Jump to content
Sign in to follow this  
Jupe

Liikunta ja ruokavalio

Recommended Posts

Laitan tämän ihmettelyosioon, kun ihmettelin, että mihin tämän voisi laittaa...

 

Ajattelin hieman tarttua aiheeseen Nuorten urheileminen tai oikestaan Nuorten liikkuminen. Minkä verran nuoret nykypäivänä harrastaa liikuntaa? Koulun liikuntatunnit ovat minimissään ja muutenkin opettajia karsitaan, koska kyläkoululla ei ole varaa pitää omaa liikunnanopettajaa. Näin ollen liikuntatunnit voi ihan hyvin pitää luokan oma opettaja, joka joskus 60-luvulla oli hyvä pesiksessä (sen jälkeen ei tosin ole mailaan koskenut).

 

Itselläni on mielikuva, jossa nuorista suuri osaa alkaa olla rumasti sanottuna Läskejä. Pelataan päivät tietokonetta ja ulkona käydään ainoastaan koulumatkan aikana. Hyvällä säkällä päästää isukin kyydissä, mikäli töihin lähtö sattuu samoihin aikoihin.

 

Palataanpa hetkeksi aina 90-luvun alkupuolelle, jolloin Terminator 2 oli jokaisen nuoren suuri suosikki (Ei Arnold ole kuvernööri, se on Conan. Ja samannäköinen jamppa on T800, joka tuli tulevaisuudesta pelastamaan nuorta John Connoria), Hulk Hogan oli ihmisten huulilla Wretslingin kautta (ai niin onhan se vieläkin) ja Kekkosesta uskallettiin vihdoinkin tehdä pilaa.

 

Väitän, että tällöin nuoret liikkuivat enemmän ja johtuen pelkästään tekniikan puutteesta. Ei silloin ollut kännyköitä, internetistä puhumattakaan. Soitto lankapuhelimella Sökölle kotiin, isukkihan siellä vastasi ja sanoi Sökön olevan jo ulkona. Näin ollen kavereita nähtiin kylillä, eikä missään virtuaali leikkipuistossa. Koulun jälkeen ruoka naamariin ja mikäli ei ollut fudisharkkoja, niin paineltiin pyörällä kentän kautta kaukalolle, jos siellä ei näkynyt tuttuja, niin sitten ajettiin lekarille (vähän vanhempana sitten Nuokulle) ja siellähän ne kaikki jampat oli. Ake, Make, Väge, Jugi ja Sökö. Noh sitten pelattiin tiputusta tai polttopalloa tai muuta. Eli liikuttiin...

 

Tietääkö nykynuoret näitä pihapelaja tai pelaako ne niitä?

Purkkis, Tuikkunen, Omat nimet, 10-tikkua laudalla, Tiputus ym. Näitä me pelattiin eikä voitu kuvitellakaan, että näitä pelattaisiin tietokoneella tai playseisönillä. En ihmettelisi yhtään, vaikka joku tekisi näistä peleistä vielä tietokoneversion. Kaikkea nimittäin nykyään näkee...

 

Tällöin muuten vesikelillä oli väliä. Jos satoi vettä, niin piti keksiä jotain sisällä. Silloin muuten sisällä oli tylsempää kuin ulkona... Nykyään se on toisinpäin (myös makuhuoneessa). Jos vettä satoi, niin oli pelattava lautapelejä. Ai niin.. Olihan meillä Commodore 64 ja myöhemmin hankittiin Nintendo. Tosin Nintedon pelien läpipelaaminen kesti noin tunnnin (olettaen, että pääsit pelin läpi) ja tämä johtui siitä, että ei voinut tallentaa ollenkaan. Peli oli pakko pelata kerta heitolla alusta loppuun. Olihan toki näitä poikkeuksiakin, siis peleissä... Meinaa kaveri osti Salomon Key pelin Nintendolle ja yritti pelata sitä läpi. Nintendo oli kaverilla 7-8 päivää päällä, koska ei siis voinut tallentaa. Noh sähkökatkohan sen huvin sitten lopetti ja en vielä tänäkään päivänä tiedä pääsikö hän ikinä sitä läpi. Pitäneekin soittaa ja kysyä..... Ei se päässy...

 

Niin ja ei niitä pelejäkään muuten kovin usein ostettu. Nintendo pelien hintoja en millään muista, mutta Super Nintendolle ostin aikanaan Street Fighter II pelin ja hinta oli 800 markkaa. Ei paha =) Niin silloihan rahanarvostakaan tajunnut itse mitään. Tiesi, että jossain oli Dollari, jossain Jeni ja Turkissa oli Liira... se vasta knoppi tieto olikin.

 

Nyt kun vauhtiin päästiin, niin tuli mieleen koulutehtävät. Ei silloin ollut Internettiä, silloin oli kirjasto (tiedoksi nuorille: sellaisia on vieläkin). Esitelmät oli pakko tehdä kirjojen pohjalta, joten kirjasto tuli jos siinä mielessä tutuksi. Toki tulihan sieltä lainattua kaikki Tintit, Lucky Luket sun muut. Niitäkin muuten tuli sitten vesikelillä luettua. Ai perkele... noihan pitäis hommata itselle nytkin. Sitten pakkoluettaa ne omalle pojalle, kun se on samaa ikäluokkaa. Omassa nuoruudessahan oli kaikki parhaat sarjakuvat ja tv-ohjelmat.

 

Ajatus ja teksti vähän karkaili... ja huomasin että Perkele mä oon tullu vanhaks...

Toivottavasti joku jaksoi edes lukea tämän läpi ja ehkä se herätti joltain muistoja tai sitten vihaa...

