Jump to content
Sign in to follow this  
Uuwatti

Mm 2010

Recommended Posts

Tervetuloa vaan tänne foorumille:baseballhat:

 

Varmaan voittavatkin pelejä ilman Ronaldoa, mutta kyllä Ronaldon asema on korvaamton MM-kisoissa näitä isompia maita vastaan.. Ehkä joku P-Korea vielä menee, mutta esim. Brasseja vastaan Ronaldoa todella tarvitaan Portugalin ryhmässä.. Hän on tänäkin vuonna näyttäny, että on edelleen maailma parhaita pelaajia, tällä hetkellä.. Kaikki osa-alueet fysiikasta - taitoon sujuvat, joten, Ronaldo pystyy omalla henk.kohtasella taidollaan ne pelit ratkasemaan..

Joo samoilla linjoilla olin sun kassas, mut hyvin korjattu tätä, eli eiköhän pärjää Pohjois-Koreaa vastaan ilman Ronaldoa, mutta Norsunluurannikkoa vastaan voi tehdä jo aika tiukkaa, ja Brasiliaa vastaan tosi tiukkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vai miksi tekopyhän jessejengin tämänvuotinen lohko on vaikeampi, kuin edellinen. Jalkapallo on ollut viime vuosina nousujohteisena E-Koreassa ja tason noususta kertoo E-Korealaisten seurojen dominointi Aasian mestareiden liigassa sekä Cupissa viime vuosina ja ovat onnistuneet nousemaan Japanilaisten seurojen ohi niissä. Päästään siihen tulokseen, että E-Korea on parempi kuin Japani. Norsut verrataan sitten Ghanaan. Seurajalkapalloilu tasolla molemmat ovat yhtä surkeita afrikanamantereella, mutta arvokisoissa vetävät Norsut pidemmän korreen. Lopuksi filmaavat lusitaanit ja kengurumiehet. Viime vuosina australialaiset olivat saaneet aina ilmaisliput MM-kisoihin, muiden Oseania-maiden kustannuksella ja onhan Austraalian infrastruktuuri ja panostus aivan eri luokkaa kuin mitä muut saarivaltiot. Tänä vuonna Australia pääsi lohkoon missä on sellaisia jalkapalloilun suurmaita kun Bahrain, Qatar ja Uzbekistan. Portugali puolestaan voitti karsinnassa B.H:n mennentullen ilman C.Ronaldoa. Ei tarvitse miettiä kahteen kertaan, että kummankohan nostan toisen edelle.

 

Tiesitkös, että jalkapallossa lasketaan maaleja, eikä maalipaikkoja?

Jalkapallo on tulosurheilua ja vaikka kuinka kannatit Ghanaa viime kisoissa, niin 3-0 mikä 3-0.

Ellet satu tietämään niin jalkapallo on maalintekopeli.

 

Ei tarvitse olla kovin kummoinen jalkapalloguru päästäkseen tuohon johtopäätökseen. Jalkapallo on pohjimmiltaan maalintekopeli, mutta onneksi maailma ei ole pelkästään mustavalkoinen, vaan skaalaan mahtuu paljon muuta. Mutta kuitenkin, vaikka lopputulokset puhuvat usein karua kieltään, sopii kertoa äidin pikku pullaposkille hieman "historiaa" kun kerran tulevat elvistelemään kuinka pepsitähdet tulevat dominoimaan ja perusteena on vain kylmänviileitä numeroita ja tilastoja.

 

Ja ei, en kannattanut Ghanaa viime kisoissa. Kun se ainoa ja ykkönen ei ottanut taaskaan osaa MM-kisoissa, niin tulee lähinnä seurattua niitä maita joissa on enemmän tuttuja pelaajia, eli Azzurri ja tänä vuonna myös Algeria, mulloin mahdollisimman neutraali muita maita kohtaan.

 

E: Oho... jostain syystä onnistuin sekottamaan Etelä- ja Pohjois-Korean keskenään. Joka tapauksessa pakko on heille nostaa hattua huolimatta maansa hallinnosta ja mahdollisista poliittisista näkemyksistä. Onnistuivat sentään viemään kisapaikan sellaisten jättiläisten, kuin Saudi-Arabian ja Iranin nenän edestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vai miksi tekopyhän jessejengin tämänvuotinen lohko on vaikeampi, kuin edellinen. Jalkapallo on ollut viime vuosina nousujohteisena E-Koreassa ja tason noususta kertoo E-Korealaisten seurojen dominointi Aasian mestareiden liigassa sekä Cupissa viime vuosina ja ovat onnistuneet nousemaan Japanilaisten seurojen ohi niissä. Päästään siihen tulokseen, että E-Korea on parempi kuin Japani.

