Jump to content

haukioan

Members
  • Content count

    7
  • Joined

  • Last visited

About haukioan

  • Rank
    Junior Member
  • Birthday 10/03/1970
  1. Q.P.R.- Stoke Viasat Sport 2. Kick-off 15:15.

    Tulossa ollaan. Kaikki osallistumismuodot käyvät. Antti
  2. Uusi vuosi Lontoossa

    Uskon, että lippuja saa helpostikin päivää ennen matsia ja myös ottelupäivänä, sillä matseissahan on valitettavasti useita tuhansia tyhjiä paikkoja. Olen kuitenkin aina hankkinut liput etukäteen jo Suomesta, koska silloin mikään ei ole epävarmaa. Viimeksi ostin sekä koti- että vieraspeleihin liput sähköpostitse Ärrien lipunmyynnistä. Liput tulivat kotiin muutamassa päivässä.
  3. Uusi vuosi Lontoossa

    Tervehdys Ärrien Ärrät, Vuodenvaihteeseen osuneen matkani ja etenkin matkaseurueen kokoonpanon varsinainen sytyke oli maaliskuussa 2007 kummipoikani 13-vuotissyntymäpäivät. Juhlat sattuivat olemaan lauantaina, joten kovana futisfanaatikkona en malttanut pysyä kokonaan pois internetistä. Velipojan koneen käynnistyttyä sain puolittaisen halvauksen huomatessani koneessa olevan taustakuvana Ärrien logon! Luonnollisesti veljenpoikani oli tietoinen hurjasta ja etenkin hermoja raastavasta kieroutumastani, mutta en koskaan ollut häntä yrittänyt mitenkään käännyttää. Olin siis löytänyt lähipiiristäni orastavan kaappi-Ärrän. Siltä seisomalta päätin, että vien hänet pyhiinvaellukselle seuraavalla kaudella, jotta usko vahvistuu eikä hän ala kannattaa chelshittiä ja muita vastaavia roskajoukkueita. Päätin siis lähteä Lontooseen kummipoikani ja oman poikani kanssa, joka on 8-vuotiaana jo tottunut Loftus Roadilla vierailija. Aluksi suunnittelin ajankohdaksi koulujen syyslomaa, mutta onneksi loman lyhyys arvelutti. Tämän vuoksi päädyin jo elokuussa, ilman edes kalpeaa aavistusta Rangers Revolutionista, siirtää matkan joululomalle. Matkaan ei lopuksi tarvinnut lähteä pelkästään lasten kanssa, sillä veljeni ja tämän kaveri halusivat myös mukaan. Pirneksen Veskun suositusten mukaan päädyimme Hilton Kensington -hotelliin, joka osoittautui loistavaksi valinnaksi: kävelymatka Loftus Roadille, siistit huoneet, loistava palvelu etc. Ainoastaan aamupala kannattaa jättää väliin, sillä meillä se ei kuulunut huoneen hintaan (n. £100/huone). Aamupalan hinta oli "vaatimattomat" £19.95! Lähialueella Holland Park - Shepherd's Bush - Hammersmith on runsaasti erilaisia aamupalaa tarjoavia paikkoja, joissa n. £7 syö jo hyvin. Olen aina ennen asunut joko bed&breakfast -paikoissa tai halvoissa rotankoloissa enkä niihin enää tämän kokemuksen perusteella aio mennä. Ryanairilla mentiin ja en pidä sitä jatkossakaan huonona vaihtoehtona, vaikka yksi yö jää vähille unille. Olin jo etukäteen ostanut netistä National Expressin -linja-autoliput välille Stanstedt - Victoria - Stanstedt (n. £18 meno-paluu/aikuinen). Niitä meni yölläkin kymmenen minuutin välein, joten odottelua ei ollut. Victorian asemalta siirryimme taksilla hotellille (£15,20). Kuljetusjärjestelyt osoittautuivat erittäin onnistuneiksi. Toivon mukaan en ole pitkästyttänyt lukijoita, sillä nyt vihdoinkin siirrytään itse asiaan! Meillähän oli kunnia päästä kahteen matsiin: 29.12 Watford-QPR ja 1.1 QPR-Leicester. Watfordiin menimme Kensington Olympia -juna-asemalta, sillä kyläänhän ei pääse metrolla. Juna ajaa ensin Watford Junction -asemalle, mutta sieltä on aika pitkä matka stadionille. Näin ollen vaihdomme siellä Watford High Street -asemalle, josta on n. 10 minuutin kävelymatka Vicarage Roadille. Jo junassa huomasi, että Ärräfaneja on runsaasti liikkeelle. Otteluhan oli viikossa loppuunmyyty ja kaiken kaikkiaan meitä oli n. 2300 henkilöä. Olin hyvin tyytyväinen, että reissun ensimmäinen peli oli nimenomaan vierasottelu, sillä tunnelma on yleensä vierasmatseissa parempi kuin kotona pelattaessa. Johtunee pitkälti siitä, että vain fanaattisimmat jaksavat matkustaa (jotkut hullut jopa Suomesta). Tietysti ottelun lähtökohdat pelottivat ja olin varautunut aikamoiseen selkäsaunaan. Ärrien kokoonpano oli seuraava (oma arvosanani): Camp (9) Barker (7) Stewart (9) Bolder (7) Blackstock (7) Ainsworth (6) Rowlands (10) Malcolm (8) Rehman (7) Nygåård (6) Balanta (6) Peli alkoi selvällä Watfordin