Jump to content
Sign in to follow this  
lfcsmith

Jalkapalloilullisia matkakertomuksia

Recommended Posts

Jeps, terwetuloa taas takas pohjolaan ja nyt pieni reportaasi noista livemyllyistä? Ite en ole niihin vielä Englannissa törmännyt, Suomessa kylläkin, ja sit ne vielä puhuu jostain englantilaisesta jalkapallohuliganismista...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jeps, terwetuloa taas takas pohjolaan ja nyt pieni reportaasi noista livemyllyistä? Ite en ole niihin vielä Englannissa törmännyt, Suomessa kylläkin, ja sit ne vielä puhuu jostain englantilaisesta jalkapallohuliganismista...

Ei pysty rapoa antamaan...mut sen verran voin sanoa et jos menee "väärään" katsomonosaan ni ei sitä hirveämmin kannata mainostaa....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei pysty rapoa antamaan...mut sen verran voin sanoa et jos menee "väärään" katsomonosaan ni ei sitä hirveämmin kannata mainostaa....

Höh, mulla on ens sunnuntaina Pool-sunderland matsissa Newcastle-paita päällä Poolin katsomonosassa siinä just vieraskannattajien viereisessä katsomonosassa, mitäköhän ne tykkää:blink:?

 

-The sunderland team are on a boat to their end of season tour.

Then the ship begins to sink for some reason.

-Who gets saved?

-The nation.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Höh, mulla on ens sunnuntaina Pool-sunderland matsissa Newcastle-paita päällä Poolin katsomonosassa siinä just vieraskannattajien viereisessä katsomonosassa, mitäköhän ne tykkää:blink:?

 

.

Hahahahah. soot tate niin hjumoria et. Kokeileppa laittaa sinne pool katsomoon mustien kissojen paita???ja sit tietty olmapallot megeen ,eiks ni?hahahah

 

Jone: vinks vinks.jos meet ajois bridgelle ni fulham broadwayn tuuppiaseman yläkerras on bisset 1,5 paundia halvimmillaan. Ja bisse+burgermeal on 5 puntaa.Llouds o mestan nimi.

Toki ottelun lähestyessä sisäänpääsy vaatii jäsenkorttia(tai jotain muutavastaavaa) mut siis jos meette ajoissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei Teke mitään hätää, mulla on paljon erilaisia noita "tai jotain

muutavastaavaa" kortteja, antaa vaikka ovimiehen itsensä valita

sopiva niistä ?

 

Tate, eihän me varmaan malteta Manchesterissäkään olla kertomatta

paikallisessa yöbaarissa muulle asiakaskunnalle, että seurassamme on

aito Liverpool kannattaja ? Eiköhän siitäkin jonkunlaisen pikku shown

saa aikaan ?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tate, eihän me varmaan malteta Manchesterissäkään olla kertomatta paikallisessa yöbaarissa muulle asiakaskunnalle, että seurassamme on

aito Liverpool kannattaja ? Eiköhän siitäkin jonkunlaisen pikku shown

saa aikaan ?

 

Ehdottomasti pitää järkätä Billylle jotain tuollaista:dielaughing:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuli mieleen viikinsaaressa kuultu tarina parista ELKkiläisestä Chelsean pubis ,joista toinen vahingossa möläyttää paikallisille olevansa Tottenhamin kannattaja.

Jonkun verran tuli Jäbille hoppu.hehehehe.

 

Kyllä jone sun jäniksenpassit tiedetään.heheheh

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pannas nyt tännekki tää raakaversio.

 

CFC versus Hammers und Internazianale

(ja vähän rytkyä.)

varoitus; ei sisällä rapoa otteluista vaan kaikkea muuta.

 

 

Jeps jeps ,kovasti loppusyksyn ja alkutalven aikana tuli kateltua mahdollista päivitystä nähtyihin Chelsea peleihin ja pian semmoinen löytyikin pienen empimisen jälkeen.

En ole mikään luokkaretki-ihminen mutta kun paikallinen frendikin oli samoihin peleihin lähdössä niin valitsin suomen Chelseakannattajien kevät retken.

Alunperin tarkoitus oli katsastaa viikendin aikana CFC-Hammers ja sit kotiin ,mutta kun kotoota näytettiin vihreää niin otin liput myös herkkusieniosastolle.

Treffit Justinin luo jossa varasimme lennot ja pienen näppäilyvirheen kera myös sit ruumatilaa laukuille. Hotellissa olikin pientä arpomista kun köyhän miehen budjektihotelli olikin varattu ja mainiolla paikalla sijaitseva La Reserve hieman hinnakas. No löytyihän Earl`s Courtilta sopiva joten St.Markista 5 yötä kiitos.

Helmisenkuun aikana varmistui myös lippujen saanti joten enää tarvitsi täristä babysitting-bluesia ja kuljetus kentälle.

Suku on paras hoitamaan omia kullan-nuppujani ja tallikaveri lupas hoitaa kuljetuksen.

 

Pe 12.3 Ytimeeen

 

klo 18 aikoihin partasuu tallikaveri Tepa kaarsi pihaan (autolla ,hahaha) ja haimme keskustasta Justinin. Olisiko oltu hyvänkään kohalla kun havaitsin et oysteri jäi himaan. Peli on peliä.

Nopeasti olimme kentällä ja ensimmäisen sinisen bongaus hoidettu(lampunjalka). Olunen nenän eteen ja kuulumisten vaihtoa. Samalle lennolle meitä sinisiä oli reilu 10 menossa joten niskakin tuli kipeäksi moikkailusta.hahahaha.Carefree , deathrow ja Synd seurueineen ,Celery , Pele ,Nicke , Peki+pari muuta ,...reppumatkalaiset menivät menojaan ja Rmk osasto jonottamaan . Näppärästi Justinin kaa etuiltiin(vahingossa) koko paketin ohitse ja laukut ruumaan.hahahaha. Tyttönen tiskillä vähän kyll tärisi mut laitoin säälipilluilmeen päälle ja suostuihan se ottamaan meidät check inniiinn. Krapula-salmiakit muistin myös hoitaa . Sit portin läheisyyteen ja bisse naaman eteen. Jokunen manchesterin puna-paitanen bongattiin alueelta ja pientä ilveilyä puolin toisin.hahahah.

Kone oli easyjetti ja ihmekyllä en edes pahemmin kärsinyt lentopelosta nousun aikana. Ehkä pari mukia bischofshofenia on just passeli lääke.

Konees iloinen rupattelu jatkui muiden sinisten kera ja pian london pridet ja stellat taas koko porukan nenän edes. Safkaahan ei näis halppislennoil jaeta joten tankkaus meni näppärästi nestemäisenä. Gatwickillä aikataulun mukaisesti ja meidän laukutkin tuli ihmeen nopeasti hihnalta. uus kokemus mulle toi kätvik joten pienellä torspoilulla oltiin odottelemassa easybussia johon meillä oli liput. ai stana ,missäs mun lippis on?? jäi koneeseen. Dääm. Abouts 20 min. odottelua ja dösän paska tuli. Vitun kuski ei kattonut lippuja joten emme mahtuneet siihen. Tyyppi soitti mukamas johonkin ja sanoi et 10 min. tulisi uusi ja et heill on jotain ongelmia ollut ...olisi pitänyt käyttää kyyner-pää-taktiikkaa mutta kohteliaina suomalaisina jäätiin Justinin kaa täriseen kylmään lontoon yöhön. Muut suomalaiset onneksi mahtuivat. Puolen tunnin kuluttua tuli uusi bussi mutta tiukka tumma tyttö ei huolinut meitä kyytiin vaan otti ne kenellä oli lippu kyseiseen dösään. (sold out)

Jonkun verran nousi volyymit mut ei paljoa auttanut. Alfanaaras veti hieman herneet nenään ja siihen jäimme surkuttelemaan ja palelemaan uudestaan . Puolen tunnin jälkeen uusi dösä johon sitten mahduimme. saatana.

.Tunnin matka abouts ja olimme länsilontoon klitoriksessa. Oystereit ei enää myyty joten sinkkulippu kouraan(ei jaksettu enää kävellä) ja Fulham Broadwayltä kotipysäkille. St.Markkulastakin soitettiin ja kyseltiin et misä vitus oikeen ootte. Taisivat luulla et tehtiin oharit. Earl`s Courtil burger kingin kautta hotellille jossa ukko piti palopuheita. Ei tupakkaa sisätilois sanoi ainakin 5 kertaa ,eikä myöskään vieraita suvaita. Kättä taskuun ja laskua nenukin eteen. Oisko ollu 165 puondarii per nenä akseli ja avainkortti takataskuun. Eihän siin ollu mitään hissiä joten ainakin kaksisataa rappusta ylimpään penttihouse sviittiin. Burgerit naamariin ja unta turbiiniin.

 

La 13.3 CFC-West Ham

 

Paskat yöunet ja väsyneinä aamupalalle. Mieli oli kuitenkin korkealla,olihan kauan odotettu livetapaaminen rakkaan joukkueeni kanssa jo aivan kohta.

Muroi ,myslii ,mehuu , normisti. Paahtoleivät piti itsepaahtaa (syttyivät aikas herkästi tuleen...) ja kamunat olivat kuoristaan niin sitkeitä et Justin meinas mennä opettamaan keittäjään entisen kotitalousopettajansa niksipirkalla. Stanan kamunat pitää säikäyttää kylmäs vedes ni kuori irtoaa. Kokki oli aikaas tuhti itämaista syntyperää oleva neitonen joten "excuse Mam ,my home-work-sghool-teacher says: scarey eggs in cold water before service" jäi sit sanomatta. hahahaha. Mut nauraa sai jo pelkästään ajatusta.