 

Nimierkillä: Ylikunnossa(ko)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Allekirjoitan koko lailla kaiken :D Kyllä ennen oli kunnollista, ah kuinka muistot tulvivatkaan... :proud:

 

Vakavasti ottaen, kyllähän tuossa tietty huolenaihe piilee ihan kansantaloudelliseltakin kannalta, kun liikunnan vähentyessä terveysriskit lisääntyvät selvästi ja esim. jatkuvasti suurempi osa ei edes kelpaa armeijaan, jolloin työuralla jaksaminen näyttää toki hyvinkin valoisalta. Sitten on kokonaan tämä toinen puoli, sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen, syrjäytyminen jne., joka johtaa toisenlaisiin ongelmiin. Onhan kehitys avannut aivan uusia mahdollisuuksia kaikin puolin ja moni asia on nykyisin helpompaa esim. yhteydenpidon osalta, mutta jos facebookit ja ircit ovat ainoa kanssakäymisen muoto, niin olisi ehkä aihetta huolestua. Vaikka jokaisessa sukupolvessa on aina olemassa myös se kunnollinen aines, niin samalla aivan turhan monelta näyttävät aivan perusasiat unohtuvan ja kehityksen jatkuessa samankaltaisena tulevat seuraukset olemaan huolestuttavia.

 

Jos jo 80-luvulla syntyneet saivat kuulla turhankin yleistäviä vertauksia pullamössösukupolvesta, niin mikähän mahtaisi kuvata nykyajan nuorisoa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ajattelin hieman tarttua aiheeseen Nuorten urheileminen tai oikestaan Nuorten liikkuminen. Minkä verran nuoret nykypäivänä harrastaa liikuntaa? Koulun liikuntatunnit ovat minimissään ja muutenkin opettajia karsitaan, koska kyläkoululla ei ole varaa pitää omaa liikunnanopettajaa. Näin ollen liikuntatunnit voi ihan hyvin pitää luokan oma opettaja, joka joskus 60-luvulla oli hyvä pesiksessä (sen jälkeen ei tosin ole mailaan koskenut).

Nuorten ja lasten liikkuminen on varmasti vähentynyt entisajoista, mutta ei se mielestäni vielä niin hirveän vähäistä ole. Koululiikunnasta jos lähdetään liikkeelle, niin siinä on paljonkin vikaa. Sitä on ennenkaikkea liian vähän muiden aineiden syödessä aikaa, mutta toisaalta se myös harvoin innostaa lapsia liikkumaan. Eli pitäisikö sitä edes olla lisää. Itselläni on sellainen mielikuva koululiikunnasta, että se ei ole kannustavaa varsinkaan niille, jotka ovat huonoimpien joukossa ja valitaan aina viimeisenä esim. pesisjoukkueeseen jakoja tehdessä. Parasta olisi jos kouluihin saisi "oikeat liikunnanopettajat", joiden myötä liikunnasta voisi tulla mieluisampaa. Minun käymissäni kouluissa onneksi oli suht hyvät liikuntatunnit ja varsinkin lukiossa ne olivat lukujärjestyksen parasta antia :D Näin ei valitettavasti varsinkaan kaikissa alakouluissa ole.

 

Itselläni on mielikuva, jossa nuorista suuri osaa alkaa olla rumasti sanottuna Läskejä. Pelataan päivät tietokonetta ja ulkona käydään ainoastaan koulumatkan aikana. Hyvällä säkällä päästää isukin kyydissä, mikäli töihin lähtö sattuu samoihin aikoihin.

Näitäkin tapauksia on, mutta uskoisin näin olleen jo "vanhoina hyvinä aikoinakin", tuskin silloinkaan jokainen suuri liikunnanystävä oli. Mutta onhan liikkuminen vähentynyt - sitä en kiistä. Tietokoneet ja pleikkarit vievät aikaa liikunnalta.

 

Itsehän lähestyn 20 vuoden ikää, mutta minulla on silti muutama ala-astetta käyvä veli ja sisko. Tältä kokemus pohjalta voin sanoa, että kyllä liikuntakin on suuri osa heidän vapaa-aikaansa. Yhtä lailla kuin aikoinaan minun oli. Joskus tulee toki leikkisästi sanottua, että "sinä mitään uutta kännykkää / tietokonetta tarvitse, silloin kun minä olin sinun ikäisesi..." :D Noh, ajat muuttuvat ja se pitää ymmärtää. Joka tapauksessa tulee heidän kanssaan pelailtua futista, sählyä pihalla jne. Nyt tosin hieman vähemmän, kun en enää heidän kanssaan ole asunut vajaan vuoteen. Liikuntaharrastuksia heiltä siis löytyy edelleenkin vaikka tietokoneet aikaa vievätkin paljon enemmän kuin joskus ennen on ollut.

 

Tietääkö nykynuoret näitä pihapelaja tai pelaako ne niitä?

Kyllä näitä vielä pelataan, mutta ehdottomasti vähemmän kuin aiemmin. Käsittääkseni kouluissakin liikuntatunneilla on silloin tällöin 10-tikkua laudalla jne.

 

Nyt kun vauhtiin päästiin, niin tuli mieleen koulutehtävät. Ei silloin ollut Internettiä, silloin oli kirjasto (tiedoksi nuorille: sellaisia on vieläkin). Esitelmät oli pakko tehdä kirjojen pohjalta, joten kirjasto tuli jos siinä mielessä tutuksi. Toki tulihan sieltä lainattua kaikki Tintit, Lucky Luket sun muut. Niitäkin muuten tuli sitten vesikelillä luettua. Ai perkele... noihan pitäis hommata itselle nytkin. Sitten pakkoluettaa ne omalle pojalle, kun se on samaa ikäluokkaa. Omassa nuoruudessahan oli kaikki parhaat sarjakuvat ja tv-ohjelmat.

Täytyy ottaa huomioon, että nykymaailmassa Internet / tietotekniikka on tärkeässä osassa mm. työmaailmassa. Sen vuoksi on hyvä opettaa tiedonhakua näitä väyliä käyttäen jo kouluissa. Kirjastoakin kuitenkin käytetään. Ainakin täälläpäin koulut käyvät säännöllisesti kirjastokäynneilläkin.

 

Ajatus ja teksti vähän karkaili... ja huomasin että Perkele mä oon tullu vanhaks...

Toivottavasti joku jaksoi edes lukea tämän läpi ja ehkä se herätti joltain muistoja tai sitten vihaa...

