Jump to content
Sign in to follow this  
[DEAD]

Wenger

Recommended Posts

Jah-nyn listasta Monreal pois ja Richard Wright tilalle niin näyttää hyvälle. Oli kovalla hinnalla ostettu maalivahti josta ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä. Tuli samana vuonna kun Jefferskin tuli joten oli aika horrid vuosi sillon siirtojen osalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Philippe Senderos ja Jose Antonio Reyes.

 

Senderos oli pakollinen huumorihankinta talvella Valencialta ja mahtuu avaukseen välillä vain siksi koska ei tuonne tontille Mathieuta lukuunottamatta ole parempiakaan kavereita. Mutta tekihän Philippe maalinkin Eurooppa-liigassa viikko sitten! Huikeaa! Heh, mutta kyse on kuitenkin melko hasardista kaverista kuten sanottua.

 

Reyes sen sijaan on pelaillut ainakin tällä kaudella hyvin Sevillassa. Uraa on kulunut kolme vuotta Atleticossa ennen siirtoa Sevillaan kesällä 2011. Kuitenkin kolmekymppisenäkin mies mahtuu vielä Sevillan avaukseen ja tällä kaudella on syntynyt kaksi maalia ja kuusi syöttöä. Torstainahan Reyes tuon kauden toisen osumansa tekikin Sevillan paikallisessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin täytyy kuitenkin muistaa, että itse en tuota listaa lähtenyt väsäämään, vaan on L'Equipen julkaisema. Sanat kuitenkin omiani ja ei listakaan paljoa omasta mielipiteestäni poikkea - siksihän sen tänne pystyin helposti lisäämään. Itselläni Reyesissä menee jonkinlainen raja, että en flopiksi leimaisi.

 

Apinalta hyvää settiä. Saisit taas aktivoitua laudalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Reyesin lupaava ura taisi Jeffersin tapaan upota Wengerin oppeihin. Wright on kolmas saman sarjan kaveri. Ranskalaisten suhteen ranskalainen tuntuu olleen vähän sokea kuten oli Gerard Houllierkin esimerkiksi. Arsenella on sieltä tullut hittejä ja huteja kuten listauskin osoittaa. Clichy ja Nasri sekä tietysti Henry kuuluvat niihin hitteihin. Ja tietysti ne maailmanmestarit joiden nimet eivät tule mieleen millään. Vieira ja se jolla oli pitkä vaaleahko tukka ainakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Reyesin lupaava ura taisi Jeffersin tapaan upota Wengerin oppeihin. Wright on kolmas saman sarjan kaveri. Ranskalaisten suhteen ranskalainen tuntuu olleen vähän sokea kuten oli Gerard Houllierkin esimerkiksi. Arsenella on sieltä tullut hittejä ja huteja kuten listauskin osoittaa. Clichy ja Nasri sekä tietysti Henry kuuluvat niihin hitteihin. Ja tietysti ne maailmanmestarit joiden nimet eivät tule mieleen millään. Vieira ja se jolla oli pitkä vaaleahko tukka ainakin.

Jotenkin mieleen tulee Emmanuel Petit vaaleatukkaisista ranskalaisista, mahdoitko kenties häntä tarkoittaa? Ranskalaiseksi hitiksi nostaisin ehdottomasti myös toisen pitkätukkaisen miehen eli välillä ringin mukana vieläki reenaavaan Robert Piresin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No Anelka ei Arsenalissa välttämättä mikään suurin menestystarina, mutta tietty pelajaana noin muuten erittäin magnifique.

 

Muihin Wengerin Ranskasta ostamiin pelaajiin niin

 

Hittejä

Vieira, Anelka, Garde, Petit, Grimandi, Henry, Wiltord, Pires, Clichy, Flamini, Diaby, Sagna, Nasri, Gallas, Koscielny, Giroud

 

Huteja

Grondin, Huck, Aliadiere, Norbert, Warmuz, Cygan, Diarra (Mahtava pelaaja muttei Arsenalissa napostellut), Sunu, Silvestre, Coquelin, Squillaci, Parisio

 

Vielä tuntematon on sitten Yaya Sanogo. Huomattavaa kuitenkin, että Sunu, Norbert ja Huck pelasivat vain akatemiassa, eivätkä tainneet yksikään olla kertaakaan ykkösjoukkueen mukana edes. Warmuzkin ostettiin hätävarana. Joten kyllä mielestäni selvästi plussille menee tuo Ranskasta ostaminen. Pari rajatapausta myös on, mutta otin

vain pelaajat jotka edustavat A-maajoukkue tasolla Ranskaa.

