Jump to content
Sign in to follow this  
Jukka Sinkko

Ketkä ovat Pohjoismaiden kolme parasta kautta aikojen?

Recommended Posts

Oma listani aakkosjärkässä:

 

1. Henrik Larsson

2. Jari Litmanen

3. Ole Gunnar Solskjär

 

Hehän ovat aika "nykyisiä" pelaajia, mutta onko historiassa

joitain muistamisen arvoisia?

Suomestahan ovat maailmalla olleet Aulis Rytkönen, Arto Tolsa,

Pasi Rautiainen ja ties ketä, mutta olivatko hekään kuuluisia

muualla kuin Suomessa? Entäs muu Pohjola?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ruotsista voisin nimetä legendaarisen Gre-No-Li:n eli Gunnarit Gren ja Nordahl sekä Nils Liedholmin. Italian liigan maalikuninkuuden voittanut Nordahl on jossain ruotsalaisessa äänestykseeä valittu kaikkien aikojen pelaajaksi. Lennart "Nacka" Skoglund oli myös suuri tähti 50-60 luvuilla. 70-luku oli etenkin Ralf Edströmin, Ronnie Hellströmin ja Roland Sandbergin kulta-aikaa.

 

Tanskasta on pakko mainita Laudrupin veljekset, Preben Elkjär, Sören Lerby, Allan Simonsen ja tietenkin Smeichel. Paljon on muitakin.

 

Norjalla ei ole ollut todellista maailman huippupelaajaa sitten 70-luvun, josta asti minulla on muistikuva.

 

Oma kolme parasta:

 

1. Torbjörn Nilsson. Lahjakkain pohjoismaalainen (ruotsalainen) koskaan mielestäni, ei saanut koko potentiaaliaan irti ulkomaan sarjoissa. Parhaimmillaan aivan maailman kärkihyökkääjiä.

2. Jari Litmanen.

3. Michael Laudrup.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ruotsista voisin nimetä legendaarisen Gre-No-Li:n eli Gunnarit Gren ja Nordahl sekä Nils Liedholmin. Italian liigan maalikuninkuuden voittanut Nordahl on jossain ruotsalaisessa äänestykseeä valittu kaikkien aikojen pelaajaksi. Lennart "Nacka" Skoglund oli myös suuri tähti 50-60 luvuilla. 70-luku oli etenkin Ralf Edströmin, Ronnie Hellströmin ja Roland Sandbergin kulta-aikaa.

 

Tanskasta on pakko mainita Laudrupin veljekset, Preben Elkjär, Sören Lerby, Allan Simonsen ja tietenkin Smeichel. Paljon on muitakin.

 

Norjalla ei ole ollut todellista maailman huippupelaajaa sitten 70-luvun, josta asti minulla on muistikuva.

 

Oma kolme parasta:

 

1. Torbjörn Nilsson. Lahjakkain pohjoismaalainen (ruotsalainen) koskaan mielestäni, ei saanut koko potentiaaliaan irti ulkomaan sarjoissa. Parhaimmillaan aivan maailman kärkihyökkääjiä.

2. Jari Litmanen.

3. Michael Laudrup.

Torbjörn Nilsson i all ära, mutta eiköhän sen kansainvälinen ura ollut hiukan liian vaatimaton, että sen vois rankata edes Litin edelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nilsson voitti UEFA-Cupin 1982 IFK Göteborgin kanssa ja oli Euroopan Cupin välierissä kerran, mm. kaatoi melkein yksinään Barcelonan aikaisemmalla kierroksella.

Maajoukkueessa hänen näyttönsä jäi hiukan vaatimattomaksi johtuen siitä että hän oli parhaina päivinään jonkin aikaa maajoukkueboikotissa, en muista tarkkaan syytä miksi hän ei halunnut silloin pelata Ruotsin väreissä.

Hän teki kuitenkin joitain unohtumattomia maajoukkue-esityksiä, mm. kaatoi Portugalin vieraissa MM-karsinnoissa 1984 harhauttamalla 2-3 vastapelaajaa + maalivahdin.

Kukaan muu maailmassa ei osannut harhauttaa vastustajaa yhtä helpon näköisesti kuin Tobbe, ehkä Maradonaa lukuunottamatta.

 

Hän olisi halutessaan voinut olla Euroopan parhaiten joukossa, miksi hän ei koskaan puhjennut täyteen kukkaan johtunee hänen luonteestaan. Hän oli hyvin ujo ja hiljainen kentän ulkopuolella ja häneltä puutttui tietty määrätietoisuus kehittyä maailmanhuippupelaajaksi, sen takia hän jäi mieluummin Göteborgin turvalliseen ympäristöön, eikä halunnut siirtyä ulkomaiden huippujoukkueisiin.

