Jump to content
Sign in to follow this  
Den andra pseudodym

Puolivälierät

Recommended Posts

Normi lopetus Englannin kisoille.Pirlon jäätävään rankkariin jääty Englannin laukojat.Onnittelut Italialle parempi voitti.

Onneksi kävi näin. Olis ollut tosi sääli jos Englanti olis tuolla tyylillä menestynyt. Kyllä futiksessa pitäis yrittää olla vastustajaa parempi eikä vähemmän huono.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jes! Tylsä Englanti helvettiin kisoista ja neljä selvästi parasta joukkuetta jatkossa! Italian keskikenttä oli uskomattoman luova ja jos se Balotelli vain osaisi pistää maajoukkueessakin ne pallot maaliin niin helppo voitto tästäkin olisi tullut. Ja se Pirlon rankkari oli jotain niin kaunista! Jos Hartilla on isot kassit, niin mitkä Pirlolla on? :kiss::kiss:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huhhuh, olipa hermoja raastava ottelu, Italia oli tajuttoman hyvä, uskomattomalla tuurilla pääs lädit pilkuille asti.. Vielä kun se viimeistely paranis..

 

Pirlo jatkaa aivan huikeeta kauttaan, mieheltä löytyy euroopan isoimmat vehkeet aivan varmasti, pisti lädit aivan sekaisin tuolla pilkulla.

 

Ja Gigi näytti Hartille ettei se ilveily mitään auta, Super Gigi samoin jatkaa huikeeta kautta..

 

 

FORZA AZZURRI !!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi perhanan perhana! Niin lähellä jälleen, mutta silti niin kaukana. Englannin järkyttävä saldo rankkareissa meni vain entistä synkeempään suuntaan.

Alku näytti pilkuissa hyvältä, kun Rooney ja Gerrard pistivät pallon pussiin, mutta Youngin jäätyminen ja Pirlon jäätävä ratkaisu muutti sitten kisan aivan päälaelleen.

Itse pelistä sitten muutama sananen. Italialla oli kyllä täyskorillinen paikkoja ratkaista peli varsinaisella sekä jatkoajalla mutta onni ja Englannin puolustus piti valkopaidat vielä voittotaistelussa mukana. Varsinkin Terry blokkasi niin paljon vetoja, ettei sormet tahdo riittää niiden laskemiseen.

Englannillakin oli pari hyvää paikkaa, varsinkin se Johnsonin tontti heti ottelun alussa, mutta harmittavasti ei pallo mennyt maaliin asti.

 

Pool- ja Manu-fanien välillä käydään varmasti vielä jatkossakin kiistaa pelaajavalinnoista, mutta on se pakko kyllä sanoa (en sitten tiedä mitkä lasit päässä), että tuo Manu-kolmikko oli pettymys ainakin meikäläiselle. Paljon sitä kolmikkoa oli hypetetty ja Manu-fanitkin oli kilpaa kehunut kuinka tämä kolmikko tuntee toisensa ja tekee tuhojansa vastustajan päässä. Rooney toki oli pelaaja, jota Englanti tarvitsi, mutta Welbeck ja Young jäivät koko kisojen aikana vaisuiksi. Welbeck toki teki hienon voittomaalin Ruotsia vastaan, mutta mitä muuta? Tähän jälkimmäiseen kaksikkoon lisäisin vielä Milnerin ja nämä kaikki saivat jostain syystä aloittaa jokaisessa pelissä! Walcottia, Chamberlainia, Carrollia ja Defoeta olisi pitänyt käyttää enemmän.

Toki nyt joku voi kysyä, että olisiko tulos ollut erilainen, jos Carrollia olisi käytetty enemmän. Se on vain spekulaatiota, mutta kyllähän varmaan jokainen näki, että Carrollilla käytettiin enemmän palloa kuin Welbeckillä ja Andysta oli enemmän hyötyä, suurimpana syynä tietysti nuo erikoistilanteet. Welbeck saattoi olla minuuttitolkulla tekemättä mitään ja jos Englanti pakotettiin pitkään avaukseen tai roiskaisuun, niin se vain pelattiin jonnekin. Andyn ollessa kentällä voi pallo roiskaista Andyä kohti, joka saa hyvällä prosentilla jatkettua pallon kanssapelurille tai saa itse pidettyä pallon.