hallinnalla, joka onneksi oli tuloksetonta. Reilun kymmenen minuutin pelin jälkeen Ärrät lähti keskeltä hyökkäykseen. Balanta syötti Dexterille niukin naukin boksin sisään, pakki sukille, Dexter nurin ja aika kaukaa tilanteeseen sijoittunut tuomari ei epäröinyt - rankkari! Täytyy myöntää, että aivan kaikki tuomarit eivät kyseistä ratkaisua olisi tehneet, mutta tuuriakin pitää välillä olla. Tässä vaiheessa aloin välittömästi pelätä Watfordin tasoitusta, mutta sitä ei tullut. Aivan loistavan pelin pelannut Rowlands antoi puolen tunnin kohdalla millimetrin tarkan kulmapotkun, kuuden Watfordin pelaajan ympäröimän (!), Stewartin päähän - loistava kova pusku ja yläriman kautta maaliin: 0-2! 40 minuutin kohdalla Rowlands vei Ärrät 3-0 taukojohtoon. Tunnelma oli sanoinkuvaamattoman onnellinen ja riehakas koko päädyssä. Tekstiviestini Suomeen oli tauolla seuraava: "Numerot eivät tee täyttä oikeutta, mutta väliäkös sillä! Tuskin tätä enää hävitään." Peruspessimisti kun olen, niin en vielä tuossa vaiheessa uskonut voittoon vaan ehkäpä enemmän tasapeliin. Toisen puoliajan alussa pelkoni sai konkretiaa Watfordin melko nopealla kavennuksella. Jostain syystä he eivät kuitenkaan saaneet peliään käyntiin ja kentälle vaihdettu Buzsaky sooloili näyttävän neljännen osuman. Yksityiskohtana mainittakoon, että Akos juoksi maalinsa jälkeen kentän läpi aina toiseen päätyyn saakka haltioituneen QPR-yleisön eteen - hieno ele hienolta pelaajalta! Watfordin nostettua hyökkäystään Ärrille avautui vielä yksi selvä maalipaikka, mutta se onnistuttiin tuhrimaan. Shittun kavennettua isännille 85 minuutilla pelko heräsi taas, vielä yliajan alkaessa en ollut lainkaan varma voitosta. Peli tapettiin kuitenkin tyylikkäästi ja viisi iloista suomalaista, joista kolme ensikertalaista, palasi sivistyksen pariin Shepherd's Bushin kulmille. Pikanttina detaljina on mainittava se, että signor Paladini jäi junasta pois samalla Kensington Olympian asemalla. 4-2 voitto siis matkan ensimmäisestä matsista ja vieläpä sarjakakkosen kotona, uskomaton alku. Näkemäni matsi on ehdottomasti yksi kannattajaurani hienoimmista kokemuksista. Sensaatiomaiseen 3-0 vierasvoittoon päättynyt Bradford City - QPR matsi Valley Paradella kaudella 98-99 saattaa silti vielä olla se matsien matsi, joka ei ikinä unohdu! Rowlands oli loistava ja jopa aivan pitelemätön. Camp torjui kaiken torjuttavissa olevan ja Stewart pelasi molempiin päihin loistavasti. Nämä kolme nimeä nostaisin selvästi muiden yläpuolelle kyseisessä matsissa. Balanta on vielä liian heiveröinen näihin ympyröihin. Dexterin olisi pikkuhiljaa alkaa tekemään maaleja, sillä sehän on hyökkääjien tehtävä. Viime kaudella tunaroinut topparipari Stewart-Rehman on löytänyt jostain ihmeestä aivan loistavan draivin ja nähdyn perusteella on pakko olla yksi sarjan parhaita topparipareja - uskomatonta, mutta totta! Barker ja Malcolm pakkeina myös erinomaiset - virheetön suoritus. Ainsworthilla alkaa jalat vähän jo painamaan eikä hänen varaansa enää voi hyökkäysten käynnistyksiä juurikaan laskea. Uskon, että vajoaa vaihtomiehen rooliin ja ehkäpä kannattaisi myydä vielä tässä vaiheessa, kun vielä saa rahaa. Kaksi puuduttavaa välipäivää nähtävyyksiä kierrellessä. Kummipoikani oli selvästi otettu Ärrien esityksestä, mutta vielä hän sanoi haluavansa Lampardin-paidan! Mitä tehdä tällaisen hävyttömyyden ilmetessä? Sanoin ystävällisesti, että voin pahoin jo pelkästä chelshit -nimen kuulemisesta ja aloin kiireen vilkkaa viedä retkikuntaa kohti Loftus Roadin myymälää, jossa ostin pojalle asiaankuuluvan paidan - enää en kuullut toiveita muista paidoista. Uudenvuodenpäivän matsin lähtökohdat olivat täysin erilaiset. Ärrät lähti otteluun selvänä ennakkosuosikkina jopa omasta mielestäni, koska lauantaina nähty peli oli niin hyvää. Myöskään Ollien sekoilut mm. Barry Haylesin (vieläpä avauksessa!) ostoineen eivät tukeneet vieraihin luottamista. Tässä pelissä ei oikeastaan koko aikana usko horjunut, vaikka Leicesterillä oli yksi tolppalaukaus ja Lee Camp torjui yhden "mahdottoman". Avauskokoonpano oli muuttunut voitosta huolimatta: Camp (9) Barker (7) Stewart (9) Bolder (8) Blackstock (7) Buzsaky (9) Ainsworth (6) Rowlands (9) Malcolm (8) Vine (9) Rehman (8) Uusi hankinta Gavin Mahon tuli vaihdossa kentälle. Oli mielenkiintoista nähdä Rowlandsin ja Akosin olevan yhtä aikaa kentällä. He ovat kuin identtiset kaksoset - pelaavat aivan samalla tavalla. Aluksi ajattelin, että tämä ei voi toimia - kaksi samanlaista ikiliikkujaa ja taiteilijaa kentällä. Loppujen lopuksi minun oli todettava, että tämä oli nerokas veto De Caniolta, koska yksin pelatessaan he ovat erinomaisia mutta kaksistaan yliluonnollisen ilmiömäisiä. Uusi Andy Sintonimme Rowan Vine pelasi myös käsittämättömän hienon matsin! Luulin itse, että Vine on puhdas hyökkääjä, mutta hänhän on vasemman laidan winger. Blackstock pääsi myös hienosti maalin makuun ja toivottakoon, että ruuti on kuivunut. Peli päättyi selvään 3-1 voittoon ja ette voi kuvitellakaan sitä fiilistä, minkä nämä kuusi sarjapistettä antoi. Olen nähnyt muutaman kymmenen Ärrien matsia paikan päällä ja valitettavasti olen erikoistunut näkemään tappioita. Luulen, että olin ansainnut nämä kaksi voittoa! Kuuden päivän reissun aikana aistin, että ilmapiiri seurassa on muuttunut täysin eikä sellaista ole vajaan 20 vuoden kannattajauralla ennen ollut. Rangers Revolution on mielestäni osuva nimitys tälle ilmiölle. Flavio&co ovat tuoneet uutta henkeä seuraan ja uskon, että tulevaisuus tulee olemaan erittäin valoisa. Premieriin nousu on aivan mahdollista jo lähitulevaisuudessa, sillä nykyinen joukkue tarjoaa erinomaisen perustan nousujoukkueen rakentamiselle. Nousu ja seuran kehittäminen kohti huippua vaatii kuitenkin väistämättä uuden stadionin. Rakastan Loftus Roadia, sen ahtaita istuimia, huonosti suunniteltuja ravintolapalveluita, jotka eivät toimi edes 13 000 kasojalle ja vanhan aikaisia vessoja, mutta järki kehottaa siirtymään 70-luvulta 2010-luvulle. Uusi, moderni n. 30 000 katsojaa vetävä stadioni nykyisen lähelle olisi unelmieni täyttymys, joka mahdollistaisi kipuamisen kohti Valioliigan kärkeä. Tämän hetken pelaajisto tarjoaa hyvän perustan nousujoukkueen rakentamiselle. Tammikuun siirtoikkunan aikana osa tehdyistä hankinnoista tullee muodostumaan ratkaiseviksi: näkemäni perusteella etenkin Buzsakyn ja Vinen hankkiminen osoitti seuran johdolta uskoa seuran tulevaisuuteen. Uskon myös Fitz Hallin ja Hogan Ephraimin olevan erinomaisia hankintoja - Kick up the R's -julkaisun yksi kolumnisti piti jopa mahdottomana, että QPR pystyy hankkimaan Ephraimin kaltaisen pelaajan, aika rohkaisevaa tekstiä! Muutenkin on paljon komeampaa ostaa pelaajia valioliigasta kuin Colchesteristä! Keskikentän hyökkäävä osa alkaa olla koko lailla valmis. Puolustaviakin keskikenttämiehiä löytyy runsaasti mm: Bolder, Leigertwood, Walton ja nyt Mahon. Sekin osasto on ihan ok, joten keskikentälle ei selkeää tarvetta hankkia pelaajia enää ole. Varsinainen hyökkäys on hieman murheellisempi osa-alue, eikä yhtään 20 maalin sylkijää löydy. Blacstock ja Agyemang lienevät tällä hetkellä parhaimmat, joten ei kovin hyvältä näytä. Nygåård, Moore ja Baidoo joutaisivat myyntiin. Balanta on vielä liian heikko. Nardiellolle antaisin vielä mahdollisuuden. Joka tapauksessa nousua tavoittelevaan joukkueeseen tulisi ostaa kaksi kovaa maalinsylkijää jopa isolla rahalla! Maalivahtiosasto on sikäli kunnossa, että Camp on yksi parhaista englantilaismolareista ja tällä tasolla suorastaan loistava. Valitettavasti Cole ei ole luotettava, joten kohtalainen kakkosmolari olisi hankittava - vaikkapa Postma. Puolustus kaipaa myös remonttia. Vaikka Rehman osoittautui erinomaiseksi, niin ostaisin Stewartin rinnalle ns. ykkösvaihtoehdon ja jättäisin Zeshin varamieheksi. Huolestuttavaa on myös, että meillä on oikeastaan vain yksi pelaaja kykenevä vasemman pakin tontille: loistavasti esiintynyt Chris Barker, joka ei ole maailman nopeimpia pelaajia. Bob Malcolm miellyttäisi itseäni kovasti törttöilyistään huolimatta. No, Hallin hankinta oli hieno veto. Manciennea en nähnyt, mutta jos hän on hyvä, niin ehkä kannattaisi ostaa. Ai niin, ettei unohdu. Kummipoikani ei saanut matkalla Lampardin eikä muunkaan roskajoukkueen paitaa. Uskon, että hän sai jonkinlaisen vahvistuksen sille, että maailman hienoimman jalkapallojoukkueen QPR:n kannattaminen on upeaa ja, että WE'RE GOING UP!
  4. F.Q.P.R.S.C. Tulevaa!!

