Jump to content
Sign in to follow this  
Be a player

Kausi 09-10

Recommended Posts

Aloitetaan tämmöinen topikki, eli mitä odotetaan tulevalta kaudelta. Todella hyvä uutinen tänään kun tulevan kauden kausikortti maksaa n. 10 puntaa peliltä eli eiköhän yleisö löydä stadionille.

 

Pelaajarinkiin varmaan jonkinverran muutoksia tulee ja ihan syystäkin jotta edellisen kauden taaperrus ei toistuisi. BFS varmaankin muokkaa joukkoeen itsensä näköiseksi ja jos mies sai Boltonin menestymään niin hyvät ajat saattavat olla edessäpäin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Todella hyvä uutinen tänään kun tulevan kauden kausikortti maksaa n. 10 puntaa peliltä eli eiköhän yleisö löydä stadionille.

 

Tainnut Big Sam kertoa että unelmoi intohimoisesti ensi kaudeksi kärkipariksi Samba-Huth kaksikkoa, jotta pelinrakentaminen voidaan ensi kaudeksikin jättää Robinsonin maalipojkujen varaan...

 

...näin ollen seuran johtokunta päätti että yleisöä soisi muutaman olevan ensi kaudellakin katsomonkin puolella, niin edullinen paketti tarjottiin. Perusteltiin että loppukaudelle tehty edullinen kotipelien lippupaketti toi mukavasti eloa katsomoon niin kannustuksen osalta kuin myös katsojamäärän puolesta. Tosin sarjapaikka oli kyseessä niin sekin varmasti houutteli jonkisen verran kahtojia. Jos vaikkapa ensi kaudella koko ajan harmaassa keskikastissa vaeltaisi taivalta niin tuskin tuollaista loppurykäystä tulisi...

 

...hyvin pitkälti nyt Big Samin harteilla homma, pari yleisöä vetävää hankintaa pitäisi pienellä rahalla saada aikaiseksi, mikä toki melkoisen epätodennäköistä. Sparkyn aikakaudella kuitenkin nähtiin sekin että pelkästään suht hyvä (Roversin resursseilla ja materiaalilla erittäin hyvä nykypäivinä) menestyminen ei riitä pelkästään täyttämään katsomoa. Toki moni Sparkyn aikakaudella moitiskeli että liian moni kotipeli oli melkoisen tylsää, jopa unettavaa seurattavaa.. vaikka se tasuri tai jopa voitto sieltä saattoikin tulla. Big Samin pallo ei välttämättä ole sen viihdyttävämpää, entistäkin suoraviivaisempaa.

 

Saas nähdä mitä tuleman pitää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huomenna sitten palloilee useampikin Rovers pelaaja, joka enempi tai vähempi "legendaarisia" veikkoja viimeisen pelinsä sinivalkoisissa...

 

Rovers chairman John Williams, meanwhile, has paid tribute to Tugay, though he hopes that Sunday’s farewell appearance against West Bromwich Albion is not the last time the former Turkey international is seen at Ewood Park.

 

After eight years at the club, Williams admits Tugay will always have a place in Rovers’ hearts.

 

Williams said: “These days, the service Tugay has given Blackburn Rovers is nothing sort of incredible. I can honestly say he has not caused us one moments problem and that is again rare to say.

 

“Graeme Souness signed him for £1.3 million. That is what I call a good bit of business. Over the years we have got some great bargains but Tugay definitely has to be up there as one of the best. Look at the value for money he has given.

 

“It is important not to forget Andre Ooijer and Aaron Mokoena tomorrow, who look they will be playing their last games for us as well, but Tugay will definitely have a place in our hearts forever.

 

“You would like to think that one day he might come back to the club in some capacity. Great servants like Tugay are people you always want associated with you.”

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaahas Paul Gallagher saamassa jo XX (mennyt laskuissa sekaisin) mahdollisuutensa Roversissa. Toki on divarissa pärjännyt melkoisen hyvin..

 

..saas nyt nähdä ylipäätään mille tontille tällä kertaa pojua oikein kaavaillaan ? Kärkeen vai keskikentälle (keskelle vai laidalle), niiden välimaastoon kenties ?

 

Big Sam throws down the gauntlet

Posted on:*Fri 03 Jul 2009

 

MANAGER Sam Allardyce insists striker Paul Gallagher could still have a bright future at the club.

 

The Scotland international spent most of last season on loan at Plymouth Argyle, but Big Sam is ready to give him a fresh chance to prove himself in pre-season.

 

The Rovers chief said: "It's down to Paul. He had one of the brightest futures of any young player at Blackburn Rovers many years ago under Graeme Souness.

 

"I remember him playing up front with Jon Stead and thinking 'Wow! What a partnership that is going to be for many years to come', but it hasn't materialised.

 

"There is only one person who can change that, and that is Paul himself.

 

"I hope he has looked in the mirror this summer and said to himself: 'Why am I not playing at Blackburn Rovers when I was playing in the Premier League, the top league in the world, three or four years ago when I was three or four years younger than I am now?'

 

"So if Paul wants to change his outlook on how he wants to develop his career, he'll be at a great place to do it with me because, if a player wants to get the maximum out of himself, I know how to give him the opportunity to do that, as I've done with many players before.

 

"The talent is not in question, the desire to be a Premier League player is what Paul needs to have. If he can show that then we have a terrific player at Blackburn Rovers.

 

"So I'm looking forward to working with him in pre-season, and I'm looking forward to seeing if I can see that determination, and that attitude to use the ability that he has got in the Premier League, because the ability he has is Premier League quality."

 

Posted Image

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kesäsiivous jatkuu pelaajiston osalta ihan mallikkaissa merkeissä :smile:

 

Melkoisen totaalisesti flopannut hollantilainen tai ainakin mitäänsanomattomasti piileskellyt Maceo Rigters on vapautettu sinivalkoisten palveluksesta ja varmasti kummallekin osapuolelle ehdottomasti paras ratkaisu. Southend Uniterd on kait miehen ottanut trialille.

 

Keith Treacy meni sitten Sheffield Unitediin puolen vuoden lainadiilillä. Mainiota itseäni nuorukainen ei ole oikein koskaan juurikaan vakuuttanut. Viime kauden lopulla mitä näyttöpaikkansa sai ja nyt saanut pre-seasonilla häärätä kans...