Tämä nyt voi vain olla tälläistä meikäläisen epätoivoista pohdintaa, sillä Andy pelasi niin hyvän loppukauden Poolissa, että ajattelin, että Andy olisi saanut sitäkautta saanut avauspaikan Welbeckin sijaan, mutta Hodari teki oman ratkaisun ja piste.

 

Pool-näkökulmasta kisathan sujui Englannilla ihan mallikkaasti. Gerrard oli Englannin TOP-3 pelaajien joukossa, eikä olisi väärin sanoa, että Gerrard oli Englannilta kisojen paras. Carroll pelasi pääosin vaihtomiehen roolissa hyvin ja oli arvokas lisä erikoistilanteisiin, niin omassa kuin hyökkäyspäässä. Ja tekihän Andy kisojen komeimman puskumaalin! Johnson pelasi mielestäni ihan hyvät kisat oikean pakin tontilla. Tuli haastoja, hyviä keskityksiä ja pari maalintekoyritystäkin. Toki omassa päässä sattui pari lipsahdusta, mutta on tuo puolustuspeli kyllä selvästi parantunut, kun kattoo vaikka pari vuotta taaksepäin. Hendokin sai peliaikaa n. 40 minuutin verran (2 krt siis vaihdosta sisään) ja ne oli tärkeitä ns. kokemusminuutteja Hendolle, joka tulee varmasti kuulumaan MJ-rinkiin tulevaisuudessa.

Downing puolestaan ei peliaikaa saanut (eipä ollut yllätys) ja Kelly oli opintomatkalla.

 

Kaikenkaikkiaan Englannilta hyvät kisat, vaikka se pettymykseen päättyikin. Kuitenkaan kukaan ei Englannilta odottanut mitään ja joukkue oli lytätty jo maihin ennen kisoja. Tyyli nyt ei välttämättä ollut se kaikista yleisöystävällisin, mutta 5 tehtyä maalia alkulohkossa ja lohkon kärkipaikka puhuvat puolestaan. Eikä kisoissa tullut tappioita varsinaisella peliajalla.

Hodariin ei kisat kaatunut (ennakko-odotuksista huolimatta), vaikka tosin pelaajavalintoja olisi voinut hieman paremmin miettiä. Kuitenkin tänään Hodari reagoi jo aikaisin tunnin kohdalla tekemällä kaksi vaihtoa.

 

Erittäin mehukkaat välieräparit on luvassa ja ensi viikosta tulee varmasti todella huikea!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ilman Gerrardin panosta Englanti olisi jäänyt jo alkulkohkoon. Hän oli ainoa jolla oli eväitä jonkimoiseen hyökkäyspelin rakenteluun. Lampardia tuli ikävä peliä katsellessa. Täällä paljon hehkutettu Parker näytti taas miksi itse en hirveästi miestä arvosta, pari kertaa lupaava Englannin hyökkäys katkesi siihen kun mies ei osannut antaa laidalla kirmaavalle Walcottille helpohkoa syöttöä vaan pallo karkasi sivurajan ylitse.

Hodgson sai irti maksimaalisen tältä joukkueelta, taso ei yksinkertaisesti riitä eikä tule riittämään seuraavaan 20:een vuoteen, ainakaan arvokisavoittoja ajatellen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jälleen kerran joutui Englanti pettymään. Ranskaa vastaan bussilla alkaneet kisat jatkuivat hyviin esityksiin Ruotsia ja Ukrainaa vastaan, mutta kyllä Italia välieräpaikkansa ansaitsi! Kiitokset kuitenkin Hodarille, joka sai kuukaudessa valmisteltua Three Lionsin Eurokisoihin, mutta tällä tuurilla ei Englanti tule ikinä voittamaan.. No, nyt nuorennusleikkausta kehiin, vaikka mielelläni MM-kisoissa 2014 ja EM-kisoissa 2016 vielä Gerrardit, Lampardit ja Terryt haluaisinkin nähdä! Tulevaisuus on valoisa, kun käytettävissä on sellaisia miehiä, kuten Joe Hart, Jack Wilshere, Alex Oxlade-Chamberlain, Jordan Henderson, Danny Welbeck ja Andrew Carroll!

