Jump to content
Sign in to follow this  
Den andra pseudodym

Chelsea 2012/'13 - uusi nousu ja veteraanien viimeiset virret

Recommended Posts

Kiitoksia vastauksista.

 

Alkaa kyllä vaikuttamaan vuosi vuodelta vaan paskemmalta toi Kakutan siirto Chelseaan. Niin lupaava pelaaja kun oli/on ja nyt tilanne on tollanen ikävä limbo. Näin jälkikäteen tietty on helppoa sanoa, mutta olisi vain pysynyt siellä Ranskassa vielä hetken aikaa ja ehkäpä sitten siirtynyt Chelseaan. Ranskassa se, että olisi päässyt pelaamaan ihan vakituisesti aikuisten pelejä olisi ollut todella lähellä. Nythän hän ei ole oikein kunnolla päässyt pelaamaan kunnon peleissä ollenkaan.

 

En nyt tässä sano, että Chelsea mitenkään olisi pilannut Kakutaa, vaan että monien tekijöiden summa nyt näyttää tukahduttavan Kakutan uraa aikalailla.

 

Oisko Chelskien pojilla tietoa Kakutasta enemmän? Onko mies kovin sitoutunut Chelseaan ja on päättänyt murtautua avaukseen, vaikka siinä menisi aikaa? Vai alkaako mies pikkuhiljaa turhautumaan ja miettii siirtoa muille maille?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Chelskin pojat? Painupa takas koloos.

Muistan sen keskustelumme jossa sanoit että saat kutsua Suarezia "Rotaksi" koska hän on vain sellainen vai miten se meni. Sitten et siedä tällaista. Aika tekopyhää jos multa kysytään, mutta se siitä, lapsellisia kaikki ne haukkumanimet on ja valitettavasti itsekin tulee niitä käytettyä joskus suutuspäissään. Mutta se tästä muistelosta :)

 

Noh jatkakaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä on masentavaa puolustusvoittoista junnausta tuo Rafan Chelsean esitys. Varmaan kyrsii katsoa tuollainen. Ja se Torresin ilmekin oli taas niin tuskainen...

Kuulutko tähän "die hard" Liverpool "faniryhmään" joka toivoo Chelsean menestystä koska Torres ja Rafa ovat siellä? Säälittävää kuinka Pool kannattajat ympäri nettiä riemuitsevat Rafan ja Torresin aikaansaannoksista kilpailijan riveissä. En minäkään Torresille tai Rafalle mitään pahaa toivo, mutta kannustan Liverpoolia, en Chelseaa vaikka ostaisivat Gerrardin, Lucasin, Suarezin ja Anfieldin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

8-0 FT

 

Taisi olla Chelsean ylivoimaisin esitys sitten Ancelottin aikojen. Vastassa toki 16. sijalla oleva joukkue, joten eipä mikään ihmekään. Ehdin katsoa toisen puoliajan ainoastaan ja kyllähän silloin jo oli Villa melko luovuttaneen näkönen. Chelsea leikitteli pallolla väliajoin lähes barcelonamaiseen tyyliin ja muutama todella hyvää paikkaakin oli varaa hukata Mosesilla ja Oscarilla. Eipä tästä tarvitse mitään muuta enää sanoa. Boxing Dayna vastassa Norwich, joka on esiintynyt suhteellisen pirteästi tällä kaudella ja on peräti kymmenennellä sijalla liigassa. Uuden vuoden aaton aattona sitten Rafan Chelsea mitataan kunnolla vasta, kun kohtaavat vieraissa loistavan syksyn pelanneen Evertonin. Sitä odotellessa siis!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuulutko tähän "die hard" Liverpool "faniryhmään" joka toivoo Chelsean menestystä koska Torres ja Rafa ovat siellä? Säälittävää kuinka Pool kannattajat ympäri nettiä riemuitsevat Rafan ja Torresin aikaansaannoksista kilpailijan riveissä. En minäkään Torresille tai Rafalle mitään pahaa toivo, mutta kannustan Liverpoolia, en Chelseaa vaikka ostaisivat Gerrardin, Lucasin, Suarezin ja Anfieldin.

Hyvää läppää :dielaughing: Ipeltä.

 

Vähemmän asioihin perehtyneille sinisille kerrottakoon, että meikäläinen alkoi vaatia Rafalle potkuja Poolista jo 2007, mikä kertonee tyhjentävästi sinisillekin, kuinka paljon "haluan" Rafaa takaisin. Ai niin lisättäköön, että olin sitä mieltä, että Torres kannattaisi myydä jo ainakin puolisen vuotta ennen kuin kauppa Chelsean kanssa toteutui enkä ole korvaa lotkauttanut näille syksyn jutuille, että Torres muka haluaisi takaisin Pooliin. Tämä selitys nyt sen takia, että joku Chelsean kannattaja sattuisi luulemaan, että Ippe oli kommentissaan vakavissaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

meikäläinen alkoi vaatia Rafalle potkuja Poolista jo 2007

Sorry OT mutta minkä takia?

 

Kyllähän Rafa ihan laadukasta työtä Poolissa teki mielestäni. Täytyy nyt ottaa huomioon, että silloin kärkitaistossa olivat kilpailijoita Arsenal, Chelsea ja Manchester United, jotka olivat tuolloin kaksinverroin kovempaa luuta kuin nykyään. Silti joukkue raahattiin parhaimmillaan toiselle sijalle asti. Rafan Liverpool-ajan miinuspuolia taisi olla tämän siirtopolitiikka. Torresia, Alonsoa, Mascheranoa ja Reinaa lukuunottamatta seuraan tuli valtava kasa suurella rahalla hankittuja täysiä turhakkeita (mm. N'Gog, Voronin, Kyriagos). Toivottavasti tämän linjasta tule samanlaista Chelsea-aikana vaan on oppinut käyttämään rahaa järkevämmin. Alonson lähtö keskikentältä taisi sitten olla yksi suurimmista syistä 2009-'10 kauden mahalaskulle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sorry OT mutta minkä takia?

 

Kyllähän Rafa ihan laadukasta työtä Poolissa teki mielestäni. Täytyy nyt ottaa huomioon, että silloin kärkitaistossa olivat kilpailijoita Arsenal, Chelsea ja Manchester United, jotka olivat tuolloin kaksinverroin kovempaa luuta kuin nykyään. Silti joukkue raahattiin parhaimmillaan toiselle sijalle asti. Rafan Liverpool-ajan miinuspuolia taisi olla tämän siirtopolitiikka. Torresia, Alonsoa, Mascheranoa ja Reinaa lukuunottamatta seuraan tuli valtava kasa suurella rahalla hankittuja täysiä turhakkeita (mm. N'Gog, Voronin, Kyriagos). Toivottavasti tämän linjasta tule samanlaista Chelsea-aikana vaan on oppinut käyttämään rahaa järkevämmin. Alonson lähtö keskikentältä taisi sitten olla yksi suurimmista syistä 2009-'10 kauden mahalaskulle.