 

..nyt sitten lienee vasemalla Pedersen entistä selvempi ykkönen.. noh tarvittaessa toki Warnock, Olsson kuin Diouf pystyy siellä tilkitsemään.. toivottavasti tuosta Van Heerdenistä jotain sinne kehkeytyisi vai olikohan jätkä sittenkin enempi oikean laidan vipeltäjä.

 

Vielä kun tuo Aaron Mokoena saisi itsensä vakkariksi ankkuroitua Pompeyn keskikentälle niin mikäs sen hienompaa olis :smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vielä jos se hyökkääjä meille tulisi niin aika levollisin mielin voitais lähteä tulevaan kauteen. Suurin epävarmuustekijä on mielestäni keskikenttä jossa melkein kaikki pelaajat ovat todella loukkaantumisherkkiä. Edellinen kausi osoitti että keskikenttä-pelaajia tarvittaisiin lisätä jos hyvä lopputulos saataisiin

aikaiseksi.

 

Toivottavasti N`zonzi ja Van Heerden täyttävät odotukset jotta vakio-kk pelaajat saisivat hieman levätä koska näin voitaisiin ehkä vähentää loukkaantumisten määrää.

 

Lipunmyynti ilmeisesti mennyt todella hyvin ja vielä viimeiselle 3:lle viikolle odotetaan lisää kausikorttie ostajia.

 

Jonkun hieman nimekkäämmän hyökkääjän hankkiminen ehkä auttaisi myös lipunmyyntiä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toivottavasti N`zonzi ja Van Heerden täyttävät odotukset jotta vakio-kk pelaajat saisivat hieman levätä koska näin voitaisiin ehkä vähentää loukkaantumisten määrää.

Odotukset on varmasti helppo täyttää kun tuskin kenelläkään mitään odotuksia noita pelaajia (Nzonzi ja Van Heerden) kohtaan on.. jos niistä yhtikäs mihinkään on niin bonusta sikäli... melkoisen outoa mutta tuo Van Heerden ei ole päässyt toistaiseksi edes treenipeleissä kentällä, liekö lähettänyt suoraan punttisalille kun heiveröiseksi sitä jo tullessa luonnehtia.. Nzonzia tais Big Sam jo kehasta varsin energiseksi ilmestykseksi mutta saa nähdä.. tosin ranskalainen nyt varsinainen kukkakeppi sitten onkin :D

 

Kyllähän tuo keskikentän keskusta on täysi vitsi edelleen ja vuodesta toiseen... Grella kerkes jo taas loukkaantua uudemman kerran pre-seasonilla :D Reid ei ole kerinnyt vielä edes edellisestä loukkaantumisesta toipua, joiden kanssa on jo monta vuotta mennyt putkeen. Dunn nyt loukkaantuu taas samantien jos joutuu yhden ysikymppisen juoksemaan :(

 

Liekö sitten vakkariksi kohta pakonsanelemana laitapakit Warnock ja Emerton sinne istutetaan jököttämään ... siitähän se riemu vasta repeää. Ai niin onhan sinne toki Andrews joka oli jo siirtohuhujen kuumana nimenäkin hetkisen mutta päätti tehdä neljän vuoden sopparin, tuo joukkueen tuleva kulmakivi ja selkäranka selvästi ?

 

 

Hyökkäykseen... eipä se nyt oikein näytä välttämättä hääviltä sekään :( on tarjolla Benni jonka motivaatiosta ei mitään takeita, pystyykö joukkue jätkää tukemaan tarpeeksi ja kiinnostaako jätkää enää ? maalejahan se osaa tehdä ja siitä poikkeuksellinen lahjakkuus. Junttura J.Roberts joka ei tee kuin äärimmäisen harvoin maalin ja sekin täysin vahingossa.. lisäksi tuntuu hänkin nykyään myös erittäin loukkaantumisherkältä jantturalta :( Tietysti löytyy myös Congon Kingi nimittäin Samba jonka varassa yksikseen koko joukkue viime kauden lopun oli. Niin juu taitaa siellä se junnu Hoilett olla (kait kärjeksi kaavailtu ?) mutta sen varaan nyt ei taas voi yhtikäs mitään laskea..

 

..ehkä yllätysvetona lyhyenläntä maalivahti Jason Brown sieltä penkiltä targetiksi kuten treenimatsissa tehtiin :shades:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Numerot kaudelle 2009/2010

 

1 Paul Robinson

2 Lars Jacobsen

3 Stephen Warnock

4 Chris Samba

5 Gael Givet

6 Ryan Nelsen

7 Brett Emerton

8 David Dunn

9 Jason Roberts

10 Benni McCarthy

11 Vince Grella

12 Morten Gamst Pedersen

13 Zurab Khizanishvili

14 Paul Gallagher

15 Steven Nzonzi

16 Steven Reid

17 Keith Andrews

18 El Hadji Diouf

19 Aaron Doran

20 Elrio Van Heerden

21 Martin Olsson

22 Nikola Kalinic

23 Junior Hoilett

24 Keith Treacy

25 Alan Judge

26 Franco Di Santo

32 Jason Brown

34 Francis Fielding

38 Mark Bunn

 

------------------------------------------------------------------

 

Saapi nähdä minkäs numeron Nikola Kalinic nyt sitten saa ? (22 sitten tuli paidan selkämykseen kroatialaiselle) Lämmin kiitos vaan sille joka päätti miehen työlupa-asioiden käsittelyä vähän siirrellä eteenpäin siitä mitä alkuun oli suunniteltu, tuon takia mies ei taida keritä / saada pelata edes sarja-avauksessa nyt sitten viikonloppuna :( .. niin tai näin niin kovin pieniä ei enää tarjolla ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Että sellainen avauspeli. City oli omassa päässään todella haavoittuvainen mutta Given pelasti tuttuun tyyliinsä pari kertaa erinomaisesta ja muutamaan otteeseen varsinkin Robertsin kanttura kompuroi omia aikojaan. Vähintää pistettä tarjottiin mutta ei ollut kotijoukkueella kanttia sitä ottaa...

 

..hyökkäyspäässä vieraat muutaman kerran yksilöllisesti väläyttivät mutta kokonaisvaltainen yhteispeli kummankin maalin edustalla oli aika hukassa. Kertoo valitettavasti nyky-Roversin jamasta että siitäkin huolimatta pystyivät aika kehnon kepoisen vastuksen tarjoamaan.

