Jump to content
Sign in to follow this  
milaaan

Pisimpään seurojaan edustaneet

Recommended Posts

Päätinpä nyt tuon Eniten edustettuja seuroja-topicin vastapainoksi perustaa tällasen. Ainakaan selailulla en samanlaista topiccia löytänyt, saa lukottaa, jos löytyy..

Voisin luetella nyt tähän:

Paolo Maldini, edusti 24 vuotta Milania.

Francesco Totti, edustanut vuodesta 1993 Romaa.

Alessandro Del Piero, edustanut vuodesta 1993 Juventusta.

ym,ym,ym...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Päätinpä nyt tuon Eniten edustettuja seuroja-topicin vastapainoksi perustaa tällasen. Ainakaan selailulla en samanlaista topiccia löytänyt, saa lukottaa, jos löytyy..

Voisin luetella nyt tähän:

Paolo Maldini, edusti 24 vuotta Milania.

Francesco Totti, edustanut vuodesta 1993 Romaa.

Alessandro Del Piero, edustanut vuodesta 1993 Juventusta.

ym,ym,ym...

Lisätään vielä, että mielummin saisi olla vähintään 15 vuotta samaa seuraa edustanut... Nimittäin juventuksestakin löytyy historiasta useita pelaajia esim 12,13 vuotta edustaneita... Ja mieluiten aktiivisia pelaajia tai lähiaikoina lopettaneita :thumbsup1:

 

E: Puhuin nyt edustusjoukkueessa pelanneista...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maldinin pitkäaikainen puolustajatoveri Billy Costacurta edusti myös uransa aikana vain yhtä seuraa, lukuunottamatta junnuvuosien lyhyttä lainapestiä. Hän lopetti uransa kauden 2006-07 lopussa, myöskin 41-vuotiaana, hänkin yli kahden vuosikymmenen Milan-uran jälkeen.

 

Joseba Etxebarria edustaa 15:ttä ja viimeistä kauttaan Athletic Bilbaota. Baskina syntynyt, baskiseurassa ura alusta loppuun.

 

Raúl on yksi varhaisimmista suosikeistani. Realissa menossa 16. kausi. Mitä tähänkään voi enää sanoa? Legenda.

Tulen olemaan pitkään katkera Espanjan EM-voitosta, koska oikea Kapteeni ei ollut joukkueessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Matthew Le Tissier

 

Southamptonissa koko ura, 16 vuotta seurassa joka ei tainnut tuona aikana (86-02) voittaa ainuttakaan pokaalia. Pelitaitojen perusteella ottajia ainakin olisi ollut. Jossain Realissa tai Milanissahan on helvetin helppo viettää koko ura joten itse ainakin nostan Le Tissierin korkeammalle kuin Raulin tai Maldinin.

 

e. John Greig pelasi Rangersissa kaudet 61-78 jonka jälkeen siirtyi valmennustehtäviin Gersissä. 2003 mies liittyi seuran johtokuntaan.

 

Twenten Sander Boschker pelasi ensin kaudet 89-03 Twentessä jonka jälkeen siirtyi Ajaxiin. Ajaxissa mies viihtyi yhden kauden penkkimiehenä ja seuraavalla kaudella palasi takaisin Enschedeen jossa miehen ura aikanaan loppuu.

 

Pohjoismaista esille voisi nostaa ainakin Rosenborgin Roar Strandin joka on tahkonnut Rosenborgissa vuodesta -89 lähtien. Hairahdus mahtuu myös Strandin uralle sillä mies vietti kauden -93 lainalla Moldessa. MYPA:ssa pelannut Toni Huttunenkin on mainitsemisen arvoinen kaveri. Hänen ura tosin alkoi Kuusankoskella ja Skotlannissa Falkirkin riveissä viettänyt lainalla jonkun aikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jossain Realissa tai Milanissahan on helvetin helppo viettää koko ura joten itse ainakin nostan Le Tissierin korkeammalle kuin Raulin tai Maldinin.