Minulla on tuo näkökulma ehkä vähän erilainen kuin monella muulla täällä, kun olen seurannut Liverpoolin otteita Bill Shanklyn ajoilta lähtien. Pitkässä juoksussa Rafan saavutukset ovat minusta aika vaatimattomat. Hän voitti tasan kaksi oikeaa pokaalia eli UCL:n ja FA:n ja sitten kaksi näitä kerrasta poikki "leikki"pyttyä eli Super Cupin ja Charity Shieldin. Vuoden 2006 jälkeen hän ei voittanut mitään. Tuo syksy 2007 oli se hetki, jolloin menetin uskoni siihen, että Rafa nostaisi meidät takaisin todelliselle huipulle. Tiedän, että moni pitää Rafaa yhtenä Liverpoolin suurista managereista, mutta itse en ymmärrä näkemystä ollenkaan. Gerard Houllier voitti triplan ja hänen tiensä UCL-finaaliin katkaisi lähinnä Michael Owen ryssimällä muistaakseni kolme täydellisen hyvää maalipaikkaa semifinaalin toisessa osassa Leverkusenissa (no päästettiin 4 millä oli toki oma tärkeä osansa siihen, että hävittiin, mutta jos Owen olisi onnistunut, olisi Leverkusenilta katkaistu kaula ennen kuin pääsivät rinnalle ja ohi). Jos vertaa pokaaleja, saivat Graeme Souness, Roy Evans ja Kenny Daglish 2 kaikki yhden eli niiden määrällä mitattuna Rafa sijoittuisi ko. kolmikon ja Houllierin väliin ja selvästi jälkeen Shanklystä, Paisleystä ja Kenny Daglish 1:stä. Joe Faganin pistän myös Rafan edelle, koska hän nyt kuitenkin on selvästi Rafaa ja Houllieria menestyneempi kun vertaa pyttyjen määrää käytettyyn aikaan (Faganilla liigamestaruus, Euroopan Cup ja liigacup vuosina 1983-85 ja mitä olisikaan tullut, jos hän ei olisi masentuneena huliganismiin eli Heyselin tapahtumiin pistänyt nappulat naulaan ns. "kesken kaiken" ja voisihan tässä tietysti vielä oman messunsa pitää siitä rankkarista, joka Juventukselle annettiin Heysel-ottelussa).

 

Että tällainen selvitys tällä kertaa tähän kysymykseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jopas on Benitez saanut jengin formuun! Ei nuo kommentit joukkueen sisältä vääriä näköjään ole.

 

Ehkä siinä managerin vaihdossa sittenkin oli järki, ja ehkä Benitez on oppinut jotain matkan varrella? Nää manageritkin kun ovat - jos fiksuja ovat - oppivaista porukkaa nekin. Mut en mä edelleenkään siitä henkilönä pidä.

 

Hienoa nähdä Frank junior kehissä taasen, ja hienoa lukea rauhallisia ja fiksuja kommentteja siltä. Ehkä taas toistan edellisiä toistojani, mutta mulla on aina ollut sille pehmee kohta sydämessä. Ei Hammersin ajasta sinänsä - se oli ihan mulkku jengin nuorelle kaartille - mutta sen reaktiosta siihen, että seniorille annettiin fudut samalla kun Arrylle silloin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Chelsea - Aston Villa 8-0 (3-0)

 

3' Fernando Torres 1-0

29' David Luiz 2-0

34' Branislav Ivanovic 3-0

58' Frank Lampard 4-0

75' Ramires 5-0

79' Oscar 6-0 rp

83' Eden Hazard 7-0

89' Lucas Piazon erp

90+1' Ramires 8-0

 

Maalijuhlat olivat tilauksessa, mutta 8-0 murskajaiset pääsivät kieltämättä yllättämään. Ei silti, että yhtään haittaisi. Komea esitys Chelsealta kovin vaisua Aston Villaa vastaan. Viimeistään tuossa 3-0-tilanteessa taisi vieraidet nikamat notkahtaa lopullisesti.

 

Chelsealle loistava alku, kun Fernando Torres puskee Cesar Azpilicuetan nappikeskityksen maaliin jo kolmannella peliminuutilla. Toista maalia saatiin odotella puolen tunnin kieppeille. David Luiz niittasi upean vaparikudin muurin yli ja Brad Guzan Villa-maalissa oli voimaton. Seuraava maali tulikin jo viisi minuuttia myöhemmin kulmapotkusta. Pallo tuli ensin Gary Cahillille jonka vedon Guzan torjuu hyvin. Jatkopallo päätyy kuitenkin suoraan Branislav Ivanovicille joka puskee Sinisille illan kolmannen. Villan osalta avausjakso ei tuottanut oikeastaan mitään kunnollista. Hyökkäyspelin vähäisetkin yritykset tuhoutuivat Christian Benteken ollessa paitsiossa.

 

Toisen jakson alku oli myös saada lentävän lähdön. Juan Matalle avautui huippupaikka maalintekoon, mutta Guzan fantastinen torjunta esti Chelsean neljännen maalin syntymisen. Frank Lampard laukoi Matan kulmasta suoraan Guzanin syliin. Pienen lämmittelyn jälkeen Lamps sai kudin kohdalleen ja täräytti hieman ennen tunnin täyttymistä tilanteeksi 4-0. Hyvin lampardmainen maali, voimakas kaukolaukaus. Reilun tunnin kohdalla Villa saa ensimmäinen vaarallisen tilanteensa. Andi Weimannin laukaus kimpoaa Petr Cechin torjunnasta yläriman kautta maalin yli. Viimeinen vartti onkin melkoista Bluesin maalijuhlaa. Vaihtomiehet loistavat viidennessä osumassa. Lucas Piazon syöttää Ramiresin nokikkain Guzanin kanssa ja Rambo laittaa pallon Villa-vahdin jalkojen välistä verkon perukoille. Muutamaa minuuttia myöhemmin Oscar kaadetaan Chris Herdin toimesta boksissa ja pallo viedään pilkulle. Oscar käy itse laukomassa rankkarin yläpesään, 6-0. Guzan oli suht hvin mukanan, mutta laukaus oli liian hyvä torjuttavaksi. Kauaa ei peli ehdi eteenpäin rullata, kun palloa kaivetaan jälleen maalista. Oscar ja Eden Hazard pelaavat hyvin yhteen ja Hazard tykittää pallon voimalla takayläkulmaan. Chelsea sai vielä toisenkin rankkarin, kun Lucas Piazon kaadettiin. Nuorukainen sai itse laukoa pilkun, mutta Guzan sai venytettyä torjunnan. Lisäajalla Ramires niittasi vielä yhden Oscarin syötöstä.