Oma näkökulmani asiaan on tietysti vähän suppeampi kuin sinulla iästä johtuen ja siitä seuraa ehkä hieman erilaiset näkemykset. Tärkeistä asioista on puhe ja huolesi on aiheellinen. Mielestäni asia ei kuitenkaan aivan niin läpinäkyvä ja vakava ole mitä viestistäsi kävi ilmi. Aivan oikeilla jäljillä kuitenkin asiasi ovat. Mielipideasioitakin sinänsä kuinka paljon nuorten ja lasten pitäisi liikkua...omasta mielestäni asiaa on suomalaisessa mediassa hieman paisuteltu viime vuosina. Eivät asiat huonolla tolalla liikunnan suhteen ole vaikka suunta onkin siihen suuntaan.

 

Vakavasti ottaen, kyllähän tuossa tietty huolenaihe piilee ihan kansantaloudelliseltakin kannalta, kun liikunnan vähentyessä terveysriskit lisääntyvät selvästi ja esim. jatkuvasti suurempi osa ei edes kelpaa armeijaan, jolloin työuralla jaksaminen näyttää toki hyvinkin valoisalta. Sitten on kokonaan tämä toinen puoli, sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen, syrjäytyminen jne., joka johtaa toisenlaisiin ongelmiin. Onhan kehitys avannut aivan uusia mahdollisuuksia kaikin puolin ja moni asia on nykyisin helpompaa esim. yhteydenpidon osalta, mutta jos facebookit ja ircit ovat ainoa kanssakäymisen muoto, niin olisi ehkä aihetta huolestua. Vaikka jokaisessa sukupolvessa on aina olemassa myös se kunnollinen aines, niin samalla aivan turhan monelta näyttävät aivan perusasiat unohtuvan ja kehityksen jatkuessa samankaltaisena tulevat seuraukset olemaan huolestuttavia.

En jaksa uskoa, että liikkumisen vähenemisellä olisi kansantaloudellisesti suurta arvoa. Jos armeija otetaan puheeksi, niin sen käymättä jättämiselle suuri osa on enemmän henkisellä kuin fyysisellä puolella. On ilman muuta myös paljon niitä, jotka fyysisistä terveydellisistä syistä eivät käy armeijaa, lääkärit antavat nykyisin helpommin vapautuksen kuin ennen. Jos kansantaloudessa ollaan huolissaan, niin parasta olisi lopettaa koko leikkikoulu armeija, joka on erittäin suuri rasite valtion taloudelle...Nyt mennään kyllä jo asiasta ohi :lala:

 

Ajat muuttuvat kuten on aina tapahtunut ja muutos on tuntunut oudolta, mutta ei ole silti rappeuttanut yhteiskuntaa.

 

Jos jo 80-luvulla syntyneet saivat kuulla turhankin yleistäviä vertauksia pullamössösukupolvesta, niin mikähän mahtaisi kuvata nykyajan nuorisoa?

Uskon, että jos vielä pitäisi kuokan kanssa huhkia pellolla ja puolustaa isänmaata suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan, olisi nykyinenkin sukupolvi kivenkovaa ja tekisi 16 tunnin työpäiviä ja vastaisi kymmentä ryssää. Näin ei vaan nykyisin pidä tehdä monenlaisestakin kehityksestä johtuen, jollon aikaa "löysäilylle" on enemmän...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei ainoa syy lihomiseen ole liikunnan puute. Huono ruokavalio on ehdottomasti suurin tekijä ihmisten lihottajana. Monet eivät jaksa tai luulevat etteivät ehdi tekemään oikeaa ruokaa töiden jälkeen, joten aterioita korvataan kaupan valmisaterioilla. Tämän lisäksi joillakin on viikonloppurytminä perjantaina alkoholia ja pizzaa, lauantaina sama ja sunnuntaina vielä siihen päälle pizza, jolloin viikossa on taattu 3 päivää, jolloin tulee reilusti ylimääräisiä ja ennen kaikkea turhia kaloreita. Sen lisäksi monet laihduttajat eivät vaivaudu ottamaan asioista tarpeeksi, vaan ensimmäinen mieleen juolahtanut dieetti on kaiken mahdollisen rasvan pois jättäminen, melkeinpä pelkkien kasvisten syöminen ja aterioiden skippaaminen. Eihän tuommoista kukaan voi jaksaa, eikä tuo edes toimiva ole. Niin eikä passaa unohtaa karkkihyllyjen sijoittelua kaupassa, koska varsinkin nälkäisenä ostoksia tehdessä saattaa tarttua jotain mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itseäni ärsyttivät liikuntatunneilla suunnattomasti sellaiset, joilla ei ollut edes yritystäkään olla innostunut/mukana. Eli siis ne, joiden liikuntatunnit kuluivat kentän laidalla kannon nokassa istuen vedoten olemattomaan nuhaan taikka jalkakipuun etc.

 

Kyllä ainakin täällä liikunnanopettajat ovat mielestäni tehneet asian eteen sen minkä voivat. Ei opettaja kuitenkaan oppilaan luonnetta tai ajatusmaailmaa pysty kovin radikaalisti muuttamaan. Omista liikunnanopettajistani voisin vielä sanoa, että varsinkin peruskoulussa oli äärimmäisen hienoa nähdä miten opettajat oikeasti arvostivat niitä, jotka yrittivät aina parhaansa lajista riippumatta.

 

 

Ruokavaliosta vielä... Ikinä en ole kiinnittänyt suurempaa huomiota siihen mitä syön. Huoletta olen vain pistellyt poskeeni mitä on mieli tehnyt, mutta aktiivisesti liikuntaa harrastavana ei paino ole ikinä ollut mikään ongelma.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä liikunnalla on merkittävä vaikutus koko Suomen kannalta.

Jos ihmiset eivät liiku; terveydenhoitomaksut lisääntyvät,

mikä ei ole tietenkään hyvä juttu.

 

Ruokavalio vaikuttaa, mutta jos liikkuu tarpeeksi ei läskiä kerry.

Pitää vaan syödä yhtä paljon kuin kuluttaa, eikä paljoa enemmän.

