Jump to content
Sign in to follow this  
Sir Edwin Gray

Brittiläinen futiskirjallisuus

Recommended Posts

Tuumasin tälläisenkin säikeen laittaa vireille...

 

Elämänkerrat varmaankin niitä suosituimpia tällä saralla? Aivan liian vähän on joka tapauksessa tullut syynättyä bio-puolta. Viimeisin taitaa olla Eddie Grayn kirja, heh, arvatenkin. Kiinnostavia ja kiiteltyjä teoksia olisi läjäpäin, mm. Gazza, Clough, Tonyt Cascarino & Adams jne. Miten jengi on näitä lukenut?

 

Sitten on tietty nämä faniperspektiivistä rustatut futiskirjat kuten Hornbyn Fever Pitch. Itse en oikeastaan muita ole lukenutkaan kuin tuon. Tarjontaahan on kyllä mahdottomasti Fever Pitchin tuoman buumin myötä, ollut jo oikeastaan aika pitkään.

 

Niin ja onhan sitä hulikirjallisuuttakin. Tarjonta taitaa olla aikalailla runsasta, mutta itse en toistaiseksi ole avannut hanaa tällä saralla.

 

Par'aikaa lueskelen aika tuoretta teosta nimeltä The Damned United, joka kertoo fiktiivisesti Brian Cloughin Leeds-urasta. Ne huimat 44 päivää! Siinä kulkevat rinnakkain "Cloughin kertomana" tuo rupeama ja aikaisempi ura. Aika mainio ajatus sinällään kytkeä todellinen tapahtuma ja laittaa se fiktiiviseen pakettiin minämuotoisella tarinoinnilla. Tekijä on David Peace, lähtöisin Yorkshirestä...

 

Posted Image

Share this post


Link to post
Share on other sites

Elämänkerroista Keano ja Becks on luettu, ja mielenkiintoista juttua niissä on mielinmäärin. Keanon kirjasta nousi julkaisuvaiheessa hirveä kohu Alfie Håland-tapauksen takia.

 

Lisäksi hyllystä löytyy Franklin Foerin (Jenkki, eli ei periaatteessa kuulu tähän otsikkoon) kirjoittama Jalkapallon maailmanselitys, jossa käsitellään kannatuskulttuuria, huliganismia, poliittisia/uskonnollisia/taloudellisia kytköksiä. Päällisin puolin mainiota luettavaa, mutta kirjoittajan Barca-hehkutus aiheutti lievää ärsyyntymistä.

 

Taitaa hyllystä löytyä vielä jotain muitakin alan teoksia, mutta tähän hätään en muista mitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Lisäksi hyllystä löytyy Franklin Foerin (Jenkki, eli ei periaatteessa kuulu tähän otsikkoon) kirjoittama Jalkapallon maailmanselitys, jossa käsitellään kannatuskulttuuria, huliganismia, poliittisia/uskonnollisia/taloudellisia kytköksiä. Päällisin puolin mainiota luettavaa, mutta kirjoittajan Barca-hehkutus aiheutti lievää ärsyyntymistä.

.

Tää on mielenkiintoinen kirja ja itseasiassa tätä juuri JO:lle suosittelin noin pari viikkoa sitten. Varsinkin Old Firm osio oli kattavin, mitä minä olen aiheesta lukenut. Myös Belgrad osio oli kaikessa tyrmäävyydessään mielenkiintoinen.

 

jone

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää on mielenkiintoinen kirja ja itseasiassa tätä juuri JO:lle suosittelin noin pari viikkoa sitten.

Kundit joo, tämä on tsekattava. Jo pelkästään kirjan nimi vetää puoleensä :smile: ... ehkä pukinkonttiin?

 

Täydennyksenä tälle samansorttiselle(?) kirjasektorille, koitan nyt vaan saada mieleeni sen kirjoittajan nimen ... joutui kuuklettamaan eli Simon Kuper. Tämä Football Against Enemy on aika kiinnostava, tämä on jopa käännetty suomeksi. Tiedä sitten onko kaverilla vielä muitakin futiskirjoja?

Share this post


Link to post
Share on other sites

JOskus kyllä tuntuu, että tämä vimma julkaista kirjoja on vähän ylimitoitettu. Ymmärrän hyvin, että tänä vuonna on ilmestynyt kirja The Real Bill Shankly (jos nyt muistan nimen ihan oikein), joka on hänen tyttärensä tekemä tai kanssa tehty. Mutta se oli minusta liikaa, että Liverpoolissa kaupattiin paksua Steven Gerrard -elämänkertaa. Sanon rehellisesti, että ei tullut mieleenikään ostaa jonkun itseäni puolta nuoremman jäpikän elämänkertaa. Aivan yhtä vähän olen ollut kiinnostunut esim. Sami Hyypiä -kirjasta.