 

Alla hiukan kuvaa hänen maagisista taidoistaan: [ame=http://www.youtube.com/watch?v=VfVkqAfDg5s]YouTube - Torbjörn Nilsson[/ame]

 

Hän on Bestin ohella syy miksi rupesin rakastamaan jalkapalloa yli kaiken muun urheilun. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nilsson voitti UEFA-Cupin 1982 IFK Göteborgin kanssa ja oli Euroopan Cupin välierissä kerran, mm. kaatoi melkein yksinään Barcelonan aikaisemmalla kierroksella.

Maajoukkueessa hänen näyttönsä jäi hiukan vaatimattomaksi johtuen siitä että hän oli parhaina päivinään jonkin aikaa maajoukkueboikotissa, en muista tarkkaan syytä miksi hän ei halunnut silloin pelata Ruotsin väreissä.

Hän teki kuitenkin joitain unohtumattomia maajoukkue-esityksiä, mm. kaatoi Portugalin vieraissa MM-karsinnoissa 1984 harhauttamalla kolme-neljä vastapelaajaa + maalivahdin.

Kukaan muu maailmassa ei osannut harhauttaa vastustajaa yhtä helpon näköisesti kuin Tobbe, ehkä Maradonaa lukuunottamatta.

 

Hän olisi halutessaan voinut olla Euroopan parhaiten joukossa, miksi hän ei koskaan puhjennut täyteen kukkaan johtunee hänen luonteestaan. Hän oli hyvin ujo ja hiljainen kentän ulkopuolella ja häneltä puutttui tietty määrätietoisuus kehittyä maailmanhuippupelaajaksi, sen takia hän jäi mieluummin Göteborgin turvalliseen ympäristöön, eikä halunnut siirtyä ulkomaiden huippujoukkueisiin.

 

Alla hiukan kuvaa hänen maagisista taidoistaan: [ame=http://www.youtube.com/watch?v=VfVkqAfDg5s]YouTube - Torbjörn Nilsson[/ame]

 

 

Hän on syy miksi rupesin rakastamaan jalkapalloa yli kaiken muun urheilun, Bestin ohella. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nilsson voitti UEFA-Cupin 1982 IFK Göteborgin kanssa ja oli Euroopan Cupin välierissä kerran, mm. kaatoi melkein yksinään Barcelonan aikaisemmalla kierroksella.

Maajoukkueessa hänen näyttönsä jäi hiukan vaatimattomaksi johtuen siitä että hän oli parhaina päivinään jonkin aikaa maajoukkueboikotissa, en muista tarkkaan syytä miksi hän ei halunnut silloin pelata Ruotsin väreissä.

Hän teki kuitenkin joitain unohtumattomia maajoukkue-esityksiä, mm. kaatoi Portugalin vieraissa MM-karsinnoissa 1984 harhauttamalla 2-3 vastapelaajaa + maalivahdin.

Kukaan muu maailmassa ei osannut harhauttaa vastustajaa yhtä helpon näköisesti kuin Tobbe, ehkä Maradonaa lukuunottamatta.

 

Hän olisi halutessaan voinut olla Euroopan parhaiten joukossa, miksi hän ei koskaan puhjennut täyteen kukkaan johtunee hänen luonteestaan. Hän oli hyvin ujo ja hiljainen kentän ulkopuolella ja häneltä puutttui tietty määrätietoisuus kehittyä maailmanhuippupelaajaksi, sen takia hän jäi mieluummin Göteborgin turvalliseen ympäristöön, eikä halunnut siirtyä ulkomaiden huippujoukkueisiin.

 

Alla hiukan kuvaa hänen maagisista taidoistaan:

 

Hän on Bestin ohella syy miksi rupesin rakastamaan jalkapalloa yli kaiken muun urheilun. :)

Nää nyt on mielipidejuttuja, mutta mun mielestä Pohjoismaista on tullut niin paljon huippupelaajia, että kaikkien aikojen paras ei voi olla joku "joka ei puhjennut täyteen kukkaan". Siinä tapauksessahan myös Jonny Rödlund kuuluis tuolle listalle. ;)

 

http://sv.wikipedia.org/wiki/Jonny_R%C3%B6dlund

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nää nyt on mielipidejuttuja, mutta mun mielestä Pohjoismaista on tullut niin paljon huippupelaajia, että kaikkien aikojen paras ei voi olla joku "joka ei puhjennut täyteen kukkaan".

Tarkoitin siis ulkomaisissa seuroissa (Kaiserslautern, PSV) pelatessaan. Kyllä hän "hallitsi" Allsvenskania niin kauan kun halusi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Koska Aulis Rytkösellä ei ole omaa ketjua, niin tämä vois olla sopiva tälle uutiselle.