Kun laihduttaa pitää syödä terveellisesti. Jotkut luulevat että

syömättä se läski lähtee kuin itsestään. Oikea ruoka kiihdyttää

aineenvaihduntaa mikä edesauttaa läskien palamisessa.

 

YU maajoukkueen leivissä fysiona toimiva entinen liikunnanopettaja totesi hyvin: "Jos on fyysisesti kunnossa, on myös sitä henkisesti".

 

Sitten vielä laittaisin kommenttia näille pulleille virtuaalimanagereille jotka

eivät oikealla kentällä saa edes palloa ilmaan:

alkakaa harrastamaan jotakin. kyllä sitä ruutua ehtii tuijottaa vanhana ihan tarpeeksi. En itse ainakaan jaksa kuunnella valitusta mitä jäi nuorena tekemättä, vaan haluan itse kuulla puhetta mitä tuli tehtyä.

 

Kiitos ja tsemiä :thumbsup1:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sitä tuntee kyllä aina olonsa vanhaksi, kun huomaa ajattelevansa jotain aloittaen "silloin kun minä olin tuon ikäinen..."

 

Ihan hyvinhän voisi muuten olla vielä kolmannen asteen kouluissakin välituntileikkejä...tällä hetkellä ne paikat on kuitenkin täynnä juuri näitä 70-80-luvulla syntyneitä, jotka haikailevat wanhojen hyvien leikkien perään. :D Ja puolessa tunnissa ehtisi vieläpä paljon enemmän kun ala-asteella, kauanko ne välitunnit nyt ikinä silloin olikaan.

 

Itselläni on sellainen mielikuva koululiikunnasta, että se ei ole kannustavaa varsinkaan niille, jotka ovat huonoimpien joukossa ja valitaan aina viimeisenä esim. pesisjoukkueeseen jakoja tehdessä.

Näin varmastikin. Ja tätä samalla pitäisin myös koululiikunnan suurimpana haasteena, miten saada tunneista kannustavia juuri näille epäliikunnallisille tapauksille, joiden kohdalla se eniten tulisi tarpeeseen ja joiden määrän olettaisin olevan kaiken aikaa kasvussa.

 

Ei ole niin pientä luokkaa etteikö siellä lasten/nuorten erot olisi suuria. Jotkut on ikänsä harrastaneet paljon liikuntaa ja hallitsevat jotakuinkin lajin kuin lajin, toisessa ääripäässä ovat ne, jotka eivät ole ikinä harrastaneet erityisesti mitään liikuntaa ja näin ollen vastaavasti eivät hallitsekaan oikein mitään lajia. Ja kaikki sitten tästä väliltä. Tietäähän sen nyt, että nämä kun pistetään samaan ryhmän, jotakuta vituttaa väkisinkin...kun sitten vielä opettejaksi pistetään se luokanopettaja, jolta puuttuu ns. alan koulutus, niin voilá. Ei todellakaan käy kateeksi opettajia, eivät ole helpon homman edessä.

 

Parhaimmillaan koululiikuntatunnit tuottavat kokemuksia onnistumisesta ja rohkaisevat harrastamaan liikuntaa myös vapaa-ajalla, pahimmillaan tuhoavat sen vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa ja jättävät vielä päälle mojovat traumat. (Ja kun tuossa samalla toisella silmällä Tukiaisen viimeisimpiä vaiheita tulee seurattua niin ei voi välttyä ajatukselta, millaisia hedelmiä siitä sitten välillä korjataan kun lapsena/nuorena itsetunto jää heikoille kantimille...en tiedä Tuksun suhteesta koululiikuntaan, mutta kuitenkin. :rolleyes:)

 

Osittain aihetta sivuten pitää avautua vielä yhdestä asiasta, elintarvikeimainonnasta (menisi kyllä ehkä vitutusketjuun ennemmin, mutta olkoon nyt tässä kun kuitenkin osittain aiheeseen liittyy). Suhteellisen härskisti kun muutamia tuotteita, mm. jotain muroja, myslejä ja välipalapatukoita ja -keksejä myydään muka hyvinkin terveellisinä, vaikka ne käytännössä olisivat lähinnä sokerilla kasaan pistettyä valkoista vehnää, ehkä jollain (sokerissa uitetuilla) hedelmän/marjanpaloilla tai pähkinöillä höystettynä. Eihän se mitään, jos niitä osaa käyttää oikein, eli tietää mitä oikeasti syö. Mutta jos jo valmiiksi tuhtissa kunnossa oleva ja huonoilla ruokatottumuksilla elävä ihminen kuvittelee niitä terveystuotteiksi - ei näin! Ja kun tuntuu, että tällaisia harhakäsityksiä ihmisillä on...

 

Itekin sitä kyllä välillä vetää ihan karmeeta paskaa kurkustaan alas, ei sillä, mutta sentään tiedostan tilanteen. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osittain aihetta sivuten pitää avautua vielä yhdestä asiasta, elintarvikeimainonnasta (menisi kyllä ehkä vitutusketjuun ennemmin, mutta olkoon nyt tässä kun kuitenkin osittain aiheeseen liittyy). Suhteellisen härskisti kun muutamia tuotteita, mm. jotain muroja, myslejä ja välipalapatukoita ja -keksejä myydään muka hyvinkin terveellisinä, vaikka ne käytännössä olisivat lähinnä sokerilla kasaan pistettyä valkoista vehnää, ehkä jollain (sokerissa uitetuilla) hedelmän/marjanpaloilla tai pähkinöillä höystettynä. Eihän se mitään, jos niitä osaa käyttää oikein, eli tietää mitä oikeasti syö. Mutta jos jo valmiiksi tuhtissa kunnossa oleva ja huonoilla ruokatottumuksilla elävä ihminen kuvittelee niitä terveystuotteiksi - ei näin! Ja kun tuntuu, että tällaisia harhakäsityksiä ihmisillä on...