No saattaa E-Korea olla Japania parempi, mutta Brassit eivät pelaa heitä vastaan, vaan P-Koreaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jees! Täällähän on jo kunnon väittely käynnissä!!!

 

Jos brassit tippuvat ylipäänsä ennen välieriä, se on maailmanluokan ylläri, niinhän se vaan on. Niillä on kylmien olosuhteiden taistelupalloon sopivia tappajia ihan tarpeeksi, sen lisäksi että ne noinniinkun keskimäärin on vähän taitavampia kuin vaikka Litti.

 

Mutta, kuten heitin: eihän brassit voi tippua, eihän? Nii-i, kyllä nekin voi!!! Otetaan ihan mitkä kisat vaan joissa eivät ole voittaneet niin jokasessa niillä on ollut mies mieheltä laskettuna aivan ylimaalliset pelaajat. 1938, 1950, 1966, 1982 jnejnejne. Ja aika useessa myös se pelin sisänen tasapaino on ollut kondiksessa. Jos ne voittaa jotain jengiä vastaan yhdeksän kymmenestä niin kuka takaa, ettei just kisoissa pelata se kymmenes?

 

Loistavat kisat tulossa! Pitkästä aikaa ei montaa hyvää maata edes puutu, korkeentaan Venäjä ja ehkä Tsekki. Mut mitäs hävisivät?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lopuksi filmaavat lusitaanit ja kengurumiehet. Viime vuosina australialaiset olivat saaneet aina ilmaisliput MM-kisoihin, muiden Oseania-maiden kustannuksella ja onhan Austraalian infrastruktuuri ja panostus aivan eri luokkaa kuin mitä muut saarivaltiot. Tänä vuonna Australia pääsi lohkoon missä on sellaisia jalkapalloilun suurmaita kun Bahrain, Qatar ja Uzbekistan. Portugali puolestaan voitti karsinnassa B.H:n mennentullen ilman C.Ronaldoa. Ei tarvitse miettiä kahteen kertaan, että kummankohan nostan toisen edelle.

Eli Portugali on kovempi futismaa, sillä Australia lunastaa kisalippunsa vähemmällä vaivalla? En oikein ymmärrä tätä teikäläisen argumentointia, Pohjois-kolean seurajalkapalloilu on parempaa, kuin Japanin, joten se on parempi myös maajoukkuetasolla. Suomen seurajalkapalloilu on siis tällä periaatteella Saksan vastaavan tasolla.

 

Norsujen ja Ghanan seurajalkapalloilu on yhtä surkeutta, mutta Norsunluurannikko on maajoukkuetasolla parahimpi. Vaikka edellisissä arvokisoissa Ghana selviytyi pidemmälle ja vaikka edellisissä Afrikan mestaruuskilpailuissa Ghana oli kolmas ja Norsunluurannikko neljäs.

 

Ei tarvitse olla kovin kummoinen jalkapalloguru päästäkseen tuohon johtopäätökseen. Jalkapallo on pohjimmiltaan maalintekopeli, mutta onneksi maailma ei ole pelkästään mustavalkoinen, vaan skaalaan mahtuu paljon muuta. Mutta kuitenkin, vaikka lopputulokset puhuvat usein karua kieltään, sopii kertoa äidin pikku pullaposkille hieman "historiaa" kun kerran tulevat elvistelemään kuinka pepsitähdet tulevat dominoimaan ja perusteena on vain kylmänviileitä numeroita ja tilastoja.

Onko huono päivä? Skriivailin tosiaan, että Brasilia tulee dominoimaan omaa lohkoaan, mutten suinkaan esittänyt kylmänviileitä numeroita tahi tilastoja asiasta, vaan listasin Brasilian mielettömän laajaa ja laadukkasta pelaajamateriaalia. Ja siinä oli jotain vikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Je, ja ylipäänsä aina ennakkoarviot on menneet pyllylleen. Siellä nimittäin ainakin jokaisen lohkon parhaalla jokaisella on ihan täydet saumat mennä ns. loppuun asti, erot kuitenkin ovat niin pienet kun pistetään taidon lisäksi kaikki muutkin menestykseen vaikuttavat tekijät puntariin.