 

E: Lisäsin Carl Parision joka tuli Cannes'n junnuakatemiasta Arsenalin vastaavaan, mutta ura siihen tyssäsikin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaa että Giroud hitti? Mitä nyt Arsenal-fanien juttuja mm. twitterissä lukenut niin Giroudia ei juuri pelaajana arvosteta ja pelejä katsomalla olen samaa mieltä. Ei se nyt mikään ihan paska kuitenkaan ole, mutta en välttämättä lajittelisi Wengerin parhaiden hankintojen joukkoon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaa että Giroud hitti? Mitä nyt Arsenal-fanien juttuja mm. twitterissä lukenut niin Giroudia ei juuri pelaajana arvosteta ja pelejä katsomalla olen samaa mieltä. Ei se nyt mikään ihan paska kuitenkaan ole, mutta en välttämättä lajittelisi Wengerin parhaiden hankintojen joukkoon.

 

Diaby on kyllä ollut niin paljon sairastuvalla, että sen pohjalta en kyllä lukisi hitiksi. Ei ehkä hutikaan vaan joltain siltä väliltä. Muuten aikaa samaa mieltä noista PouPoun listauksista.

 

Vedin ihan sillä periaatteella, että jompaan kumpaan kategoriaan menee ja en nyt Giroudia ainakaan hudiksi lähtisi listaamaan. Diabyssa tietty vaikuttaa se, että on klesana, mutta kun on pelannut niin esitykset sen verran hyviä, että menee hitti osastoon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta tähän pitäisi listata kaikki oston Ranskasta. Chamakh menee huteihin ainakin kirkkaasti. Sitten nämä Kamerunin kaverit ja Ebouet (Norsunluurannikko) pitäisi ottaa lukuun myös. Kyllähän ne ovat Arsenen kotivesiltä kalastamia ukkoja, vaikka ovatkin sitten sukujuurtensa takia edustaneet jotain muuta maata kuin Ranskaa. Eihän niistä moni ollut ikinä kai edes käynyt Afrikassa ennen maajoukkueuraansa jossain Senegalissa tai Kamerunissa tai Togossa. Mistä tuli nyt sitten mieleen kai enemmän hitiksi kuitenkin laskettava Emmanuel Adebayor. Mutta joku toinen togolainen oli enemmän huti, en vain muista kuka.

 

Eli hittipuolelle Adebayor ja hutipuolelle Chamakh ja Eboue näin ensi alkuun. Nyt ei tule muut nimet mieleen millään. Kamerunista oli yksi kai ainakin enemmän hitti. Muistan minkä näköinen hän on, mutta nimi ei tule mieleen millään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta tähän pitäisi listata kaikki oston Ranskasta. Chamakh menee huteihin ainakin kirkkaasti. Sitten nämä Kamerunin kaverit ja Ebouet (Norsunluurannikko) pitäisi ottaa lukuun myös. Kyllähän ne ovat Arsenen kotivesiltä kalastamia ukkoja, vaikka ovatkin sitten sukujuurtensa takia edustaneet jotain muuta maata kuin Ranskaa. Eihän niistä moni ollut ikinä kai edes käynyt Afrikassa ennen maajoukkueuraansa jossain Senegalissa tai Kamerunissa tai Togossa. Mistä tuli nyt sitten mieleen kai enemmän hitiksi kuitenkin laskettava Emmanuel Adebayor. Mutta joku toinen togolainen oli enemmän huti, en vain muista kuka.