 

 

Uudet jätkät selviytyivät ihan kohtuullisesti Nzonzi (Ranskan ”kolmosdivariin joukkueensa tipauttanu) oli positiivinen ylläri ja jätti Irkkujen maajoukkueen pelaajan Keith ”mister näkymättömyyys” Andrewsin varjoonsa, mikä ei toki vielä hirveä meriitti oli... parikymppisessä ranskalaisessa kuitenkin ainesta tuntuu olevan ja hänet uskaltanee tarvittaessa kentällekin laittaa... toivottavasti kuitenkin tulevaisuudessa vaihtopenkiltä kuitenkin, eikä avaukseen. Varsin rauhallinen jätkä tiukoissakin paikoissa ja pystyi jakelemaan älykkäitä syöttöjä omilleen ihan mukavasti (varsinkin omassa päässä, hyökkäyksiin ei varsinkaan loppua kohden enää jaksanut (kerinnyt) mennä mukaan), eikä missään vaiheessa hätäillyt eikä vedellyt palloa hädissään mihin sattuu.

 

Andrews, harmi että on melkeinpä kuin kaksosen näköinen mitä tulee Gareth Barryyn mutta pelitaitoja ei ensin mainitulle ole juurikaan siunaantunut samaan tyyliin.

 

Jacobsen oli sinällään positiivinen ylläri. Hitusen nopeuden puute vaivaa mutta sijoittumisellaan tuntuu pystyvän sen paikkaavan ja muutama todella mainio katko, uskaltaa myös ihan mukavasti nousta hyökkäyksiä tukemaan. Sellainen perusvarma puolustaja. Emerton on hänestä vielä pari astetta sitten hyökkäävämpi versio kun taasen tanskalainen taas puolustavampi.

 

Pedersen oli saanut mukavasti vanhaa energiaansa takaisin ja meni laidalla koko ajan ees taas, kun muilta keskikentän jätkiltä jo lopussa alkoi piiputtamaan ja kunto loppumaan pahasti. Pari mainiota syöttöä myös … pitkästä aikaa meni myös pääpalloihin täydellä tohinalla ja muutaman vaikean pääpallon mainiosti voittikin. Jospa se siitä, huikea esitys aiemmin viikolla maajoukkueessa.. joten jospa Big Sam olis saanut miehelle oikeanlaista puuroa syötettyä jotta taasen sille tasolle taas palaisi jolla parhaimmillaan on pystynyt pelaamaan. Lupauksia antava avaus.

 

Taasen DiSantosta ei kerinnyt saada oikein minkäänlaista kuvaa. Lopussa kun ei enää tukea tullut keskikentältä niin jäi loppurutistuksen kanssa melkoisen yksinäiseksi kärkeen haahuilemaan.

 

Hoilett ei myöskään juuri kerinnyt kuin esittäytyä kentällä ja melkoisen pieni kokoinen ole, yksi paha harhasyöttö tilille kertyi kans. Vaikea sanoa mitään viel.

 

Robinsonilta muutama kelpo liimaus ja torjunta, tosin tuntuu että mies ei pääse hyppäämällä ei ylös- eikä sivullepäin juuri sen pidemmälle kuin mitä (ylös) varpaille nousemalla tai (sivulle) kaatumalla pääsee.

 

McCarthy oli ajoittain yllättävänkin aggressiivinen, haki palloa hieman alempaa mutta tällä kertaa se sitten kostautui viimeistelytilanteissa jotka murenivat pipariksi kerta toisensa perään.

 

Roberts on varsin kaksijakoinen jäbikkä. Ainoa kärki joka pystyy jo pelkällä fyysisellä olemuksellaan sekoittamaan vastustajien pakkaa (mitä Roversin pelityyli tarvitsee, jos pelataan yhtä suoraviivaisesti kuin avauskessa ja todennäköisesti kun keskikentän materiaali ei juuri muuhun anna myöden), mutta kun sitä maalintekovainua ei ole nimeksikään niin minkäs teet.

 

 

Parantaa pitää jos meinaavat Sunderlandia vastaan pärjätä, Valon Stadikalla kotiujoukkue on taatusti huomattavasti hanakampi ja aggressiivisempi ilmestys kuin mitä tämän päivän vierailijat, enkä kyllä kovin luottavaisella mielellä ole ... sen jälkeen West Ham.. jotka kumpikin olleet Roversille viime vuosina erittäin kinkkisiä kaadettavia. Parista seuraavasta matsista (kun viikon Fulham peli siirtyi niiden Eurokiireiden takia) kuitenkin pitäis jo voitto ainakin toisesta saada tai pelaajien toitottamana ottaa väkisin.. muuten pelaajien toitottama hyvä alkukausi antaa uskoa menee päin persettä jo hetimiten.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Stephen a Sunderland supporting friend kindly agreed to answer a few questions, on his take of the new season and the game.

 

1) There's been quite a bit of managerial change since last time we met. What went wrong with Sbragia? And how happy are you with Bruce?

 

A) I suppose nothing really went wrong with Sbragia, he was just never the right man. A victim of his own fortune really, he only got the job after a couple of good results against some of the worst teams in the division (WBA and Hull). A few of us have the theory we had an agreement in place with Bruce that he'd take the job if we stayed up, meaning all Ricky had to do was keep us up, knowing Quinn had promised a 'job for life' to him. I'm very happy with Bruce, it's been a long time (arguably since Reid, if not longer) since we had a good top division manager. I fully expect us to steer well clear of relegation this year, at best, making a Fulham-type push for Europe.

 

2) Early days still, but from pre season, past history etc. what do you make of the new signings?

 

A) The signings are all good, for once. Da Silva will be a welcomed, experienced leader at the back, proven for his country. Campbell seems to have a point to prove after having his time wasted by Spurs last season, and with that much pace, I'm looking forward to seeing a truly hungry young English forward getting a few games. Cana is pure quality, feisty midfield general who was wanted for roughly £15m by Arsenal last year...says it all really. Cattermole is an interesting one...I liked him when he was first at Boro, but he became less of a talent, more of a thug under the wing of Boateng. Then again, he had a very mixed season at Wigan, full of both quality and thuggery. But overall, Bruce seems to get the best out of him, and seems to liken him to a certain Roy Keane, so he can't be all that bad. And of course we have Darren Bent, who has just scored his first goal within 5mins of his debut. £10m is fine for him, rising to £17 may be pushing it, but the man's one of the top English goal scorers of the last few seasons, and was treated very poorly by Spurs. In all honesty, I can see Bent getting close to 20 goals this season, as he seems to have a great partnership with Malbranque.

