Jump to content

AC Milan

Members
  • Content count

    575
  • Joined

  • Last visited

About AC Milan

  • Rank
    Junior Member
  • Birthday 08/27/1990

core_pfieldgroups_99

  • Interests
    ACM, Italia, HPK, Toto(siis se bändi), Polle Koninkaulus, Mikki Hiiri.
  • Occupation
    Möhkötiheijaa
  1. Confederations Cup

    Niin, Egypti pelasi kieltämättä taktisesti upean pelin. Ei se toki tämänhetkistä vitutusta vähennä yhtään, mutta ei auta. Paikkoja oli tehdä maali, mutta viimeistely-yritykset suuntautuivat kaikki päin vastustajan molaria (toki hyvää työskentelyä häneltäkin). Egypti ansaitsi voittonsa täysin, vaikka Italia painosti ja vei laukaukset jotain 20-3. Parempi voittaa aina, jos tuomaristo ei ratkaisevasti kämmäile/ole puolueellinen, niin se vain menee. Brassit pitäisi sitten voittaa, mikäli Egypti hoitaa USA:n. Tästä ei kannata kyllä siihen peliin vetää kovin suuria johtopäätöksiä, sillä Brasilia on toki pelityyliltään ja taktisesti aivan erilainen joukkue. Vaikea peli toki edessä. No, ensi vuonna ne tärkeät kisat vasta ovat.
  2. Loistavaa musiikkia

    Records Are Forever Täytyy kai suurena DJBB:n ystävänä tuoda omakin mielipiteeni uutukaisesta esiin. Kyseessähän on meikäläiselle kotimaisista yhtyeistä ykkönen (no, Liekki ehkä samalla tasolla). Odotukset olivat kyllä korkealla ennen ekan sinkun julkaisua, mutta L.L.H. osoittautui bändin kaikkien aikojen surkeimmaksi kappaleeksi, selvästi. Eikä minuun iske tippaakaan tuo videokaan. Joo, osaahan se tanssia, mutta pirun tyhmältä tuo silti näyttää, ei voi mitään. L.L.H.:n surkeus yhdistettynä tietoon Anna Abreun esiintymisestä levyllä aiheuttivat jo pientä pelkoa, mutta luotin kokonaisuuden olevan kuitenkin maistuva. Ja kyllähän tämä erinomaista musaa suurimmaksi osaksi onkin, vaikka pomppiikin vähän turhan innokkaasti tyylistä toiseen. Tämä on kuitenkin selvästi nelikon heikoin levy tähän mennessä, johon suurin syy on yksinkertaisesti se, että ensimmäistä kertaa bändin levyllä on myös vaisuja, jopa heikkoja kappaleita. L.L.H. tuli jo mainittua "Johnsoneiden" biisihistorian häpeäpilkkuna. DJBB on aivan turhaan lähtenyt tekemään tällaisia keskinkertaisuuden suohon hukkuvia vauhdikkaita rokkibiisejä, jollaiseksi lasken myös Running Manin. These Walls on pelkästään köyhän miehen Jah Jah Blow Job, vieläpä muovisen naisäänen laulamalla tylsällä kertsillä, ja myös Get It Rightin pilaavat kauhea kertosäe ja huono vierailija. Eiväthän nuo nyt niin auttamattoman surkeita musiikkikappaleita toki ole, radiosta tullessaan mikä tahansa niistä erottuisi ilman muuta edukseen. Yhtyeen aiempaan tuotantoon verrattuna edellä mainittu biisinelikko jää kuitenkin armotta bändin heikoimmiksi esityksiksi koskaan. Yksi ongelma levyllä on myös Pekka Mikkosen aiempaa pienempi rooli. Kolmella