 

Eli hittipuolelle Adebayor ja hutipuolelle Chamakh ja Eboue näin ensi alkuun. Nyt ei tule muut nimet mieleen millään. Kamerunista oli yksi kai ainakin enemmän hitti. Muistan minkä näköinen hän on, mutta nimi ei tule mieleen millään.

Lauren, Alexandre Song?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lauren. Hänet sijoittaisin sinne hittipuolelle ja tosiaan meilläkin pelanneen Rigobert Songin veljenpoika vai mikä lie sukulainen Alex Song taitaa painua hutien puolelle kokonaisuutena.

 

Ei kai Alexia hutien puolelle voida laskea.

 

Oli ensin yhden kauden lainasopimuksella Arsenalissa vasta 18-vuotiaana ja hankittiin joukkueeseen tuon jälkeen SC Bastiasta vaivaisella 1.2 miljoonan euron hintalapulla. Kaiken lisäksi viimeiset kolme kautta Song oli Arsenalissa avauksen vakiokasvoja ja noihin kolmeen kauteen mahtuvat puolustavalta keskikenttämieheltä 7 maalia ja 17 maalisyöttöä. Mahduttaisin myös aivan top 5 sakkiin, kun katsotaan pelaajia, joista Songin nostaisin esille aivan kuten Cesc Fàbregasin ja Robin van Persien sekä debyyttikaudellaan Songin vieressä pelanneen Mikel Artetankin. Maalisyötöistähän 11 oli viimeisellä kaudellaan (2011/2012) ja tuolla määrällä jäi Valioliigassa ainoastaan Juan Matan, David Silvan ja Antonio Valencian taakse. Tuon kauden päätteeksi 25-vuotiaan Songin menetys FC Barcelonaan 18 miljoonankin euron summalla oli kova kolaus joukkueelle.

 

En usko että jäisi peliajatta nykyisessäkään joukkueessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehkä niin, Song ei vain itselle jäänyt mieleen mitenkään eikä ole sen jälkeenkään pahemmin tullut vastaan mitenkään. Muistan nyt kyllä, minkä näköinen jamppa on, mutta peliesitysten kohdalla projektorissa on jotakin vikaa, koska skreenillä näkyy pelkkää pikselikenttäää. Onhan se tietysti sitten niinkin, että jokainen pelaaja elää myös pelikavereistaan (kuten esim SAS), joten ehkä se hyvä esitys oli yhtä lailla paketin kuin Songin omaa ansiota ja siksi hän ei noussut itselleni mitenkään esiin. Ei ole noussut Artetakaan mitenkään hirveästi muuten Arsussa ollessaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No lista sitten Ranskan liigoissa pelaavista pelaajista sitten, kansallisuuteen katsomatta.

 

Hittejä

Adebayor (Togo), Song (Kamerun),

 

Huteja

Christopher Wreh (Liberia), Kaba Diawara (Guinea), Guy Demel (Norsunluurannikko), Chamakh (Marokko), Park Chu-Young (E-Korea), Gervinho (Norsunluurannikko), Armand Traore (Senegal)

 

Eli tästä opittiin, että älä helvetissä osta Ranskasta muuta kuin ranskalaisia. Gervinho nyt noista hudeista sellainen, joka loisti Lillessä ja sitten heti perään Romassa mutta Arsenalissa utter shit.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Chelsea osti Ranskasta Cechin, Azpilicuetan, Essienin, Hazardin ja Drogban. Kyse on enemmänkin siitä, että tietää mitä ostaa.

 

Jep. Täytyy myös kuitenkin muistaa, että Chelsea on Arsenaliin verrattuna ostanut pelaajia selkeästi kovemmilla siirtosummilla. Tietty Cech ja Poolin ketjussa hehkuttamani Azpilicueta ovat hankittu £6-7 millin korvauksilla, mutta Drogban, Hazardin ja Essienin kohdalla pankki onkin sitten räjäytetty oikein kunnolla. Noista PouPoun listaamista pelaajista Gervinho taitaa reilun £10 miljoonan hintalapullaan olla kallein pelaaja. Suurikaan siirtosumma ei silti takaa, että pelaaja on hyvä ja hankinta tulee onnistumaan joten hyviä hankintoja Chelsealta, että ei siinä mitään.