 

Cech Käytännössä työtön. Kerran joutui hieman kovemman haasteen eteen ja otti hyvän torjunnan.

Azpilicueta Aivan maailmanluokan keskitys avausmaaliin. Näitä lisää.

Cahill Alussa pari epävarmaa hetkeä.

Ivanovic Serbi on mahtava ase hyökkäyspään erikoistilanteissa.

Cole Ei juuri esillä.

David Luiz Vapari-expertti näytti jälleen taitojaan. Pelannee jatkossa enemmän keskikentällä.

Lampard 500 Valioliiga-startti. Nousi maalillaan Chelsean kaikkien aikojen eniten pääsarja-maaleja tehneeksi pelaajaksi.

Moses Muutama kohtuu vaarallinen kyhäelmä.

Mata Syötti Lampsin osuman.

Hazard Loistava esitys maaleineen päivineen.

Torres Pusku avausmaalissa oli mahtava.

 

Ramires Kaksi maalia vaihtopelaajana on ihan "kohtalainen" suoritus.

Oscar Maalasi rankkarista Valioliiga-uransa avausmaalin.

Lucas Piazon Missattua pilkkua vaille täydellinen liiga-debyytti. Oliko ensimmäinen kosketus jolla vapautti Rambon maalintekoon.

 

Villalta ei juuri muita voi nostaa esiin kuin muutaman todellisen gamesaverin :confused: tehnyt Brad Guzan. Aika monestihan näissä murskajaisissa maalivahti on se joka jollain tavalla esiin nousee, kun paine on jatkuvasti omalla maalilla. Ramiresin viimeinen oli ehkä hieman heppoinen, mutta muille osumille ei tainnut paljon saumaa olla.

 

Päivän tai pari voinee pelaajatkin tästä voitosta nauttia. Kovia haasteita odottaa jo heti joulun jälkeen, kun Chelsea matkaa Norwichin ja Evertonin vieraaksi. Näistä, kun kaapii voittoja kotiin niin voipi olla piste ero taas kahden kärkeenkin supistumaan päin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on tuo näkökulma ehkä vähän erilainen kuin monella muulla täällä, kun olen seurannut Liverpoolin otteita Bill Shanklyn ajoilta lähtien. Pitkässä juoksussa Rafan saavutukset ovat minusta aika vaatimattomat. Hän voitti tasan kaksi oikeaa pokaalia eli UCL:n ja FA:n ja sitten kaksi näitä kerrasta poikki "leikki"pyttyä eli Super Cupin ja Charity Shieldin. Vuoden 2006 jälkeen hän ei voittanut mitään. Tuo syksy 2007 oli se hetki, jolloin menetin uskoni siihen, että Rafa nostaisi meidät takaisin todelliselle huipulle. Tiedän, että moni pitää Rafaa yhtenä Liverpoolin suurista managereista, mutta itse en ymmärrä näkemystä ollenkaan. Gerard Houllier voitti triplan ja hänen tiensä UCL-finaaliin katkaisi lähinnä Michael Owen ryssimällä muistaakseni kolme täydellisen hyvää maalipaikkaa semifinaalin toisessa osassa Leverkusenissa (no päästettiin 4 millä oli toki oma tärkeä osansa siihen, että hävittiin, mutta jos Owen olisi onnistunut, olisi Leverkusenilta katkaistu kaula ennen kuin pääsivät rinnalle ja ohi). Jos vertaa pokaaleja, saivat Graeme Souness, Roy Evans ja Kenny Daglish 2 kaikki yhden eli niiden määrällä mitattuna Rafa sijoittuisi ko. kolmikon ja Houllierin väliin ja selvästi jälkeen Shanklystä, Paisleystä ja Kenny Daglish 1:stä. Joe Faganin pistän myös Rafan edelle, koska hän nyt kuitenkin on selvästi Rafaa ja Houllieria menestyneempi kun vertaa pyttyjen määrää käytettyyn aikaan (Faganilla liigamestaruus, Euroopan Cup ja liigacup vuosina 1983-85 ja mitä olisikaan tullut, jos hän ei olisi masentuneena huliganismiin eli Heyselin tapahtumiin pistänyt nappulat naulaan ns. "kesken kaiken" ja voisihan tässä tietysti vielä oman messunsa pitää siitä rankkarista, joka Juventukselle annettiin Heysel-ottelussa).

 

Että tällainen selvitys tällä kertaa tähän kysymykseen.

Mun mielestä valmentajia ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen pelkästään niiden voitettujen pokaalien perusteella. Eikös esim. Benitez tehnyt seurassa paljon muutakin kehitystyötä kuin vaan valmensi edustusjoukkuetta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siirretäänkö tämä vaikka Liverpoolin Past players -osioon. Kerrotko siellä Olli mitä mielestäsi pitää ottaa huomioon ja miten?

Pitää kans vähän miettiä mitkä työkalut on kulloinkin ollut käytössä. Esim. Chelsealla oli käytössä käytännössä rajattomat resurssit. Nykyään kilpailu on jotain ihan muuta joskus 70-80-luvulla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joulu-hössötykset on saatu alta pois ja on taas aika palata kuningas jalkapallon pariin. Legendarinen Boxing Day vie Chelsean tällä kertaa Carrow Roadille Norwichin vieraaksi. Viime aikoina kumpikin joukkue on ollut hyvässä iskussa. Chelsea on voittanut kuudesta edellisestä ottelustaan viisi. Norwichilla on kulkenut hyvon viime aikoina vaikka se viime pelissään West Bromwichille hävisikin. Sitä ennen se oli hävinnyt viimeksi liigassa lokakuun lopulla, Stamford Bridgellä Chelsealle 1-4. Väliin mahtui peräti 10 ottelun tappioton putki, 6W 4D.

 

Kauden aiempi kohtaaminen tosiaan oli Cheslean heiniä, vaikka Grant Holt Kananrianlinnut ensin johtoon veikin. Fernando Torres, Frank Lampard ja Eden Hazard nostivat Bluesin maaleillaan puoliaikajohtoon. Branislav Ivanovic sinetöi loppulukemat 4-1 toisella jaksolla.

 

Viime kauden vierailu Carrow Roadilla päättyi maalittomaan tasapeliin. Kaudella 2004-2005 Chelsea voitti 3-1. Ensimmöisinä Valioliiga-kausina Chelsea ei Norwichin vieraana juhlinut. Kausilla 1992-1993 ja 1994-1995 Canaries voitti 2-1 ja 3-0. Kaudella 1993-1994 pisteet jaettiin maalein 1-1.