 

Jo pelkästään valkun persoonalla ja kokemuksella on järjettömän suuri merkitys, taktiikalla mikä valitaan mihinkin matsiin, loukkaantumisilla, eri pelaajien keskinäisillä henkilökemioilla, niiden henkisillä viretiloilla just silloin jnejne. Ketkä on pelanneet itsensä ihan finaaliin jo seurajoukkueissaan?

 

Onnella on takuuvarmasti iso merkitys ja. Joka matsissa on jälkikäteen nähtynä se Pietilän Saken Kulminaatiopiste. Se hetki joka ratkaisi kaiken. Tolppa sisään - tolppa ulos. Kellekään maalle ei pudotuspeleissä tule montaa paikkaa, kuka onnistuu ne hyödyntämään?

 

Myös sillä on merkitystä, tullaanko johonkin matsiin akut täynnä vai onko jouduttu pelaamaan jonkin sortin Vuosisadan matsi just siinä alla.

 

Ite veikkaan että näistä mun mainitsemista kuudesta eurooppalaisesta ja kahdesta eteläamerikkalaisesta vähintään kaksi ellei jopa kolmekin tulee taaskin epäonnistumaan surkeasti, ja vähintään yksi niistä tulee jäämään alkulohkonsa kakkoseksi. Joka taas tarkottaa sitä että pudotuspelikaavion toiselle puolelle yhtäkkiä pakkautuukin niitä kovia maita paljon ja toiselle puolelle vähemmän ja sieltä onkin yhtäkkiä semeissä joku kreikka.

 

Ja uskon kyllä että vaikka kylmässä pelataankin, afrikkalaisia nähdään puolivälierissä useitakin ja välierissäkin joku. Ja että Argentiina tulee kaatumaan Maradonaan elleivät pääse siitä eroon ennen kisoja. Ja että mikäli brassit putoaa ennen välieriä, ei kisat taaskaan tunnu enää yhtään miltään niinkun eivät ole tuntuneet ennenkään.

 

Ja sitten ihan lopuksi vielä: joka kisoissa on aina noussut esiin joku uusi, yllättävä tähti. Ajatelkaas ny, 1958 ranskalaisten Just Fontaine, kuka siitä oli kuullut ennen kisoja - tai kisojen jälkeen? Tai Pele, kuka siitä oli kuullut? 1966 Geoff Hurst? 1970 Gerd Muller? 1974 Gregorz Lato? 1978 Mario Kempes? 1982 Paolo Rossi, Bruno Conti? 1990 Salvatore Schillachi? 1994 koko Ruotsi? 2002 korealaiset?

 

Mikä on esmes isäntämaan panos nyt ja löytyykö sieltä joku uusi tähti?

 

Nii-i. Ei vaan voi tietää etukäteen, mitään. HIENOO!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Je, ja ylipäänsä aina ennakkoarviot on menneet pyllylleen. Siellä nimittäin ainakin jokaisen lohkon parhaalla jokaisella on ihan täydet saumat mennä ns. loppuun asti, erot kuitenkin ovat niin pienet kun pistetään taidon lisäksi kaikki muutkin menestykseen vaikuttavat tekijät puntariin.

 

Jo pelkästään valkun persoonalla ja kokemuksella on järjettömän suuri merkitys, taktiikalla mikä valitaan mihinkin matsiin, loukkaantumisilla, eri pelaajien keskinäisillä henkilökemioilla, niiden henkisillä viretiloilla just silloin jnejne. Ketkä on pelanneet itsensä ihan finaaliin jo seurajoukkueissaan?

 

Onnella on takuuvarmasti iso merkitys ja. Joka matsissa on jälkikäteen nähtynä se Pietilän Saken Kulminaatiopiste. Se hetki joka ratkaisi kaiken. Tolppa sisään - tolppa ulos. Kellekään maalle ei pudotuspeleissä tule montaa paikkaa, kuka onnistuu ne hyödyntämään?

 

Myös sillä on merkitystä, tullaanko johonkin matsiin akut täynnä vai onko jouduttu pelaamaan jonkin sortin Vuosisadan matsi just siinä alla.