 

Jos nyt asian voisi näin historiantutkijan koulutuksella tiivistää, niin mielestäni elämänkerran voi kirjoittaa vasta henkilön kuoleman jälkeen tai futiksen kysessä ollessa aikaisintaan vasta uran päätyttyä (esim. Sir Bobby Robsonin elämästä jalkapallon parissa voisi mielestäni jo tehdä elämänkerran). Ja elämänkerran kirjoittajan pitäisi olla ulkopuolinen taho.

 

Nuo Steven Gerrard, Sami Hyypiä, tytär kirjoittaa isästään -tyylin kirjat voivat olla muistelmateoksina ihan kiinnostavia. Toivoisin kuitenkin arvon pallisteilta hieman itsekritiikkiä. En oikeasti jaksa uskoa, että Steven Gerrardilla on oikeasti muisteltavaa 400 - 500 sivun verran (kirja näytti aika paksulta).

 

Tämä kommentti koskee myös näitä Keano-Becks -kirjoja. Voihan niissä olla mielenkiintoisia juttuja, mutta minulle tuonikäisten kaverien elämänkerrat ovat lähinnä hömppää tai korkeintaan miesten muisteluteoksia. Sitä samaa sarjaa kuin poliitikkojen muistelmat omista saavutuksistaan ja politiikan yhteistyö- tai kisailukumppaneista. Emme me pitäneet poliitikkojen muistelmateoksia historiantutkimuksessa sellaisina luotettavina lähteinä, että niiden varaan voisi mitään pitemmälle menevää tutkimustulosta rakentaa, silloin kun opintojani suoritin ja muutamaa tekemääni tutkimusta/historiikkia tein.

Share this post


Link to post
Share on other sites

lfcsmithin kanssa täsmälleen samaa mieltä. (vaikka olenkin nuo Keanon ja Becksin kirjat lukenut.) elämäkerta menettää arvoaan jos niitä tehdään viiden vuoden välein, ja ehdottomasti oikea aika kirjoittaa elämäkerta on vasta kuoleman jälkeen, tai aikaisintaan eläkeiällä. Nevillen veljeksistä taidettiin kirjoittaa jannujen ollessa reilu parikymppisiä, ja Wayne Rooney on tehnyt viiden kirjan diilin, joista ensimmäinen on ilmestynyt. Ei ymmärrä.:neutral:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Wayne Rooney on tehnyt viiden kirjan diilin, joista ensimmäinen on ilmestynyt. Ei ymmärrä.:neutral:

1. Waynen värityskirja osa 1

2. Yhdistä pistestä pisteeseen!

3. Iloinen askartelukirja

4. Kaikkea kivaa puuhelmistä

5. Waynen värityskirja osa 2

 

No ei vainen. Parillakin enkunreissulla olen selaillut esim. Jimmy Floyd Hasselbainkin elämänkertaa, £19.90 on ollut aivan liian suolainen hinta. Futareiden elämänkerroissa lie sama ajatus kuin kaiken maailman bändikirjoissakin, joita suomalaisistakin orkestereista on viime vuosina julkaistu jo muutaman levyn jälkeen. Aina joku juoksee naureskellen pankkiin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hehe, Hilulla teoria varmaan kohdillaan :howler:

 

Joo, kyllähän tätä kamaa on kirjava satsi tarjolla. Ja tuntuukin siltä, että ns. kohderyhmä on usein teinit tms. Artolla on iso pointti siitä, että nuorien pelureiden ns. elämäkerrat EIVÄT voi olla kiinnostavia. Itse olen koittanut keskittyä vanhoihin staroihin ja useimmiten kaivanut paperback-versiot joistan alennuslaareista esim. Sports Pagesista (silloin kun se vielä oli olemassa).

 

Leeds-värityskirja olisi kyllä kiinnostava, mutta kun siitä ei tarvitsi juuri mitään värittää :smile: ... I'll get me coat!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta se oli minusta liikaa, että Liverpoolissa kaupattiin paksua Steven Gerrard -elämänkertaa. Sanon rehellisesti, että ei tullut mieleenikään ostaa jonkun itseäni puolta nuoremman jäpikän elämänkertaa. Aivan yhtä vähän olen ollut kiinnostunut esim. Sami Hyypiä -kirjasta.

Vaan eikös se ole hyvä muistella kun vielä jotain muistaa ???? Tä ?? Ei vaiteskaan , kun ura on reilusti ohi niin voi ehkä paljastaa jotain mitä aktiivi aikana ehkä ei kannattaisi kertoa , kuten Keane teki. Mutta eikö nämä "elämänkerrat" voisi olla jatko tarinoita ! Gerrard Englannin Päätaloksi, kerää :greed: koko sarja! Merseyjoki sarja ! :greed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta eikö nämä "elämänkerrat" voisi olla jatko tarinoita ! Gerrard Englannin Päätaloksi, kerää :greed: koko sarja! Merseyjoki sarja ! :greed:

Hyvä idea! Tälläiset sarjat olisivat varmasti kiinnostavaa luettavaa.