215 rappusen jälkeen laitettiin vähän kämppää kuntoon mut eihän siel ollut mitään säilytystilaa tavaroille joten tikkupyykin jälkeen heitin pelipaidan päälle ja menin asemalle ostamaan öyster korttia. Pientä jonotusta siihenkin ja 17 puntalal tuuppimatkoja hallus. Justinia ei kuulunut joten ostin pari bissee kaupasta ja menin aseman eteen hörppimään auringonpaisteeseen. Jonkun verran aiheutin ilmeisesti pahennusta katseista päätellen ja mukin ollessa aikas finaalis tuli Bobby kertomaan et kadul ei saa vetää bissee.

Tyhmä turisti ilme päälle ja "Really??? I You sure???." hahahah. Kyseli sit et mistä oon ja et ketä vastaan peli on. Mukava polliiisi kaikin puolin. Pyysi juoda tyhjäsks ja heittää tyhjä stella roskikseen. Kohta Justin jo saapui ja metroon suuntana Parsons Green jonne luokkaretken vetäjä(bahahahah) oli sopinut ottelulippujen jaon.

5 aikas isokokoista Hammerssia tuli samaan vaunuun ja bongasivat oisis meidät. Oltiin coolisti ja välteltiin katsekontakteja. hahahahah. Jäivät pois fulhambroadwayllä ja kajauttivat "sotahuudon" ulostautuessaan. Toinen isompi ryhmittymä samaisia itälontoolaisia vastasivat heti laiturilta...myllyjä tiedos???

Parsons Greenil pientä sekoilua kun tulostus kartta oli jäänyt hotellihuoneeseen. Onneksi oli london AZ mukana joten valkia hevoinen löytyi helposti. Juotiin toinen ostos birra pois ja deathrow ja SynD jo saapuivat paikalle. Ja eikun baariin ,jossa meille ei myyty midn klonajan takia. Onne tarkkoja tuol päin maailmaa. The White horse on perinteinen rauhallinen pupi jonne juutalaisarmeija teki erittäin paheksutun iskun pari vuotta sitten...on ne härkiä. Hyökkäävät normi mestaan.Huh huh.

Pian hanat aukesivat ja kun lipun-kantajakin saapui mukanaan Celery ja Lampunjalka niin taas oli ilo ylimmillään. Pele ja Nikkekin liittyivät seuraan hilpeään. Carefree sai kuin saikin liput jaettua ja sille tietty otettiin taas.hahaha. Oliskos ollut puoltoista tuntia pelin alkuun niin lähdimme valumaan kohti Bridgeä. Yhteis-foto tietty otettiin suomalaiskannattajista. Meitä oli siin pubis muistaaksieni vaan 8-10 koska kaikki eivät sinne tulleet . Ja sit kaupan kautta tottakai. S.O:ossa näkyi lisää tuttuja mm. Jimbo ,Andy ja Vilho ja laulutkin raikasivat joten jumitettiin sitten sinne. Sitten tien yli ja The Shed kutsui ,vielä toki yksi prepint nautittiin ja jotain suomalaisia ei sinisiäkin siel oli.

4-1 hieno voitto !!!(tarvii katella joskus narulta ottelu.heheheh)

Pelin jälkeen mentiin johonkin Chelsea baariin ja sieltä kebabkornerin kautta Earl`s Courtin pupeihin.

 

Su 14.3.Harlequins -Salford City Reds , Rugby League

 

Huonot yöunet mut yllättävän pientä kanuunaa ja aamupalan jälkeen lähdimmekin hengittelemään raikasta länsi-lontoon ilmastoa. Kävelimme hotellilta bridgelle stanan ison hautuumaan poikki ja käväisimme euroopan vanhimman hd liikkeen edessä toteamassa et sunnuntaina soon kiinni. Mut mikäs meillä ,nautittiin aurinkoisesta miljööstä ja mentiin Lloudsiin pintille.

Klo alkoi lähestyä 11 joten ostoksille Chelsean megastoreen josta mukaan tarttui luottokorttikotelo ,lippis ,pipo ja sukat. Kaikki luonnollisesti chelsean logoilla. Back to hotel ,250 rappusta ylös/alas ja takaisin kadulle jossa oli Pelen kaa terffit. Parilla sinisel suomalaisryhmittymäll oli meidän hotellin kans majoitukset samal kadunpätkäl.

Ostettiin parit bisset ja metrolla Richmonttiin josta vaihdettiin junaan. Seuraava pysäkki Twickenham ,sitten vaan seurattiin Harlequinssin värejä ja kohta oltiin jo kentällä ihmettelemäs.

Katsomon alla oli kenttä-clubit jonne pintille tietty. Sivusilmäl katottiin pohjoisten punaisten peliä telsusta ja juotiin mukit nopiaan tyhjäks. Pah. Katsomoon ois saanut viedä bissee joten turhaa kiirehdittiin. Aikas kovaa peliä tuo rytky ,mutta kuitenkin niin herrasmiesmaista. Ei mitään sikailuja eikä marinaa. Katsomos ihan hyvää möykkää yleisömäärään nähden. Tuttuja sävelmiä ,hieman oudoilla sanoilla.heheh. Jännää oli myös se et kummankin joukkueen kannattajia seisoi vieretysten. Herrasmiehiä katsojatkin siis. Puoliajal burgeri naamariin ja itse aiheutin pientä torspoilua kun muistin paikkani hieman vinoon...Koti joukkue hävisi vaikka kuinka yritin olla niiden puolella. Yksi aikas kova "tippuminen" nähtiin kun vastustaja blokkasi naamallaan hyökkäävän joukkueen pallon luovutuspotkun ja voin vaan kuvitella mitä miehelle kävi. Aina vähän väliä baarit kentälle ja ukkoa kyytiin. Kotijoukkueen paidankin ois voinut ostaa muistoks jollei se ois ollu ihan törkeän törkeän törkeä. Tyydyin maasta löytyneeseen Quins-julisteeseen jonka runttasin mainiosti paidan alle. Siitä sit samaa reittiä West Kensingtoniin jossa menimme kolmeen kypärään(tuttu mesta edellisiltä reissuilt) nauttimaan pinttejä sekä jalkapalloa ,urheilubaari kun tuo oli. Shitty pelistä näimme lopun ja sit tyydyimme espanialaiseen paskaan. Ime parsaa peli sielt ainakin tuli. Pelen reisssukaveri Nickekin tuli juomaan kanssamme ja hyviä keskusteluja käytiin ,niin musiikista kuin ….ööööö. Lähellä majapaikkaa kävimme vielä parilla ja sit Kentucty fried chickenin kautta 300 rappusen helvettiin ja unelle.

 

Ma 15.3

Ekat turkinpippurit eli hienoista krapulaa vaikka katkonaiselle unelle mentiin jo ajoissa. Yhdessäkään klupissa ei käyty koko reissulla joten klon ajat olivat unelle mentäessä siinä 24 korvilla..abouts.

Anuhuu , jotkut suomalaiset siniset lähtivät ympäri brittein saarta katselemaan futista. Ken liverpooliin liverpoolia , ken nottighamiin Notts Countya. Me mentiin suunnitelmien mukaan eli museo ja shopping day. Reput selkään ja kohti ydintä. Holbornillä pomppastiin ulos ja brittish museo suuntana. Pieni kävely ja pian ihmeteltiin muumioita ynnä muuta ynnä muuta. Joku tasanko intiaanien erikois warriors näyttelykin siel oli. Tällä kertaa ostettiin kartta joten suunnistaminen oli helppoa.( olin joskus 90 luvul krapuloissani eksynyt samaiseen paikkaan.hahahah).

Paljon oli nähtävää ja pari kolme tuntia meni helposti vaikkei todellakaan kierretty kuin oikeastaan yläkerras.

Siitä sit kävellen etelään kohti Shaftersbury Avenueta. Poikettiin turistirysäkioskis ostamaan stamnppei ja postikorttei. Härski homma ,myyjä halusi et menen hänen kanssaan samaan valokuvaan ,en kyll vieläkään tiedä miks. Ehkä tämmöinen tatuoitu motoristin näköinen (mull oli MMAFin paita pääl) vetosi häneen jotenkin. En tiedä. Justinikin vähän ihmetteli ja naureskelimme et varmaan oon seuraavan london gay magasinen kannes.hahahahah.

Ed. kerral missattu sarjisliike löytyi helposti kun oli kartta meges. Eip silti löytynyt Judge Dredd paitaa joten tyydyin Punisherin logo damaged-vastaavaan. Siitä sit pikkupillu sporttimestaan ,lillywhites tais olla kaupan nimi ,jossa etsiskelin turhaan frendille hammers paitaa. Justin osteli kenkiä. Olin pihal odottelemas kun italiaanot tuli kysyy neuvoa. Olivatten menos samaan suuntaan kuin me.(sohoon) Ohjasin luonnollisesti ne ihan väärään suuntaan jonne itsekin sitten menin. Minä tosin huomasin virheen jo ekas risteykses….hahahahahha.

Habitaatist muijalle lamppu ja sit kadun yli lelukauppaan ja pojille tähtien sota leegoi. Huonot oli valikoimat , paikallises prismaskin on enempi. Törkeesti siel oli kyll leluja ja hieman harmittaa et jätin yhen lentävän sian sinne.Ois ollu magee koriste tallille. Sitte Karnabyylle jossa menimme johonkin rikkauden mestaan annostamaan. Hyvät safkat mut kyll siihen hintaan saikin luvan olla.hahahahha. Kerran se vaan kirpasee. Eip enempiä jaksettu enää pyöriä joten takaisin hotellille. 378 rappusta odotti meitä nälkäisenä. Vitusti jengiä ,ei toi keskusta oikeen oo mun paikka.