ensimmäisellä levyllä olemme saaneet kuulla paljon enemmän tämän huippulahjakkaan puhaltajan upeaa saksofoni- ja huilutyöskentelyä. Mikkonen on aina ollut suosikkini koko DJBB-nelikosta. Records Are Foreverillä Pekkaa on vaikea edes kuulla monista biiseistä, sooloista nyt puhumattakaan. Tekijätiedoistakin Mikkosen nimi löytyy vain yhden biisin kohdalta. Tiedä sitten, mistä muutos johtuu, onko ollut muita kiireitä vai onko bändi tietoisesti muuttamassa suuntaa? Vierailevia puhaltajia kyllä levyllä kuuluu, varmaan enemmänkin kuin Mikkosta. Itse en vain pidä trumpetista ja pasuunasta yhtä paljon kuin saksofonista ja huilusta. Toivottavasti tilanne on parempi seuraavalla levyllä (sitten taas kolmen vuoden päästä ). Onneksi levyltä löytyy kuitenkin kahdeksan loistavaa biisiä ja kohtalainen Take You Home, jonka ainoa ongelma on aavistuksen heikko kertosäe. Check The Record ja Dey Don't (Don't Dey) ovat mahtavia räppibiisejä, joista jälkimmäinen sisältää lisäksi Mikkosen kaunista huiluttelua. Kantrikipale Dirt, Dead Man's Hand, Time Machine ja Tugboat's Call ovat myös fantastisia kappaleita, ja 13-minuuttinen päätösraita All Hope kestää pituutensa erinomaisesti ja päättää levyn tyylillä, vaikkei läheskään aiempien levyjen viimeisten biisien tasolle ylläkään. Rush on myös loppujen lopuksi erittäin toimiva kappale, eikä se Abreukaan niin surkeasti vedä. Ehkä tuollainen laulaja sopiikin tuohon biisiin paremmin kuin vaikka Emma Salokoski, joka on loistanut lukuisilla DJBB:n biiseillä ja on iskussa tälläkin levyllä. Plussat ja miinukset: + Kaksi kolmasosaa biiseistä on taattua Johnson-laatua, eli täydellisen upeita + Lindgrenin räppi putoaa edelleen yhtä komeasti kuin ennenkin + Lahjakkaita muusikoita edelleen...Mihinkäs se siitä muuttuisi? + Bändi osaa tehdä myös kantria! + Lyriikat edelleen erinomaista laatua - Ensimmäistä kertaa myös heikkoja kappaleita - Mikkosen Pekkaa kuulee liian vähän - Monet kertosäkeet vaisuja - uutta DJBB:n uralla - Ei niin sujuva kokonaisuus kuin aiemmat levyt - liikaa hyppimistä tyylistä toiseen Asteikolla yhdestä viiteen tälle napsahtaa minulta kuitenkin mukavat neljä (4) tähteä, mutta kolme muuta levyä ovatkin hyvin vahvoja viitosia. Hyvä levy ja kannattaa tietenkin kaikkien bändistä pitävien hankkia, mutta pakkohan tämä on pieneksi pettymykseksi laskea. Ei sellaista absoluuttista mahtavuutta kuin Support De Microphones, Breaking Daylight ja Don Johnson Big Band. Tuo nimikkolevy kyllä aukeni kunnolla vasta aika monen kuuntelun jälkeen, mutta en usko tämän suhteen käyvän niin (ja johan tätä on kuukausi kuunneltu). Tämä on aika selkeä levy, vaikka omalla tavallaan hämmentävä kuuntelukokemus onkin. Records Are Foreverillä on hyvät ja vähän heikommat hetkensä. Onneksi niitä hyviä on tuplasti enemmän.
  3. Paolo Maldini