 

3) Who should rovers look out for? Who are the players who could win you the game?

 

A) In terms of attacking threat, there's obviously Bent, and if Jones can rediscover the elusive ability to jump, he's definitely a threat. Add to that Richardson, Malbranque and even Cana, who all have a decent record of cropping up with goals, not to mention a great deal of assists. Then you have the back four, of which Collins, Ferdinand and Bardsley seem to have cleaned their act up and stop leaking daft goals, add to that Da Silva, and the potential signings of John Mensah and Lucas Neill and you've got a very solid defence.

 

4) How do you view rovers? Would be interesting to get a neutral oppinion. Who in our team do you think will cause you problems? How do you think we'll do this season?

 

A) I like Blackburn, always strike me as a proper football club, playing football with a rough edge. And I certainly like Big Sam, who willl at the very least stabilise you to the point that Paul Ince is a long lost memory once more. Roberts is always a handful for most defences, as is McCarthy if he can regain his form of yesteryear. But the loss of Santa Cruz and Derbyshire (was quite surprised by that one) might mean you're suffering up front, so hopefully Kalinic will deliver. Despite the like of a proven, in form striker, I can still see you finishing a very worst of 15th. Furthermore, El Radji himself will probably be more of a physical threat to Anton Ferdinand if nothing else, going by his form whilst he was with us!

 

5) How well do you think you'll do this season - hoping for and realistic please.

 

A) I seriously think the lowest we could expect from this season is 12th. We have the backing and the fans, as always, but this time we have a proven decent top flight boss with a team that has had that extra touch of class added to it. Best I can imagine would be to sneak 7th, but that would require a lot of luck with regards to the bigger boys like Villa and Everton, etc, worst would be 12th, so I would say around 9th-10th would be about right.

 

6) Finally can I trouble you for probable line up and a prediction?

A) Probable line up...discounting potential signings: Fulop, Collins, Da Silva, Ferdinand, Bardsley, Richardson, Cana, Cattermole, Malbranque, Jones, Bent.

 

Prediction....2-1 Sunderland...another goal for Darren Bent too!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kahden heikon tuloksen jälkeen nyt ei vielä ihan kantsi päätä lopullisesti puskaan piilottaa. Sunderland pelissä ois paremmalla viimeistelyllä (maalikehikot kolis ja pari kertaa ilmeisesti suunnilleen tyhjästä maalista ohitse) voitto irronnut ja ilman tuomarintouhuja vähintään tasapeli .. nyt vain kostautui pari lepsua virhettä omassa päässä joita tulee entiseen malliinsa pari per peli.. liekö tuon takia myös sitä puolustusta nyt halutaan rukata aivan viimeiseen asti.

 

Maalintekoyritykset kuitenkin selvästi Valon Stadionilla vieraiden nimiin ja kulmapotkut jopa 0-10 mutta kertonee taas karua kieltä niiden omien erikoistilanteiden olemattomasta hyödyntämisestä :(

 

 

Paria voittoa se kuitenkin nopeasti vaatisi kotona West Ham (tässä välissä maajoukkue taukoa) sekä kotona Wolverhampton seuraavaksi liigassa vastassa. Jos ei vähintään toisesta voittoa irtoa niin lähtölaskenta kyllä alkaa nimittäin lokakuussa kyyti tulee olemaan kylmää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paria voittoa se kuitenkin nopeasti vaatisi kotona West Ham (tässä välissä maajoukkue taukoa) sekä kotona Wolverhampton seuraavaksi liigassa vastassa. Jos ei vähintään toisesta voittoa irtoa niin lähtölaskenta kyllä alkaa nimittäin lokakuussa kyyti tulee olemaan kylmää.

Totutusti Blackburnilla lienee West Hamia vastaan vaikeuksia, viime vuonna Allardyce sai ilmapommitustaktiikalla 1-1 tasurin aikaiseksi ja hallinta oli kyllä kotijoukkueella. Viimeistä edellisistä muista kohtaamisista Blackburn on poistunut tyhjin käsin pari kautta...

 

Ottelu on kummallekin joukkueelle tärkeä. Blackburn kaipaa kipeästi avauspisteitä kun taas West Ham haluaa varmasti pisteitä toipuakseen (taas)katkerasta Tottenham tappiosta. Kummankaan joukkueen hyökkäyspää ei ole liigan kärkitasoa, (Esimerkiksi Zola on ilmaissut asian siten että Colen jälkeen hänellä ei ole kuin laittaa itsensä kentälle hyökkäyspäähän..)eli luvassa lienee rehellinen brittifutisvääntö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Liigacuppia jyystivät Gillinghamia vastaan.. joopa joo.. Reid teki paluun ja kerkesi taas ensimmäisellä puoliajalla jo loukkaantumaan uudestaan.... vittu nämä Reid, Dunn, Grella ja Nelsen on nykyään niin saatanan turhauttavia pelaajia pitää riveissään.. kallispalkkaisia jótka oikeasti osaisivat varsinkin keskikentän jätkät pelatakin mutta saatana aina sairastuvall vittu perkele..

 

..eikä jätkät tajua lopettaa peliuraansa vaikka paikat eivät yksinkertaisesti kestä pelaamista. Kaikkein hupaisinta että jollekin Dunnille ollaan sitten tarjoamassa uutta sopimusta, kait se palkkakin siinä sivussa nousee kun pystyy ne viisi matsia per kausi jopa pelaamaan keskimäärin..

 

..saas nähdä pääseekö Emerton samaan vammakierteeseen mukaan. Nyt oli kait jo kerinnyt hänkin uudemman kerran loukkaantumaan, pelkkä vaihtopenkille paluu sai jo loukkaantumaan :D Nelsen paukutti polvensa heti kun kentille palas blaa blaa..

 

 

Noh mikäs siinä kohta alkaa olemaan suunnileen koko ykköskokoonpano tai kerralla vähintään puolet siitä sairastuvalla viikosta.. kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

 

 

Kapteenina hääräsi sitten Keiht Andrews positiivisena :smile: seikkana voinee mainita sen että viime vuosina on aina tuo kapteeni vaihtanut suht vikkelään sen jälkeen maisemaa.. joten jos tälläkin kertaa tuo ”taikausko” natsais :smile:

 

 

---------------Kalinic-------------

Pedersen--------------------Hoilett

 

---------------Dunn-------------

----Andrews©-----Nzonzi-------

 

Olsson---Givet-----Khiza------Reid

 

--------------Brown-------------

 

vaihdossa...