 

Mutta tämän illan otteluun: Kyllä tuo nyt molemmilta joukkueilta oli todella tehotonta peliä.. Italia piti palloa, mutta Englanti puolusti urhoollisesti! Balotelli tuhlaili oikein ison rahan edestä, mutta ei Englantikaan sen paremmin paikkojaan hyödyntänyt. Muun muassa Glen Johnson sai pelin alussa avopaikan, muttei tästä saanut palloa maaliin iskettyä. Tätä jatkui koko pelin ajan. Englannin maalinsuulla pelannut Joe Hart oli ilmiömäinen, eikä Italia saanut miestä millään ohitettua! Jännitys tiivistyi entisestään, kun lähettiin rangaistuspotkukisaan. Se alkoikin hyvin Gerrardin ja Rooneyn onnistuttua ja selvästi väsähtäneen Montolivon epäonnistuttua, mutta sen jälkeen Pirlo osoitti taas taitojaan jäätävällä zipillä, ja tästä Englanti tuntui menevän kipsiin. Ashley-kaksikon epäonnistuttua Azurrit ottivat jatkopaikan mitalipeleihin, eikä Joe Hartin ilmeilyt tosiaan Saapasmaan suorituksia häirinneet..

 

Englannin EM-kisat ja tulevaisuus pelipaikkakohtaisesti:

 

Maalivahdit:

 

Englannin maalivahtiongelma on ratkaistu! Joe Hart oli mielestäni Valioliigan paras maalivahti, ja mies jatkoi hyviä otteitaan eurokentillä! Varamiehiä tulevat tulevaisuudessa olemaan John Ruddy ja Jack Butland, joten tälle osastolle ei huolia ole! (Ellei Hart loukkaannu ja varakaksikosta jompikumpi floppaa.)

 

Puolustajat:

 

Laidalla Glen Johnson ja Ashley Cole pelasivat hyvät kisat! Ei siitä mihinkään pääse, nämä miehet osaavat sekä puolustaa, että tukea hyökkäyksiä! Toppariosastolla John Terry ja Gary Cahillin paikannut Joleon Lescott olivat myös perusvarmoja. Iso :thumbsup1: puolustukselle! Tulevaisuudessa kentälle juoksevat siis Cahillin lisäksi mm. Phil Jones, Phil Jagielka, Leighton Baines, Micah Richards ja Martin Kelly!

 

Keskikenttäpelaajat:

 

Keskikentän sydän oli ehdottomasti kapteeni Steven Gerrard! Upeaa peliä läpi koko turnauksen. Viereltä sen sijaan huomasi Franky Lampardin puuttumisen, kun Scott Parker ei minua säväyttänyt. Uskon, että tulevaisuudessa Adam Henderson ja Jack Wilshere valtaavat paikan tuosta keskeltä. Laidalla Ashley Young ja James Milner olivatkin sitten se Englannin heikoin lenkki. Todella vaisu esitys miehiltä... Theo Walcottia käytettiin aivan liian vähän, pikakiituri olisi Milnerin paikan kyllä ansainnut, ja Alex Oxlade-Chamberlain olisi ollut mielestäni Youngia parempi vaihtoehto.. No, vähän Arsenal-voittoiseksi tuo menisi, mutta tuo olisi oma ihannekeskikenttäni!

 

Hyökkääjät:

 

Wäiski Rooney ei aivan yltänyt omalle tasolleen, mutta kaikki tietävät millainen pelimies hän oikeasti on, ja hän tulee olemaan Englannin ykkösvalinta vielä pitkään! Mutta kuka miehen vierellä tulee tulevaisuudessa olemaan? Danny Welbeck osoitti kyllä kisojen aikana taitojaan, ennakkoluulotonta peliä ManU-hyökkääjältä! Andy Carroll vaikutti välillä vähän laiskalta, mutta onhan mies pääpalloissa ihan ylivoimainen ja viimeistelykin hyvänä päivänä onnistuu! Tulevaisuuden nimiä Shrekin, Tornin ja Welbeckin rinnalle tulevat olemaan mm. Daniel Sturridge ja Connor Wickham.

