyleisön edessä. Mulla on kolmonen ollut nyt vähän tauolla kun muu elämä ja valmennus pitänyt kiireisenä. Kakkosta tullut seurattua kun siellä lusikoita muutama sopassa. PK-35 kolmosesta on varmaan se mun eniten seuraama joukkue ja kyllähän ne kohti kakkosta porskuttaa vahvasti. Nyt toisessa MPS pelissä kävi kuten uumoilin että voi ensimmäisessä käydä eli kupu leipo kiinni kuulemma ja yhtä omille huutelua koko peli. MPS vei ottelun nimiinsä tämän seurauksena. En itse ollut katsomassa, mutta kuulin näin käyneen. Tämän heikkouden näki joukkueesta jo kauden alussa, näin psyykkistä puolta tuijottelevana. Ei PK:lla vielä hätää ole, ovat sen verran vahvoilla ja hyvällä nipulla liikenteessä. PKKU oli ihan kova Kontua vastaan kevätpuoliskolla, nuoria myös nipussa ja intoa siksi ilmeisesti piisasi melko tavalla.
×