Fielding

Jacobsen

Jones

Warnock

Grella

Van Heerden

Roberts

 

 

6 MINS GOAL! Kalinic turns and feeds David Dunn - goal! Great ball by Niko and a cool finish, clipping it past Royce. Gillingham 0 Rovers 1

 

15 MINS: A brilliant turn under pressure by Dunn, but as he looks to race away he's brought down. Dunn certainly has been the outstanding player so far.

 

46 MINS GOAL!! Keith Andrews in from the right and Junior Hoilett dives to head home, great goal! Gillingham 0 Rovers 2

 

 

69 MINS: Gillingham have a penalty after Olsson brings down his man right on the edge of the area. The linesman on the far side gives the decision. Brown is yellow carded for his protests.

 

70 MINS: Jason Brown guesses the right way but he can't get to Simeon Jackson's well struck strike. Gillingham 1 Rovers 2

 

74 MINS GOAL!!! Morten Gamst Pedersen with the corner from the right, it is straight into the back of the net via a Gillingham boot. Gillingham 1 Rovers 3

!!!!

..elikkäs monen vuoden jälkeen onnistunut erikoistilenne (kulmapotku), tosin vaati tälläkin kertaa sen että suoraan kulmapotku vedettiin maaliin... noh ehkä seuraava hyvällä tuurilla sitten vuonna 2015, ai onko joku väittänyt että odottavan aika on pitkä :D

 

 

Ei tainnut sitten tulla siirtomarkkinoilta Dunnille korvaajaa :( .. viime aikoina toki Roversin hyökkäys ei ole tehnyt maalia, puolustus mokailee pari kertaa kriittisesti per peli, jos tähdet on kohdillaan niin vastustajat eivät rankaise mutta yleensä verkko heiluu.. mutta osaltaan tuo johtuu totaalisen surkeasta keskikentästä. Sen tontin jäbikät pystyy tasapainottamaan pelin.. on se voima joka saa hyökkäyksen ja puolustuksen toimimaan ja antaa rauhaa varsinkin puolustajille.. harmi että Big Samia ei tuo keskikenttä oikein tunnu "kiinnostavan" paskan vertaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

..toisaalla Alan Hansenin mielestä tuo lopussa ollut Richard Dunnen tekemä käsivirhe ei hänen mielestään ollut rangaistuspotkun arvoinen, vaan kuulemma huutava vääryys ja väärä tuomio Aston Villaa kohtaa.

 

Alan Hansen : the penalty decision was 'terrible, and cost Villa a point' :drunk1:

 

Luulis nyt tuolla pelikokemuksella jotain edes tajuavan siellä kommentaattorinkin roolissa ollessa.. vai onko toi joku umpisokea Villa fani ?

http://en.wikipedia.org/wiki/Alan_Hansen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jees, eka puoliaika oli ihan kelpo peliä Roversilta ja tuolla asenteella jos paahtavat noita ns. heikompia joukkueita vastaan niin ei pitäisi hirveästi olla hätää ketään vastaan.. ainoastaan Dunnin meno moken päälle oli hitusen turha (ois siitä ansainnut keltaisen) mutta noin muutoin turhilta ylilyönneiltä vältyttiin ja keskityttiin kovaan mutta rehtiin menoon..

 

..toki omaa peliä pitää hitusen enempi pystyä luomaan yleisesti mutta ns. keskikastin sakkeja vastaan siihen pitäis pystyäkin..

 

..puolustus toki oli melkoisen sekaisin kun Samba ja Nelsen kumpikin puuttuivat niin Chimppa ekaa kertaa Givetin kanssa toppariparina ja hasardi pakki Olsson myös jouduttiin viskaamaan avaukseen.. sinällään suht koht ok kuitenkin selviytyivät, kun Arsenalin supervikkeläkinttuisia (pelaaja toisensa perään) hyökkäyspäänarsenalia vastaan Roversin hitahkoille jätkille ei toista vastaavaa tässä sarjassa tule, toki vähintään yhtä kovaa vastusta mutta hitusen erityylistä pelaajamatskultaan kuitenkin..

 

..toki ajoittai todellisessa pyörityksessä olivat omassa päässä.. siihen kaupan päälle vielä Andrews joka on muuten vaan turharhko haahuilija vailla roolia ja Nzonzi opettelee äijien peleihin, tosin opetelkoon rauhassa, ainesta on ja ollut toistaiseksi yllättävänkin hyvä, muutamista totaalisista harhasyötöistä huolimatta.

 

Toisen puoliajan alussa jäi päivänselkeä rankkari viheltämättä Roversille, josta ois voinut vielä kenties tulla tasoitus jotta pelissä ois edes jonkin sorttinen näennäinen jännitys säilynyt vaan ei. Hetkeä myöhemmin helähti toisessa päässä ja kotijoukkue parin maalin johtoon ... loppu olikin sitten muodollista ja näennäis ”pelaamista” sekä loppuvihellyksen venaamista viimeiset puolituntia.

 

Arsenalin puolustuspelaaminen oli ajoittain yllättävän sekaisin mutta keskikenttä ja hyökkäysruletti pelasi ajoittain todella upeata ja mikäs siinä kun vapautuneesti saavat pelata ja varsinkaan lopussa vastustajat eivät viitsi enää edes vähän alusta yrittää.. niin tai näin niin äijät liikkuu ja pallo liikkuu salamana ja saumattomasti.. pakko nostaa hattua..

 

..harva joukkue valjussa pystyy kuitenkaan tuollaiseen hyökkäyspeliin Roversin kustannuksella, tosin Roversin haluttomuus loppua kohden tietysti osaltaan avitti entisestään lopussa.

 

 

 

Kahden viikon päästä sitten äärimmäisen tärkeä paikallistaisto kun Burnely tulee piiiiiiiitkästä aikaa vieraisille.. Burnley on kotona pelannut erinomaisesti mutta vieraista eivät ole juuri mitään saaneet tuliaisiksi, toivottavasti samansuuntainen vierassaldo säilyy edelleen..