Illaks oli sovittu terffit sinne kolmen kurkoon ja ohjelmas oli bissee+poolin tv peli. Meit oli siin abouts 6 sinistä ja ilmeisesti liverpoolin omistaja(joku pukutyyppi) oli kattoos kans samaan aikaan peliä seurueensa kera. (eihän kellään liverpoolilaisella ole mahdollisuuksia lähteä lontooseen. Matkahan tyssää jo siihen et National Rail ei huoli pölykapseleita maksuksi.hahahahah)

Aniwai , liverpoolin kannattajat pitivät hyvää( tai siis.hahaha) möykkää koko ottelun ajan ja hurrasivat erittäin äänekkäästi maalejaan. Lauloivat biisejä ja huutelivat tuomaria vähän väliä. Harmi et portsmout oli ihan vastaantulia. Hieman taputeltiin portsmoutin maalille ja saimme mekin sitten korvat punaisina kuunnella euroopanmestaruuksista laulua.hahahahaha. Ei paljoo napise valioliigan keskikastin laulut.hahahaha.

Chelsean poijaat kattelee chelsea teeveetä ja liverpoolin ukot historic channelii. heh.

Pilkkuun asti bissee hyvässä seurassa ja jossain käytiin syömäs. Menin sit viel Pelen ja Nickyn kämpille ottaan parit. Luonnollisesti unohdin 2 litran Dr.pepperini sinne. Hoipertelin kaikki 425 rappusta varmaaan neljään kertaan ja unta koneeseen..

.

Ti 16.3. CFC-internazianale

 

Aamusesta taas ylös ja safkaa. Odottelin hetken ennekuin soitin naapuriin. Krapulainen kommuuni vastas ja kävin hakemas krapulajuomani. Outo tuoksu käytäväs. Oli kuulemma joku känninen kokki viikonloppuna pannut pitsaa mikroon 7 minuutiks.hahahah. Noh ,meinasin mäkin yks aamu polttaa meidän hotellin ku paahtoleipä jäi jumiin siihen grilliin. Käytiin megastores viel pikku ostoksil ja sit viel Baywaterin rysäs kuuntelemas spezial price only for you juttuja. sain ostettua hammers frendille krääsää. Sit pintti välil siel suunnas ja hotellille. 473 jälkeen kämpän ovi auki ja lepoa. Oisko ollu kolmen pintaan kun lähettiin Lloydsiin aloittelemaan tinttausta ja syötiin samal.(5 puntaa bisse+hampurilainen) Onneks oli jäsenkortit mukana ,ei oo kentän lähistöl pelipäivinä hirveemmin asiaa bubeihin ilman niit. Poke heitti ainakin pariin otteeseen sinne eksyneitä italialaisia ulos jotka olivat onnistuneet sluipaamaan sisälle. Joku sininen kehui mun vanhaa Coors pelipaitaa, juteltiin hetki Wisestä ja Zolasta yms sen ajan sankareista.

Jossain vaihees lähettiin S.O:hon jossa oli taas hyvin ryhmittymää liikkellä.

Laulua ,bissee ,jutustelua. Jossain vaihees Shediin ja ottelu päälle.

Ottelusta ei sit yhtään enempää. Vitutti!!

Katsomossa tapahtuneista pikku-myllyistä sanon et vitun juntit. Jos menee ”väärään” katsomonosaan ni turpa kii. Kotijoukkueenkatsomonosassa kannatetaan kotijoukkuetta ja vierasjoukkueen vieraita. Ei voi olla vaikeaa!!!!

Joku sano et pelin jälkeen ”suomi-kokoontuminen” La Reserven ees. No sinne tulikin pari suomalaista ,mut eipä ollut meno hilpeää.

Viina on hyvä lääke joten lähettiin baariin. Onneksi vaasan nuorisojaostolla oli pahinpaan hätään viskiä taskumatissa ,Cheers mate.(tai olla matias vai pati??). KFC`sis juttelin parin Gerssin kans ja pyysin anteeksi meidän paskaa esitystä.

Jäbät tullu kuitenkin Glasgowsta huutamaan sinisten veljien puolelsta . Pelen kans viel käytyyn jossain bupis sekä todettiin et unen paikka. 538 rappusta ja sänkyyn!!

 

KE 17.3 bye bye

 

Herätys ,aamupala ,salmiakkia , töllöstä eilistä vitutusta puolentunnin välein. Cunthamikin orava Oravan hoidos.(tosin tää uutinen tais olla jo päivän kaks tapetilla)

Jee jee ,mul o krapula ja eilinen harmittaa yhä. pakkailua ja pyörimistä.Tuskanhikeä yms yms.normaalia stanan kuumas hotellihuonees ,huonosti nukutun känniyön jälkeen. oisko ollu 11 ku luovutettiin huone pois.

Metrol Fulham Broadwaylle josta easybussi lähtisi. Aikaa oli joten matelua. Oysteri muuten kuittas et 1,2 jäljel. Hyvin olin tankannut.hahahah. Käväsin siin metroasemal yhes pilailupuotimeges, tai emmä oikeen tiedä mikä mesta se on, siel myydään aikas outoja kamoja. Anihuu ,soon oli virhe koska mentiin ulos ni just ois ollu Easybussi odottelemas. Noh ,mikäs meil oli täristä krapuloissaan länsilontoon ytimessä. Ja sen bussin tuloon johonmeill oli liput oli viel puolisen tuntia. Muutakin suomiosastoa alkoi pysäkille saapua mut ilmeet olivat aikas vaisuja ,vitutuksesta ja krapulasta johtuen. Tällä kertaa olin päättänyt mahtua autoon vaik mikä ois ja rytkypelissä opitut taklaus-kuviot alkoivat jo hahmottua päässäni kun yhä enemmän ja enemmän väkeä valui pysäkille. Kaikki kuitenkin mahduimme ilman välikohtausta ,pikkusuolaisia tosin joutui häätämään dösän oven edestä , ja matka kenttää kohti alkoi. Bongattiin ikkunasta Putney Bridgeltä Craven Cottagen valonheitin. Jeeee. Ilmeisesti ajelimme myös Cobhamin (Chelsean treenimestan) ohitse mut se ei näkynyt motarille. Tiedä sit kuinka kaukaa ohi.hahahaha. Juu-u , hiljaisissa tunnelmissa mentiin ,mitä nyt vaasan(?) tavoitelluimman sinisen puhelin pärisi ainakin 16 kertaa.

Gatwickill normi torspoilut. Tällä kertaa jouduttiin jonottamaan laukut ruumaan. Kentäl viel hilujen tuhlailua , meikä suklaaseen ja jotkut viskiasiantuntijat danielssin jaskaan.hahahaha.

ja kun porttinro selvis niin samointein sinne ekana jonottamaan. Yksi läski lehmä etuili törkeesti jonos ,muttei mua , en jaksanut alkaa rempomaan.

Kaljaa en enää jaksanut juoda joten kevyttä paniikkihikeä puski kun kone nousi ilmaan. Huh huh. Poijaat osti viel konees bissee mut mä tyydyin starbuckin kahvinpaskaan ja suklaaseen.

Shiiit jo kotoona suomes ja normipaskaa kentäl , dösä tuli kuitenki ihan mukavasti ja tikspyyn asemal kerettiin just junaan. Junas oli lehtiä pöydäll joita lueskelimme , et pääsis hieman kärrylle: waaaz up finlaand-mjötöööööh?. Mut eihän tääl mitään uutta ollu, pelkkää peepeetä eli peksiä ja pitsaa.hahahaha

Anihoogahey , taksil kotiin ja suihkun kautta …..RUOKAA!! Olin syönyt aamupalan viimeksi.

Semmonen päivitys.

 

Kiitos Suville, Mummot ja Papat, Tepalle , matkakumppani Justinille sekä tietty kaikille sinisille mukana olleille. Unhoittamatta CSF lipuista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

LONTOO 4.-7.2.2011

 

Bridgelle tekee mieli, joten uutta matkaa piti taas alkamaan suunnitella. Matkakumppaniksi varmistui nopeasti Justin, myös Vilho, Celery ja Kibitz ilmoittivat erinäisten verkostojen kautta kiinnostuksensa joten ryhmä oli valmis. Hotelli suunnitelmissa oli alkujaan West Bromptonissa sijaitseva Lillys mutta nettivarausongelmien takia päädyimme länsilontoossa sijaitsevaan Treboviariin. Hotelli sijaitsee vain kivenheiton päästä Earls Courtilta ja oli siten mitä mainioin sijainniltaan juurikin Earls Courtin metrolinjojen takia. Distric ja piccadilly yhteydet riittivät mainiosti meidän tarpeisiin.

Peliksi valitsimme CFC-liverpool ottelun ja vaikka kaikki chelsean jäsenkortin omistammekin niin ei olisi lojality pisteet riittäneet tämän tason otteluun joten suomen kannattajakerhon lippuvastaavalle anomus sisään.

Myös lennot hoidettiin pois jaloista pyörimästä. Valinta oli aina yhtä hyvä ja laadukas sekä HALPA easy jet. Pelipäivän lähestyessä saimme tiedon että 5 muutakin suomalaista oli menossa peliin sekä osa kausarilaisista. Tokihan siellä myös muitakin suomalaisia oli mutta olivat hankkineet lippunsa muita yhteyksiä käyttäen(lue:esim.kalliilla valmispaketeilla ehkä , en tiedä ). Muun muassa SJK:n puheenjohtaja bongattiin seurueineen.