 

Ite veikkaan että näistä mun mainitsemista kuudesta eurooppalaisesta ja kahdesta eteläamerikkalaisesta vähintään kaksi ellei jopa kolmekin tulee taaskin epäonnistumaan surkeasti, ja vähintään yksi niistä tulee jäämään alkulohkonsa kakkoseksi. Joka taas tarkottaa sitä että pudotuspelikaavion toiselle puolelle yhtäkkiä pakkautuukin niitä kovia maita paljon ja toiselle puolelle vähemmän ja sieltä onkin yhtäkkiä semeissä joku kreikka.

 

Ja uskon kyllä että vaikka kylmässä pelataankin, afrikkalaisia nähdään puolivälierissä useitakin ja välierissäkin joku. Ja että Argentiina tulee kaatumaan Maradonaan elleivät pääse siitä eroon ennen kisoja. Ja että mikäli brassit putoaa ennen välieriä, ei kisat taaskaan tunnu enää yhtään miltään niinkun eivät ole tuntuneet ennenkään.

 

Ja sitten ihan lopuksi vielä: joka kisoissa on aina noussut esiin joku uusi, yllättävä tähti. Ajatelkaas ny, 1958 ranskalaisten Just Fontaine, kuka siitä oli kuullut ennen kisoja - tai kisojen jälkeen? Tai Pele, kuka siitä oli kuullut? 1966 Geoff Hurst? 1970 Gerd Muller? 1974 Gregorz Lato? 1978 Mario Kempes? 1982 Paolo Rossi, Bruno Conti? 1990 Salvatore Schillachi? 1994 koko Ruotsi? 2002 korealaiset?

 

Mikä on esmes isäntämaan panos nyt ja löytyykö sieltä joku uusi tähti?

 

Nii-i. Ei vaan voi tietää etukäteen, mitään. HIENOO!

Veikkaan et osasta oli jo kuultu ennen kisoja mut ainakin Schillaci oli täysin tuntemattomuudesta tullu. Kisoihin lähettäessä Schillacia pidettiin viimisimpänä vaihtoehtona Italian kärkeen.

 

Ruotsin 94-joukkueesta Brolin ja Dahlin oli jo 1992 EM-kotikisoissa kovia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Veikkaan et osasta oli jo kuultu ennen kisoja mut ainakin Schillaci oli täysin tuntemattomuudesta tullu. Kisoihin lähettäessä Schillacia pidettiin viimisimpänä vaihtoehtona Italian kärkeen.

 

Ruotsin 94-joukkueesta Brolin ja Dahlin oli jo 1992 EM-kotikisoissa kovia.

 

Ootas ootas, tämähän oikeen pitää tarkistaa, osa noista kun on enempi mielikuvien varassa, ja osa niinkun Rossi oli enempi heitto, sehän oli vaan sen vedonlyöntiskandaalinsa takia pelikiellossa eikä sen vireeseen uskonut kait muut kun wanha kunnon alaleuan väpättäjä Enzo Bearzot.

 

Nonni eli: 1958 Fontaine ja Pele oli molemmat ihan ufoja. Fontainehan oli ranskalaisten vaihtomies, joka ihan yhtäkkiä irti päästyään alko sylkeen maaleja. Kisojen jälkeen se ei koskaan mm. loukkaantumisista johtuen päässyt lähellekään tota tasoa. Pele taas oli 17 vee ja ihan katsomaton kortti. Jo sen mukaanpääsy oli melkonen ihme

 

1966 Geoff Hurst oli jo sikäli tuttu, totta, että olihan se voittanut FA Cupin 1964 ja Euroopan Cup-voittajien cupin, mutta maajoukkueeseenhan se pääsi vasta helmikuussa -66 ja sen oli tarkotus olla kisoissa lähinnä Greavesin ja Huntin varamies ja Hurst pääsi kisoissakin kentälle vasta puolivälierään Argentiinaa vastaan.

 

Gerd Muller olikin multa katsos vaan ihan huti, sehän oli tehnyt maaleja maajoukkueessa jo 1967 lähtien ja kun kisoihin lähdettiin, niitä oli kasassa jo 17. Tää oli sellanen hemmo, joka tuli mulle kun salama kirkkaalta taivaalta sillon kesällä -70, en ollut miehestä ikinä kuullutkaan. Näköjään syystä että ei pelannut Englannin liigaa...