 

 

John Terry ja Oriol Romeu puuttuvat varmasti Chelsean kokoonpanosta. Ryan Bertrandn pelaaminen on epävarmaa.

 

Saapa nähdä lähteekä Rafa Benitez kierrättämään miehistöään. Kaksi paikkaa lienee muita varmempia. Petr Cechin paikka tolppien välissä ja Fernando Torres piikissä. Kaksikon välissä oleva pelaajamassa onkin sitten isompi arvoitus. Ashley Cole jatkanee vasempana pakkina varsin jos Bertrand ei ole pelikunnossa. Cesar Azpilicuetan oletan aloittavan oikealla laidalla. Toppariparin pitäisin myös samana, Branislav Ivanovic ja Gary Cahill. Näin David Luiz saataisiin pidettyä keskikentällä. Pari maalia vaihtopelaajana iskenyt Ramires saattaa antaa lepovuoron Frank Lampardille. John Obi Mikel olisi myös käytössä, mutta ei taida mahtua avaukseen. Juan Mata, Eden Hazard tai Victor Moses voi "joutua" huilivuoroon Oscarin paikatessa.

Cech

Azpilicueta - Cahill - Ivanovic - Cole

David Luiz - Ramires

Moses - Mata - Hazard

Torres

 

 

Ykkösvahti John Ruddyn lisäksi Andrew Surman on pois Norwichin vahvuudesta. Steven Whittakerin, Ryan Bennettin ja Grant Holtin pelaaminen on epävarmaa.

 

Mark Bunn tuuraa Ruddya maalissa. Russell Martin ottaa Whittakerin paikan puolustuksen oikealla laidalla jos tämä ei pelaa. Javier Garrido vasemmaksi pakiksi. Toppareiksi Sebastian Bassong ja Michael Turner. Bradley Johnson ja Alexander Tettey keskikentän keskustaan. Robert Snodgrass oikealle laidalle ja Anthony Pilkington vasemmalle. Wes Hoolahan kärjen alapuolelle. Piikkiin Holt jos vain pystyy pelaamaan. Simeon Jackson tai Steve Morison kärkeen jos Holt ei pelaa tai Holtin kaveriksi kahden hyökkääjän taktiikassa. Tällöin Hoolahan jää penkille. Jos Holt ei pelaa aloittanee manageri Paul Lambert yhdellä hyökkääjällä. Ryan Bennett ja Leon Barmett olisivat vaihtoehtoja puolustukseen (toppareiksi). Elliott Bennett laituriksi ja Jonny Howson keskikentän keskustaan. Parhaat saumat avaukseen taitaa olla Howsonilla, muiden aloituspaikat olisivat yllätyksiä.

Bunn

Martin - Turner - Bassong - Garrido

Snodgrass - Johnson - Tettey - Pilkington

Hoolahan

Holt

 

 

Saapa nähdä onko toinen joukkueista vetänyt itsensä tukkoon jouluaterioilla. Holt on piinanannut Chelseaa tekemällä kaksi maalia kolmessa ottelussa ja tuottanee jälleen ongelmia jos pelaa. Holtin maalit tosin ovat tulleet Stamford Bridgellä joten kotona ei Holt ole vielä osunut Sinisten verkkoon. Mielenkiintoista nähdä mitä Lambert on keksinyt Chelsean hyökkäyskaluston varalle. Kauden ensimmäisessä kohtaamisessa Chelsea iski neljä palloa Norwichin rysään ja Villaa vastaan tehdyt kahdeksan maalia pistävät varmasti Lambertin mietteliääksi. Odotettavissa lienee kuitenkin huomattavasti tiukempi peli kuin Villaa vastaan. Viime kauden maalittomuuden vastineeksi tänään voisi takoa osumia oikein urakalla. Veikataan Chelsean voittoa niukasti yhden maalin erolla. Ensimmäinen voitto Boxing Daynä sitten 2008 ja ensimmäinen Boxing Day-vierasvoitto 13 vuoteen siis tilauksessa.

 

Norwich 2 (Holt, Snodgrass)

Chelsea 3 (Torres, Mata, Cahill)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pitää kans vähän miettiä mitkä työkalut on kulloinkin ollut käytössä. Esim. Chelsealla oli käytössä käytännössä rajattomat resurssit. Nykyään kilpailu on jotain ihan muuta joskus 70-80-luvulla.

Minä nyt lähinnä tarkoitin sitä, että mitä Rafa on mielestäsi tehnyt Liverpoolissa niin erinomaisesti muuten kuin pokaalien määrällä mitattuna. Itselleni Gerard Houllier oli arvokas manageri, koska hän ihan oikeasti nosti seuran siitä suosta, johon Pool vajosi Graeme Sounessin tultua manageriksi ja sitten Roy Evansin jatkettua hänen työtään, ja teki meistä pokaaleja voittavan joukkueen (Souness ja Evans saivat molemmat yhden cup-pytyn). Rafalla oli Poolissa myös aika lailla rahaa käytössä, joten ei hän nyt siinä mielessä ihan heikoilla ollut verrattuna tähän tilanteeseen Chelseassa. Arvostan Rafaa Poolin managerina kyllä nimenomaan siitä, että hän sai meille FA:n ja UCL:n, mutta hänen arvosanaansa pudottaa suhteessa muihin managereihin se, ettei Rafa mittavista panostuksista huolimatta kyennyt rakentamaan liigaa voittavaa joukkuetta.

 

Sitten lopuksi minusta on ihan täyttä paskapuhetta tuo, että kilpailu olisi tänä päivänä ihan jotain muuta kuin 70- ja 80-luvulla. Ai miten niin? Liverpool taisteli Englannissa verisesti mm. Arsenalin, Evertonin ja Nottinghamin kanssa tuolloin, Euroopassa oli monia kovia seuroja eri vuosina. Jos nyt ajattelee vaikka 1990-lukua, oli AC Milan niihin aikoihin eräänlainen oman aikansa Barcelona tai Real Madrid tai ManU nykyseuroihin verrattuna, Liverpool oli sitä 1970- ja 1980-luvuilla, Real Madrid oli hurjassa vedossa 1950-luvulla, ManU oli huippuporukka ennen Münchenin onnettomuutta jne. Ei se, että jotkut seurat välillä nousevat ja toiset laskevat merkitse sitä, että jalkapallon huipun taso ja taso yleisemminkin voitaisiin kuitata jollakin heitolla "kilpailu on nykyään jotain ihan muuta kuin joskus...".