 

Arsenella oli ja on vähän edelleenkin sama vika kuin Rafa Benitezillä Pool aikanaan eli ostetaan lukuisia pelaajia managerin kotimaasta suht' pienellä hinnalla ja toivotaan, että joku onnistuu. Noita Ranskan parin kolmen millin hakujakin alkaa olemaan kohtuu mukava kasa. Osa sitten osuu, mutta suurin osa palaa parin kauden jälkeen takaisin sinne mistä tulikin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuosta Songista nyt vielä sen verran että on juuri se mitä tällä hetkellä kovasti kaivataan. Viimeisellä kaudella arsussa oli ainakin itseni suurin suosikki. Eli ehdoton hitti. Harmi vaan että meni Barcaan penkinlämmittimeksi

Share this post


Link to post
Share on other sites

On Arsene onnistunut kuitenkin paremmin Ranska-ostoissaan kuin Gerard Houllier aikanaan. Houllierin kaikki Ranskan ostot taisivat mennä penkin alle. Hänellä oli toki hyviä ostoja, mutta Sami Hyypiä, Stephane Henchoz, Jerzy Dudek ja keitä niitä nyt olikaan eivät tulleet Ranskasta. No Dudek pitää tarkistaa. Joo oikein muistin, Feyenoordista tuli. Lisätään Gary MacAllister myös esimerkikisi siitä, että ei kannata koluta kotinurkkia liikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

BBC Sport looks at some key statistics from Arsene Wenger's time in charge at Arsenal ahead of the legendary French manager's 1,000th game in charge of the Gunners.



 


Sir Alex Ferguson has paid tribute to Arsene Wenger as he approaches his 1000th game for Arsenal.



Share this post


Link to post
Share on other sites

Päätin kääntää tänne artikkelin Arsenalin kotisivuilta.

 

'Jalkapallo on kuin pikajuna'

 

Kahdeksan 10:stä nuorimmasta pelaajasta Arsenalin historiassa ovat tehneet debyyttinsä Arsène Wengerin alaisuudessa. Tämä tilasto pelkästään kertoo lähes kaiken managerin maineesta mahdollisuuksien antajana nuorille pelaajille ja uskovan heihin.

 

Viimeisin nuorukainen, joka on murtautunut esille ja osunut Arsènen silmään, on etiopialaistaustainen saksalainen keskikenttäpelaaja Gedion Zelalem. Gedion on ensimmäinen pelaaja Arsenalin historiassa, joka ei ollut edes syntynyt, kun Arsène tuli Arsenalin manageriksi lokakuussa 1996. Gedion teki debyyttinsä toisella puoliajalla 4-0 voitossa Coventry Citystä Emirates Stadiumilla tämän kauden FA Cupissa. Gedion oli tehdessään debyytin kaksi päivää hänen 17. syntymäpäivästään, joka teki hänestä myös nuorimman pelaajan, joka koskaan edustanut Arsenalia missään kilpailussa.

 

Arsenal Magazinen haastattelussa Arsène paljastaa, että mitkä asiat hän huomioi ensimmäisenä nuorissa pelaajissa - mutta myös mitä puolestaan ikäjakauman toisesta päästä - mitä ominaisuuksia vanhemmat pelaajat tarvitsevat, jotta voivat jatkaa vahvoja näyttöjään Valioliigassa.

 

Aluksi Arsène kertoi, että minkälaisia ominaisuuksia 16-vuotias pelaaja, kuten Gedion, tarvitsee ennen kuin häntä voidaan harkita ykkösjoukkueen mukaan.

 

"Useimmiten pelaaja tarvitsee poikkeuksellisen kyvyn, joka aiheuttaa reaktion, "OK, minun tarvitsee peluuttaa häntä", Arsène sanoo. "Sinun täytyy olla melko luottavainen ja rohkea, jotta voit valita tuon ikäisen pojan joukkueeseen, mutta tuota päätöstä ei tule tehtyä ellei ole oikeasti vakuuttunut pelaajan kyvyistä ja että hänessä on jotain erityistä. Tietysti, kun ajattelet 16- tai 17-vuotiaita, suurin vahvuus ei useimmiten ole fysiikka - useimmiten se on joku poikkeuksellinen kyky tai pelaaja on teknisesti huomattavan lahjakas."