 

Lato oli voittanut kyllä Puolan mestaruuden 1973, mutta muuten sitä ei oman maansa ulkopuolella tunnettu ennen 1974 kisoja joissa nappasi maalikuninkuuden.

 

1978 Mario Kempes oli huti ja, se oli voittanut kaksi La Ligan (oliko se sillon sen niminen?) maalikuninkuutta Valencian paidassa.

 

Joo ja Ruotsi. Tietty sillä oli joitain kykyjä ja olihan Brolin tehnyt jo brasseja vastaan maalinkin 1990 kisoissa mutta silti sen joukkuepelaaminen ja -pärjääminen tuli ihan puskista, ainakin mulle. Niinkun korealaistenkin 2002.

 

Ja ylipäänsä, melkeen joka kisoissa tulee joku joka joko on uusi tai johon ei muuten vaan uskota, ja yllättää kaikki. Ja sitten siitä puhutaan jälkeenpäin että "kyllähän mä näin sen vireen jo keväällä seurajoukkueensa peleissä" jnejne.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jatketaan sen verran, että jos laajennetaan katsomaan esim. 8 parhaan joukkoon päässeitä, niin sinne pääsee mukaan todellisia yllättäjiä.

 

2002 Senegal, Turkki (3.), Etelä-Korea (4.), USA

 

1998 Kroatia (3.), Tanska

 

1994 Ruotsi (3.), Bulgaria (4.), Romania

 

1990 Kamerun, Irlanti

 

1986 Belgia (4.)

 

1982 jatkolohkot: Puola (3.), Pohjois-Irlanti, Itävalta, Belgia

 

1978 Itävalta, Peru

 

1978-1986 olin sen verran nuori, etten tiedä olivatko Puola, Itävalta ja Belgia mitään yllätyksiä, mutta silloin tuntui niiden olevan sitä ja nyt vielä enemmän.

 

Yllättävistä kisamenestyjäpelaajista on nostettava vielä esille 1990 kisojen Kamerunin Roger (Milla) Miller ja lisäksi koko Kamerunin menestys.

 

Norsunluurannikon tilanne säälittää. Edellisissä kisoissa se joutui kovaan lohkoon (Argentiina, Hollanti, Serbia) ja nyt lähes yhtä kovaan. Harmi jos jatkopaikkaa ei nytkään tule niiden kaikkien aikojen joukkueelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eli Portugali on kovempi futismaa, sillä Australia lunastaa kisalippunsa vähemmällä vaivalla? En oikein ymmärrä tätä teikäläisen argumentointia, Pohjois-kolean seurajalkapalloilu on parempaa, kuin Japanin, joten se on parempi myös maajoukkuetasolla. Suomen seurajalkapalloilu on siis tällä periaatteella Saksan vastaavan tasolla.

 

Norsujen ja Ghanan seurajalkapalloilu on yhtä surkeutta, mutta Norsunluurannikko on maajoukkuetasolla parahimpi. Vaikka edellisissä arvokisoissa Ghana selviytyi pidemmälle ja vaikka edellisissä Afrikan mestaruuskilpailuissa Ghana oli kolmas ja Norsunluurannikko neljäs.

 

 

Onko huono päivä? Skriivailin tosiaan, että Brasilia tulee dominoimaan omaa lohkoaan, mutten suinkaan esittänyt kylmänviileitä numeroita tahi tilastoja asiasta, vaan listasin Brasilian mielettömän laajaa ja laadukkasta pelaajamateriaalia. Ja siinä oli jotain vikaa.

Niin? Kummaltakohan on syytä odottaa enemmän, joukkueelta joka on lunastanut lippunsa kovalla työllä ja joutui taistelemaan siitä muiden kiitettävien jalkapallomaiden kanssa, vai sellaiselta joukkueelta joka sai kisapaikan puoli-ilmaiseksi ja kovin vaiva minkä se on nähnyt kisapaikan eteen on matkustamiseen liittyvät epämukavuudet. Itseäni ei vakuuta nimet tai aikaisemmat saavutukset, vaan näytöt kentillä, muut on pelkkää puppua.