 

Tolouse kunnioitti jalkapallolegenda Aulis Rytköstä: äänestettiin kaikkien aikojen tähdistöjoukkueeseen

Suomalaisen jalkapallon ikoneihin lukeutuva Aulis Rytkönen (1929-2014) sai hienon kunnianosoituksen Ranskassa.

 

Suomalaisen jalkapallon grand-old-man Aulis Rytkönen (1929-2014) on valittu Ranskan Ligue1:ssä pelaavan FC Toulousen 80-vuotisjuhlakevään yhteydessä seuran historian tähtijoukkueeseen. Seuran nyky-kannattajat äänestivät joukkueeseen kaikkiaan 17 pelaajaa.

 
Rytkönen ei aivan mahtunut ‘avauskokoonpanoon’, mutta vaihtopenkiltä hänen rinnaltaan löytyy maailman- ja Euroopan mestari Fabien Barthez, joten nyt autuaammilla viheriöillä jalkapalloa pelaavan suomalaisen ei tarvitse harmitella.
 
Aulis Rytkönen pelasi Toulousessa vuosina 1952-60 ja heti ensimmäisenä kautenaan han oli nostamassa TFC :tä Ranskan pääsarjaan. Ikimuistoiseksi muodostui kevät Aulis Rytköselle tasan 60 vuotta sitten, jolloin tuolloin punavalkoisissa pelannut Toulouse voitti Ranskan cupin ja sen jälkeen raivokkaassa oman aikansa huippuottelussa, Messu -cupissa, Englannin cupin voittaneen Tottenhamin Pariisissa.
 
Toulousessa on korostetu Aulis Rytkösen olleen Ranskan pääsarjan hyökääjien aatelia. Hänen pallonkäsittelyään, josta on olemassa hyvin vähän filmimateriaalia, kuvasivat hänen joukkuetoverinsa vielä 2000-luvulla sensaatiomaiseksi.
 
- Jari Litmanen on erinomainen, mutta Aulis Rytkönen oli kesyttänyt pallon, kertoi kuopiolaisen seuratoveri ja maaotteluita Ranskan paidassakin pelannut puolustaja Richard Boucher.
 
Monsieur Magic
 
Rytkösen lempinimenä oli ‘L’Artiste’ sekä ‘Monsieur Magic’. Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi Rytkönen valittiin kolmasti; 1949, 1950 ja 1952.
 
Rytkönen kertoi aikanaan päätöksestään lähteä ulkomaille minulle yhden haastattelun yhteydessä. Häntä hieman suivaannutti, kun huomasi ruotsalaisten maajoukkuemiesten tehneen sopimuksia Euroopassa – hän kun piti itseään ainakin yhtä hyvänä.
 
Koeleiri ja -ottelut johtivat suoraan sopimukseen TFC :n kanssa, ja kun Rytkönen palasi Kuopioonennen kauden alkua, odotti häntä yllätys: myös Real Madrid olisi halunnut taitavan pelimiehen.
 
1950-luvulla ei vielä ollut nykyajan pelaajamarkkinoita ja sopimukset tehtiin yleensä lojaalisesti yhden seuran kanssa. Näin ollen pelikaveriksi ei koskaan tullut Di Stefano. Vuoden 1970 Gala-otteluun 50-luvun Tolouse-sankari kutsuttiin pelaamaan juuri Real Madridia vastaan.
 
Aulis Rytkösen pelikaverit Toulouse FC :n tähdistössä: Christophe Revault, Alberto Tarantini, Ayamen Abdennour, Dominique Arribagé, Moussa Sissoko, Pascal Despeyroux, Beto Mareico, Achille Emana, André-Pierre Gignac, Wissem Ben Yedder, Johan Elmander, Fabien Barthez, William Prunier, Etienne Capoue, Gerald Passi, Yannick Stopyra ja Robert Pintenat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heitetään vielä nimilista uudelleen kokoonpanona ja nimet oikein kirjoitettuina:

 

— Toulouse FC All-Time Squad —
GK: Christophe Revault (2000–2006)
DF: Dominique Arribagé (1992–1998, 2004–2008)
DF: Aymen Abdennour (2011–2014)
DF: Alberto Tarantini (1984–1988)
MF: Moussa Sissoko (2007–2013)
MF: Pascal Despeyroux (1985–1992)
MF: Alberto Márcico (1986–1992)
MF: Achille Emaná (2001–2008)
FW: André-Pierre Gignac (2007–2010)
FW: Wissam Ben Yedder (2010–2016)
FW: Johan Elmander (2006–2008)
––––––––––––––––––––––––––
GK: Fabien Barthez (1990–1992)
DF: William Prunier (1999–2004)
MF: Étienne Capoue (2007–2013)
MF: Gérald Passi (1985–1990)
FW: Yannick Stopyra (1984–1988)
FW: Robert Pintenat (1979–1983)
FW: Aulis Rytkönen (1952–1960)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×