 

PE 4.2

Doonista himaan ja nopea pakkaus, lumityöt, ruuanlaitto sekä suihku+trituaalit. Nopeudesta eli kiireestä oli sen verran haittaa että veitsirituaalit muuttuivat verileikeiksi kun vahe lipsahti. Totuttelin lontoon suihkuihin kotona (kylmää vettä) joten verivanakin hyytyi mukavasti.hehehe.

pian klo olikin 17.30 ja Justin saapui kuskin kera.(Oli hänen vuoronsa hoitaa).

Pimeässä ja huonossa talvisäässä matka alkoi kohti HkiVantaata jossa olimmekin hyvissä ajoin.

Celeryn ja Kibitzin bongaus ja mukit taikajuomaa nenäakselien eteen. jesh! Celery ja Kibits ovat pitkänlinjan Chelsea kannattajia ja minulla onkin kunnia tuntea heidät jo 90 luvun puolivälistä abouts. Matkanjohtaja Vilho oli mennyt lontooseen jo aikaisemmin tasoittamaan meidän hoidokkiensa tietä. Miljönääri oli muuten vetäissyt välin sjoki-hki melkein yksityiskoneella ja omien sanojen mukaan oli mukava matkustaa väli lentokoneella, kun ei tullut köyhiä niin paljon vastaan.hahahah.

Kentällä bongasin Remu aaltosen ja hieman yllättäen erään ystäväni vaimoineen. Ei ollut puhetta että hekin olivat matkalla joten mukava bongaus.Hyvää intian turneeta. Myös Pekin kanssa vaihdoin muutamat sanat.

Parin lentopelkoani tasoittavan mukin jälkeen olikin aika nousta koneeseen. Jani Viander tuli myös koneeseen verkkarit tulessa ja onneksi sai paikan eturivistä niin oli hänen hyvä venytellä väsyneitä maalivahdin jalkojaan.hehe.Joo jooo, parit stellat koneessa ja Gätvick jo lähestyikin.

matka oli muuten nautittava kokemus ,mutta mielestäni Kapteenin vasemman jalan kramppaus toi loppulentoon hieman epämukavaa epätasaisuutta.ai niin, Takanani istunut nahkataivaan jäbä opasti lennon aikana lontoon ensikertalaisia ja ei voinut olla kuulematta puheensorinaa. Mukavaahan se oli että saimme ilmaista ohjelmaa ja neuvontaa mekin. Tosin taitaa minulla olla lontoo suht koht hyvin hallussa…ei ollut ihan eka kerta eikä varmastikkaan myös viimeinen. Enhän minä oikeastaan muualle lentelekkään. Eli ei sieltä mitään uutta tietoa tullut. Kysyin hänelta, että onko lontoossa jotkut mopobileet kun en itse tiennyt kuin ace cafen club 59 kinkereistä. Työmatkalla kuulemma oli.

Tällä kertaa gätvikkiin saapuva easy bus kombinaatio toimi mukavasti. Kaikki mahtuivat subtrooppiseen linja-autoon istumaan ja katselemaan pimeyttä höyrystyneiden ikkunoiden läpi.

Easybus tiputti meidät West Bromptoniin ja siellä opastimme itsekin erästä lontoon ensikertalaista. Neuvoimme hänet lähimpään metroon joka sijaitsi noin 20 metrin päässä.hehehe. Nopeasti talsimme lontoon humussa hotelille jossa Vilho olikin mukavasti informoinut respaa että ei huolta , poijaat saapuu kyllä. Muistaakseni sisäänkirjautuminen loppuu klo 24 mutta onnistui Vilhon ilmoituksen takia myös näköjään reilusti puolenön jälkeen. Tosin maestron huonetoverit marssivat suoraan sisään ja meidät , riihimäkeläiset rahvaan edustajat otettiin kolmannen asteen kuulusteluun jaettuna puoleen. Eli justinin nimellä huone joten hänet vain kuulusteltiin. Sen jälkeen kättä taskuun ja tähän astisen elämäni isoin avaimenperä teki ensiesiintymisen. Way!

Onneksi hotellissa oli hissi, oli aikamoinen sankariteko raahata käsimatkatavaroita sekä avainta perineen. hehehe. Kamat huoneeseen ja KFC:n kautta olutta ostamaan mutta ei ne meille enää mitään myynyt. klo tais olla liikaa joten ostin 2 litran dr pepperin hotellipulloksi. Siitä shit unelle, klo oli abouts02 (eli suomen aikaa 04)

Halppislennoilla on vahe huonot aikataulut.jeps.

 

La 5.5

 

Myöhäinen saapumisajankohta varmisti sen että todellakin nukuttiin hotellin aamupalan ohi.(4/5) Ensityöksemme siis marssimme bubiin nauttimaan full english breakfastin. Suomalaisella tarkkuudella annoimme tilauksen aamiainen x 4 klo 10.59. hahaha.(kello 11 loppuu aamiaiset)

Hyvää ja ravitsevaa pöperöä, tosin itse olisin vaihtanut lennosta sienekset lihaisiin pulliiin, joten ne jäivät pöytään. Lauantaille olimme kehittäneet ohjelmaksi divaripelin Brentfort-Plymouth joten sinne piti alkaa pikkuhiljaa valumaan. Keinoja olisi ollut monia mutta me valitsimme metron. Ensin toki bari stellaa kaupasta matkaevääksi ja sitten latasin öysteriin potkua. Kotiasema earls courtilta 5 pysäkkiä länteen eli SW6 muuttui TW8:ksi. Noin puolentunnin kävely South Ealingiltä Brentfort FC:n kotiluolaan sujui rapeassa lontoon kevätsäässä. Aika karua seutua ja yhtään bubia en tainnut bongata kävelymatkan aikana. Onneksi oli evästä . Matka tuntui kyllä jaloissa ja muutamaan kertaan meinasimme olla mainoksen uhreja, kun auton ikkunoissa oli myydään kylttejä. Yhteen valkoiseen terroristipakuun olisimme mahtuneetkin sopivan väljästi, mutta käteisvarantomme ei millään olisi riittänyt vaikka miljonääri olikin seurueessa mukana , joten tossua toisen eteen. Stadionilla muuten bubeja sitten riittikin. joka kulmauksessa oli semmoinen.

Enihuu, maanläheistä oli touhu, ei pahemmin polliiiseja näkynyt. Lippujen ja otteluohjelman hinnat hieman tosin yllättivät suolaisuudellaan.(lippu 22 ja ohjelma 3).

Myös kotijoukkueen fanimyymälä koeponnistettiiin. Eräs nimeltä mainitsematon turussa vaivuttava wannabe- rapulaivan kapteeni otti yhteen turvamiehen kanssa-taisi olla edesmenneen kansanedustajan pakarat ajatuksissaan . hahahahah. Ostimme krääsää muistoksi. Allekirjoittanut supportermagneetin. jihaa.

Mentiin stadionille hyvissä ajoin sisään ja hieman pyörittyämme löysimme mehiläisten pesän. Siinähän se oli ihan silmiemme alla. Joskus ei vain näe metsää puilta vai miten se meni…

Sulassa sovussa pesän ulkopuolella parveilivat niin kotijoukkueen puna-valkoiset kuin vieraiden vihreätkin. Brentfort oli muuten surkean esityksiensä vuoksi juuri antanut managerille kenkää joten ilmassa oli pientä muutoksen tuntua. Kannattajat ainakin olivat odottavalla päällä.

Tunnelma kentällä oli mitä mainioin. Isät tulivat poikiensa kanssa katsomaan peliä, muutama muki ennen ottelun alkua pikkuisten vetäessä kaakaota ja stadionburgeria kitusiin. Samaan kaavaan on vedettyjo reilut sata vuotta. jesh. Pääsimme istumapaikoillemme suht hyville mestoille. stadion oli iso , noin 13 kilon ja vapaita paikkoja kyllä oli. Seisomakatsomo päädyssä oli melko täysi ja hyvää meteliä pitivät niin koti kuin vierasjoukkueenkin katsojat. Hieman meistä alaspäin huomasin kun isoveli opetti pikkuveljelleen laulujen sanoja ja katseli haaveilevasti päätykatsomoon. ”päästäisiköhän isä minut sinne jo parin vuoden päästä??” toiveen pystyi lukemaan silmistä.

Kaikkien silmät olivat liimaantuneet palloon ja omat näkemykset tuomioista annettiin myös kuulua. Laulua, laulua, laulua, onnistuneet ja epäonnistuneet suoritukset palkittiin ja kun pallo sinne maaliin meni niin orgasmi täyttää sielun.

Samaiset veljekset ryntäsivät muuten kentän laitaan kun pallo sinne tuli sivurajasta yli. Joku mies antoi sen nopeammalle isolle veljelle ja ylpeänä hän heitti sen pelaajalle. Pienemmän veljen kasvoilta loisti kateus joka unohtui aika nopeasti kun Brentfort meni johtoon.

2-0 päättyi peli ja oli mielestäni kovinkin nopeatempoista touhua. Todella nautittava ottelu.

Fack em all laulussa muuten vihattiin westhamia, Chelseaa ja liverpoolia.hahah

Taisi perusasioiden äärelle pääseminen lohkaista ainakin osalta meistä turisteista myös palan sydämestä. Tässä ottelussa ei raha paljoa haissut. Samaa reittiä sitten takaisin ja länsilontoon humuun eli bubiin. Toki ennen bubia ensin vierailu burger kingiin kukas sitä nyt tyhjään mahaan vetää.Yöllä taidettiin käydä viel KFC:ssä…

 

Su 6.5

 

Ei pahemmin krapulaa. Parit turkinpippurin naamaan ja aamupalan kautta läksin uuteen aamuun. Todella positiivinen oli yllätys oli aamiainen. Olihan hotelimme hieman minun tasooni nähden hinnakas mutta onhan se mukavaa kun suihkusta tulee lämmintä ja huoneessa on tilaa. Aamupalallakin oli pöytään tarjoilu. Jätin justinin nukkumaan ja läksin kohti ydintä hakemaan tuliaisia. olisiko klo ollut puoli yhdeksän kun saavuin piccapillulle. Ei taas allekirjoittaneella paljoa päässä liikkunut; koko keskustahan oli täysin autio. Liikkeet eivät todellakaan olleeet sunnuntai aamusta auki. Kävelin aikas monta kilometriä kuluttaen aikaa ja löysin avonaisen internet kahvilan.