    Pep Guardiola omisti Barcelonan Mestarien liigan voiton Maldinille sanoen hänen olevan varmaankin paras eurooppalainen pelaaja viimeiseen 20 vuoteen. Todella hieno ele ja osoittaa jälleen kerran, kuinka valtava arvostus jalkapallopiireissä on Maldinia kohtaan. Lisää juttua Paolosta on kyllä tulossa tässä jonakin päivänä (saattaa mennä ensi viikkoon), mutta nyt pitää mennä katsomaan tennistä.
  4. AC Milan 2008/2009

    Luin tästä itse vasta pelin jälkeen ja olin todella järkyttynyt. Täysin käsittämätöntä toimintaa. Yksikään, joka tuollaista tekee, ei voi kutsua itseään milanistiksi. En voi käsittää, miten tuollainen reaktio on mahdollinen. Vittuakos se Maldinin arvoa vähentää, jos itse pitää Baresista enemmän. Maldini on omistanut koko tähänastisen elämänsä Milanille ja tehnyt fantastisen uran, käyttäytynyt aina moitteettomasti, ollut täydellisenä esimerkkinä muille - hän edustaa oikeastaan kaikkea hyvää jalkapallossa. Ja tässä on kiitos: omat ultrat viheltävät ja loukkaavat viimeisessä pelissä, kunniakierroksen aikana. Täysin järjenvastaista. Mitä Maldini on tehnyt ansaitakseen tällaisen kohtelun? Ei yhtään mitään. Helvetti, miten voivat ihmiset olla kusipäitä. Jos joku, juuri Maldini ansaitsee kaikkien varauksettoman kunnioituksen ja kiitokset mahtavasta urastaan. Vittu, kaikki muut tajuavatkin Maldinin merkityksen, jopa interistit. Kaikki jalkapallon ystävät ympäri maailmaa, paitsi omat ultrat. Saatanan paskiaiset! Viha, jota heitä kohtaan nyt tunnen, on aivan suunnaton. Tuollaiset ali-ihmiset pitäisi karkottaa Milanosta loppuiäkseen. Heidän loppuelämästään tulisi kaikin keinoin yrittää tehdä täyttä helvettiä. Jokaisen dissaajan kuvia pitäisi levittää kaikkiin paikkoihin Italiassa ja ihmisille antaa oikeus vetää turpaan, jos näkevät. Ei hävetä olla milanisti. Ärsyttää vain, että tuollaiset paska-ameebat luulevat olevansa myös milanisteja. Maldini säilyttää tyylikkyytensä tällaisellakin hetkellä: http://goal.com/en/news/10/italy/2009/05/24/1283920/maldini-responds-gracefully-im-proud-not-to-be-one-of-them Uskomattoman hieno mies. Kuten Alex Del Piero sanoi: Maldini on paras jokaisella mahdollisella tavalla.
  5. AC Milan 2008/2009

    Häpeällistä tuomaritoimintaa kaikkien aikojen parhaan jalkapalloilijan viimeisessä kotipelissä. Kolme pilkkua jätettiin viheltämättä, kaksi vieläpä aika päivänselviä tapauksia. Romalle helppoja vapareita, joista sitten tuli kaksi maalia. Maldini olisi ansainnut parempaa, kun vielä muistetaan, millaiseen tuomariskandaaliin miehen maajoukkueura päättyi. Harmittaa pirusti. Maldinista kirjoittelen lisää hänelle kuuluvaan ketjuun tässä jonakin päivänä. Tässä kuitenkin kysyn seuraavaa: Merkitsevätkö tasapisteissä keskinäisten otteluiden tehdyt maalit, jos pisteet näistä peleistä ovat tasan? Milanhan voitti kotonaan Violan 1-0, joten yhden maalin tappiokin Firenzessä riittää kolmossijan säilyttämiseen, sillä maaliero on meillä parempi. EDIT: En mitään varmaa tietoa löytänyt, mutta vaikuttaisi siltä, että noilla maaleilla on merkitystä, eli emme saisi hävitä kahdella maalilla. Mitenköhän vierasmaalien laita sitten? Tai no eihän sen ole väliä, sillä yhden maalin tappiolla olemme joka tapauksessa Violan edellä, olivat lukemat ensi viikonloppuna 1-0 tai vaikka 7-6. Paitsi entä jos Juve häviää viimeisen ottelunsa ja jää myös samoihin pisteisiin? Sillä olisi paras saldo keskinäisistä peleistä, mutta otettaisiinkohan Milanin ja Violan vertailussa huomioon pelit Juveakin vastaan? Niistä pisteet ovat tasan, mutta meillä on huonompi maaliero. Voi helvetti, kun tämä on vaikeata...Parempi vain voittaa tai pelata tasan. Se ei kuitenkaan tule olemaan helppoa, kuten kaikki tietenkin tietävät. Tuskaa vielä kevään loppuun asti. Kyllä tämä loppukausi saatiin sittenkin menemään aika vaikeaksi. Toki haastavuus tiedettiin, mutta ei kahta peliä olisi silti saanut hävitä. Udinesea vastaan peli olikin aika saamatonta, mutta tänään sentään kulki. Siksihän tappio niin paljon harmittaakin, koska olimme selvästi parempia tänään. No, ei voi mitään. Kunnon asenteella vain viimeiseen peliin ja kausi kunnialla pakettiin.
  6. Huhuja (AC Milan)