 

Kyllä tässä tarvittaisiin kohta jo irlantilaisten onnea, vaikka Irlannillakaan ei näissä kisoissa sitä ollut.. :nervoussmile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oliko tää nyt sitten se viihdyttävä Espanja? Kisojen tylsin joukkue.

 

Ei tosin poista sitä tosiasiaa, että Ranska oli todella surkea ja varsinkin tappioasemassa ottelun lopussa ei loppukiristä tietoakaan. Espanjan jengistä pakko ihmetellä miten siellä pääsee kentälle jotain pedroja ja santeja, mutta Mata istuu ottelusta toiseen penkillä? Koko viime kauden Juan Matan otteita seuranneena ei voi kuin ihmetellä miten minuutteja ei tule.

Minusta iso kysmys on se, että miten voi tällä tasolla, EM-kisojen puolivälierissä mikään joukkue päästä niin helpolla, kuin mitä Espanja Ranskaa vastaan pääsi? Jos kahden maalin voittoon riittää lauantaisen kaltainen neppailu, niin kyllä Espanja sen varmasti ottaa vastaan mielellään koska tahansa. Sekin toki meinaa unohtua, että Espanja myös saa homman näyttämään naurettavan helpolta. Selvästi pirtein esitys Espanjalta nähtiin avauspelissä Italiaa vastaan, jossa vastustaja pisti kampoihin ja pakotti Espanjan hakemaan enemmän variaatioita. Seuraava peli Portugali-Espanja on jokseenkin Madrid-Barca -tyyppinen asetelma, jossa Espanja pitää palloa ja Portugali tulee hakemaan nopeilla vastaiskuilla ratkaisua.

 

Omasta mielestäni Espanjan pitäisi jossain määrin pysyä kaukana tuosta 4-2-4-0 -taktiikasta, koska se entisestään hidastaa pelaamista ja vie vähäisenkin suoraviivaisuuden pois. Mutta viime kädessä tuloksestahan kisoissa pelataan ja Chelsean kannattajan, jos kenen, pitäisi tätä osata arvostaa.

 

Itsekin olen ihmetellyt Matan poissaoloa pelaavasta kokoonpanosta, ja vaikka Del Bosque peluuttaakin selvästi enemmän niitä pelaajia, joita on peluuttanut aiemmissakin kisoissa, niin kyllähän monesti Espanjan peli kaipaisi Matan tai Navasin kaltaista todellista laitapelaajaa, joka ei ajaisi muiden tapaan kohti keskustaa. Etenkin nyt kun Espanja on peluuttanut vahvistettua keskikenttää ilman Torresia on merkillistä, että samantyyppisiä pelaajia pidetään kentällä. Toinen mitä olen ihmetellyt on se, ettei muille keskushyökkääjille ole käytännössä juuri minuutteja annettu, mutta trendihän onkin ollut, että Torresin korvaa keskikenttämies, tai toisinpäin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huikea pelaaja tuo Pirlo! Kaveri on jo jonkun verran päälle kolmekymppinen, mutta tuollaisten pelaajien toivoisi jatkavan ikuisesti.

 

Parempi meni jatkoon ja Italia oli näistä kahdesta joukkueesta se joka voi tosissaan haastaa Saksan.

 

Englannin kisataival oli juuri sellainen kuin odottaa sopii. Kilpikonnapuolustuksella tasuri umpisurkeasta Ranskasta ja juuri ja juuri voitot kahdesta maasta joiden ranking on paljon huonompi kuin Englannin. Puolutuksen ja hyökkäyksen välinen tasapaino ei löytynyt missään vaiheessa. Kun sumppu avattiin ja koitettiin vähän hyökätäkin (Ruotsi peli) niin omissa soi niin että tuntuu. Turnaus päättyi brittityyliin siihen, että pää ei vaan kestä kovan paikan tullen. Young on hyvä hankkimaan pilkkuja, mutta niiden perille toimittaminen näyttää olevan vaikeampaa puuhaa. Ja jos laitapakki pitäisi laittaa vetämään niin olihan siellä Johnson, joka upotti hallitusti pilkun Carling Cupin finaalissakin. Yhdestätoista metristä Cashley ei osu edes ilmakiväärillä...