 

Itekin sitä kyllä välillä vetää ihan karmeeta paskaa kurkustaan alas, ei sillä, mutta sentään tiedostan tilanteen. :D

Joo itseäni vituttaa myös sama aihe. Koko ajan joka tuutista tulee mainoksia, joissa näitä "terveysruokia" mainostetaan sillä, että niissä ei ole ollenkaan tai olematon määrä rasvaa. Hyvä esimerkki on Pandan luonnonraikkaan lakritsin mainonta. "Luonnonraikas lakritsia voi syödä hyvällä omallatunnolla, sillä siinä on vain 0,5 % rasvaa, eikä siinä ole lainkaan säilöntä- eikä väriaineita." 325 kcal 100 grammassa ja hiilihydraatteja 74 g, joista 49 grammaa sokereita. No tietysti tuota tulee itsekin herkuteltua, mutta eipä noista karkeista mitään terveystuotteita oikeasti saada, vaikka miten harhaanjohtavasti koitetaan markkinoida. Helposti menee läpi nämä ihmisen vähärasvaiset terveystuotteet samalla, kun kissojen ja koirien murkinoita mainostetaan sillä niksillä, että proteiinit ja hyvät rasvat on hyväksi lemmikin lihaksistolle. Samoten ihmetyttää, miten omega 3:lla saadaan myytyä monia ns turhia tuotteita, vaikka sitä varmasti saisi pienellä ruokavalioon panostamisella vaikkapa syömällä kalaruokaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on tästä koululiikunnasta puhuttu, niin sopivasti entinen opetusministeri Sari Sarkomaa ehdottaa, että lapsille pitäisi antaa liikuntaläksyjä. Sekä liikuntatunteja pitäisi lisätä ja ala-asteella olisi hyvä olla yksi pidempi välitunti, jolloin lapsilla olisi enemmän aikaa liikkua.

 

Vielä pitäisi kehitellä miten tätä valvottaisiin. Pitäisikö se katsoa, että onko ne lenkkarin pohjat kuluneet eilisestä, vai miten? Tuo välitunnin pidentäminen olisi hyvä, niin ala-asteella kuin yläasteellakin. 1-6 luokkalaiset saisivat lisää happea ja 7-9 luokkalaisilla olisi enemmän aikaa roikkua koulun käytävillä. Tupakka tauko olisi pidempi ja se on huono, sillä emmehän halua tuhota keuhkojamme, kuten aikuiset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täysin samaa mieltä tähän. Itse olen tällä hetkelläkin koulussa, ja aika vähäistä tuo liikunta on meilläkin. Yksi pakollinen liikunta, kaksi tuntia sitä, ja sitten on vaihtoehtoista ottaa valinnaisliikunta siihen mukaan. Itse olen aina mukana liikkatunneilla jos vain voin ja pistän kyllä itselleni kunnolla hien päälle aina. Itselläni on myös tuo valinnaisliikunta, jossa on myös toiset kaksi tuntia liikuntaa viikolle.

 

Olen kyllä huomannut että meidänkään luokalta ei aina liikuta kun olisi sitä liikuntaa, ja syytä ei yleensä edes ole. Kyllä meidän koulusta löytyy kyllä niitä tyyppejäkin jotka liikkuvat, ja suurin osa onkin sellaisia, mutta nämä muutamat ovat jatkuvasti poissa ilman mitään syytä. Eräs luokkalaiseni on esimerkiksi lintsannut jokaikisen liikunta tunnin tänä lukuvuotena, joka on mielestäni tosi tyhmää. Voisi sentään kokeilla ja antaa kaikkensa, ja saada hyvä olo itselleen ja numeron kohotus todistukseen.

 

Itse en todellakaan ole kovin hyvä liikunnassa, mutta siltikin yritän tosi kovasti ja siltikin numeroni keikkuu siellä 8 paikkeilla. Jos ei sitten tietenkään futista ja futsalia lasketa mukaan, ne minulta sujuukin... :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Foorumille on tullut viime aikoina todella hyviä uusia topiceja, joista saadaan paljon hyvää keskusteluja aikaiseksi. Tämä nyt ei ole uusi topic, mutta kyseessä oleva aihe on erittäin mielenkiintoinen ja on hyvä, että Jupe nosti tämän esille. En nyt ala mitään syväanalyysiä heittämään, sillä en välttämättä ihan niin sujuvaan tekstiin vielä pysty. :)

 

Oma liikunnan harrastaminen käynnistyi noin kuuden vuoden iässä(aiemmasta ei ole liiemmälti muistikuvaa), kun kaverini raahasi minut mukaansa pelaamaan sählyä yhteen porukkaan. Hetki tuosta, keväällä kävi sitten ilmi, että sama porukka pelaisi futista ensi kesänä. Joukkue oli PJK:n nappulat. No, menin sitten mukaan ja kuuleman mukaan meno ei ollut kovin vakuuttavaa omalta osaltani. Vieläkin saan kuulla isovanhemmilta ja vanhemmilta kommenttia siitä, että olin kuulemma tehnyt hiekkakakkuja ja kaivellut nenää, kun muut pojat juoksivat pallon perässä. Isäni oli aiemmin vienyt minut korisharkkoihin, mutta käännyin ovella takaisin autollepäin kun huomasin, että muilla pojilla oli omat pallot ja minulla ei :D. Ai niin, olin toki ollut paria vuotta aiemmin myös liikkarissa eli liikuntaleikkikoulussa ja tuokaan homma ei kuulemma ollut toiminut edes vähän alusta :D. Siispä futis vei kun veikin lopulta mielenkiinnon, ja olen ikuisesti kiitollinen siitä, että vanhemmillani on ollut kärsivällisyyttä kaikki nämä vuodet sieltä kuusivuotiaasta asti(siis siitä asti, kun itse olin kuusi;)).