Siitä vaan viettämään:D Se on paljon vaikeampaa taistella jatkuvasti peliajasta maailman parhaiden kanssa, kuin olla vakiona avauksessa illasta toiseen Southhamptonissa. Tietenkin Madridissa on 'helppoa' viettää koko uransa, mikäli on kyllin hyvä pelaaja ja nauttii kaikkien arvostusta, mutta Sotonissa varsin moni pystyy pelaamaan koko uransa taitojen puolesta, ainoana houkutuksena tietenkin siirto parempaan seuraan. Le Tissierin seurauskollisuudelle tietenkin plussaa, mutten menisi sanomaan että Milan tai Madrid olisivat seuroja, joissa koko uran viettäminen olisi helvetin helppoa;)

 

Pahoittelut sekavasta tekstistä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siitä vaan viettämään:D Se on paljon vaikeampaa taistella jatkuvasti peliajasta maailman parhaiden kanssa, kuin olla vakiona avauksessa illasta toiseen Southhamptonissa. Tietenkin Madridissa on 'helppoa' viettää koko uransa, mikäli on kyllin hyvä pelaaja ja nauttii kaikkien arvostusta, mutta Sotonissa varsin moni pystyy pelaamaan koko uransa taitojen puolesta, ainoana houkutuksena tietenkin siirto parempaan seuraan. Le Tissierin seurauskollisuudelle tietenkin plussaa, mutten menisi sanomaan että Milan tai Madrid olisivat seuroja, joissa koko uran viettäminen olisi helvetin helppoa;)

 

Pahoittelut sekavasta tekstistä...

Arvelinkin, että joku ymmärtää minut väärin.

 

Pointti oli se, että jonkun Raulin ei tarvitse lähteä mihinkään, kun voi kotikaupungissaan pelata maailman huipulla ja tienata älyttömästi rahaa. Jollakin Le Tissierillä olisi varmasti ollut ottajia ja palkkaakin olisi tippunut enemmän kuin mitä Sotonissa, mutta Le Tissier pysyi uskollisena Sotonille. Näille kavereille ainakin minulta tippuu enemmän arvostusta seurauskollisuudesta kuin vaikkapa Raulille.

 

Eikä edelleenkään ollut tarkoitus dissata Raulia..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Arvelinkin, että joku ymmärtää minut väärin.

 

Pointti oli se, että jonkun Raulin ei tarvitse lähteä mihinkään, kun voi kotikaupungissaan pelata maailman huipulla ja tienata älyttömästi rahaa. Jollakin Le Tissierillä olisi varmasti ollut ottajia ja palkkaakin olisi tippunut enemmän kuin mitä Sotonissa, mutta Le Tissier pysyi uskollisena Sotonille. Näille kavereille ainakin minulta tippuu enemmän arvostusta seurauskollisuudesta kuin vaikkapa Raulille.

 

Eikä edelleenkään ollut tarkoitus dissata Raulia..

Ei, kyllä minä sinut käsittääkseni ymmärsin oikein? Sanoit vaan että on helvetin helppoa viettää koko uransa Realissa tai Milanissa, ja tämähän ei pidä paikkaansa. Kivempaahan se on tietenkin siellä pelailla ja tienata siinä sivussa miljoona jos toinenkin, sekä menestyä myös urheilullisesti, mutta ainakaan helppoa se ei ole. Le Tissierin kaltataisia kavereita kyllä pystyy kunnioittamaan, koska Soton nyt ei ole mikään CL-voittaja kandidaatti, ja silti kaveri pysyi seurassaan, vaikka ottajia olisi kaiketi ollut. Mutta jos rahkeet olisivat riittäneet todellakin jonnekin ManUn tai Liverpoolin avaukseen, niin uskoisin että olisi kaveri lähtenyt kokeilemaan onneaan, ellei se kotipaikkakunnalta lähteminen sitten ollut jostain syystä ylivoimaisen vaikeaa.

 

Ymmärrän kyllä hyvin mitä tarkoitat. Le Tissierin seurauskollisuus kieltämättä oli vielä näyttävämpää kuin Maldinin tai Raulin, kun kaverin edustama seura pelasi alemmilla sarjatasoilla. Eiköhän Maldini tai Raul olisi ajanmyötä vaihtanut seuransa isompaan, jos Maldini olisi ollut esim. Brescian -ja Raul Alcorconin kasvatteja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

olisi kaveri lähtenyt kokeilemaan onneaan, ellei se kotipaikkakunnalta lähteminen sitten ollut jostain syystä ylivoimaisen vaikeaa.