    8.10 kertausharjoituksissa, mutta hengessä mukana. Hyvää reissua marraskuun lähtijöille! Lähden itse Lontooseen vuoden vaihteessa siten, että näen vieraspelin Watfordissa 29.12 ja kotipelin Kettuja vastaan uudenvuodenpäivänä. Jos muita lähdössä tuohon ajankohtaan, niin ilmoitelkaahan. Näyttää siltä, että selvitystilaan mennään ja 10 pistettä menetetään. Toisaalta League One on ihan kiva sarja, koska siellä sentään edes silloin tällöin tulee voittoja!
  5. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!!! + sekalaista infoa.

    Morjens ja hyvää uutta vuotta kaikille Ärrille! Helmikuun 9. päivän varaan ei kannata aivan mahdottomia suunnitelmia tehdä, sillä Viasatin politiikka Championship-lähetysten osalta ei ole aivan selvä. Itse asiassa viime viikkoina perjantai-matsit on näytetty systemaattisesti jälkilähetyksinä klo 01.15 alkaen. Kanava on innostunut näyttämään Ranskan-liigaa ja se on ajanut meidän sarjamme ohitse. Toisaalta viime perjantaina Bham-Luton näytettiin myös jälkilähetyksenä, vaikka kilpailevaa tarjontaa ei ollut.
  6. QPR-B´ham

    2-2 Blues tasoittaa ajassa 90+2.
  7. 8.8. QPR - Leeds

    Leeds on PELOTTAVAN kova! Tänään koemme roiman selkäsaunan 1-5! Rehman ja Blackstock reivaavat kuitenkin kurssin parempaan jo lauantaista alkaen!
×