 

..tärkeää ois saada tämän päivän alun kaltainen taisteluilme tuossa matsissa alkuvihellyksestä aina loppuvihellykseen asti kestäväksi.. toki sairastupa sais tuolloin ammottaa tyhjyttään.. mitä ei välttämättä nuo kaksi maajoukkuepeliä tuossa välissä juurikaan auta. Burnleyn pelaajilla ei taida juuri maajoukkuekomennuksia olla läheskään samassa laajudessa.. joten pääsevät otteluun varmasti hitusen ”tuoreemmilla jaloilla” ja ovat saaneet yhdessä peliin valmistautua rayhassa, kun Roversin jätkät viipottaa ympäri maailman.. toivottavasti ei tuo sitten kostautuisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

History of the Blackburn Rovers v Burnley derby: part one

By Martin Matthews »

 

 

WE HAVE to go back more than a century to trace the origins of the intense rivalry between Blackburn Rovers and Burnley.

 

Rovers were founded in 1875 and in the years that followed, football was passionately taken up by the area, spawning the development of other clubs from nearby towns.

 

One such was Burnley Rovers, who started out as a rugby club until changing codes in 1882. Calling themselves ‘Rovers’ did not go down too well with the people of Blackburn, so the name was soon dropped.

 

The two clubs met for the first time at Turf Moor on September 27 in front of a 5,000 crowd, Rovers emerging as 4-2 winners.

 

Burnley were not long in gaining revenge, winning 5-1 on the same ground the following March. Their first meeting in Blackburn took place at Leamington Road and ended all square at 2-2.

 

These early pre-league ‘friendlies’ were keenly contested affairs, with considerable pride at stake, and there was also a refreshing informality in the way they were played and covered by the local press.

 

Rovers’ goalscorer in the next match against Burnley was ‘unknown’, some matches were conducted with 10 men and as much as 10 years later in the league itself, two Burnley goals in successive season against Blackburn were credited to ‘Scrimmage’.

 

The total number of pre-league meetings between the clubs was 13, with Burnley coming on on top seven to four.

 

Blackburn Rovers and Burnley were among the original 12 members of the Football league and proudly, if a little sceptically, took their places in the inaugural seasons, which was to be dominated by their neighbours Preston North End, who completed an effortless league and cup double.

 

Where Blackburn and Burnley were concerned there was little doubt who were the masters in the first four seasons before the league was spilt into two divisions, with Blackburn performing the double over the Clarets in each of the initial three seasons ... and the goals rained in!

 

Their first league match against each other was at Turf Moor and produced a 7-1 win for Blackburn and the very next season they won the home fixture by the same margin; the only team Blackburn have beaten home and away by this scoreline to this day.

 

The next season of 1890-91 was not much better for Burnley as Rovers chalked up a five and a six.

 

The main figure in this demolition job was Jack Southworth, a violinist who was good enough to make a living later in life with the Halle Orchestra, but who was currently happy enough just to fiddle with the Burnley defence.

 

And how he fiddled, scoring 12 goals in 10 appearances against them, including Rovers’ first ever hat-trick in the league in the 7-1 away win of 1888-89.

 

To this day, no-one in official fixtures between the clubs have matched his goal tally.

 

Burnley finally recorded their first league victory over Rovers on December 12, 1891.

 

However, it was in circumstances that were controversial to say the least.

 

In driving snow, and making good use of the wind, Burnley had stormed to a three-goal interval lead at Turf Moor.

 

Emerging for the second half, the Rovers players seemed disinclined to proceed with the contest and their lack of enthusiasm increased considerably when Lofthouse was sent off along with Burnley’s Stewart after a brief altercation, and the rest of the Rovers outfield players went with him!

 

This left the entire Burnley side against Herbie Arthur, Rovers’ larger than life goalkeeper who proved he was no fool by appealing for offside as they bore down on his goal! The referee wisely abandoned the farce and the points were awarded to Burnley.

 

The next season saw the start of the old First Division and their first meeting in it was goalless: the first of only six matches that have ended that way between them in 89 league and cup pairings.

 

Rovers continued to have the better of their scrapes with the Clarets, registering five consecutive wins at Ewood between 1892-97, which still stands as the record number of straight wins on one ground between the clubs.

 

Burnley’s brightest moment against the old enemy came at Turf Moor in 1895-96 when they won the season’s final game 6-0 with Nicol scoring a hat-trick, the first and last by a Burnley player against Rovers in official competition.

 

The clubs were temporarily parted by Burnley’s relegation in 1896/97 which was assisted by Rovers completing the double over them, something they have done nine times to Burnley’s seven.

 

Their next meetings were destined to be in the notorious Test match series at the end of 1897-98 season. The forerunner of the current play-offs, these were used to determine the composition of the First Division for the next season.

 

Rovers had finished next to bottom while Burnley had won the Second Division at the first time of asking. They beat Rovers twice in these matches, Wilf Toman scoring in both with a hat-trick in the first. The controversy arose when Burnley met Stoke for the second time as both sides needed to draw to ensure First Division football.

 

The resultant 0-0 draw was known as the ‘game without a shot’ and questions were asked about each side’s commitment to winning the match. The powers-that-be decided to extend the First Division anyway and so that Test match series proved meaningless and Blackburn, along with Newcastle United, survived.

 

Burnley won three of the next four games between the clubs before their relegation at the turn of the century meant that it was to be 13 years before the rivals met again in official competition.

 

When the First World War ended, Blackburn v Burnley fixtures really came into their own with 11 uninterrupted years in the top flight.

 

Burnley experienced initial dominance, winning the league in 1920-21 and doing the double over Rovers in successive seasons before Rovers returned the favour in 1921-22. The mid-20s saw three hat-tricks in two seasons by Rovers players against the old foe; those were from John McIntyre, Arthur Rigby and Ted Harper in his record-breaking season of 1925-26 when he found the net 43 times in 37 league games, a Rovers record that still stands today.

 

The teams met for the first time in the Second Division on October 24, 1936 in a rare goalless draw. Rovers won the return 3-1 and Jack Bruton scored against his old club in that game and at Ewood again in the next season.

 

He remains the only man to have scored for both clubs against the other, having netted twice for Burnley against Rovers in the 1920s back in the Division One.

 

Rovers won the Second Division Championship in 1938-39 and honours had ended even in their three-year sojourn of Second Division football when the Second World War arrived.

Share this post


Link to post
Share on other sites

History of the Blackburn Rovers v Burnley derby: Part two

By Martin Matthews »

 

 

BURNLEY'S promotion in 1946-47, when they also reached the FA Cup final, gave us a season of First Division matches between the clubs.