    Niin, Milanissahan tunnetusti kaikki tykkäävät olla ja ovat yhtä suurta perhettä. Ancelottin suurimpia vahvuuksia onkin juuri se, että hän tulee pelaajien kanssa loistavasti toimeen. Eihän tässä muita hirveitä ongelmia olekaan kuin se, että Carletto on vähän liian hyvää kaveria Clarence Seedorfin kanssa. Pari vuotta sitten asia ei ollut ongelma, sillä Seedorf oli vielä loistava pelimies. Hänet valittiin esimerkiksi ansaitusti Mestareiden liigan parhaaksi keskikenttäpelaajaksi. Viime kausi oli jo selvästi heikompi, mutta niin se oli koko joukkueeltakin, joten Seedorfiin ei kiinnittynyt sen suurempaa huomiota kuin muihinkaan. Tämä kausi on ollut Milanilta edellistä parempi, mutta Seedorf on ollut täysi susi. Vauhti ei riitä mihinkään, hän ei pysty pelaamaan käytännössä ollenkaan ylöspäin. Sitä luovaa, huipputaitavaa Seedorfia, jonka futismaailma tuntee, ei ole näkynyt oikeastaan lainkaan. Kun vielä kaikki tiedämme, että Seedorf ei oikein tykkää istua vaihtopenkillä, eihän Carlo ole häntä sinne montaa kertaa uskaltanut jättää/ottaa. Tuloksena se, että Milanilla on joka pelissä kentällä yksi pelaaja, josta on oikeastaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Eli ei ihme, että fanit ovat hermostuneet Ancelottiin, kun tähän lisätään vielä haluttomuus antaa näyttöpaikkoja nuorille pelaajille ja muunkinlainen uudistumiskyvyttömyys (yksi ja sama taktiikka vuodesta toiseen jne.). Ancelotti on hyvä valmentaja, on ainakin ollut. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että olisi muutoksen aika. Seedorfin ei voi antaa pilata Milanin peliä vanhoilla näytöillä enää ensi kaudella, ja jos ja kun Ancelottin lähtö on ainoa ratkaisu tähän, olkoon sitten niin.
  7. Sarjakuvat

    No niin, ymmärsithän viimeinkin... Andrea Castellan on tosiaan ehdottomasti parhaita nykykäsikirjoittajia ja -piirtäjiä. Suomessa Castylta on julkaistu toistaiseksi 21 tarinaa ja yli puolet on vielä julkaisematta. Eikä pidä unohtaa, että mies on vasta muutaman vuoden Disney-sarjakuvia tehnyt ja sarjakuvantekijäksi vielä nuori, eli samaa herkkua on paljon luvassa jatkossakin. Tarinat ovat aivan loistavia kaikki; yhtä tasaisia käsikirjoittajia ei paljon ole. Kuningas Scarpa ja Tito Faraci näin nopeasti tulevat mieleen, muttei oikeastaan muita. Piirtäjänäkin Casty on rautaa. Lisäksi hän keskittyy vain Mikki-tarinoihin, mikä on todellakin pelkkää plussaa. Nyt kun Mate on suurimmasta Mikki-allergiastaan ilmeisesti päässyt eroon, kehottaisin tutustumaan Romano Scarpaan nimenomaan Mikki-tekijänä. Jos vähän aukeaisi. Häntähän pidetään ennen kaikkea Mikki-mestarina, vaikka mies toki rautaisia ankkaklassikoitakin aimo läjän rustasi. Mikkihän oli myös Scarpan ehdoton suosikkihahmo. Suosittelen esimerkiksi Aku Ankan Taskukirjaa 73 (Mikin hurjat jutut), aika monen mielestä (myös minun) kaikkien aikojen parasta Taskaria. Siinä on kolme fantastista Scarpa-tarinaa ja lisäksi erinomainen seikkailu Guido Martinalta ja G.B.Carpilta. Tarinoiden suhteen paras Scarpa-kokoelma olisi mestarin Mikki-tarinoista koottu erikoisnumero Kalin Kynsi, mutta valitettavasti se on toimitettu päin helvettiä. Värillisiä ja mustavalkoisia sivuja on vierekkäin samalla aukeamalla ja loppupuolella muutaman sivun järjestyskin on mennyt sekaisin. Hieno juliste sen mukana kyllä tuli. Onneksi kaikki nuo tarinat löytyvät kunnollisina versioina vanhoista Taskareista.
  8. Siirtohuhuja (R.Madrid)

    Marca ja AS ovat kyllä huvittavia lehtiä. Niiden mukaan Real on tehnyt jo suunnilleen 700 sopimusta niin Kakán kuin C.Ronaldonkin kanssa. Mitä ne oikeasti luulevat saavuttavansa keksimällä vuodesta toiseen tätä paskaa? Ovatko espanjalaiset muka niin tyhmiä, että menevät joka kerta halpaan ja lehdet myyvät kuin häkä? Jos Serranon perhe on yhtään realistinen sarja, saattavat kyllä ollakin. Samaa sarjaa ovat kyllä nämä vaalilupaukset. Ei herranjestas, äijät luettelevat aina järjettömät litaniat Realiin tulossa olevista maailman parhaista pelaajista, vaikkei sopimuksia ole kenenkään kanssa. Kai niitä joku vieläkin uskoo ja niiden perusteella äänestää. Luulisi, että fanejakin alkavat vain vituttaa nuo kaikki katteettomat lupaukset ja lehtien paskahuhut. Espanjalaiset ovat tässä paskanjauhamisessa kyllä aivan omalla tasollaan muuhun Eurooppaan verrattuna.
  9. Dida