 

gun__1395827317_wenger_zelalem.jpg

 

"Esimerkiksi Cesc Fàbregasilla oli poikkeuksellinen kyky lukea peliä hyökkäyssuuntaan ja antaa ratkaisevat syötöt. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi uskotaan sen olevan useimmiten kyky toimia hyvin hyökkäyssuuntaan, joka toimii lopullisena ratkaisijana pelaajavalintaan. Puolustajat eivät yleensä ole valmiita tuon ikäisenä, koska puolustuspelaaminen vaatii paljon enemmän kokemusta, jotta oppii lukemaan peliä sekä vastustajaa. Hyökkäyspelaamisessa pystyy keskittymään enemmän vain omaan peliin ja kehittymään siinä joten usein kyseessä on hyökkäyssuuntaan lahjakas pelaaja, joka saa mahdollisuutensa."

 

Tämä voidaan todeta todeksi myös muiden pelaajien kohdalla, jotka ovat murtautuneet ykkösjoukkueeseen 16-17-vuotiaina, kuten esimerkiksi Theo Walcott ja Jack Wilshere - sekä nyt tuoreimmassa muistissa oleva Serge Gnabry. Arsène lisää kuitenkin, että on myös seurasta kiinni, nostetaanko lahjakkaita nuoria pelaajia ykkösjoukkueeseen jopa niin aikaisin kuin vain on mahdollista.

 

gun__1395827295_wenger_fabregas.jpg

 

"Se on yksi seuramme arvoista," Arsène kertoo. "Haluamme olla menestyjiä ilman että täytyy sulkea mahdollisuudet pois suurelta osalta pelaajista. Haluan sen olevan osa meidän perinnettä ja haluan kehittää seuran sisälle hengen, joka saa nuoret pelaajat uskomaan tähän seuraan. He uskovat, että Arsenal on antanut heille mahdollisuuden ja haluavat antaa näin ollen jotain takaisin. Sen täytyy toimia molempiin suuntiin, mutta haluamme, että seura on se joka antaa mahdollisuuden."

 

Tietenkään mahdollisuuden antaminen kasvaville tähdille ei ole rajoitettu vain hyökkäyspään luoviin pelaajiin. Arsenalin tämänhetkinen ykkösmaalivahti Wojciech Szczesny teki Valioliiga-debyyttinsä (kaiken lisäksi Old Traffordilla), kun hän oli vasta 20-vuotias. Nyt 23-vuotiaana, Wojciechilla on alla jo toista sataa ottelua Valioliigassa, joka on esimerkki että nuori ikä ja kokemattomuus ei aina kävele käsi kädessä.

 

Arsène puoltaa: "Wojciech on poikkeuksellinen lahjakkuus ja olen antanut hänelle mahdollisuuden hyvin aikaisin, joten tänäpäivänä hän on samanikäinen kuin useat maalivahdit, jotka eivät ole saaneet vielä edes ensimmäistäkään mahdollisuutta avauskokoonpanossa, mutta hänellä on siitä huolimatta jo suuri määrä kokemusta. Häntä on kyseenalaistettu jossain otteissa ja hänen debyyttinsä ei tullut helpoimpaan mahdolliseen paikkaan, mutta hän on esittänyt kypsyyttä huomattavan nuorena, koska annoimme hänelle mahdollisuuden aikaisemmin kuin oli odotettu. Tämä on syy miksi ajattelen hänen olevan edellä muita ikäisiään maalivahteja kehityksessä. Ei kuitenkaan voi pois lukea lainkaan hänen vahvuutta henkisesti ja kykyjään kasvaa jalkapalloilijana."