 

Edit: Okei vähän aikaa mietin jo, että mistä hemmetistä saan Englannin kuningattaren kuvan Johtavalle, mutta onneksi ei tarvinnutkaan lähteä kiertelemään putiikkeja :smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huikea pelaaja tuo Pirlo! Kaveri on jo jonkun verran päälle kolmekymppinen, mutta tuollaisten pelaajien toivoisi jatkavan ikuisesti.

 

Parempi meni jatkoon ja Italia oli näistä kahdesta joukkueesta se joka voi tosissaan haastaa Saksan.

 

Englannin kisataival oli juuri sellainen kuin odottaa sopii. Kilpikonnapuolustuksella tasuri umpisurkeasta Ranskasta ja juuri ja juuri voitot kahdesta maasta joiden ranking on paljon huonompi kuin Englannin. Puolutuksen ja hyökkäyksen välinen tasapaino ei löytynyt missään vaiheessa. Kun sumppu avattiin ja koitettiin vähän hyökätäkin (Ruotsi peli) niin omissa soi niin että tuntuu. Turnaus päättyi brittityyliin siihen, että pää ei vaan kestä kovan paikan tullen. Young on hyvä hankkimaan pilkkuja, mutta niiden perille toimittaminen näyttää olevan vaikeampaa puuhaa. Ja jos laitapakki pitäisi laittaa vetämään niin olihan siellä Johnson, joka upotti hallitusti pilkun Carling Cupin finaalissakin. Yhdestätoista metristä Cashley ei osu edes ilmakiväärillä...

 

Edit: Okei vähän aikaa mietin jo, että mistä hemmetistä saan Englannin kuningattaren kuvan Johtavalle, mutta onneksi ei tarvinnutkaan lähteä kiertelemään putiikkeja :smile:

Sama mitä Pirloon tulee. Otti tottakai riskin tuossa, mutta luulen, että englantilaisten kasetti petti lopullisesti tuohon rankkariin. Onhan se tottakai aika provosoivaa, että vastustaja laittaa noin viileän pilkun kun itse on hermorauniona. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eilisestä pelistä on jo taidettu sanoa kaikki olennainen. Englannilta heikko esitys. Puolustus ja Gerrard olivat ainoat, jotka pärjäsivät edes jollain tasolla. Rooney oli todella vaisu, mutta tämä toisaalta johtui myös paljolti Italian puolustuksesta, joka pelasi hänet hyvin pelistä pois. Pääsi aivan viime hetkillä vielä kokeilemaan maalin edestä muttei maistunut. Englannin hyökkäyspeli olisi jopa voinut toimia paremminkin ilman Rooneyta. Jos Italialla (lue: Balotellilla) olisi viimeistely toiminut paremmin, olisi homma hoidettu kotiin jo kauan ennen jatkoaikaa.

 

Mitä tohon Englannin yleisilmeeseen kisojen aikana mennään, niin muun muassa ippelle tokaisisin, että Hodgson ei olisi voinut paljon vaikeammista asetelmista kisoihin lähteä. Noin kuukausi pestiä takana muutaman pelin maustamana. Sitten siihen päälle vielä se, että pois jäivät loukkaantumisten takia Lampard, Cahill ja Barry. Silti Englannin peli oli paljon paremmin organisoidumman näköistä mitä se oli muun muassa Capellon alaisuudessa Etelä-Afrikassa, vaikkei se mitään maailman ihmeellisintä ollut. Pelaajavalinnat olisi voinut toki tehdä paremminkin, kuten monesti on jo todettu. Toivottavasti joku kaunis päivä se Richardskin siellä nähtäisiin.

 

Ja jos laitapakki pitäisi laittaa vetämään niin olihan siellä Johnson, joka upotti hallitusti pilkun Carling Cupin finaalissakin. Yhdestätoista metristä Cashley ei osu edes ilmakiväärillä...