Toki sielläkin meni sähköt joten surffailut jäivät lyhyeen. Sitten törmäsin kiinalaisten uudenvuoden bileiden avajaisvalmisteluihin. olipas ihmistä ja virkavaltaa sekä aikasmoiset rakennelmat…

Olin jo talsinut regentit, oxfortit , charing crossit sekä nelssonilta vielä sohon läpi takaisin oxfortille etsiskellen ikkunoista avovaimolle ja pojilla tuliaista(oli tarkkaan määritetty). päädyin bond streetille josta otin luovuttaneena metron green parkille . sieltä vaihdoin pikkupillu linjalle ja kotiasemaa kohti.

turha reissu ja jalat ihan paskana. ei mitään tuliaisia. Earls courtilta soitin jäbille jotka olivat fullham broadwayllä bubissa jonne minäkin menin. Matkanjärjestäjä oli käynyt hakemassa otteluliput matkan kokokohtaan. Siellä olikin pojat sekä JT ystävänsä kanssa ja tuhosimme yhdessä parit pintit sekä kirjaimellisesti yhden tuopin.hahahaha. Paikka oli jo hyvässä määrin sininen väriltään ja tulevan lontoon bubien paskahuusit opaskirjasen isä teki diagnoosin sekä tarpeensa joten olimme valmiit lähtemään megastoren kautta kotinurkille valmistautumaan illan orgasmiin.

Stoore oli täynnä poikaa ja kyllähän melkein joka toinen vastaantulija oli myös siihen pukeutunut.

itse ostin otteluohjelman ja normi tee paidan.(double 2010).

Paikalliset tietää ottelupäivät ,joten eipä paljoa autoja liikkunut fullham broadwayllä, tosin ei ihmisetkään vielä olleet ”vallaanneet” katuja käyttöönsä, niin olikin aikas kiva kun tyhjää katua tulitti joku paikallinen hd kuski pikkupoika kyydissään. kyllä päät kääntyi.hehehe. hyvä fiilis.

Pari punaistakin bongasin mutta saivat kävellä sinisten seassa kaikessa rauhassa. Tietty korvat punaisina vittuilusta.hahahahah

Hotellilla värit ylle ja kohti kuppiloita nauttimaan pre-pinttejä.

Emme tällä kertaa menneet SO:hon ynnä muiden stadionin lähipupien kaaokseen vaan valitsimme , kylläkin aikas täyden bubin Lillies roadilta. En nyt muista nimeä, lillis hotelli on siin vieres. Poijaat osti parit pinssit kauppiaalta ja minä vain nautin ilmapiiristä. 15 vuotta vanha chelsean ”coors-pelipaita” sai taas huomiota ja kommentteja. Luonnollisestikkin kun avaan suuni kaikki tajuavat ettei ihan paikallisesta ole kysymys.hahahaha.

Suomen kun mainitsin niin nopeasti tuli sana Forssell. Ei ole Miklua unohdettu.

Carefreekin siihen tuli noutamaan lippuaan ja muutamat sanaset vaihdettiin. Olut asiantuntija lähti sitten parempien tuopposten ääreen. Me siinä vielä muutamat täristiin ja lähdettiin sitten muun jengin kera valumaan Bromptonin hautuumaan poikki stadionille. Siellä matkanjärjestäjä sai viimeisetkin liput jaettua.

Olimme anoneet liput Shediin mutta johtuen pelin isosta profiilista emme sinne tietenkään niitä saaneet. Olimme siis sivustalla aikas lähellä punaisia. Semmosen tikaheiton päässä.hehehe

Ensi kerralla jos isoon peliin mennään niin pitää yrittää MH:sta. Ei ollut mikään järisyttävä kokemus tuo perhekatsomo ja sieltä ei saanut edes birraa. Däääm. No eipä peli itessäänkään ollut mitenkään hyvä. Hirveetä nyhtämistä koko ottelu ja pakko surukseni myöntää että poolin kannattajat voittivat metelöinnissään yllättäen koko Bridgen. huh huh. No voittivat ne sen pelinkin. Perskeles. Aikas vaarattoman näköisestä tilanteesta puolustus ja Cech tekivät omat ratkaisunsa ihan päin vittua ja siellähän se sitten kauhukseni lepäsi. Ei saanut Chelsea tällä kertaa kuin muutaman kusisen maalipaikan. Ei niitä toki poolillakaan ollut pahemmin. Chelsealla kaksi??ja poolilla kolme ??joista siis yhdestä onnistuivat. Teeveestä pelin nauttineet tietää paremmin. Poolin kannattajat muuten varastivat pallon. Vittu mitä purukkaa. Semmoistakaan en ollut ennen nähnyt ja yksi kentälle syöksy tuli kanssa bongattua. Nopeasti jäbä juoksi koko kentän läpi ennen kuin stewartit panivat hänet nippuun.

paska peli. Omaa kommunikointiani kentän suuntaa hillitsi lapsukaiset ympärillä mutta takanani istunutta , ilmeiseti jonkun merirosvon äpärälapsi naista, se ei haitannut, päästeli kyllä aikas rivoakin tekstiä.hehehe. Sideshow Bobilta hyvät depyyttiminuutit jos pelistä positiivista hakee.

 

Hieman yllättäen järkkärit antoivat vieraskannattajien tulla kentältä pois samaan aikaan ja jos myllyä olisi halunnut niin siihen ei mitään estettä olisi ollut. Järkkärimuurissa oli aivan törkeän kokoisia aukkoja. No , me painuimme mieli matalalla kohti Earls Courttia ja yritimme hukuttautua olueen.

Hotellilla surimme aikamme bissen merkeissä ja sitten lähdimme bubeihin. Samaisessa bubissa oli muuten pieni ryhmä liverpoolilaisia vammaisia ja emme paljoa heistä välittäneet. saivat juhlia mun puolesta. . Kyllähän siinä aina välillä kävi joku heille ilmoittamassa, mutta nopeasti tajusivat pojat vammaisiksi ja antoivat olla rauhassa. Bubissa oli ainakin meidän lisäksi suomiosastoa carefree , JT ja sen frendi. Ai niin yksi suomijunttikin huusi siel jotain satanan karjalaa viidessä promillessa ja tuli meidänkin pöytään häiriköimään. Poistui kyllä nopeasti kun sanottiin. Voi vittu. Samana iltana olisi ollut myös saksalainen Sodom Camdenis, mutta emme todellakaan jaksaneet lähteä sinne heilumaan. Vitutti. Joku puolialaston hameeseen ja uudenseelannin lippuun sonnustautunut hullu humalainen juoksenteli pitkin katuja hirveää älämölöä pitäen. oli vissiin tullut menestystä 6 nationaalish.??

Suruun tuli siis vedettyä ja kun kännintaso nousi riittävästi ja pilkkukin tuli niin meidän poppoo lähti hotellille jatkamaan. Toisilla on kovempi kestävyys kun toisilla ja minä kuulemma tipuin jäbien huoneeseen. Niinkuin Kibitz ja Vilhokin. Noh Justin sai mut hereille ja pikkuhiljaa raahauduin omaan kämppään. Ei siinä kuulemma hirveästi maisema vaihtunut kun humalainen nousee rappusia ylös. Välitasanteella kunnon lepohetket puuskuttaen.hahahahah

Jossain vaiheessa heräsin yöllä ja riisuuduin.

 

MA 7.2

 

WTF ei krapulaa?? Aika ihmeellistä eiliseen suoritukseen nähden. Mentiin aamupalalle ja sit huoneeseen suihkuun ja pakkailemaan. Toisen kämpän jäbät jäivät vielä päiväksi lontooseen. Me luovutettiin huone ja jätettiin kamat hotellille ja mentiin vielä pyörähtämään Earls Courtin maisemiin, jos vaikka tuliainen osuisi silmään. Ei osunut ja päätettiin lähteä pikkuhiljaa kohti easybussin lähtöpaikkaa. Aikas hidasta oli mun kävely. Kävikin semmonen säkä et siel oli just easybussi gatvikkiin menos ja siihen mahtu joten hypättiin kyytiin. mielestäni ei mennyt normi reittiä joten pientä pelkoa oli ilmassa. no menihän se onneksi oikeaan osoitteeseen, toki vain etelä terminaaliin mutta sisäisellä junalla oltiin pian pohjoises. Kolmioleipää turbiiniin ja turvatarkastukseen.

Pyörittiin liikkeissä ja ostin paniikki tuliaiset. Onneksi kotona tykättiin koska oli törkeän kallis hajuvesi. Pojille suklaata, kun minulla oli optio että ostan heille sit paikallisesta tän hetken hitit eli legon ninjagoota jossei lontoosta löydy.

Justin osti laatuviskiä. Juoppo mikä juoppo.hahaha

Sit oikeelle portille ja siel muuten easyjetin täti bongaili ylisuuria käsimatkatavaroita pois. Ainakin puolen kymmentä joutui laittamaan kamat ruumaan maksun kera. 30 puntaa, aika suolanen hinta, kun menopaluu käsimatkatavaroilla maksoi 87.(euroa).

konnees luonnollisesti tärisin lentopelkoni kaa mut pian jo kirjoittelin tätä sepustusta nauttien turkinpippureista.