 

Burnley taking three of the four points was indicative of differing fortunes to come, with the Clarets consolidating their arrival in Division One by finishing third while Rovers were relegated. It was to be another 11 years before Rovers last-gasp promotion bid in 1957-58 brought another unbroken eight years of competition in the top flight.

 

By this time a Burnley side, patiently developed on defensive principles, was beginning to find an attacking flair too and they won eight and drew three of the 16 meetings between the clubs in this period. It was particularly galling for the Ewood faithful to lose four years in a row at home, especially as it culminated in Rovers relegation in 1965-66.

 

More recently meetings have all taken place in the Second Division, but have been no less passionate.

 

When Burnley were relegated in 1970-71 another meeting might have been on the cards, but Rovers went down to the Third Division in the same season and avoided the possibility.

 

Burnley returned to the First Division two years later but upon relegation in 1975-76 they rejoined Rovers who had been promoted in 1974-75, in the Second Division for three years of matches.

 

Burnley definitely had the edge, winning four of the six matches, the popular midfielder Peter Noble scoring in four of the games.

 

Rovers went down again at the end of the 1978-79 season, but bounced straight back while Burnley moved into the opposite direction entering the Third Division for the first time at the end of 1979-80 as, once again, they passed each other like ships in the night heading for different ports.

 

Burnley won promotion at the second time of asking in 1981-82 to set up a renewal of the fixture, 1980s style. Little did we know at the time that these games in 1982-83 were to be the last between them in the 20th century.

 

Rovers did the double over Burnley, who were relegated, destiny decreeing that Simon Garner was to play the part of hero or villain depending on the colour of your scarf by scoring all Rovers three goals in the two games, albeit two from the penalty spot.

 

It was left to Derek Scott to register the last goal Burnley have scored against Rovers in the league.

 

The last league meetings between the clubs occurred in the 2000-2001 season when Rovers did the double over Burnley on their way to promotion to the Premiership.

 

The first meeting of the new millennium between them was at Turf Moor on December 16. A very predictably bitter encounter went the way of Rovers with goals from Jason McAteer and Marcus Bent, Burnley’s chances going with the sending off of Kevin Ball.

 

Politician Jack Straw and Labour spin doctor Alistair Campbell, one for each side, witnessed a few unpleasant scenes after the game, which some media observers deemed a ‘riot’ and a throwback to earlier scenes of football violence 20 years ago or more.

 

Rovers made short work of Burnley, literally, in the game at Ewood where the Clarets were cast as April fools, going down 5-0.

 

Craig Short, towards the end of a fine career, opened the scoring for Rovers and it was his cross that enabled them to double the advantage when Steve Davis turned the ball into his own net.

 

Two second-half goals from Matt Jansen and a late Craig Hignett strike completed the scoring in the last league game between the clubs until the currently eagerly anticipated contest.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pedersen: Outsiders don’t know how huge Blackburn Rovers v Burnley derby is

Exclusive By Andy Cryer »

 

MORTEN Gamst Pedersen was assured his place in Blackburn Rovers legend when he deepened bitter rivals Burnley’s derby gloom in his debut season at Ewood Park.

 

His 86th-minute replay winner, which turned out to be the club’s goal of the season, broke Claret hearts as Rovers progressed into the sixth round of the FA Cup in 2005 – stretching their neighbours’ derby misery to more than 25 years.

 

Rovers and Burnley prepare to meet each other for the first time since in two Premier League encounters this season, in October at Ewood and at Turf Moor in March, with East Lancashire pride hanging firmly in the balance.

 

Burnley haven’t beaten their old enemy since a victory in the old Second Division in 1978 and, as they prepare for their first league meeting since 2001, Pedersen believes the Premier League will be in for a shock.

 

Pedersen said: “I played in the cup and scored the winner. I probably won’t be the most popular player over there – but saying that I’m not sure any of us will be.

 

“I am looking forward to it. It will probably be one of the biggest games for us. I know it is definitely one the fans will be looking forward to and desperate to win. You get Liverpool v Everton, Manchester United v Manchester City and derbies like that. Everyone knows how big they are but perhaps people don’t know how big this derby is.

 

“Burnley and Blackburn have never played each other in the Premier League and I think people will be surprised by the passion surrounding it.”

 

Already being tipped to be the whipping boys next season, Burnley know they have a big task ahead of them as they prepare for the first season in the Premier League But Pedersen insists it would be foolish to write Owen Coyle’s men off, claiming they have as good as chance as most of retaining top flight status.

 

“People say that we will be intimidated by going to Turf Moor,” said Pedersen. “I don’t think we will but it isn’t just about that. They are good footballers, that is why they are in the Premier League.

 

“You only have good football teams in the Premier League. You wouldn’t be there if you couldn’t play football and they deserve to be where they are because of what they did last season.

 

“It is definitely not going to be easy, no game is going to be easy. Definitely at the start. Everyone can beat everyone and we are looking forward to the season.

 

Posted Image

Share this post


Link to post
Share on other sites

Blackburn Rovers v Burnley derby is just mad - Manchester City boss

Monday 12th October 2009

By Aban Quaynor »

 

Mark Hughes has played in some of the biggest derby games in the world.

 

There’s been Manchester United v Manchester City, Everton v Liverpool, Bayern Munich v 1860 Munich, Portsmouth v Southampton and the ‘El Clásico’ Barcelona v Real Madrid.

 

But there's no doubt in the former Rovers boss’s mind which derby tie he found the most passionate - Blackburn v Burnley.

 

“Good God,” he said, when asked about East Lancashire's fiercest fixture ahead of the Manchester derby in 2008, "”That one's mad.”

 

In a playing career that stretched over 26 years, the former Wales international played in some of the most intimidating atmospheres in football, but nothing prepared him for the cauldron of noise that greeted him in his first East Lancashire derby at Ewood Park in 2001.

 

Ahead of the 2005 FA Cup 6th round replay at Ewood Park, Hughes said: “I was lucky enough to play in some big derby games down the years, but the atmosphere for this one is very, very special.

 

“They are all massive games in their own right, but it was something of a surprise to me when I first got involved in the Blackburn-Burnley fixture as a player a few years ago.”

 

Whereas some players might go into their shell in such a white hot atmosphere, Hughes finds it drives him on and puts something extra into his game, a reaction that Rovers and Burnley fans will be hoping for from their players ahead of this Sunday’s derby clash.

 

Hughes added: “Do I find it intimidating? Actually I find it more stimulating and motivating.”

 

During his time as a player and manager at Ewood Park, Hughes was never on the losing end of a Blackburn v Burnley fixture.