    Niinhän Dida on koko kauden ollutkin.
  10. AC Milan 2008/2009

    Periaatteessa totta, mutta kirjoitusasuun ja oikeinkirjoitukseen satsaaminen on muiden foorumistien huomioonottamista eikä edes kovin vaikeaa. Vähän miettimällä ja lukemalla viestin läpi ennen lähettämistä saa helposti jo osan kirjoitusvirheistä karsittua pois. Täydellistä kieltä ei tietenkään vaadita, mutta jokainen voi ainakin yrittää kirjoittaa mahdollisimman hyvin ja selkeästi. No niin, ei enää tästä aiheesta -> keskustelu takaisin Milania koskevaksi.
  11. Selostajat

    Ai että ei Tero Karhua kiinnosta jalkapallo? OK. Paska selostaja kyllä, ei siinä mitään, ja tuon videon perusteella sokeakin.
  12. AC Milan 2008/2009

    Huikeaa arviota heität taas kerran. Jos opettelisit vaikka joukkueiden nimet ensiksi, sitten ehkä jotain muutakin tietoa olisi hyvä olla. Katsotko edes jalkapalloa vai etkö vain tajua siitä mitään? EDIT: En minäkään siis todellakaan usko, että Inter enää mestaruutta menettää. Ärsyttää vain nähdä Milan-alueella aina vain enemmän viestejä, joissa ollaan suoraan sanottuna ihan pihalla kaikesta ja joissa on lisäksi kirjoitusvirheitä enemmän kuin sanoja.
  13. AC Milan 2008/2009

    Tässä käy vielä jossain vaiheessa niin, että Patokin lähtee muihin maisemiin, kun hän ei saa ansaitsemaansa peliaikaa. Aiemmin hän on päässyt kiitettävän (ja yllättävänkin) paljon pelaamaan ottaen huomioon Milanin yleisen suhtautumisen nuoriin pelaajiin. Nyt viime peleissä hän on istunut penkillä ilman mitään hyvää syytä. Varmasti jokainen ihminen maailmassa tajuaa, että Milanin peli olisi huomattavasti parempaa, jos Seedorf olisi penkillä ja Pato kentällä. Kyllä sen Ancelottikin varmasti tietää, mutta ei vain kestä sitä ajatusta, että välit bestis-Dorffin kanssa huonontuisivat penkityksen seurauksena. En hermostu, helvetti.
  14. Minun joukkueeni: Valmentaja: Cesare Maldini. ---------------Buffon----------------- Cafu--Costacurta--Nesta--Maldini-- --Gattuso-----Pirlo-----Ambrosini-- ---------------Kaká------------------ ------Superpippo--Shevchenko---- Vaihtopenkki: Dida, F. Cannavaro, Serginho, Albertini, Seedorf, Totti, Del Piero, Vieri. Perusteluja en jaksa ainakaan nyt väsätä. Ehkä joskus. EDIT: Puolustukseen meinasin laittaa Tassottin ja Baresin muodostamaan kaikkien aikojen parhaan puolustuslinjan yhdessä Costacurtan ja Maldinin kanssa, mutta olin heidän pelatessaan niin nuori, ettei minulla ole hirveästi "live"-muistoja. Siksi päädyin Nestaan ja Cafuun, joiden olen nähnyt pelaavan paljon enemmän. No, ei kai tässä haettukaan kaikkien aikojen parasta joukkuetta, vaan nimenomaan oman kannatusajan parhaimmistoa.
  15. AC Milan 2008/2009

    En nyt ihan allekirjoita monen mielipidettä Milanin huonoudesta Palermo-ottelussa. Palermo oli vaisu ja Milan teki sen, mitä tarvitsi. Peli oli kuitenkin hyvin hallussa niin puolustuksessa, keskikentällä kuin hyökkäyksessäkin. Erityisen ilahduttava oli Kakán huippuesitys, oli kentän ehdoton ykköshahmo ilman rankkarimaalejaankin. Flamini on muuten pelikiellossa. EDIT: Hidas...
×