 

Ashley Cole on upottanut melko montakin pilkkua kovan paikan tullen. Osui muun muassa Chelsean paidassa sekä Moskovan että Münchenin finaaleissa, vaikka Moskovassa olikin jo hieman onnea matkassa. Tämän lisäksi teki maalin pilkulta ainakin 2005 FA Cupin finaalissa Manchester Unitedia vastaan (Arsenalin paidassa tuolloin) sekä myös 2004 EM-kisoissa Portugalia vastaan. Olin hieman yllättynyt itse asiassa, kun Cole ei eilen palloa maaliin saanut. Itselle on jäänyt puolestaan Glen Johnsonilta mieleen pilkku Manchester Unitedia vastaan Community Shieldissä monta vuotta sitten. Kumpikohan näistä siis mahtaa olla parempi ampuja pilkulla?

 

Osui ja upposi tämä provo tai jotain sinne päin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Englanti teki tolla miehistöllä varmaankin sen maksimisuorituksen. Kuten sanottu niin toi keskikentän keskusta ei vain ole tarpeeksi vahva tälläisiin peleihin. Menisi varmaan joten kuten jos Parker ja Gerrard jaksaisivat pelata täydet minuutit, mutta molemmilla alkoi piiputtaa sen verran aikaisessa vaiheessa, että eipä tosta keskikenttäpelistä tullut mitään. Vielä kun tohon lisää sen, että vaihdosta tosiaan joudutaan ottamaan jotain Hendersonia kentälle niin minkäs teet?

 

Toinen ongelma oli eilen taas kerran laitapeli. Milneristä ei vain ole tolle tontille ja Ashley Young näyttää päivä kerrallaan vain enemmän ja enemmän uudelta SWP:ltä. Milner sentään oli jotenkin edes pelissä mukana ja sai jotain aikaan, mutta Young puolestaan aivan lapanen koko pelin ajan (ja oikeastaan koko turnauksen ajan). Kärjessä taas Welbeck on vielä liian raakile näihin matseihin, Rooney ei saanut mitään aikaan ja Carroll on kärjistetysti sanottuna vain hyvä voittamaan pääpalloja. Harmi vaan, että ne voitetut pääpallot meni ties minne, olisi muuten voinut olla ihan käyttökelpoinen pelaaja näissä kisoissa.

 

Eipä toi Englannin tippuminen harmita muuten, mutta Terrylle ja Colelle olisi toivonut menestystä. Molemmilta vahva turnaus. Cole harmittavasti mokasi tuon rankkarin tällä kertaa, mutta onneksi upotti reilu kuukausi sitten sen kaikista tärkeimmän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Royn eväät riittivät juuri niin pitkälle kuin arvelinkin. Tulosvalmentaja pääsi suht helposta alkulohkosta niukin naukin jatkoon, ja vielä haastamaan Italian pilkuiltakin, mutta kun ei ole tasoa niin sitä vaan ei ole. Vaikeathan lähtökohdat turnaukseen olivat, joten siinä mielessä tulos oli tyydyttävä, mutta ei mikään menestys, niinkuin Roy jossain haastattelussa ilmeisimmin on todennut. Englannin joukkueen tulevaisuutta ja pelitapaa on vielä vaikea lähteä ennakoimaan, koska tämä turnaus tuli Roylle niin nopeasti, että jätti kaiken puolustuksen varaan. Hirveästi mies tuskin lähtee pelitapaa muuttamaan, mutta pelirohkeutta ja taitoa joukkue suorastaan huutaa.

 

Mitä itse pelaajiin tulee niin onnistujia oli ehdottomasti Gerrard, Hart, Terry, Lescott ja varauksin Johnson. Young ja Milner laidoillaan pahoja pettymyksiä, tosin ainakin Youngin peliä söi jatkuva alaspäin ravaaminen. Walcottia olisi toivonut näkyvän kentällä enemmän, vaikka tosin tässä viimeisessä ei esittänyt kyllä yhtään mitään. Hyökkääjistä ei oikein onnistunut kukaan ja ihan sama kuka siellä olisi aloittanut kenenkin paikalla, koska hyökkäyspeli oli vaan niin olematonta. Parker menee ihan hyvin rakkikoirana, jos keskustassa on kolme ukkoa, mutta pallon kanssa kuitenkin niin rajallinen. Ja Henderson näytti niin reppanalta kun kentälle tuli että voi voi. Mutta ei siellä ollut ketään muutakaan.