 

Minä olen koulutukseltani historian tutkija ja itse asiassa luin jo koulupoikana esim. sotien historioita mieluummin kuin sotakirjoja ja lähden liikkeelle siitä, että nykyisyyden ja tulevaisuuden ymmärtäminen ei ole mahdollista ilman, että tuntee myös menneisyyttä. Tässä jalkapallossakin olen ehtinyt nähdä ja seurata ja opiskellakin kaikenlaista ja pidän näissä jalkapallokeskusteluissa yhtenä ongelmana juuri sitä, että ei ole perspektiiviä asioihin. Minä esim. tiedän jotain siitä, miten Liverpoolin suuruutta aikanaan rakennettiin enkä siksi näe rahatukkujen heiluttelua ainoana tapana tehdä hyvää ja voittavaa joukkuetta. Ei Chelseakaan ole rahalla yksin menestystään saanut, mutta on kyllä varmaan jäänyt muutamaa pokaalia paitsi sen vuoksi, ettei omistaja ymmärrä tätä.

 

Täällä meidän futisjorinoissamme se näkökulman rajallisuus ei haittaa, mutta tosi ikävä on seurata, kun maamme tiedotusvälineissä, hallituksessa ja eduskunnassa on pilvin pimein ihmisiä, joilta puuttuu tieto ja ymmärrys ajatella asioiden syy-yhteyksiä ja ottaa oppia menneistä tapahtumista tai nähdä kehityslinjoja, kun ei osata katsoa eteenpäin menneisyyden tapahtumista oppia ottaen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä nyt lähinnä tarkoitin sitä, että mitä Rafa on mielestäsi tehnyt Liverpoolissa niin erinomaisesti muuten kuin pokaalien määrällä mitattuna. Itselleni Gerard Houllier oli arvokas manageri, koska hän ihan oikeasti nosti seuran siitä suosta, johon Pool vajosi Graeme Sounessin tultua manageriksi ja sitten Roy Evansin jatkettua hänen työtään, ja teki meistä pokaaleja voittavan joukkueen (Souness ja Evans saivat molemmat yhden cup-pytyn). Rafalla oli Poolissa myös aika lailla rahaa käytössä, joten ei hän nyt siinä mielessä ihan heikoilla ollut verrattuna tähän tilanteeseen Chelseassa. Arvostan Rafaa Poolin managerina kyllä nimenomaan siitä, että hän sai meille FA:n ja UCL:n, mutta hänen arvosanaansa pudottaa suhteessa muihin managereihin se, ettei Rafa mittavista panostuksista huolimatta kyennyt rakentamaan liigaa voittavaa joukkuetta.

 

Sitten lopuksi minusta on ihan täyttä paskapuhetta tuo, että kilpailu olisi tänä päivänä ihan jotain muuta kuin 70- ja 80-luvulla. Ai miten niin? Liverpool taisteli Englannissa verisesti mm. Arsenalin, Evertonin ja Nottinghamin kanssa tuolloin, Euroopassa oli monia kovia seuroja eri vuosina. Jos nyt ajattelee vaikka 1990-lukua, oli AC Milan niihin aikoihin eräänlainen oman aikansa Barcelona tai Real Madrid tai ManU nykyseuroihin verrattuna, Liverpool oli sitä 1970- ja 1980-luvuilla, Real Madrid oli hurjassa vedossa 1950-luvulla, ManU oli huippuporukka ennen Münchenin onnettomuutta jne. Ei se, että jotkut seurat välillä nousevat ja toiset laskevat merkitse sitä, että jalkapallon huipun taso ja taso yleisemminkin voitaisiin kuitata jollakin heitolla "kilpailu on nykyään jotain ihan muuta kuin joskus...".

 

Minä olen koulutukseltani historian tutkija ja itse asiassa luin jo koulupoikana esim. sotien historioita mieluummin kuin sotakirjoja ja lähden liikkeelle siitä, että nykyisyyden ja tulevaisuuden ymmärtäminen ei ole mahdollista ilman, että tuntee myös menneisyyttä. Tässä jalkapallossakin olen ehtinyt nähdä ja seurata ja opiskellakin kaikenlaista ja pidän näissä jalkapallokeskusteluissa yhtenä ongelmana juuri sitä, että ei ole perspektiiviä asioihin. Minä esim. tiedän jotain siitä, miten Liverpoolin suuruutta aikanaan rakennettiin enkä siksi näe rahatukkujen heiluttelua ainoana tapana tehdä hyvää ja voittavaa joukkuetta. Ei Chelseakaan ole rahalla yksin menestystään saanut, mutta on kyllä varmaan jäänyt muutamaa pokaalia paitsi sen vuoksi, ettei omistaja ymmärrä tätä.

 

Täällä meidän futisjorinoissamme se näkökulman rajallisuus ei haittaa, mutta tosi ikävä on seurata, kun maamme tiedotusvälineissä, hallituksessa ja eduskunnassa on pilvin pimein ihmisiä, joilta puuttuu tieto ja ymmärrys ajatella asioiden syy-yhteyksiä ja ottaa oppia menneistä tapahtumista tai nähdä kehityslinjoja, kun ei osata katsoa eteenpäin menneisyyden tapahtumista oppia ottaen.

Mun mielestä Euroopan futiksen taso on noussut rajusti kun rajat on avautuneet. Esim. E-Amerikan sarjojen taso on romahtanut viime vuosikymmeninä kun yhä useammat pelaajat lähtevät Eurooppaan ja jossainhan se pitää sitten vastaavasti näkyä tasonnousuna. Mitä valmentajiin tulee, niin sen olen oppinut futiksesta, että heidän työtään on pirun vaikea arvioida ulkopuolisina. Valmentajan työstähän varmaan 95% on sellaista, mistä on aika vaikea saada mitään käsitystä. Minusta on aika rohkeaa laittaa seuran alamäki pelkästään parin valmentajan piikkiin. Englannin futis alkoi kansainvälistymään ja kaupallistumaan aika rajusti silloin 90-luvun alussa ja siitä kelkasta Liverpool putosi pois kun taas esim. Man United osasi hyödyntää tämän paljon paremmin. Sitten esim. stadionongelmaan seura on vasta nyt löytämässä ratkaisun ja sen viivästyminen tuskin on Sounessin tai Evansin vika.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä Euroopan futiksen taso on noussut rajusti kun rajat on avautuneet. Esim. E-Amerikan sarjojen taso on romahtanut viime vuosikymmeninä kun yhä useammat pelaajat lähtevät Eurooppaan ja jossainhan se pitää sitten vastaavasti näkyä tasonnousuna. Mitä valmentajiin tulee, niin sen olen oppinut futiksesta, että heidän työtään on pirun vaikea arvioida ulkopuolisina. Valmentajan työstähän varmaan 95% on sellaista, mistä on aika vaikea saada mitään käsitystä. Minusta on aika rohkeaa laittaa seuran alamäki pelkästään parin valmentajan piikkiin. Englannin futis alkoi kansainvälistymään ja kaupallistumaan aika rajusti silloin 90-luvun alussa ja siitä kelkasta Liverpool putosi pois kun taas esim. Man United osasi hyödyntää tämän paljon paremmin. Sitten esim. stadionongelmaan seura on vasta nyt löytämässä ratkaisun ja sen viivästyminen tuskin on Sounessin tai Evansin vika.