 

Ei ole epäilystäkään, että eikö managerin tarvitse olla hieman rohkeakin, kun uskoo luottonsa kokemattomaan teini-ikäiseen pelaajaan, varsinkin kun tavoitteet nykyjalkapallossa ovat todella korkealla ja tähän annetaan aikaa yllättävän vähän oppia toiminta. Mutta Arsène vaatii myös pelaajien olevan itsekin rohkeita ja uskovan heidän kykyihinsä. On myös tärkeää, että nuoret pelaajat eivät ota vastaan aikaista kritiikkiä liikaa ja anna sen vaikuttaa heidän kehitykseen.

 

"Se on suuri henkinen testi pelaajille, koska näen miten he yrittävät vastustaa stressiä ja kuinka he pystyvät toimimaan paineen alla sekä kuinka he pystyvät toimimaan hyvin vaativissa olosuhteissa. Tällaisia ominaisuuksia on vaikea selvittää pelaajista ilman että annat heille mahdollisuuden kentällä tositoimissa."

 

"Tietysti se on aikainen testi johon jokainen ei välttämättä ole edes valmis. Osa epäonnistuu, mutta vahvimmat osoittavat kuuluvansa tänne. Moni ei välttämättä ole edes yllättyneitä, että saivat mahdollisuutensa. Oikeastaan he ovat enemmän yllättyneitä, että eivät saaneet mahdollisuuttaan yhtään aikaisemmin! Joten milloin he saavat mahdollisuutensa, he ajattelevat, 'Vihdoin, vihdoin hän näki hyvän vaihtoehdon antaa mahdollisuuden minulle ja vihdoin voin näyttää kuinka hyvä minä oikeasti olen."

 

Ei ole merkitystä kuinka hyviä nämä nuoret pelaajat oikeastaan ovat, sillä jos pyritään oikeasti auttamaan heitä saavuttamaan heidän täysi potentiaali, he tarvitsevat ohjastusta ja auttavaa kättä kokeneelta managerilta, ja he myös hyötyvät kokeneilta pelaajilta harjoituksissa, kentällä ja pukukopissa, sillä nämä vanhemmat pelaajat ovat täydellinen esimerkki josta ottaa mallia. Joten siitä huolimatta, että Arsenalin joukkueessa on muutama tuttu alle 21-vuotias kasvo, niin löytyy myös lukuisia yli 30-vuotiaita pelaajia joiden merkitys joukkueelle korostuu otteluiden lisäksi kentän ulkopuolella.

 

Tomás Rosicky ja Bacary Sagna ovat kaksi hyvää esimerkkiä ja Arsène paljastaa, että kokeneiden pelaajien täykeys joukkueessa ja modernissa jalkapallossa on yksi syy miksi on muutettu politiikkaa, jossa jatkosopimuksia ei tarjota yli 31-vuotiaille pelaajille.

 

"Jalkapallo on muuttunut," hän kertoo. "Tarvitsen enemmän kokemusta nykyään. Uskon, että pelaajat ovat valmiimpia nyt ja he pystyvät jatkamaan uraansa pidempään, koska muun muassa he pitävät terveydestään paremmin huolta. Terveydenhuolto ja muu vastaava on paljon parempaa kuin se oli esimerkiksi kymmenen tai 15 vuotta sitten, ja loukkaantumisia onnistutaan välttämään pidemmällä kaavalla paljon enemmän ja paremmin kuin ennen."

 

"Mielestäni pelaajat kykenevät jatkamaan uraansa pidempään, koska heillä on mahdollisuus olla valmiimpia siihen." Arsène lisää, että tämä saattaa olla kasvava trendi ja ehkä kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päästä Valioliiga-joukkueiden pelaajien keski-ikä saattaisi olla noussut. "Kyllä, se saattaa nousta jonkin verran, koska pelaajat ovat valmiimpia jo nuoremmalla iällä ja ovat kykeneviä pelaamaan kauemmin."

 

"Uskon, että pelaajat tulevat jatkamaan uraansa pidemmälle. Puolustaville pelaajille se on aina ollut helpompaa, mutta nykyään näämme pelaajia kuten Rosicky, joka on syntynyt vuonna 1980 ja on edelleen hyvin terävä kentällä pelirytminsä sekä nopeutensa puolesta. Miksi? Koska hän on pitänyt täydellisesti huolta itsestään, kehostaan ja koska hänestä ollaan pidetty parempaa huolta kuin pelaajien kohdalla oli ennen."