 

He was a substitute in the 5-0 league victory for Rovers at Ewood Park in 2001, and managed the side in the two FA Cup games in 2005, which finished 0-0 at Turf Moor and 2-1 to Rovers at Ewood Park in the replay.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Elikkäs joukkueen todennäköinen kapteenin huomissa (jos kentällä on) mietteitä tulevasta paikallisväännöstä :thumbsup1:

 

Nelsen: Derby is no yawn

By Andy Cryer »

 

BIRTHDAY boy Ryan Nelsen has dismissed the New Zealand and Australia sporting rivalry as just a “yawn festival” compared to the Lancashire hot pot of a Burnley-Blackburn derby.

 

The Kiwi skipper is expected to lead Blackburn Rovers into tomorrow’s Ewood Park clash, with Burnley looking to end 30-years of derby pain, and he admits even the traditional fight for national pride he grew up with pales into insignificance.

 

Nelsen, who celebrates his 32nd birthday tomorrow, was a member of the Rovers side that beat Burnley 2-1 in an FA Cup replay in 2005, the last time the rivals met, describing the experience as bigger than he could have ever have imagined.

 

Now, as Owen Coyle’s clarets visit for the first top flight East Lancashire derby for 43 years, Nelsen is just relishing another special day in his Ewood Park career.

 

He said: “We joke around with Australians all the time, but the rivalry there is more of a brotherly type of rivalry. This is not, this is a whole different level – in a good way.

 

“The media and the fans and the general excitement around the towns fire the players up for you. They know the enormity of it.

 

“You can tell a person until you are blue in the face but it is only when they step out on the field and they hear the fans they will realise what it means.

 

“I get these silly reporters asking is it like an All Blacks v Australia game. I have been to several and they are yawn festivals compared to this thing.

 

“The average New Zealander just would not get their head around it and what is going to be experienced on Sunday. You can only be there and soak it up to get full recognition of what it means.”

 

Nelsen will be one of a select group of players on show on Sunday who have already experienced the intensity of an East Lancashire derby - with Rovers’ David Dunn the only home grown player to be involved.

 

He insists though no one will be left in any doubt as to the size of the game come kick off - claiming the occasion is even bigger than the huge build-up suggests.

 

“It was something I was naive about before, having not played in the game before,” he said. “The media built it up and the fans of both sides reminded us of the importance of it.

 

“There is a special atmosphere and build up to the game. But it was only really once I got to the ground you realised how big it is. You can tell the other players about it but it is something they have to experience for themselves.

 

“I remember the last time being in the changing room two hours before kick off and the Blackburn fans were already in the stands and singing.

 

“You could feel the vibrations in the changing rooms, and you realise this is for real and actually bigger than people have been making out. The towns are only five miles apart but it did take me by surprise.”

 

Burnley sit five points clear of Rovers in the Premier League, after a spectacular start to life at home in the Premier League.

 

It has been less of a welcome introduction away from home though, still pointless and goalless from four games on their travels, but Nelsen has warned the form book will mean nothing come Sunday.

 

He said: “This derby is definitely misunderstood. People south of these towns don’t understand how big it is and it is bigger because we don’t play as often as the other derbies around.

 

“All the statistics get thrown at you, but it doesn’t matter on a derby day. All that gets thrown out of the window. It does not matter if Blackburn played in League Two and Burnley were a Champions League team, it would not matter.

 

“We want them to do well, we want them to be successful as long as it is not more successful than us. It is good for the region in times like this.

 

“It would be great if it becomes a regular fixture. Having two Premier League sides helps the region, it brings jobs, it brings money to the area and if Blackburn could win the league and Burnley get runners up I would be more than happy with that.

 

“There are 25 players itching to get picked so there could be some broken hearts when the team is picked but that is life.”

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ex-pelaaja (Roversin) pistelee omia muistelmiaan ja tunnelma mietteitään ja walesilainen nyt oli pelkästään Cup pelin tuoksinassa tositoimessa aikoinaan kun joukkueet kohtasivat.. niiiiiin monen muunkin heppulin tapaan..

 

..melekoista rummutusta Lancashiressä kyllä tämän derbyn osalta asianosaisten joukkueiden.. niin nykyisten kuin entisten pelaajien.. valmentajien.. fanien.. vanhojen "legendojen" kuin kentänhoitajienkin toimesta juttua pukkaa joka tuutusta aivan tajuttoman paljon.. hehkutusta piisaa..

 

Robbie: It's so Savage

 

FORMER Blackburn Rovers midfielder Robbie Savage believes Burnley will prove a huge test at Ewood Park.

 

The Derby County player helped Rovers to an FA Cup victory over the Clarets in 2005, admitting the experience was “something else”.

 

He said: “You can talk about United-City, Liverpool-Everton or the Old Firm. But if it is pure passion you’re after, then watch Blackburn versus Burnley on Sunday.

 

“This Lancashire derby is something else. You would not believe the animosity between these neighbours.

 

“When Blackburn were knocked out of the Champions League by an obscure Swedish club, some Clarets fans changed the signs on the way into their home end, ‘Welcome to Burnley, twinned with Trelleborgs’.

 

“When we got to Turf Moor in 2005, there wasn’t what you would call a warm welcome from the supporters. The dressing rooms were under one stand, so the chanting and the foot stomping on the floor above echoed through our team talk.

 

“And, when we got out there, a fan wearing surgical gloves ran on to the pitch and squared up to me – followed by another bloke who stripped naked and started break-dancing in front of the away end.”

 

Posted Image

Share this post


Link to post
Share on other sites

Blackburn sikainfluenssan kourissa - kaksi pelaajaa sairastui

26.10.2009 14:08

 

 

Englannin valioliigajoukkue Blackburn ilmoitti maanantaina, että kaksi sen pelaajaa on sairastunut sikainfluenssaan. Blackburn ei nimennyt pelaajia.

 

Puolustaja Christopher Samba ja keskikenttäpelaaja David Dunn eivät olleet Blackburnin kokoonpanossa viime lauantaina, kun joukkue hävisi liigapelissä sarjajohtaja Chelsealle 0-5. Heidän poissaoloaan selitettiin virussairaudella.

 

Viime viikonloppuna sikainfluenssa aiheutti Ranskan liigassa Marseillen ja Paris Saint Germainin välisen ottelun peruuntumisen, koska kolme PSG:n pelaajaa oli sairastunut sikainfluenssaan

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×