En jaksa luetella Sounessin virheitä, mutta kyllä niitä hei ihan oikeasti oli. On siellä toki muitakin syitä alamäkeen, mm. Heysel. Mutta lähtökohtaisesti kerroit, että Rafalla oli työssään muita kovia arvoja kuiin voitetut pokaalit olla kunnioitettu Pool-manageri, mutta et ole useasta pyynnöstäni huolimatta pystynyt kertomaan, mitä ne arvot ovat. Minä sen sijaan pystyin kertomaan, miksi arvostan Houllieria ja Rafaa ja voisin toki kertoa samalla lailla kuin Rafasta Gerardistakin syitä, jotka laskevat hänen arvostustaan. Ja toinen asia, johon puutuin, oli väitteesi, että KILPAILU oli ennen jotain muuta kuin nyt, mikä ei nähdäkseni pidä paikkaansa. Siihenkään väitteeseen et pystynyt esittämään mitään perusteluja, vaan aloit puhua ihan muusta asiasta.

 

Toki resurssipuheissasi on perää, kun miettii vaikkapa Ajaxin ja PSV:n ja Feyenoordin ja St. Etiennen ja Marseillen ja Steua Bucarestin ja Belgradin Punaisen Tähden mahdollisuuksia saada nykyisin kasaan kilpailukykyinen joukkue Englannin, Espanjan, Italian ja Saksan parhaiden joukkueiden kanssa eurosarjoissa. Mutta se on sitten ihan toinen asia eikä liity siihen, mitä minä kirjoitin. Liverpoolin tai vaikkapa Manchester Cityn näkökulmasta masentavaa on, että brittijoukkueilla on selvästi paremmat resurssit kuin noilla esimerkkiseuroilla tuossa edellä, mutta kumpikaan ei oikein pysty esittämään kentällä näyttöjä siitä, että ko. resursseja osattaisiin hyödyntää tuloksiksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Norwich - Chelsea 0-1 (0-1)

 

38' Juan Mata 0-1

 

Vaikea peli, mutta kolme pistettä oli pääasia. Kyllähän Chelsea aikalailla peliä kontrolloi eikä Norwich saanut oikein kunnon hyökkäyksiä aikaan. Mitä nyt lopussa oli vähän paikan tynkää. Toisaalta ei Chelseankaan hyökkäyspeli varsinaisesti hurmannut, mutta pari kolme saumaa siinä oli joista olisi lisämaaleja voinut syntyä.

 

Aikamoista junnaamista nähtiin avausjakson ensimmäinen puolisko. Molemmilla joukkueilla oli vaikeuksia päästä minkäänlaisille tilanteille. Kymmenen minuutin kohdalla Norwich sai pienen hässäkän poikasen Chelsean puolustusalueelle. Robert Snodgrassin laukaus blokkattiin kuitenkin Gary Cahillin toimesta. Jatkopallosta Alexander Tetteyn laukaus epäonnistui senverran pahasti, että se pallo meni lopulta sivurajasta yli. Chelsea ei meinannut löytää avaimia Norwichin puolustuslukon avaamiseksi ja ensimmäiset puoli tuntia tuottivatkin vieraiden osalta vain pari David Luizin kaukovetoa jotka karkasivat reilusti maalin yli. Avausjakson kääntyessä viimeiselle vartille Blues näytti löytäneen avainnippunsa ja alkoikin pikku hiljaa sovitella avaimia lukkoon. Ashley Cole oli päästä maalipaikkaan David Luizin loistavan syötön jälkeen. Colen haltuunotto ei osunut aivan nappiin ja Michael Turner pääsi putsaamaan pallon pois vaaran vyöhykkeeltä. Hetken päästä brassi syötti Juan Matan vetopaikkaan, mutta espanjalaisen tuikkaus heilutti verkkoa vain sivuverkon väärältä puolelta. Victor Mosesin veto blokkaantui Luzille jonka syötöstä John Obi Mikelin laukoi komeasti vastapalloon. Mikelin kuti oli kerrassaan erinomainen, ainoana pikkumiinuksena pallo viuhui maalin yli. Moses haastoi mainiosti Russell Martinin ja saikin kierrettyä Canaries-pakin. Keskitys/syöttö maalille ei kuitenkaan löytänyt omia. Kulmpotkun Moses sai silti hankittua pallon kimmotessa Sebastian Bassongin kautta päätyrajan yli. Aikansa avainnippuaan räplättyään Siniset löysivät vihsoin oikean avaimen. Asialla oli tuttu lukkoseppä, Mata. Matan loistava laukaus rankkarialueen rajalta painui aivan tolpan vierestä maaliin eikä Mark Bunn voinut mitään vaikka kuinka venyttikin. 1-0 Chelsealle. Snodgrass yritti iskeä nopesti tasoituksen. Norwich-laituein laukaus jäi kovin hätäiseksi ja kiersi maalin ohi. Jakson lopulla kotijoukkue sai pienen painostuksen aikaan. Anthony Pilkingtonin puoli vaarallinen syöttö boksiin tuotti kulman Colen päästessä katkoon. Kulmasta Bradley Johnsonin pusku meni maalin yli. Kokolailla pimennossa ollut Grant Holt oli päästä irti viime sekunneilla, mutta Cahillin mestarillinen katko varmisti Chelsealle taukojohdon.

 