 

Et tainut lukea viimeistä postausta kunnolla. Sekoitin Koreat maina keskenään, enkä suinkaan niminä. Kuitenkin kun kerran mainitsit seurajalkapalloilun niin menköt. Mistä yleensä maajoukkueet kootaan? Käydään liiton rahoilla ostamassa kansainvälisten pelaajien torilta muutama edutuskelpoinen peluri vai skoutataan muiden maiden pelureita ja isketään niille šekki ja passi käteen? Vaikka tuo viimeinen alkaa olemaan suht. yleinen käytäntö, koostuu kukin maajoukkue sen maan pelaajista. Tuleivaisuuden maajoukkuepelurit syntyvät yleensä kotimaassaan ja oppivat jalkapalloilun salat kotimaassaan ja maan seurajalkapalloilutasosta riippuen, joko syntyy jatkuvasti ammattimiehiä tai sitten syntyy höntsäilijöitä ja joskus kymmenessä vuodessa yksi ammattimies. Se mitä yritän sanoa on se, että aina maajoukkuepelurit ovat kehittyneet varhaisiässä kotimaassaan ja kotimaansa jalkapalloideologialle tyypillisten oppien mukaan. Kiitos globalisaation, saattaa pelaaja myöhemmin siirtyä ulkomaan seuralle harjoittamaan ammattiaan, mutta kuitenkin se tärkein kehitys ja pelaajalle tyypilliset ominaisuudet ,oli sitten tekniikkaa tai taitoa, on iskostunut jo varhaisiässä kotimaassaan, joka on jalkapallolle kiistatta se tärkein vaihe. Nyt kun olet sisäistänyt tämän, siirrytään siihen, että kuinka seurajalkapalloilu taso heijastuu maajoukkueeseen. Yleensä seurajoukkueet koostuvat suurimmaksi osaksi kotimaan pelureista ja mitä paremmin pelaajat pelaavat sen paremmin seura menestyy. Kun päästään siihen pisteeseen, että X-maan seurat dominoivat Y-mantereen kaikissa seurakilpailuissa tarkoittanee, että X-maiden seurapelaajat ovat mantereen eliittiä. Samalla tämä tarkoittaa, että maan seurajalkapallo -kehitys on huipussaan ja nostattaa sen todennäköisyyden, että maasta löytyy hyviä maajoukkuemiehiä.

 

Vai että Ghana sai kolmannen sijan itse järjestämissään kisoissa. Heidän piti tuolloin voittaa koko kisat mutta onnistuivat pelaamaan itsensä ulos finaalista. Kuitenkin, ideana oli verrata nykyistä Norsunluunrannikon joukkuetta neljän vuoden takaiseen Ghanaan ja itseasiassa olisi pitänyt Norsut Japaniin, koska Ghana ei pelannut tuolloin samassa lohkossa Brassien kanssa. Mutta mutta... Norsunluunrannikon kultainensukupolvi elää tällä hetkellä parasta aikaa ja taso nousee vuosi vuodelta. Ghanalla on puolestaan on ongelmia hyökkäyksessä ja varsin puolustus on suuri kysymysmerkki. Jos Libya ei olisi puppeloinut ottelun viime hetkellä Gabonia vastaan, olisi ollut Ghana ulkona MM-kisoista.

 

Lähdetään sitten tarkoitinpas näin ja näin -leikkiin mukaan. Laitoit listan nimekkään listan jeesustelijoista ja minä vastasin siihen, ettei kannata antaa nimien hämätä ja viittasin Brassien häpeälliseen esitykseen Saksan MM-kisoissa vaikka heillä oli koossa kirjaimillisesti maailmanparhaat pelaajat jokaisella osa-alueella...

 

Toivottavasti joku sai tästä mitään selvää :sleep:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Norsunluunrannikon kultainensukupolvi elää tällä hetkellä parasta aikaa ja taso nousee vuosi vuodelta. Ghanalla on puolestaan on ongelmia hyökkäyksessä ja varsin puolustus on suuri kysymysmerkki.

Sanoit että Norsunluurannikon taso nousee vuosivuodelta, mutta kyllä Ghanallakin tulee nousemaan, sillä voittivathan he tänä vuonna U-20 MM-kisat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ootas ootas, tämähän oikeen pitää tarkistaa, osa noista kun on enempi mielikuvien varassa, ja osa niinkun Rossi oli enempi heitto, sehän oli vaan sen vedonlyöntiskandaalinsa takia pelikiellossa eikä sen vireeseen uskonut kait muut kun wanha kunnon alaleuan väpättäjä Enzo Bearzot.