 

Tomás on hyvä esimerkki pelaajasta, joka murtautui jalkapallomaailman nähtäville jännittävänä nuorukaisena (rikkoen Bundesligan siirtoennätyksen vain 20-vuotiaana), mutta joka myös pelaa edelleen 15 vuotta ykkösjoukkuedebyyttinsä jälkeen.

 

gun__1394988594_ROSICKY_GOAL_711.jpg

 

Arsène uskoo, että jos kaikista parhaimmat 20-vuotiaat pelaajat eivät omista oikeanlaista asennetta, kun he kasvavat vanhemmaksi, niin heillä ei ole helpolla mahdollisuutta saavuttaa uraa huipputasolla, kun 30-ikävuoden rajapyykki tulee vastaan.

 

"Kun olet 20 vuotta, ajattelet hieman kärjistettynä olevasi voittamaton, olet enemmän vähemmän ammattimainen," Arsène kertoo. "Et keskity yhtä paljon pitämään huolta itsestään ja valmistaudu yhtä hyvin, koska uskot olevasi vahva ja palautuvan heti takaisin. Yleensä kun pelaaja kehittyy, mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä järjestelmällisemmäksi toiminta muuttuu ja pelaaja huomaa kaiken riippuvan hänen kehostaan. Silloin aletaan pitämään myös parempaa huolta itsestään."

 

"Me kaikki rakastamme jalkapalloa ja mitä kauemmin voimme pelata, sitä onnellisempia olemme. Tunnet kellon tikittävän kunnes aika koittaa! Sitten ajattelet, 'Nyt minun täytyy taistella täysillä joka kausi,' mutta yleensä ne pelaajat, jotka ovat kärsivällisiä ja ottavat aikansa uralleen huipputasolla pääsevät myös sinne. Ne jotka eivät ole valmiita ammattimaiseen toimintaan joutuvat sivuun jo aikaisessa vaiheessa heidän uraansa."

 

"Se on melko uskomatonta, koska jalkapallo on kuten pikajuna kehittymisen puolesta, joka pakottaa pelaajien sopeutumaan kehitykseen," Arsène jatkaa. "Jotkut pelaajat pystyvät siihen, osa pelaajista eivät. Ne jotka eivät pysty putoavat junasta ja jäävät asemalle katsomaan, kun juna jatkaa matkaansa ilman heitä. Me olemme aikajaksolla nyt missä viimeisen viiden kuuden vuoden aikana pelaajien fysiikan kehittyminen on ollut aivan älyttömän suurta."

 

"Kun kehitys tulee kyseeseen, se aina pakottaa pelaajat sopeutumaan ja löytämään ratkaisun uuteen tilanteeseen. Välillä täytyy keskittyä fysiikan tasoon, välillä tärkeässä roolissa ovat tekniset kyvyt, mutta nämä molemmat ovat tärkeässä yhteydessä toisiinsa. Tämä on syy miksi peli kehittyy eteenpäin - mutta kaikki eivät pysy kehityksen mukana. Tässä vaiheessa osa pelaajista joutuvat jättämään uransa Valioliigassa, koska juna on kulkenut liian nopeasti heitä varten. Tietysti osa pelaajista saattaa kehittyä vasta myöhemmällä iällä."

 

Keski-ikä Arsenalin ykkösjoukkueessa on tällä kaudella noin 26 vuotta, josta ikäjakauma alkaa 17 vuodesta 33 vuoteen, ja Arsènen mielestä optimaalisen keski-iän Valioliigassa tulisi olla 23 ja 30 vuoden väliltä: "Sanoisin, että pelaajat ovat parhaimmillaan kyseisten vuosien aikana. Kestää neljä tai viisi vuotta, että opit olemaan ammattilaisjalkapalloilija, jättämään sivuun typeryydet ja pitämään taso johdonmukaisesti ottelusta toiseen. Sitten kun olet 30-vuotias, kehosi saattaa alkaa välillä antamaan periksi."