Hkivantaal suomirahaa seinästä ja tikkurilan dösään joka tulikin aikas pian. Tikkurilan juna-asemal odotettiin IC junaa noin 10 sekunttia. Onneks oli myöhäs, muuten ei oltais todellakaan keretty siihen. Hyvä WR. kerrankin myöhästyminen oli OK. hahahaha

Mukava oli myös konnari jolle sanoin heti et terveiset lontoosta. oli itsekin ollut siel edellisellä viikolla ja matkoista hieman rupateltiin. Sosiaalisesta luonteestani oli hyötyä koska typy ei ottanut ylimääräistä vaikka liput junasta ostettiinkin.

Riksus moikkailut Justnin kaa ja porvaritaksil kotiin.

Ai niin,Justin oli poikkaissut kätensä ennen reissua mutta yllättävän vähän pääsi orjuuttamaan minua. Matkalaukun kanssa autoin kipsikästä muutaman kerran ja kengän nauhoja kiristelin välillä.

paljon muutakin tapahtui muttei nyt tullut mieleen. tää onkin tällainen raakaversio.

 

Kiitokset Chelsealle, suomen Chelsean kannattajille lipuista sekä matkassa olleille seurasta.

Unohtamatta tietenkään kotiväkeä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hep!Hyvä Hyeena,hieno rappari ja kaikin puolin myös ilmeisesti hieno reissu,ainahan nuo kotiolot voittaa.Monta kohtaa pisti naurattamaan,varsinkin "tikanheiton päässä" heh heh...

 

Ja näköjään se syöminen on tärkeetä,ei tuu sitä kääntövatsaa aamulla niin helposti...Hieno stoori!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jepu, jepu, aivan loistava raportti, tuli itelleki hyvä fiilis! Ja TAAS kerran tekis mieli vihdoin lähtee itekin reissuun, että pääsis näitä raportteja sitte kirjottelemaan... ;) Ainoo mikä mua ihmetytti ja kateellisena luin kohtia: ei rapulaa ??? No ei mullakaan ollu viimeks, 2007 ku olin, oli poika mukana. Mutta sitä edeltävä reissu sisälsi 3 päivän tukevan juopottelun, ja oli semmonen vapina ja tärinä paluumatkalla, et pelkäsin koneen syöksyvän mereen jo sen odottaessa vasta lähtölupaa....

 

tuoppi ja peukku raportista!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Manchester 14.-21.3.2011

 

Laitoinkin jo tämän tonne yleiselle puolelle Unitedin osioon, mutta laitetaan tännekin:

 

---

 

Pitkä aika oli kulunut viime elokuisesta reissusta (josta valitettavasti jäi matkaraportti kirjoittamatta) ja takaisin piti päästä. Kauaa ei tarvinnut miettiä, kun joulukuun puolessa välissä kysyttiin kiinnostusta lähtemiseen 14.-21.3. Lopulta kasaan saatiin kahdeksan hengen ryhmä: Minä, Ville, Lame, Juice, Jussi, Janne, Matti ja Pietari. Kaikki eivät suinkaan olleet paikallisia Sportissa kävijöitä, vaan osa lähtijöistä asuu Raahessa, Tampereella, Turussa ja Hyvinkäällä.

 

1. päivä

Stereot soivat herätyksen merkiksi kello 6:30 ja aamutoimien jälkeen töihin kiduttamaan itseään odotuksella. Ja pitkä se odotus olikin, sillä lento lähti illalla 21:30 aikoihin. Töiden jälkeen kotiin, ruokaa naamaan ja varmistus, että kaikki tarvittava matkatavara lähtee mukaan. Joskus noin 18:45 Villen kanssa hänen broidinsa kyydittämänä lentokentälle, missä näimme muut ryhmästämme. Matkalla turvatarkastuksesta kohti porttia tuli kokeiltua uutta automatisoitua passintarkastusmenetelmää biometrisellä passillani. Ohjeet laitteen käyttöön olisivat voineet olla paremmat, mutta eteenpäin päästiin. Ennen koneeseen siirtymistä ehti maistamaan hieman olutta ja sitten naama kohti Manchesteria.

 

Olimme perillä paikallista aikaa joskus yhdentoista aikoihin. Passintarkastuksen ja laukkujen noutamisen jälkeen lähdimme kahdella taksilla kohti hotellia, joka oli Oxford Streetillä sijaitseva lokakuussa avattu Holiday Inn Express. Toisen taksin kuski löysi suoraan perille ja hinta oli jotain 24 punnan luokkaa. Taksi jossa itse olin kierteli määränpäässä jonkun verran ja hinta oli noin 27 puntaa. Osa ryhmästä meni oluelle vieressä sijaitsevaan Salisburyyn ja itseni lisäksi pari muuta lähti iltapalalle läheiseen McDonald'siin. Tämän jälkeen oli meidänkin tarkoitus suunnata oluelle, mutta baari oli juuri menossa kiinni eikä ehtinyt enää tilaamaan.

 

Posted Image

 

Posted Image

 

Tässä vielä kartta Manchesterin keskustasta, johon olen merkinnyt muutamia tiettyjä paikkoja joihin viittaan kertomuksessani:

 

Posted Image

 

2. päivä

 

Herätessä oli ajatukset heti illan Marseille-pelissä. Menimme Matin kanssa hotellin aamupalalle, joka ei rehellisesti sanoen ollut mikään mieltä räjäyttävä kokemus melko mitättömällä valikoimalla ja laadulla. Tämän jälkeen Yatesiin oluelle ja siitä Wetherspooniin, missä tietyssä ravintolan osassa toimii naapurissa sijaitsevan Gardens-hotellin langaton verkko. Pienen kännykkänettisurffailun ja oluen jälkeen palasimme hotellille, jossa arvoimme Villen hallussa olleista ottelulipuista paikat itse kullekin. Ja millä todennäköisyydellä itselleni osui tasan se sama penkki, jossa tuli katsottua elokuussa kauden avauskierroksella Newcastle-peli! Sijaintihan oli siis North Stand N3402 eli sivukatsomossa suunnilleen rankkarialueen rajan kohdilla. Seuraavaksi suuntasimme Paramountiin, missä tapasimme paikallisen ystävämme Ronnien ja Hollen, joka oli saapunut kaupunkiin Edinburghin kautta. Sieltä lähdimme Metrolinkillä kohti Old Traffordia ja sen vieressä olevaan Bishop Blaizeen pariksi tunniksi lauleskelemaan fanilauluja.

 

Vihdoinkin aika koitti kohti Old Traffordia peliä seuraamaan. Peli oli Unitedin osalta sitä mitä oikeastaan kokokaudenkin, enemmänkin käytännöllisyyden kautta kuin viihdyttävyyden. Tuloksena oli 2-1 -voitto Chichariton kahdella maalin edestä poikittaissyötöistä tulleilla osumilla ja Wes Brownin omalla maalilla. Tunnelma tuolla sivukatsomossa oli omaan fiilikseen nähden melko hiljainen fanien laulamisen keskittyessä Stretford Endiin, mutta Marseillen fanit pitivät yllättävän hyvää menoa koko ottelun ajan. Pelin jälkeen menimme Bishop Blaizen kautta Salisburyyn ennen yöunia.

 

Posted Image

 

Posted Image

 

3. päivä

 

Aamupala jäi niin myöhäiseksi, että melkein kaikki oli jo ehditty korjaamaan pois, mutta sai sieltä tarvittavan vatsantäytteen.

 

Kävimme Lamen, Juicen ja Matin kanssa shoppailemassa Primarkissa ja Arndalessa (itse ostin t-paitoja, sukkia, boksereita ja parit housut yhteensä noin 35 punnalla sekä tämän kauden pelipaidan 25 punnalla). Palkitsimme itsemme parilla oluella Brownsissa, missä muut ryhmästämme liittyivät seuraamme. Työvuorossa oli mm. nuorehko nainen, jolla oli suomalainen poikaystävä ja hän halusi hieman harjoitella suomea kanssamme. Osasi hän ainakin kiroilla ja osasi hän ottaa vastaan suomeksi tekemäni juomatilauksen. Janon sammuttamisen jälkeen jatkoimme vielä hetken shoppailua ja sen jälkeen menimme Wetherspoonin kautta hotellille hieman lepäilemään ja jättämään ostoksemme sinne.

 

Illastimme Portland Streetilla sijaitsevassa Ciao Bellassa, jota voin suositella italialaisen ruoan ystäville. "Jälkiruoat" nautimme Banksissa, mistä siirryimme katsomaan illan Mestarien liigan pelejä Walkaboutiin. Sieltä jatkoimme matkaa Mulligansiin ja Mojoon. Itse olin joskus puoli kahden aikoihin jo sen verran väsynyt ja tarpeeksi "urheilujuomaa" nauttinut, että lähdin yksin taapertamaan kohti hotellia. Suuntavaisto ja kerrottujen reittiohjeiden muistaminen oli ilmeisesti sen verran vaikeaa, että tulin kiertäneeksi Arndalen kautta vaikka suorempaakin toki olisi päässyt. Tulin Deansgaten ja John Dalton Streetin risteyksessä kääntyneeksi vasemmalle vaikka suoraan kävelemällä tai oikealle kääntymällä olisi päässyt oikeaa reittiä. No, loppu hyvin kaikki hyvin.