Toisen jakson alussa nähtiin yksi harvoista ellei peräti ainoa huonoa parempi kulma Chelsealta. Oscarin sisäänpäin kiertynyt kova matala keskitys oli mennä etukulmasta sisään Holtin potkiessa pallosta ohi. Bunn oli kuitenkin terävänä sai pidettyä pallon poissa maalista. Ensimmäinen kymppi olikin vahvasti vieraiden. Cesar Azpilicuetan mainio matala pallo maalille löysi takakulmalta Mosesin jonka veto päätyi lontoolaisten harmiksi Bunnin hyppysiin. Mata oli tehdä vaparista hienon jekkumaalin. Kaikki odottivat David Luizin laukovan vapaapotkun tämän asetellessa palloa ja Bunnin vielä ohjaillessa muuria paikoilleen. Mata päättikin kokeilla nopeaa vetoa ja saikin pallon lähtemään hyvin päinvastaiseen kulmaan Bunniin verrattuna. Canareis-vahti spurttasi kuin Usain Bolt konsanaan ja ehti toiselle tolpalle kaappaamaan pallon syliinsä. Noin 20 minuuttia ennen loppua Mosesilla oli loistava paikka viedä Chelsea kahden maalin johtoon. Moses otti Azpilicuetan keskityksen hienosti rinnalla alas ja pääsi laukomaan melko vapaasti. Sihti oli sen verran pielessä, että pallo meni maalin ohi. Tolppien väliin suuntautessa pallo olisi ollut melko varmasti maalissa. Norwich alkoi pikku hiljaa herätä taka-ajoon ja saikin jälleen kulmasta hieman painetta Chelsean maalille. Pienistä ongelmista huolimatta Chelsea onnistui purkamaan tilanteen. Muutamaa minuuttia ennen loppua Eden Hazardille avautuu paikka helpottavaan toiseen maaliin. Bunn ottaa kuitenkin hyvän torjunnan ja käy vielä liukumassa jatkopallonkin turvallisemalle alueelle. Tilanteen jälkeen Bunn ja Bassong käyvät tiukaa sananvaihtoa Bassongin heikosta pelaamisesta joka johti lopulta Hazardin paikkaan. Lisäajalla Norwichilla on vielä paikan tynkää. Ensimmäisestä selvitään Colen laukoessa pallo oman maalin yli. Jälkimmäisessä tilanteessa Bassong pääsee puskemaan kulmapotkusta, mutta pallo pomppaa nurmen kautta maalin katolle. Näin Chelsea matkaa takaisin Lontooseen kolme pistettä rikkaampana.

 

Cech Ei tainnut olla ainuttakaan kunnon torjuntaa. Syötöt tuntuivat löytävän hyvin omat pelaajat.

Azpilicueta Kaksi erinomaista keskityspalloa.

Cahill Varmaa peliä. Pari eleettömän tyylikästä katkoa.

Ivanovic Ei ollut hätää serbilläkään. Yksi hieno kuljetus poikki oman kenttäpuoliskon.

Cole Tärkeitä katkoja puolustuspäässä.

Mikel Sääli ettei pommi uponnut yläkulmaan. Solid.

David Luiz Syötöt mestarillisia, laukaukset sitten jotain ihan muuta.

Moses Hyviä haastoja ja yksi missattu huippupaikka.

Mata Maali loistavalla kudilla. Vapari maaliin johtaessaan olisi ollut mieletön.

Oscar Alussa suht paljon pallossa, mutta hukkui kuvasta pelin edetessä. Syötti Matan maalin.

Torres Tarjoilu oli kovin vähäistä. Ei kuitenkaan näyttänyt kovinkaan turhautuneelta vaan teki hommia joukkueelle.

 

Lampard Ei kovinkaan näkyvää impactia.

Hazard Yksi paikka maalipaikka.

Ake Haisteli tunnelmaa pari lisäaikaminuuttia Valioliiga-debyytissään.

 

Sunnuntaina odottaakin sitten äärimmäisen kova haaste, Everton Goodison Parkilla. Toistaiseksi nämä loppuvuoden pelit ovat menneet aika kivasti Chelsean kannalta. ManU menetti kaksi pinnaa Swanseaa vastaan ja ManCity hukkasi koko potin Sunderlandin vieraana. Harmi ettei Newcastle saanut riistettyä ManUlta yhtään pistettä vaikka johti peliä kolmesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En jaksa luetella Sounessin virheitä, mutta kyllä niitä hei ihan oikeasti oli. On siellä toki muitakin syitä alamäkeen, mm. Heysel. Mutta lähtökohtaisesti kerroit, että Rafalla oli työssään muita kovia arvoja kuiin voitetut pokaalit olla kunnioitettu Pool-manageri, mutta et ole useasta pyynnöstäni huolimatta pystynyt kertomaan, mitä ne arvot ovat. Minä sen sijaan pystyin kertomaan, miksi arvostan Houllieria ja Rafaa ja voisin toki kertoa samalla lailla kuin Rafasta Gerardistakin syitä, jotka laskevat hänen arvostustaan. Ja toinen asia, johon puutuin, oli väitteesi, että KILPAILU oli ennen jotain muuta kuin nyt, mikä ei nähdäkseni pidä paikkaansa. Siihenkään väitteeseen et pystynyt esittämään mitään perusteluja, vaan aloit puhua ihan muusta asiasta.

 

Toki resurssipuheissasi on perää, kun miettii vaikkapa Ajaxin ja PSV:n ja Feyenoordin ja St. Etiennen ja Marseillen ja Steua Bucarestin ja Belgradin Punaisen Tähden mahdollisuuksia saada nykyisin kasaan kilpailukykyinen joukkue Englannin, Espanjan, Italian ja Saksan parhaiden joukkueiden kanssa eurosarjoissa. Mutta se on sitten ihan toinen asia eikä liity siihen, mitä minä kirjoitin. Liverpoolin tai vaikkapa Manchester Cityn näkökulmasta masentavaa on, että brittijoukkueilla on selvästi paremmat resurssit kuin noilla esimerkkiseuroilla tuossa edellä, mutta kumpikaan ei oikein pysty esittämään kentällä näyttöjä siitä, että ko. resursseja osattaisiin hyödyntää tuloksiksi.

Oot oikeassa, että ei raha itsestään ole tae menestykseen, sitä pitää myös osata käyttää. Väittäisin silti, että mestaruuden voittaminen on vaikeutunut sen jälkeen kun Abramovits ja se Cityn omistaja alkoivat pumppaamaan rahaa seuroihinsa. Benitezin aikana ei toki mestaruutta tullut, mutta ainakin yhdellä kaudella tuli sen verran pisteitä mikä useina muina kausina olisi riittänyt mestaruuteen. Kun kerran tykkäät puhua pokaaleista, niin eikö se ole aika hyvä suoritus johdattaa joku muu seura kuin Barca tai Real mestaruuteen? Rafa taisi tehdä sen vielä kahdesti. Sitä aina silloin tällöin saa lukea, että Benitez voitti CL:n Houllierin joukkueella. Varmaan siinä on jotain perääkin, mutta miksei Houllier itse sitten onnistunut voittamaan sitä Houllierin joukkueella? :)

 

Varmaan Souness teki virheitä, mutta ei me oikeesti voida tietää mitä seurassa tarkalleen tapahtui. Seuroissa tapahtuu kulisseissa niin paljon sellaista, mistä mediat ei saa tietoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oot oikeassa, että ei raha itsestään ole tae menestykseen, sitä pitää myös osata käyttää. Väittäisin silti, että mestaruuden voittaminen on vaikeutunut sen jälkeen kun Abramovits ja se Cityn omistaja alkoivat pumppaamaan rahaa seuroihinsa. Benitezin aikana ei toki mestaruutta tullut, mutta ainakin yhdellä kaudella tuli sen verran pisteitä mikä useina muina kausina olisi riittänyt mestaruuteen. Kun kerran tykkäät puhua pokaaleista, niin eikö se ole aika hyvä suoritus johdattaa joku muu seura kuin Barca tai Real mestaruuteen? Rafa taisi tehdä sen vielä kahdesti. Sitä aina silloin tällöin saa lukea, että Benitez voitti CL:n Houllierin joukkueella. Varmaan siinä on jotain perääkin, mutta miksei Houllier itse sitten onnistunut voittamaan sitä Houllierin joukkueella? :)

 

Varmaan Souness teki virheitä, mutta ei me oikeesti voida tietää mitä seurassa tarkalleen tapahtui. Seuroissa tapahtuu kulisseissa niin paljon sellaista, mistä mediat ei saa tietoa.