 

"Tarvitsee kuitenkin sanoa, että on todella mielenkiintoista joukkueesta löytyvän myös 32-, 33- ja 34-vuotiaita pelaajia. He osaavat toimia kentällä, heiltä löytyy johtajuutta ja puolustajat osaavat lukea peliä paremmin. Henkisesti he pystyvät toimimaan paljon paremmin paineen alle. Tämä tasapaino on yksi salaisuuksista jokaisessa menestyvässä joukkueessa."

 

Nyt 64-vuotias Arsène on tällä hetkellä vanhin manageri Valioliigassa ollessaan neljä vuotta Manuel Pellegriniä vanhempi, kun taas Evertonin Roberto Martínez on managereista nuorin 40 ikävuodellaan.

 

Kuinka Arsène sitten uskoo eri sukupolvien pelien vaikuttavan managereihin ajan kanssa? Uskooko hän Valioliiga-managerien keski-iän nousevan vai laskevan tulevaisuudessa?

 

"Uskoisin sen ehkä kasvavan ehkä, en tiedä," sanoo ranskalainen, joka oli 46-vuotias tullessaan Arsenaliin. "Mutta suurissa seuroissa paineet managerin niskassa ovat niin suuret ja sinun täytyy osata toimia kaiken stressin alla. Se on todella vaikeaa. En usko mihinkään erityisiin trendeihin. Mikä on varmaa, on se että investointi suurissa seuroissa on niin suurta tällä hetkellä, että on vähemmän taipumusta ottaa riski ja valita manageriksi henkilö, joka ei olisi toiminut ennen maailmanluokan pelaajien kanssa. Tämä on yksi pieni asia, joka saattaa iskeä takaisin päin nuorien managerien kohdalla."

 

"Sen kaiken näemme tulevaisuudessa - mutta moderni manageri tulee varmasti olemaan taktisesti enemmän tietoinen kuin koskaan ennen sekä omaavan paljon enemmän objektiivista tietoa pelistä. Tällä hetkellä tiedän itsekin enemmän jokaisesta pelaajasta kuin 10 vuotta sitten. Tiedät kuinka paljon he juoksevat, mikä heidän syke on, mitä he syövät - kaikki mahdollinen tieto on saatavilla. Kokemus auttaa ymmärtään asiat, jotka ovat tärkeimpiä kaikessa tietämässäsi."

 

"Uskon, että modernin managerin tulee tehdä kompromissejä kaiken tämän tiedon kanssa jota hän tulee saamaan, valitsemaan viisi tai kuusi tärkeintä, laittamaan ne yhteen ja hänen kokemuksellaan ja tiedonhaullaan tehdä oikeat päätökset näistä. Uskoisin tämän olevan mitä tämän päivän managerilta vaaditaan."

Share this post


Link to post
Share on other sites

Arsene Wenger's Top 100, ahead of his 1,000th game in charge of Arsenal

 

Ahead of Arsene Wenger's 1000th game in charge at Arsenal this weekend we look at the 100 players he's picked most frequently since he arrived in 1996, plus the key statistics of his 18-year reign at the club.

 

Click on an individual player for more details

 

Joukossa monta hienoa pelaajaa. Paljon muistoja tuli mieleen, kun selaili jokaisen yksitellen. Muutama yllätysnimikin tuolla oli.

 

 

Arsène Wenger celebrates his 1,000th game as manager of Arsenal at Stamford Bridge against Chelsea on Saturday.

 

In the interactive graphic above we detail his top 100 players, based on the number of appearances made during his reign.

 

There's the familiar sight of long-serving legends Patrick Vieira and Dennis Bergkamp at the top of the list, but plenty of surprises further down.

 

Who knew, for instance, that Stephen Hughes was picked 74 times by Wenger, or that Johan Djourou played more Arsenal games than Marc Overmars?

 

Below we have more detail on Wenger's time in charge, including his season-by-season stats and how his record compares with Sir Alex Ferguson's.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×