Varmasti mielenkiintoisempia kuin Päätalon iijoki-sarja.:D

 

Itse olen lukenut vain Beckhamin elämänkerran, mikä oli kiinnostavaa luettavaa ja toi ainakin minulle paljon uutta tietoa Beckhamin elämästä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin joo sellaista tietoa, jonka herra halusi kertoa ja joka lisäsi miehen markkina-arvoa. Minua ei jaksa kiinnostaa pätkääkään, onko Steven Gerrard potkaissut palloa eka kerran 6 kk vai 7 kk vanhana yms. tieto, jota sitten helposti on kirjat täynnä, kun ei ole oikeasti kerrottavaa. No ei mua nyt oikeasti kiinnosta koko Steven Gerrard pätkääkään silloin, kun miehellä ei ole Liverpoolin paita päällä. Se on sitä samaa mielenkiinnon puutetta kuin se, että en osta iltapäivä- enkä juorulehtiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lisäksi hyllystä löytyy Franklin Foerin (Jenkki, eli ei periaatteessa kuulu tähän otsikkoon) kirjoittama Jalkapallon maailmanselitys, jossa käsitellään kannatuskulttuuria, huliganismia, poliittisia/uskonnollisia/taloudellisia kytköksiä. Päällisin puolin mainiota luettavaa, mutta kirjoittajan Barca-hehkutus aiheutti lievää ärsyyntymistä.

 

 

... onko tässä lopullinen osoitus keski-ikäistymisestä:

 

ostaa joululahjoja itselleen. :glasses:

 

No, joka tapauksessa ostin tuon Franklin Foerin kirjan tänään. Kirjahan on LIKEn kustantama ja pehmeäkantisena hinta oli erittäin kohtuullinen 10 e.

Share this post


Link to post
Share on other sites

... onko tässä lopullinen osoitus keski-ikäistymisestä:

 

ostaa joululahjoja itselleen. :glasses:

 

No, joka tapauksessa ostin tuon Franklin Foerin kirjan tänään. Kirjahan on LIKEn kustantama ja pehmeäkantisena hinta oli erittäin kohtuullinen 10 e.

Mä sain kyseisen opuksen jo viime jouluna, eikä tarvinnut edes itse ostaa :smile: Kannattaa aina kirjoittaa joulupukille...

 

Hyvä kirja tosiaan. Onneks se Barca-hehkutus on enimmäkseen vaan siinä yhdessä kappaleessa... muistaakseni... Pitää varmaan lukea uudestaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jalkapallon maailmanselitys

 

:shades: ilmestyi myös minun hyllyyni joulunaluspäivinä sillä

tavoin oudosti että työhuonenaapuri, hiukka nuoremman polven kollega, tunnettu nyttemmin myös erään naisnyrkkyilijän elämänkumpaanina, tyhjenteli omaa huonettaan vuosien varrella kertyneestä siirtyessään kaupallisen puolen haasteisiin kun tämä armas yleisradioyhtiömme ei oikein ymmärrä aikuisen rockradiokanavan tarvetta.Siis varsinkaan hallintoneuvosto.

 

Olin kuullut kehuja kirjasta jo ennenkin. Mieluummin kyllä luen muita kuin jalkapallokirjoja. Mutta pitänee ottaa käteen vaikka nyt. Hyvää Xmas everykaikki!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on tullut luettua Roy Keanen elämäkerta, ei tosin vielä kokonaan, mutta tähän asti on ollut todella hyvä. Suosittelen. Englannin kielisenä kirjaa on, suomenkielisenä en ainakaan löytänyt. Mutta kyllä se Englanniksikin menee, taitaa olla jopa parempi, kun on alkuperäinen. Paljon sain lisää tietoa kirjasta, en ollut tiennyt läheskään kaikkia asioita Keanesta ennen tätä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Posted Image

Viimeinkin tämä nippuun...

 

Täytyy sanoa, että suhteellisen erikoinen konsepti kirjoittajalla - laittaa fiktiona kasaan faktapohjainen juttu. Ehkä se juju onkin juuri tuossa? Ja kyllä se on tunnustettava: Clough on aina ollut ERITTÄIN kiinnostava persoona, sellainen 'larger than life' -sälli. 70-luvun (ja miksei 80-luvunkin) Special One, omalla charmantilla tavallaan. Tuossa kirjassa kulkee rinnakkain Cloughin "itsensä kertomana" aiempi ura Derbyssa ja ne likilegendaariset 44 päivää Leedsin ruorissa elo/syyskuussa 1974 Don Revien siirryttyä Englannin maajoukkueen manageriksi. Hieman nyppii toiston käyttö tehokeinona, mutta mitäs pienistä. Investoinnin väärtti, ilman muuta - tosin kiinnostuskäyrää tietty kohottaa juuri oman seuran osuus. Ja varsinkin se niin ilmeinen 'what might have been' -skenaario...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sign in to follow this  

×