Siitä minä Rafaa arvostan, että hän pystyi nostamaan Houllierin joukkueen tasoa askeleen ylöspäin. Houllier ei itse päässyt UCL-finaaliin sen takia, että Michael Owen sössi kolme aivan mielettömän hyvää maalintekopaikkaa Leverkusenissa semifinaalin toisessa osaottelussa hetkellä, jona noiden tilanteiden onnistunut hyödyntäminen olisi voinut hyvinkin katkaista Leverkusenin selkärangan. Kentälle tuli sitten vaihdosta Litmanen, joka vielä nosti Liverpoolin finaaliin, mutta siinä pelissä Istanbulin sankarilla Dudekilla ja puolustuksessa monella muullakaan ei ollut paras päivä ja Leverkusen teki vielä yhden, jolla marssi häviämään sen kauden kolmannen pokaalin kalkkiviivoilla. Leverkusenilla oli kyllä ihan hyvä porukka, maalintekijät olivat tuossa pelissä Ballack, Lucio ja Berbatov, mistä saadaan linkki Chelseaan. Ja Liverpooliin saadaan lisälinkkejä siitä, että finaalissa Real Madrid voitti ja siinä joukkueessa pelasi mm. Steven McManaman. Sami Hyypiällehän Leverkusen on sittemmin tullut aika tutuksi, mutta tuolloin siis Samin tie ei vielä vienyt UCL-finaaliin eikä Litti päässyt tavoittelemaan toista voittoa kolmanteen finaaliinsa.

 

Uskon, että Chelseassa arvostetaan Di Matteota myös paljon juuri siitä, että hän pystyi nostamaan sen erilaisten managerikokeilujen ja omistajan sekoilujenkin puoliksi sekoittaman Chelsea-porukan viime keväänä kaksinkertaiseksi cup-mestariksi. Siinä mielessä Di Matteon ja Benitezin meriitit Englannissa ovat samantapaisia. Espanjassa Benitez teki tosi kovaa työtä, mutta ei pystynyt samaan Liverpoolissa sitten lopulta kuin pystyi Valenciassa. Sillä ei minusta ole kakankaan väliä, saatko 100 pistettä ja voitatko vaikka 25 ottelua 18-0, jos et lopputulemana saa riittävästi niitä 1-0 voittoja tiukoissa paikoissa ja menetät siksi liigamestaruuden yhdellä pisteellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siitä minä Rafaa arvostan, että hän pystyi nostamaan Houllierin joukkueen tasoa askeleen ylöspäin. Houllier ei itse päässyt UCL-finaaliin sen takia, että Michael Owen sössi kolme aivan mielettömän hyvää maalintekopaikkaa Leverkusenissa semifinaalin toisessa osaottelussa hetkellä, jona noiden tilanteiden onnistunut hyödyntäminen olisi voinut hyvinkin katkaista Leverkusenin selkärangan. Kentälle tuli sitten vaihdosta Litmanen, joka vielä nosti Liverpoolin finaaliin, mutta siinä pelissä Istanbulin sankarilla Dudekilla ja puolustuksessa monella muullakaan ei ollut paras päivä ja Leverkusen teki vielä yhden, jolla marssi häviämään sen kauden kolmannen pokaalin kalkkiviivoilla. Leverkusenilla oli kyllä ihan hyvä porukka, maalintekijät olivat tuossa pelissä Ballack, Lucio ja Berbatov, mistä saadaan linkki Chelseaan. Ja Liverpooliin saadaan lisälinkkejä siitä, että finaalissa Real Madrid voitti ja siinä joukkueessa pelasi mm. Steven McManaman. Sami Hyypiällehän Leverkusen on sittemmin tullut aika tutuksi, mutta tuolloin siis Samin tie ei vielä vienyt UCL-finaaliin eikä Litti päässyt tavoittelemaan toista voittoa kolmanteen finaaliinsa.

 

Uskon, että Chelseassa arvostetaan Di Matteota myös paljon juuri siitä, että hän pystyi nostamaan sen erilaisten managerikokeilujen ja omistajan sekoilujenkin puoliksi sekoittaman Chelsea-porukan viime keväänä kaksinkertaiseksi cup-mestariksi. Siinä mielessä Di Matteon ja Benitezin meriitit Englannissa ovat samantapaisia. Espanjassa Benitez teki tosi kovaa työtä, mutta ei pystynyt samaan Liverpoolissa sitten lopulta kuin pystyi Valenciassa. Sillä ei minusta ole kakankaan väliä, saatko 100 pistettä ja voitatko vaikka 25 ottelua 18-0, jos et lopputulemana saa riittävästi niitä 1-0 voittoja tiukoissa paikoissa ja menetät siksi liigamestaruuden yhdellä pisteellä.

Hetkinen....eikös Liverpool kohdannut Leverkusenin puolivälierissä? Leverkusen pudotti sitten Man Unitedin edetessään finaaliin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hetkinen....eikös Liverpool kohdannut Leverkusenin puolivälierissä? Leverkusen pudotti sitten Man Unitedin edetessään finaaliin.

Tuo ei ole varmaan ihan riittävän vanha asia, että muistaisin sen varmasti. Voipi olla, että johtuu siitä, kun oli sitten myöhemmin samantyyppinen horror-peli Chelsean kanssa, josta voittaja kohtasi ManU:n. Siinä satsissahan eräs nykyisin Fulhamissa luutiva norjalaispakki teki jotain todella älytöntä Anfieldilla ja sitten Lontoossa peli oli samantyyppinen kuin tuo mainittu Leverkusen-matsi. Näin tämä nyt saatiin veteraanien aiempiin virsiin jotenkin linkitettyä, ettei mene ihan offtopiciksi. Eikös se seuraava peli sitten ollut sellainen, että eräs Chelsea-kapteeni liukastui rankkarissa ja epäonnistui, minkä jälkeen pyttyä nosti ManU. Katselin ko. matsia muuten Kempeleellä erään latvialaisen kanssa erään yrityksen tasavuosijuhlien jatkoilla. Mulla oli automatkaa seuraavalle päivälle niin en ottanut tolkuttomasti häppää...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×