Tässä on muuten yksi syy joidenkin pelaajien seurauskollisuuteen. Esimerkiksi vaikkapa sellainen Sevillan pelaaja, joka tulee todennäköisesti pelaamaan seurassa koko uransa. Puhun tässä Jesus Navasista, joka kärsii pahanlaatuisesta koti-ikävästä. En nyt sitten tiedä onko tuokin jonkinlainen fobia... Kaikkea jännää sitä mahtuukin tähän maailmaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jotenkin mulla on sellainen fiilis, että et ihan ymmärtänyt mun pointtia :lol:

 

Toki se on vaikeaa saada pelattua itsensä Realin avauskokoonpanoon, mutta helvetin helppoa jonkun Raulin on kieltäytyä muiden huippuseurojen tarjouksista jos pelaa Realissa. Jos vaikka minä pelaisin Klubin edustusjoukkueessa ja HJK olisi vuosi toisensä jälkeen UCL:n lohkovaiheessa ja palkkaa tulisi ovista ja ikkunoista niin ei mulla mikään tarve olisi lähteä ulkomaille pelaamaan, kun samaa rahaa ja samoja europelejä voi pelata myös rakkaassa kotikaupungissa.

 

Sanotaan nyt vaikka niin, että on helvetin helppoa olla seurauskollinen Realissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä on muuten yksi syy joidenkin pelaajien seurauskollisuuteen. Esimerkiksi vaikkapa sellainen Sevillan pelaaja, joka tulee todennäköisesti pelaamaan seurassa koko uransa. Puhun tässä Jesus Navasista, joka kärsii pahanlaatuisesta koti-ikävästä. En nyt sitten tiedä onko tuokin jonkinlainen fobia... Kaikkea jännää sitä mahtuukin tähän maailmaan.

Ainakin nuorempana Navasilla oli suuria vaikeuksia vieraspelimatkoilla, ja kyllähän tuo miehen peliin on vaikuttanut. Sääli sinänsä, kun kyseessä on/oli eräs Espanjan suurimmista tulevaisuuden nimistä. Tällä kaudella Navas on jälleen esiintynyt pirteästi, mutta ainakin viime kaudelle mahtui noita aika surkeitakin pelejä. Tuo fobia on tainnut vaikuttaa paljonkin Navasin uraan, josta johtunee välillä ailahetelevaisetkin otteet.

 

En sitten tiedä kuinka yleinen tuo Navasin fobia on, mutta tuskin sitä kovin monen pelaajan esteenä pelaajasiirrolle on. Lähinnä siis tarkoitin että jos palkka on riittävä, perhe ja läheiset asuvat samassa kaupungissa, ja kaikki muistot ja elämä ovat kiinni siinä samassa kaupungissa, niin jotkut pelaajat saattavat jättää tilaisuutensa käyttämättä ja jäädä elämään kotiin, vaikka isommat ympyrät jäisivätkin kokematta. Tietenkin myös rakkaudella seuraa kohtaan on suuri merkitys.

 

Ja Public Enemy, ymmärsin pointtisi ensimmäisestä viestistäsi lähtien, mutta koko uransa pelaaminen Real Madridissa ei ole helppoa (kuten sanoit tarkoittamatta suoranaisesti sitä):smile: Oleminen seurauskollinen sen kokoiselle seuralle kuin Real, on helppoa sitten useammille pelaajille (kuten tarkoitit). Ja tämän takia Le Tissierin seurauskollisuutta voidaan pitää vielä hienompana kuin Maldinin tai Raulin, koska mies pysyi koko uransa Southamptonissa vaikka mahdollisuuksia oli muitakin. Niin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paul Scholes ja Gary Neville voitanee nostaa tähän sarjaan helposti.

 

Scholes 1994-

Yli 400 ottelua punaisissa. Edustanut myös nuorisopuolta 1991-1994

 

G. Neville 1992-

Lähes 400 ottelua punaisissa. Nuorisopuolella 1991-1992

 

Nämä kaksi herraa nousee omassa arvoasteikossa myös erittäin korkealle.