 

4. päivä

 

Briteissä vietettiin St. Patrick's Dayta. Aamupalan, joka alkoi jo hieman tökkimään laatunsa ja valikoimansa puolesta, jälkeen mentiin Matin kanssa Deansgatella sijaitsevaan Hog's Headiin, jossa Juice ja Lame olivat jo juomassa Guinnessia, mutta siellä ei hattuja jaettu. Wetherspoonista niitä sai, joten sinne mentiin. Kysyimme baaritiskillä miten sellaisen saa omakseen ja vastauksena kuultiin, että ostamalla neljä Guinnessia (kerralla siis). Ensimmäisen kierroksen jälkeen hieman myöhemmin sen kuulemma sai ilman Guinnessin ostopakkoa neljällä punnalla, joka meni hyväntekeväisyyteen. Hienoa miten ne säännöt muuttuu hetkessä aivan täysin. Joimme kuitenkin kukin ne neljä Guinnessia eli "ansaittiimme" hattumme. Jossain vaiheessa loputkin ryhmästä saapuivat paikalle.

 

Päivä jatkui Burger Kingin välipalan ja Brownsin kautta Walkabouttiin, missä seurasimme Guinness-tuoppien ääressä Eurooppa Liigan pelejä Cityn ja Liverpoolin tippuessa siitä pois. Oxford Streetillä on Salisburyn ja Paramountin välillä sijaitsee kellaribaari nimeltä Temple, missä päätimme mennä käymään. Se oli ihan mielenkiintoinen paikka, suosittelen yleissivistyksen nimissä käymään siellä. Tuon kokemuksen jälkeen suuntasimme yliopistoalueelle missä ihan sattumalta kohtasimme muutaman suomalaisen (todennäköisesti opiskelijan), joiden kanssa oli tarkoitus suunnata baariin. Hetken etsittyämme avoinna olevaa baaria, löysimme ainoastaan tutun ja turvallisen Salisburyn mutta ilmeisesti nuo opiskelijat eivät tykänneet paikasta ja hävisivät takaisin Manchesterin yöhön. Illan päätteeksi haimme hieman iltapalaa ja sen jälkeen menimme hotellille nukkumaan.

 

Päivän aikana yllättävän moni tuli kysymään tuota Guinness-hattua omakseen.

 

5. päivä

 

Herätessäni ensimmäisen kerran joskus vähän seitsemän jälkeen tunsin edellispäivän Guinnessien vaikutuksen ja siinä se aamupäivä sitten menikin vessassa ravaten. Joskus puolen päivän aikoihin uskaltauduin ulos. Matkalla Yatesiin poikkesin ostamaan apteekista hieman lääkettä vatsavaivoihini. Yatesissa porukka olikin jo kasassa. Osa porukasta oli lähdössä Pizza Hutiin syömään ja lähdin mukaan. Vatsaani upposi kahdeksan palaa pizzaa ja hieman salaattia jälkiruoaksi.

 

Hotellilla nukuttujen päiväunien jälkeen matka jatkui Walkaboutiin, missä oli David Mayn järjestämä United Nights-tapahtuma. Paikalla oli entisistä pelaajista Arthur Albiston ja Frank Stapleton. Paikalla oli myös Bishop Blaizen "kuoronjohtaja" Peter Boyle, joka haastatteli edellämainittuja pelaajia. Sinänsä tapahtuma ei ollut niin ihmeellinen kuin olisi voinut kuvitella, mutta hauskinta illassa oli kun eräs ryhmästämme erehtyi kysymään väärältä tyypiltä nimmaria luullen häntä David Mayksi. Illan päätteeksi kävimme vielä Walkaboutissa, missä näimme Bolton-peliä katsomaan tulleet Lexan ja Jarin.

 

6. päivä

 

Koitti pelipäivä Boltonia vastaan. Jätimme Matin kanssa hotellin aamupalan väliin ja kävimme hakemassa kaupasta kolmioleivät. Sen jälkeen kokosimme porukan kasaan Paramountiin. Oloni ei ollut paras mahdollinen ja myös muut paikalla olleet huomasivat olemuksestani. Paramountista siirryimme kahdella taksilla Old Traffordin lähistölle, josta osa meni Bishop Blaizeen ja suurin osa itseni mukaanlukien siirtyi Old Traffordista hieman koillisessa Trafford Wharf Roadilla sijaitsevaan Sam Platt'siin. Menoa ja meininkiä sieltäkin löytyi, ihan mukava paikka mielestäni.

 

Seuraavaksi askeleet veivätkin jo Old Traffordille North Standin osaan N3407 eli tiistain paikkoihin nähden toisen rankkarialueen rajan kohdilla. Eipä tämäkään peli erottunut muista tämän kauden peleistä ja maalipaikoilla ei mässäilty. Toisella puoliajalla United lisäsi painetta Boltonin maalille, mutta Evansin 75. minuutilla ottama punainen ei parantanut fanien mielialaa. Taklauksen kohteena ollut Boltonin pelaaja Stuart Holden kannettiin paareilla pois ja on kuulemma useita kuukausia sivussa, joten punainen oli täysin oikea tuomio. Unitedin puolustajien loukkaantumissuman vuoksi Michael Carrick tiputettiin keskikentältä toppariksi, mutta ei Bolton saanut yhtä maalipaikkaa enempää Unitedin jatkaessa painostusta Boltonin maalille. Vetoja ei United montaa saanut aikaiseksi ja nekin mitkä sai olivat noin 20 metristä melko keskelle. 87. minuutilla Jussi Jääskeläinen kuitenkin pomputti niistä yhden eteensä ja Dimitar Berbatov oli haukkana paikalla putatakseen pallon maaliin. Let's go f**cking mental! Jälleen kerran United sai väännettyä tarvittavat kolme pistettä oikeastaan täysin tyhjästä ja samaan aikaan Arsenalin jäätyä tasapeliin WBA:n vieraana mieliala ei olisi voinut olla korkeammalla.

 

Posted Image

 

Posted Image

 

Ottelun jälkeen menimme juhlimaan voittoa Bishop Blaizeen. Sieltä osa lähti syömään johonkin intialaiseen ja osa jonnekin muualle, mutta itse kun en juurikaan syö itämaista ruokaa niin lähdin Lamen ja Juicen kanssa Paramountin ja McDonald'sin kautta noin yhdeksän aikoihin hotellille ottamaan pientä välilepoa, joka osoittautui kuitenkin niin suureksi etten jaksanut enää mihinkään lähteä.

 

7. päivä

 

Aamupalan jälkeen suunta oli Matin, Pietarin, Juicen ja Lamen kanssa Arndaleen painatuttamaan nimet omaani (johon päätin painatuttaa "GIGGS 11"), Lamen ja Juicen (molemmat Chichariton nimellä) pelipaitoihin. Niken kaupasta sai suhteellisen aidon näköiset kangasmerkkipainatukset yleisempien muovimerkkien sijaan. Siellä ollessamme Jari ja Lexa ilmaantuivat yllättäen paikalle Subsidesportsin nettisivuilta ostamiensa pelaajamallisten (hieman erilaiset leikkaukset kuin edullisemmissa fanipaidoissa) pelipaitojen kanssa hankkimaan omat painatuksensa. Jari ja Lexa jatkoivat matkaansa Paramountiin ja me muut Arndalen alakerran Sports Directiin ja HMV:hen. Itse ostin SD:stä yhdet kengät.

 

Ostosten jälkeen mekin menimme Paramountiin, jossa oli koko ryhmä kasassa ja myös paikalliset ystävämme Ronnie ja John olivat tulleet moikkaamaan meitä. Paramountista siirryimme naapurissa olevaan Alibiin katsomaan ottelua Chelsea-City. Alibista menimmekin jo hotellille pakkailemaan tavaroita valmiiksi.

 

8. päivä

 

Lähtöpäivän aamulla oli viimeinen kidutus hotellin aamupalan muodossa. Sen jälkeen loput pakkaamiset ja huoneen luovuttaminen yhdentoista aikoihin. Jätimme laukut säilytykseen hotellin respaan. Muiden mennessä johonkin kahvilaan kuluttamaan aikaa menimme Lamen ja Juicen kanssa käymään vielä kerran Arndalessa jossain suklaakaupassa. Sen jälkeen kävimme paikallisessa antikvariaattisessa liikkeessä nimeltä Empire Exchange joka sijaitsee Wetherspoonin vieressä Newton Streetillä. Kävimme vielä ryhmän voimin Paramountissa syömässä ennen siirtymistä lentokentälle matkalla kohti kotia. Puntien tarve oli tällä kertaa laskettu aivan poskelleen, sillä 600 punnasta jäi käyttämättä noin kolmasosa (hotellin ja otteluliput maksoin jo ennen matkaa). Kotona sitten odottikin viikon postit ja masennus siitä, että loma on ohi ja pitää palata tavalliseen arkeen.

 

Loppusanat

 

Matka maksoi:

 

  • lennot 84€[/*:m:1e6qmthe]
  • majoitus 330€[/*:m:1e6qmthe]
  • otteluliput 110€[/*:m:1e6qmthe]
  • käteistä meni elämiseen ja ostoksiin jne. noin £400 eli hetken mukaisella kurssilla ~460 euroa[/*:m:1e6qmthe]
Yhteensä: Vähän alle 1000€.

 

Suosittelen:

 

  • Kertomuksessa mainitut ravintolat[/*:m:1e6qmthe]
  • Arndale[/*:m:1e6qmthe]
  • Primark[/*:m:1e6qmthe]

En suosittele:

 

  • tumman oluen "yliannostus"[/*:m:1e6qmthe]

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meitä tuon suunnan matkustajia lyödään taas päähän. Kuulin aamulla radiosta, että EasyJet on lopettamassa lennot Helsingistä kokonaan. Fak. Siinä meni halvat lennot Manseen. Norjalaiset eivät muistaakseni sinne lentele, joten kohta vaihtoehtona on kai vaan Finski tai jotenkin muuten Finskille saadut liput (viimeksihän meni EasyJetillä ja tulin takaisin BA:n lipulla Finskin koneeseen).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Laitetaanpas nyt tännekkin.