 

Oma urheilullinen kunnianhimoni heräsi noin kahdeksan vuoden iässä katseltuani ensimmäistä kertaa jalkapalloa televisiosta. Vuosi oli 2000 ja futiksen EM-kisat Belgiassa ja Hollannissa. Siitä lähtien allekirjoittaneella ja pallolla on ollut erittäin läheinen suhde. Ikävä kyllä rahkeet huipulle eivät aivan taida riittää, osin varmaankin sen takia, että liikunnallista lahjakkuutta ei juuri alkujaan löytynyt. Kovalla työnteolla ja sisulla on menty ihan junnuvuosista asti ja näyttää siltä, että divaria tullaan vetämään tulevaisuudessa. Kakkoseen taitaisi olla ihan realistiset mahdollisuudet, miksei jopa Ykköseen, jos flaksi käy. No ei siitä sen enempää. Koululiikuntanumeroissakin on muuten näkynyt tuo oman harjoittelun merkitys. Ala-asteella numero pyöri kasin ja ysin paikkeilla, mutta yläasteella se nousi kymppiin ja pysyi siellä lähes koko ajan. Nyt on lukiossa mennyt sitten alamäkeen jatkuvan lasaretissamakaamisen takia. :thumbsdown1: Tällä hetkellä ollaan polvenkin osalta ihan ok formissa, joten ehkä tästä kolmoskurssista sitten se lukion eka kybä.

 

Pointtini on, että lapsella/nuorella on oltava se motivaatio liikunnan harrastamiseen omasta takaa. Sitä on erittäin vaikea ulkopuolelta kasvattaa. Olen tämän kokenut itsekin, ensin juuri kuusivuotiaana nappulana, kun ei jaksanut kiinnostaa tippaakaan, mutta sitten TV(:lala:) ja jalkapallo lumosivat. Tämän jälkeen olen yrittänyt koulia pikkuveljestäni futaajaa, sillä hänellä sitä lahjakkuutta olisi mielestäni piisannut enemmän. Mutta tässäkin tapauksessa jouduin lopulta toteamaan, että turhaa on yrittäminen. Pikkuveljestä ei enää tule futaajaa ja mielenkiinto on aivan muualla kuin missä se voisi olla. Eipä tuo nyt sitten sen kummemmin haittaa, tehköön mitä tykkää ja mistä nauttii.

 

Täällä on paljon puhuttu koululiikuntatuntien lisäämisestä ja itsekin komppaan siinä määrin, että pysyvät valinnaisina. Ei siinä ole mitään järkeä, että jatketaan jonkun tietokonenörtin(olen toki itsekin sellainen:rolleyes_ani:) kärsimyksiä. Annetaan niiden harrastaa sitä liikuntaa, jotka sitä oikeasti haluavat tehdä. Näiden huonokuntoisempien kanssa voisi olla järkevää(mikäli se suinkin on mahdollista) tehdä siten, että kannustettaisiin heitä liikkumaan, ei pakotettaisi. Tällaisella toiminnalla voisi olla hiukan hedelmällisemmät tulokset kuin pakottamisella.

 

Aihe on mielenkiintoinen, mutta samalla myös erittäin kinkkinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse taas luulen että liikunnan lisääminen vain auttaisi nuoria liikuntaharrastuksen pariin. Itsestä tuli ihan hullun kiinnostunut jalkapalloon, ehkäpä vain siksi, koska pelattiin joka ainut välitunti ulkona futista ala-asteella, oli sitten kesä tai talvi. Enää se ei riittänyt pelkästään koulussa, vaan oli saatava sitä lisää.

 

En tiedä olisinko ilman sitä kiinnostunut noin paljoa jalkapallosta.

Vanhemmat eivät ole koskaan olleet mitään urheilun ystäviä, (No isä kattoo formuloita nykyään":partyhat:") että empä luule että harrastusta olisin aloittanut.

Kiinnostusta lisäsi vielä se että pari kaveria "pihapeleistä" pelasi joukkueessa

(Mypa) tuolloin, niin se vielä lisäsi kiinnostusta.

 

Isoisä taas on valittu Helsingin olympialaisiinkin, mutta ei päässyt lähtemään.

Yleisurheilua tuli tätä kautta harrastettua, mutta se ei vetänyt koskaan puoleensa yhtä paljon kuin futis. Muistan aina ne varoittelun sanat:

"suomalainen ei voi koskaan pärjätä futiksessa, meillä on aivan liian hitaat ja könköt jalat, toisin kuin Etelä-Eurooppalaisilla". Se ei kuitenkaan innostusta haitannut, pikemmin päinvastoin :grumpy:

 

Edit: Ala-asteen luokkakavereista kaikki liikkuvat nykyäänkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielestäni tämä aihe sai osakseen sen verran hyvin keskustelua, joka näyttää saavan jatkoakin vielä, että oli parempi perustaa ihan oma ketju. :) Parempaa otsikkoa en tähän hätään keksinyt, jos on parempia ideoita esim. aiheen aloittajalla tai jollain muulla, niin vaihdetaan se sitten. Tuon ruokavalion heitin mukaan otsikkoon, koska siitä jotakin pientä keskustelua on käyty :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt kun esille nousi nämä kanannahkapihvit, niin on ehkä on taas aika herätellä Suomen laiskaa kansaa. Laiskaa siinä mielessä, että ruoanlaitto, tuoteselosteiden lukeminen tai tiedon hankkiminen ei maistu. Eletään vielä niillä jonku mummon 70-luvulla nakkaamilla mututiedoilla, joista esimerkkinä voisi mainita vaikka ettei ulkomaalaista ruokaa voi syödä, koska siitä ei tiedä mitä lisäaineita se sisältää. Edes terveellä järjellä ei tulla ajatelleeksi, miten suomalainen einesruoka sisältää enemmän lisäaineita kuin ulkomaalainen prosessoimaton elintarvike. Tai ehkä se ymmärretään, mutta siitä ei jakseta välittää. En kuitenkaan kehoita suosimaan ulkomaalaista, vaan ostamaan lihan lihana, kasvikset kasviksina ja lisukkeet lisukkeina ja tekemään niistä ruoan. Tietysti tämä terveellisesti syöminen maksaa enemmän rahaa ja vaivaa, kuin valmisruokien syöminen.