Toki jalka painaa vuosi vuodelta enemmän, mutta Neville on osoittautunut tälläKIN kaudella tärkeäksi palaseksi joukkuetta. Scholesista puhumattakaan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Guti - Tullut seuraan vuonna -84, ei ole pelannut missään muualla:proud:

 

Casillas - Tuli Realiin 9-vuotiaana, eli vuosi oli 1990 ja edustanut siis vain pääkaupungin ylpeyttä:thumbsup1:

Guti debytoi pääsarjassa -95 ja Casillas -99

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jossain Realissa tai Milanissahan on helvetin helppo viettää koko ura joten itse ainakin nostan Le Tissierin korkeammalle kuin Raulin tai Maldinin.

Toisaalta...synnyinpaikkaansa ei voi valita. Se, että Maldini on syntynyt suureen kaupunkiin, ei ainakaan minun silmissäni laske tuon uskomattoman uran arvoa yhtään. Arvostan kyllä kaikkia kolmea, enkä Le Tissieriä sen vähempää kuin Raúliakaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luuletko, että en tiennyt tätä? Katso huviksesi topicin nimi ja mieti sitten miksi laitoin nuo vuosiluvut tänne:shades:

Luuletko, että luulin ettet tiennyt tätä :eek: Tuskin kukaan olettaa, että Casillas pelasi 9 vuotiaana jo edustusjoukkueessa :thumbsup1:

 

Olisi hyvä pistää myös tuo "edustusjoukkuuessa vuodesta ?? lähtien"...

 

Paolo Maldini, edusti 24 vuotta Milania.

 

Maldini on kuulunut Milaniin vuodesta -78 Joten edusti Milania 31 vuotta... Ekat 7 vuotta menivät tuolla Primaverassa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pari FC Porton legendaa

 

Vítor Baía(ensimmäinen idolini) pelasi Porton edustusjoukkueessa 15 vuotta ja 406 ottelua. Käväisi välillä Barcelonassa, jossa pelasi kolme kautta. Upea ura myös häneltä.

 

Jorge Costa, aikoinaan Porton kapteeni ja uran kruununa tietysti(kuin myös Baíalla) UCL:n voitto kaudella 2003-04. Pelasi Porton ykkösjoukkueessa 13 vuotta, minkä aikana otteluita kertyi 263. Toimii nykyään Olhanensen valmentajana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Portosta voi nostaa esille myös João Domingos Pinton joka vietti kotikaupungin joukkueessaan 16 vuotta.

Onkos muuten kyseessä sama João Pinto, joka oli muun muassa Portugalin joukkueessa MM-kisoissa 2002, kun lusitaanit jäivät rannalle jatkopeleistä ja olisikohan nyt ollut Puolaa vastaan, kun Pinto hölmöili itsensä suihkuun? Onko siis kyseessä yksi ja sama henkilö?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onkos muuten kyseessä sama João Pinto, joka oli muun muassa Portugalin joukkueessa MM-kisoissa 2002, kun lusitaanit jäivät rannalle jatkopeleistä ja olisikohan nyt ollut Puolaa vastaan, kun Pinto hölmöili itsensä suihkuun? Onko siis kyseessä yksi ja sama henkilö?

Ei. Domingos Pinto pelasi puolustajana ja lopetti uransa vuonna 1997. Hakemasi henkilö on Joao Vieira Pinto jonka maajoukkueura loppui noihin MM-kisoihin. Ja näköjään seurajoukkueessakin on nappulakengät lentänyt naulaan vuosi sitten. Jos tämä hakemasi kaveri nyt on sitten tämä liuhuletti?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei. Domingos Pinto pelasi puolustajana ja lopetti uransa vuonna 1997. Hakemasi henkilö on Joao Vieira Pinto jonka maajoukkueura loppui noihin MM-kisoihin. Ja näköjään seurajoukkueessakin on nappulakengät lentänyt naulaan vuosi sitten. Jos tämä hakemasi kaveri nyt on sitten tämä liuhuletti?

Kyllä, tätä yanaria juurikin hain.

 

Xavi, 18 vuotta jo Barcelonassa, joista 11 ykkösjoukkueessa.

Carles Puyol 15 vuotta Barcassa, joista 10 ykkösjoukkueessa.

 

Molemmilla vielä hyvä määrä pelivuosia edessä ja jos kaikki menee hyvin, molemmat päättävät uransa Barcelonassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×