 

Nonni eli: 1958 Fontaine ja Pele oli molemmat ihan ufoja. Fontainehan oli ranskalaisten vaihtomies, joka ihan yhtäkkiä irti päästyään alko sylkeen maaleja. Kisojen jälkeen se ei koskaan mm. loukkaantumisista johtuen päässyt lähellekään tota tasoa. Pele taas oli 17 vee ja ihan katsomaton kortti. Jo sen mukaanpääsy oli melkonen ihme

 

1966 Geoff Hurst oli jo sikäli tuttu, totta, että olihan se voittanut FA Cupin 1964 ja Euroopan Cup-voittajien cupin, mutta maajoukkueeseenhan se pääsi vasta helmikuussa -66 ja sen oli tarkotus olla kisoissa lähinnä Greavesin ja Huntin varamies ja Hurst pääsi kisoissakin kentälle vasta puolivälierään Argentiinaa vastaan.

 

Gerd Muller olikin multa katsos vaan ihan huti, sehän oli tehnyt maaleja maajoukkueessa jo 1967 lähtien ja kun kisoihin lähdettiin, niitä oli kasassa jo 17. Tää oli sellanen hemmo, joka tuli mulle kun salama kirkkaalta taivaalta sillon kesällä -70, en ollut miehestä ikinä kuullutkaan. Näköjään syystä että ei pelannut Englannin liigaa...

 

Lato oli voittanut kyllä Puolan mestaruuden 1973, mutta muuten sitä ei oman maansa ulkopuolella tunnettu ennen 1974 kisoja joissa nappasi maalikuninkuuden.

 

1978 Mario Kempes oli huti ja, se oli voittanut kaksi La Ligan (oliko se sillon sen niminen?) maalikuninkuutta Valencian paidassa.

 

Joo ja Ruotsi. Tietty sillä oli joitain kykyjä ja olihan Brolin tehnyt jo brasseja vastaan maalinkin 1990 kisoissa mutta silti sen joukkuepelaaminen ja -pärjääminen tuli ihan puskista, ainakin mulle. Niinkun korealaistenkin 2002.

 

Ja ylipäänsä, melkeen joka kisoissa tulee joku joka joko on uusi tai johon ei muuten vaan uskota, ja yllättää kaikki. Ja sitten siitä puhutaan jälkeenpäin että "kyllähän mä näin sen vireen jo keväällä seurajoukkueensa peleissä" jnejne.

Se on totta et Fontaine katos kuvioista kisojen jälkeen, Schillacin ura simahti aikalail samantien 90-kisojen jälkeen. Toki loukkaantumiset edesautto Toton alamäkeä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Je, mieleen jäi Totosta, kuinka kaverin silmät vaan tummu ja silmäpussit kasvo sitä mukaa kun kisat eteni. Oli varmaan aika heviä, kotikisat ja kaikki. Mutta hyvin kaveri oli paikalla kun piti.

 

Ja toi Hazardi... EI KELLÄÄN VOI OLLA TOLLASTA NIMEÄ!!! SEHÄN ON PENSSELISEDÄN VELI!!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Je, mieleen jäi Totosta, kuinka kaverin silmät vaan tummu ja silmäpussit kasvo sitä mukaa kun kisat eteni. Oli varmaan aika heviä, kotikisat ja kaikki. Mutta hyvin kaveri oli paikalla kun piti.

 

Ja toi Hazardi... EI KELLÄÄN VOI OLLA TOLLASTA NIMEÄ!!! SEHÄN ON PENSSELISEDÄN VELI!!!

En ihmettelis vaik Toto ois ottanu vähän "vauhtia" aina kisojen välissä. Se katsehan jäi mieleen.

 

Paikka Italian kisamiehistöön aukesi hyvän kauden 89/90 myötä. Teki maaleja Serie A:ssa lähes yhtä paljon kuin Marco van Basten ja Roberto Baggio.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Perhana, AI-VAN!!! Sopisi melko hyvin niihin 90-luvun sikäläisiin doparisotkuihin!