 

Kyllä nuo einesruoat on kovassa suosiossa tällä hetkellä, koska eihän muuten pienemmissä kaupoissa olisi yhtä kokonaista hyllyä ja suuremmissa marketeissa useampaa olisi pyhitetty pelkästään näille lisäainepommeille. Näiden lisäksi pakastealtaasta löytyy vaikka mitä valmisruokaa. Myöskin kaiken maailman "mäkkärit" pystyvät piilottamaan ruokiinsa vaikka mitä halpaa teollisesti tuotettua p*skaa. Näiden valmisaterioiden ravintosisältö on myös niin huono, että tämä osaltaan lisää Suomen kansan liikalihavuutta. Tämän lisäksi valmisruoat sisältävät huomattavan määrän piilosuolaa, joka lisää kansan verenpainetta. Myöskin arominvahventeena käytetty natriumglutamaatti sisältää natriumia, joka lisää verenpainetta. Laiskana päivänä tai kiireessä pystyy valmistamaan myös muuta pikaruokaa. Esimerkiksi jauhelihan, pastan ja pakastevihanneksien valmistaminen ei suurempaa vaivaa tuota.

 

Itse olen pyrkinyt syömään mahdollisimman terveellisesti ja einesruokia välttäen. Myöskin kasvisten määrää olen lisännyt ja välipaloina käytän hedelmiä sekä maitorahkaa, joka on myös yleisin iltapalani. Yhdistäessäni tämän elämäntavan liikuntaan on kehoni rasvakerros vähentynyt huomattavasti. Toki ruokaan palaa opiskelijalle kohtalaisen suuri määrä rahaa. Toivottavasti tämä herättää jotain ajatuksia myös muissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on tästä koululiikunnasta puhuttu, niin sopivasti entinen opetusministeri Sari Sarkomaa ehdottaa, että lapsille pitäisi antaa liikuntaläksyjä. Sekä liikuntatunteja pitäisi lisätä ja ala-asteella olisi hyvä olla yksi pidempi välitunti, jolloin lapsilla olisi enemmän aikaa liikkua.

Meillä on täällä yksi pitkä välkkä, joka on mielestäni erinomainen keksintö sen sijaan että joka tunnin jälkeen se 10-15 min tauko. Meidän välkkä kestää 40 min jossa ehtii tulemaan ihan kunnolla hiki, ja muutenkin pelit saadaan pelattua hyvin. Vartin välkät ovat ihan hiton ärsyttäviä, kun on saatu jaot tehtyä, niin kellot soi ja pitää palata sinne saakelin tunkkaseen ja kuumaan luokkaan. Etenkin kun meillä on sellanen 60 hengen minikoulu ja pelaajia ei välillä riitä. Tota liikkumisläksyä kannatan:thumbsup1:

 

40 min välkän jälkeen on tuplatunti (ei tarkoita välttämättä samaa ainetta) jonka jaksaa hyvin hikisen välkän jälkeen. Sitten on vartin välkkä ja siinä ehtii menemään seinistä tai "ilmapeliä (eräs täällä kehitelty peli:jester:)" Mielestäni näin kuuluisi olla joka koululla. Olen onnellinen saadessani olla pikkukoulussa.

 

 

Täytyy myöntää että mullakin liikunta vähentyy talvella ja kesällä se sitten vähintään tuplaantuu. Vois vähän parantaa enstalvena tätä hommelia...

 

Ja tosiaan aivan liian usein syödään nykyään Mäkeissä ja Hesburgereissa. Eräs luokkakaveri syö joka viikko ainakin 2 kertaa Ideaparkissa, ja mikä naurettavinta -sillä on karkkilakko ja se kuvittelee oikeesti laihtuvansa käymällä Hesessä ja ottamalla majoneesit pois hampparista. Kyseinen henkilö vielä puhuu että, "Mä meen tänään Heseen ja syön mega-aterian". Ja se vasta ärsyttävää onkin.

 

Käytän henkilöä esimerkkinä että myös vanhemmat ovat syypäitä tähän liikkumis/syömisongelmaan. Vanhemmat saisivat patistaa liikkumaan pyörällä etenkin jos on mahdollisuudet hyvään asfalttitiehen. Ja tietty aina jokin liikuntaharrastus on aina plussaa, ellei se ole sellaista pakkopullaa sille lapselle. Sekä kotiruuan tekeminen ettei aina olisi liian väsynyt kun on tullut töistä. Silloin se menee siihen, että "mennäänpäs syömään vaikka idikseen". Olen kyllä varma että kaikki eivät ole tälläisiä vanhempia, en siis syytä ketään vaan puhun yleisesti ottaen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt kun esille nousi nämä kanannahkapihvit, niin on ehkä on taas aika herätellä Suomen laiskaa kansaa.

Ite en ainakaan syö enää mummon jauhelihapihvejä :yuck: Miten niitä edes voi mainostaa jauhelihapihveinä jos niistä suurinosa on kanannahkaa?

 

Mutta pakko sanoa, että kyllä tuosta vois palasen maistaa. Kyllähän kunnon kokki käyttää parempia raaka-aineita, kuin joku mäkkärin pihvin pyörittelijä.

 

Posted Image

 

Posted Image

 

Posted Image

 

Julkkiskokki valmisti maailman suurimman burgerin

 

Burgeri on ennätyksellinen, sillä sen painoksi mitattiin reilut 260 kiloa. Red Reader tavoitteena oli päästä Guinnesin ennätystenkirjaan.

 

Tempauksen päätarkoituksena oli kerätä rahaa, mikä onnistuikin, sillä jättisämpylä myytiin 7 500 Kanadan dollarilla hyväntekeväisyyskohteen hyväksi.

 

Tuolla olisi ruokkinut vaikka kaikki aktiiviset paitsiolaiset :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käytän henkilöä esimerkkinä että myös vanhemmat ovat syypäitä tähän liikkumis/syömisongelmaan. Vanhemmat saisivat patistaa liikkumaan pyörällä etenkin jos on mahdollisuudet hyvään asfalttitiehen. Ja tietty aina jokin liikuntaharrastus on aina plussaa, ellei se ole sellaista pakkopullaa sille lapselle. Sekä kotiruuan tekeminen ettei aina olisi liian väsynyt kun on tullut töistä. Silloin se menee siihen, että "mennäänpäs syömään vaikka idikseen". Olen kyllä varma että kaikki eivät ole tälläisiä vanhempia, en siis syytä ketään vaan puhun yleisesti ottaen.