 

Joulu Lontoossa 23-27.12.2011

Viime kevään härkäpari reissun jatkeeksi tuli sitten hetero joulu Lontoossa. Idea lähti ihan hetken mielijohteesta, kun selvisi että muijan lapset ovat isilöillään jouluna, joten oltaisiin ihan kahden. Ilmoille tuli sitten että pitäisikö lähteä jonnekin, no pika visiitti tietokoneelle ja matkakohdekin oli selvillä. Samana iltana ostin siten liput Chelsea - Fulham matsiin. No naisen kanssa kun reissuun lähtee niin reissuhan on jo oletusarvoisesti arvokkaampi ja niin kävi nytkin jo ennen lähtöä, kun yhdenkään halpalento yhtiön aikataulut ei sopinut matka aikatauluun, joten jouduttiin tilaamaan kyyti Finnairin kullatuista koneista.

 

23.12

Yhdeksältä aamulla finskin kyytiin Joensuusta ja joulupyhiinvaellus matka alkoi. Matka meni nopsaan, pikku venailu hkissä ja oltiinkin jo kolmen aikaan Lontoossa Heatrow’n lentokentällä. Ja kuinka ollakaan minun matkalaukku ei saapunut paikalle laisinkaan. Oli Helsngin päässä möhlitty kunnolla kun pitkärivi porukkaa tuntui kaipailevan samaa asiaa. No katoamis ilmoittelun kautta sitten kohti hotellia.

Hotellin sijainti ei todellakaan ollut paras mahdollinen tällä kertaa, kun metrollakin meni melkein 1,5h tuntia päästä perille. Ei kyllä sen tarkemmin tullut varatessa edes katseltua. Oltiin Stratfordissa vihollisen maaperällä, kun Hammersin mahdollisesti tuleva kotikenttä oli melkein hotellin takapihalla. Hotelli oli Holyday inn express, joka oli todella edullinen, siisti ja aamiainenkin sisältyi hintaan. Ei sitten kehdattu tänä iltana lähteä sen etemmä vaan pyörittiin siinä kulmilla, kun lentokentällä sanoivat jotta seuraavalla kyydillä tulee laukku ja pitäisi olla itse kuittaamassa laukku kun se saapuu.

 

24.12

Laukkua ei ollu vieläkään näkynyt, mutta ei kyllä viittiny jäähä enää oottelemaankaan, joten selittelin respaan että tavaraa on mahdollisesti tulossa ja ei kun nokka kohti keskustaa. Siinä sitten käytiin päivän aikana London eyet, Madame tussun näyttelyt ja Tower Bridget kiertelemässä ja muutamassa pubissakin kerettiin käydä. Siinä alkoikin jo ilta olla pitkällä ja arveltiin lähteä takaisin Stratfordiin, koska olisi käytävä ostamassa siistimmät vaatteet joulupäivälle jos laukku ei vieläkään olisi saapunut perille. Helpotuksen huokaus pääsi kun laukku oli saapunut ja pääsin vaihtamaan pahasti raidottuneet kalsarit uusiin. Käytiin sitten Jouluaaton illallinen syömässä jossain itämaisen tyylisessä ravintelissa ja pubin kautta hotellille nukkumaan koska seuraavana päivänä oli aikainen nousu.

 

25.12

Seiskalta paineltiin aamupalalle ja tilattiin respasta private taxi jotta keretään keskustaan puoliyhdeksäksi.

Olin aikaisemmin varannu meille semmoisen joulupäivän kiertoajelun / lounas risteilyn. Aamupäivällä ajeltiin bussilla kuuluisimmat nähtävyydet läpi ihan oppaan kanssa ja puolilta päivin sitten hypättiin jokilaivaan, jossa tarjoiltiin kolmen ruokalajin menu ja ajeltiin ristiin rastiin Thamesia. Siinä sitä polleana istuttiin, syötiin ja juotiin amerikkalaisten, australialaisten ja venäläisten keskessä. Alussa ei oikein juttu lähteny, mutta kun siinä vähän rohkaisua sai juotua niin rupes jo pystymään kommunikoimaankin. No se retki oli ohi kolmen maissa ja sitten alettiin arpomaan että milläs hitolla sitä hotellille päästään, kun kaikki julkinen liikenne oli seis. Valittiin taktiikaksi että lähdetään kävelemään ja mennään johonkin auki olevaan pubiin ja soitetaan sinne taksi. Ensimmäinen auki oleva löytyikin helposti, eikun sisään ja tilattiin viini pullo. No se kun oli tyhjä, niin kello ei ollu vielä paljon mitään ja jurrissakin alkoi jo olla niin ei huvittanu vielä lähteä hotellillekkaan, joten arveltiin jatkaa tallustamista ja sitten seuraavasta baarista soitetaan taksi.

No sitä ei sitten meinannu löytyä millään ja lopulta eksyttiin jollekkin arabi kujalle jossa ei todellakaan tullu vaalea ihoisia ihmisiä vastaan. Tämän arabi kadun päästä löytyi yks hämyinen pubi ja eikun sinne istumaan ja drinksulle. Jotenkin tuntui että tänne ei kyllä taksia varmasti saa, joten arveltiin jatkaa vielä jalan. No nyt niitä avonaisia pubejakaan ei todellakaan enää näkyny, joten aikamme talsittua pakko oli nöyrtyä ja kävellä avoinna olevaan kauppaan ja kyselemään josko ne vois soittaa taksin. No turkkilainen myyjä sanoi että ok ja että kyyti startfordiin maksaa 30 puntaa. Mie sanoin että asia pihvi anna soida vaan, no ukko hyppäs tiskin takaa ja lähti itse viemään :D

 

26.12

No sitten päästiinkin asiaan ja heti aamupalan jälkeen metrolla kohti Fulham Broadwayta. Loppu matka jouduttiin ajamaan bussilla, kun punaisen ja vihreän metro linjan risteyksessä oli jotain remppaa. No pelihän ei taaskaan ollu mikään klassikko, mutta kyllä se vaan on niin hiiaaano fiilis istua siellä omiensa keskellä ja muijakin oli ihan otettu. Kuten tuolla ottelu topikissa tulikin jo sanottuakin, maali jäi näkemättä, mutta se ei fiilistä yhtään huononna. Pelin jälkeen sitten pubin ja todella hitaan bussi matkan jälkeen Hardrock cafeeseen illalliselle. Täysillä mahoilla sitten huomattiin että metro lakko oli iskenyt juuri siihen punaisen linjaan jolla olisi päästy Stratfordiin. Ja taas alkoi suunnistaminen, ilman mitään kokonais kuvaa bussi linjojen reiteistä. Yhdellä metroasemalla oli reitti toiminnassa jolla pääsi Eustoniin, edelliseltä keväältä jäi mieleen että siellä oli iso bussi asema ja toiveissa oli että sieltä löytyisi reitti hotlallekkin. No kuten arvata saattaa ei tietenkään löytyny.. Ja taas joutui nöyrtymään että eikai se auta kuin ottaa taksi, tällä kertaa kuitenkin kävi tsäkä ja yksi tyhjä taksi sattui ajamaan aseman ohi ja vielä huomasi vinkkauksenkin. Tämä kuski olikin varsinainen sanaseppä ja rasisti, kyllä sai maha mutkalla nauraa koko matkan kun suu vaahdossa äijä selitti, että miten koko Lontoo muistuttaa enempi Bangladeshia kuin Englantia nykyisin :D

 

27.12

Aikainen herätys ja aamupalan kautta kohti Heatrow’ta. Onneks metrot toimi sentään tänä päivänä.

Helsinki Joensuu välillä taisi olla joku ranskalais invaasio käynnissä kun melkein koko kone molotti ranskaa.

Joensuussa odotti tuttu ja turvallinen lumimyräkkä. Että semmoinen oli se reissu ja huhtikuussa oli tarkoitus lähteä uudestaan Newcastle otteluun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aye

Viime vuoden Rock-futiksessa Kotkassa pidettiin sinisten kesken pientä neuvottelua ja päätimme lähteä reissuun yhdessä tulevalla kaudella. Niin kuin aina , kännissä sovittu ei aina pidä kutiansa, senhän tietää jokainen. Anihoogahey, Jossain vaiheessa iskostui päähän että reissun pääotsake tulee olemaan ottelu CFC-Spurs. Tämähän sopi minulle kuin nenä päähän, koska siitä kun edellisen kerran olin nähnyt Spurssin pelaavan oli jo yli 15 vuotta. Eipä aikaakaan kun ryhmä oli valmis. Muutamien empimisten ja poisjääntien jälkeen homman nimi oli minä, sekä herrat justin pane ja celery . Nopeasti oli varattu Lennot BA helsinki-heathrow-helsinki ja majoitus La Reserve, joka sijaitsee aivan Chelsean stadionin vieressä. Myös näissä piireissä tuttu mies Pele oli tulossa otteluun frendinsä kera, mutta eri lennoilla ja eri majoituksella. Sitten vaan lippujen saamista jännittämään. Olimme anoneet liput Matthew Harding Loweriin, mutta lippujen varmistuttua odottikin iloinen yllätys: Shed Kutsuu….

Come to the Shed and we'll welcome you

Wear your blue and see us through

Sing loud and clear until the game is done

Sing Chelsea everyone

 

ja mitä sitten tapahtui??

sen voit lukea Supporterista jos päätoimittaja mun tekstini hyväksyy.hahahaha

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuulostaa niin tylsältä tuo Teken tarina, että lopetan Supon tilaamisen tähän paikkaan...

Ou nou, mä jo kerkesin lähettää hilulle tekstin ja kuvia. Shaits!! fack this, lets drink!!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sign in to follow this  

×