Eipä ne taidat paljoa kartu jos douppia ottaa mut lihasmassaa ja kestävyyttä lisäväät aineet voi olla yleisessäkin käytössä. Ja joku pirihän saa olon tuntumaan "maailmanmestarilta".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Just. Menee jo aiheesta ohi - tai sitte ei - mutta mä olen aina väittänyt että USA:n MM-kisat oli oikee doping-aineiden paratiisi. Ero -92 EM-kisoihin oli tempossa aivan valtava, siis eurooppalaisjengeilläkin. EM:t vedettiin viileessä Ruotsissa ja MM:t jenkeissä, joissa asteet hipo neljääkymmentä. Siitä huolimatta jätkät vähän jengissä kun jengissä veti siellä kun aropuput eikä tuntunu missään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Just. Menee jo aiheesta ohi - tai sitte ei - mutta mä olen aina väittänyt että USA:n MM-kisat oli oikee doping-aineiden paratiisi. Ero -92 EM-kisoihin oli tempossa aivan valtava, siis eurooppalaisjengeilläkin. EM:t vedettiin viileessä Ruotsissa ja MM:t jenkeissä, joissa asteet hipo neljääkymmentä. Siitä huolimatta jätkät vähän jengissä kun jengissä veti siellä kun aropuput eikä tuntunu missään.

Mut Maradonan käry oli farssi. Diego ois pelannu yhtä hyvin ja sitte kärytetään jollai efedriinillä. Ei vittu et kisat lopahti siihen!

 

Mun puolesta dopingin vois laillistaa. Kaikkihan kai huippu-urheilussa nappia ym vetää. Kattokaapa 90-luvun alun Teemu Selännettä ja verratkaa nykyseen. Semmoset leukaperät nykyään et Amerikassa kyllä osataan toi doupinveto.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

No joo, mutta se onkin lätkää. Kiekko on mustan nuuska laatikon näköinen, mikä ei voi olla yhteen sattumaa.

 

Mutta toi doping-homma on aika pitkälle mennyt. Jalkapallossa ei minun tietääkseni ole ollut hirveästi käryjä, mo nyt oli TsSKA:n Sergei Ignashevitsh ja Aleksei Berezutski, ainakaan julkisuudessa. Yksilö urheilussa tätä useimmin havaitaan. Ei monet viitsi käyttää dopingia, koska joukkue kärsii. Tai sitten jalkapalloilijoiden doping on niin kehittynyttä, ettei sitä saada selville.

 

Sori OT.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No joo, mutta se onkin lätkää. Kiekko on mustan nuuska laatikon näköinen, mikä ei voi olla yhteen sattumaa.

 

Mutta toi doping-homma on aika pitkälle mennyt. Jalkapallossa ei minun tietääkseni ole ollut hirveästi käryjä, mo nyt oli TsSKA:n Sergei Ignashevitsh ja Aleksei Berezutski, ainakaan julkisuudessa. Yksilö urheilussa tätä useimmin havaitaan. Ei monet viitsi käyttää dopingia, koska joukkue kärsii. Tai sitten jalkapalloilijoiden doping on niin kehittynyttä, ettei sitä saada selville.

 

Sori OT.

Eiköhän se jo siin 10-13 vuoden korvilla nää kuka osaa potkasta palloa ja kikkailla paremminku muut. Eriasia jaksaako kaikki panostaa lajiin pidemmän päälle?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nää on nää venäläiset ihan erikseen. Olen esmes suunnistusvahvistuksia seurannut ja kyllä ne kaverit, kun ne Suomeen tulee, vetää sellasta tahtia että ei se ihan kaurapuurosta synny. Mut niillähän onkin motskut kohillaan: pääsevät sieltä pois siisteihin oloihin, ja voivat tehdä duunia samalla kun täällä ovat. Eli sama syy kun kaikkialla muuallakin doupaamiseen: raha. Vaikka hirveen paljon pienemmässä ja säälittävämmässä mittakaavassa kun noilla maailmanhuipuilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jees, nyt tuli taas yksi syy lisää miksi kannattaisi lähteä Etelä-Afrikkaan, nimittäin sieltä saa maailman halvimmat hampurilaiset...

 

Kioskit siis kuumilla kivillä kisojen aikaan :thumbsup1:.

 

 

Edit, niin hintahan oli Johannesburgissa 1,70€.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jees, nyt tuli taas yksi syy lisää miksi kannattaisi lähteä Etelä-Afrikkaan, nimittäin sieltä saa maailman halvimmat hampurilaiset...

 

Kioskit siis kuumilla kivillä kisojen aikaan :thumbsup1:.

 

 

Edit, niin hintahan oli Johannesburgissa 1,70€.

Hyvä, ku kerroi taidanpa lähtee heti tonne maapallon toiselle puolelle.. Kamppeita pakkamaan.:)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×