Eipä sitä paljoa välttämättä voi vanhempia syyttääkään. Joillakin aikuisilla on varmasti erittäin stressaava ammatti ja energia ei tahdo sitten riittää tehdä kunnon ruokaa työpäivän jälkeen. Ehkäpä fiksuin valinta näissä tapauksissa olisi ostaa kaupasta jotain TERVEELLISEMPÄÄ valmisruokaa. Ei siis mitään hodareita tai hampurilaisia vaan ihan vaikka purkkihernekeittoa tai maksalaatikkoa ja niin edelleen. Hesessä käyminen viikoittain on sitten jo puolestaan huonompi homma. Itsellä se jää yleensä 1-2 kertaan kahdessa kuukaudessa. Toki jos asuisin kaupungissa, voisi tilanne olla erilainen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sinänsä tuon suoraan "raaka-aineista" tehtävän hernekeiton tekemiseenkään ei niinkään vaivaa tarvitse nähdä, mutta aikaahan siihen tietysti kuluu. Herneet likoamaan yön yli, sekin vaatii vain aikaa. Tunti kiehutella pelkkiä herneitä ja välillä lisätä vettä. Sitte lihat ja mausteet sekaan ja taas keitellä noin tunti ja lisäillä sopivasti vettä. Ainoa vaivaa vaativa vaihe tässä on, jos tykkää syödä sipulin kera, niin siinä tapauksessa se sipuli pitää pilkkoa. Helppo on tuo hernekeiton tekeminen alusta loppuun, jos on vain aikaa odotella. Odotellessa voi selailla nettiä tai katsoa telkkaria, jos jompi kumpi näistä on tapana. Tuntuu vain, että joillekin helpotkin ruoat on asennoitumisen vuoksi vaikeita ja vastenmielisiä. Tai sitten vain ei osata organisoida omia menoja ja ostoksia niin, että tietäisi mitä ruokaa pystyy tekemään tai millaisia välipaloja nauttimaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sekä kotiruuan tekeminen ettei aina olisi liian väsynyt kun on tullut töistä. Silloin se menee siihen, että "mennäänpäs syömään vaikka idikseen".

Cule92 komppaan. Joillain on todella voimia vievä (varmaan kaikki työt vie energiaa) ja stressaava työ. Sekä voi olla, että pitää kotona jatkaa hommia, tai menee myöhään jne. Silloin nuoret voisi ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä ite ruokaa, eikä mennä vetään hampurilaista lähimälle snägärille. Toki näin voi joskus tehdä ja ainakin ite tykkään välillä vetästä roskaruokaa. Vaan ei se kovin vaikeaa ole keittää nuudeleita ja paistaa kanaa kaveriksi, tai keittää spagettia ja tehdä kastiketta. Oma-aloitteisuus ei ole pahasta, eikä mitään pippuripihviä tarvi heti osata tehdä.

 

Myös joskus voi tehdä sitä ruokaa enemmän, jos porukat tietää että töissä menee pitkään, niin laittaa ruokaa pakastimeen, kyllä se Oskari 13 vee osaa makaroonilaatikkoa lämmittää.

 

On muuten hyvännäköinen hamburger toi tuossa kuvassa, vois käydä hakeen illan peliä varten jotain tuollaisa :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitäs ärsyttävää tuossa on? Varsin hyvä ateria jos ottaa tomaatin pois.

Tietäisit paremmin jos olisit minä, mutta kiinnostaako sinua mitä "kaverisi" syö joka päivä jossain saakelin Hesessä?:smile: Enkä sanoisi hyväksi ateriaksi etenkään jos kävisin 2 kertaa viikossa Hesburgerissa:yuck:

 

Eipä sitä paljoa välttämättä voi vanhempia syyttääkään. Joillakin aikuisilla on varmasti erittäin stressaava ammatti ja energia ei tahdo sitten riittää tehdä kunnon ruokaa työpäivän jälkeen. Ehkäpä fiksuin valinta näissä tapauksissa olisi ostaa kaupasta jotain TERVEELLISEMPÄÄ valmisruokaa. Ei siis mitään hodareita tai hampurilaisia vaan ihan vaikka purkkihernekeittoa tai maksalaatikkoa ja niin edelleen. Hesessä käyminen viikoittain on sitten jo puolestaan huonompi homma. Itsellä se jää yleensä 1-2 kertaan kahdessa kuukaudessa. Toki jos asuisin kaupungissa, voisi tilanne olla erilainen.

En minäkään missään kaupungissa asu vaikka Ideaparkki vieressä onkin. Ja toki vähän antaa anteeksi jos on sellainen ammatti että vie kaikki voimat. Tosin, ruokaa voisi tietty tehdä vähän enemmän yhdellä kerralla ja pakastaa ja lämmittää, volá ja siinä olisi terve kotiruoka valmis. Ja kyllä tietenkin täytyisi jo osata tämän ikäisen lämmittää purkkiruokaakin.

 

Cule92 komppaan. Joillain on todella voimia vievä (varmaan kaikki työt vie energiaa) ja stressaava työ. Sekä voi olla, että pitää kotona jatkaa hommia, tai menee myöhään jne. Silloin nuoret voisi ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä ite ruokaa, eikä mennä vetään hampurilaista lähimälle snägärille. Toki näin voi joskus tehdä ja ainakin ite tykkään välillä vetästä roskaruokaa. Vaan ei se kovin vaikeaa ole keittää nuudeleita ja paistaa kanaa kaveriksi, tai keittää spagettia ja tehdä kastiketta. Oma-aloitteisuus ei ole pahasta, eikä mitään pippuripihviä tarvi heti osata tehdä.

 

Myös joskus voi tehdä sitä ruokaa enemmän, jos porukat tietää että töissä menee pitkään, niin laittaa ruokaa pakastimeen, kyllä se Oskari 13 vee osaa makaroonilaatikkoa lämmittää.

Näinpä. Nuudelit on muuten pirun hyviä ja helppo tehdä:superhappy:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×