 

Italia oli eilen tasainen, Pirlon peliä on vaan mukava katsella kun ikinä ei ole kiire mihinkään ja pienellä liikkeellä pelaa itsensä vapaaksi. Katsotaan miten mies jaksaa painaa saksalaisten puristuksessa. Super Mario oli eilen varsinainen tuhlari, mutta hyvin mies paikoille pääsee ja on jatkuva peloite hyökkäyspäässä. Ainakaan eilisessä pelissä ei Chiellinin poissaolo näkynyt, miten pärjää Bonucci sitten toisen Super Marion kanssa.

 

Summa summarum, mielenkiintoiset välierät tulossa ja ehdottomasti neljä parasta on mukana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täältä ainakin hatunnosto Hodarille ja Englannin joukkueelle. Paljon huonompaa odotin joukkueelta. Välieräpaikka oli todella lähellä, tosin oikea joukkue ottelun lopulta voitti. Ennakkoasetelmissa mm. Gerrardia monet pitivät turistina, mutta kokonaisuutena oli Englannin paras pelaaja kisoissa. Hart oli hyvä varsinkin eilen ja puolustus pelasi kokonaisuutena hyvin. Ongelmat tulivat sitten hyökkäyspelissä, jossa kukaan ei onnistunut erityisen hyvin. Rooneyltä odotettiin tottakai paljon, mutta ei päässyt lähellekkään omaa tasoaan. Young oli myöskin kaukana parhaasta tasostaan. Hodari teki eilen mielestäni hyvät vaihdot, kun otti Carrollin ja Walcottin kentälle. Andy pelasi ihan hyvin ja sai luotua muutaman tilanteen. Suurena vahvuutena myöskin tärkeät purkupallot omassa päässä.

 

Lampardia joukkue kaipasi keskikentällä. Parker ei saanut oikein mitään hyökkäyssuuntaan aikaan. Laitapelaaminen oli todella heikkoa ja kun joukkueen paras ase eli Rooney oli ruosteessa, niin ei Italian tasoista ryhmää vastaan pitäisi olla mitään mahdollisuuksia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alku oli ihan hirveää puolustamista ja ekat 15min oli kyllä pumppu kovilla. Kaikkien olisi luullut tietävän, että nimenomaan päästessään keskittään boxiin ovat "lädit" vaarallisimmillaan avoimessa pelissä. En tiedä oliko aivan järkyttävä asennevamma kun mediassa Azzurrien jäsenet tykkäsivät niin vertailla maiden pelaajien välistä taitotasoa ja kehua, kuinka Three Lionsin pelaajat jäävät italiaanoja yksilötaidossa pahasti jälkeen. Jotenkin näytti, niin kuin siellä ei ois uskottu, että Englanti kykenee sen maalin tekemään. Todella lepsua höntsäpuolustamista ja oma elinikä väheni varmaan parilla vuodella tuon pelin aikana. Tai sitten siellä oltiin vaan niin peloissaan.. En tiedä.. Mutta alku oli ihan järkyttävää.

 

Ekalla puoliajalla britit otti todella hyvin Pirlon pois pelistä ja jatkuvasti peittivät keskellä syöttösuunnat Pirlolle ja pallo jouduttiin pelaamaan aina DDR:n kautta. Pirlo joutuikin hakemaan palloa vähän enemmän laidasta, mutta pallon saadessaan oli maestro oma itsensä. Balotellille läpisyöttö oli ihan sairas ! Muutenkin SuperMariolla oli jo varsinaisella tontit ratkaista peli useammankin maalin erolla. Muut tuhannen taalan paikan missaajana kunnostautuneet oli kyllä De Rossi ja Montolivo.

 

Italian kaukolaukaukset oli kyllä pitkästä aikaa heikoimpia, mitä oon nähnyt. Cassanon ja Montolivon ratkaisut oli todella heikkoja. Muutenkin Fantantonio pelasi tähän saakka kisojen huonoimman pelinsä. Ei se nytkään paska ollut ja muutaman kerran oli todella hienosti järjestelemässä maalipaikkaa, mutta nyt tuli kyllä enemmän heikkoja ratkaisuja kuin aikaisemmin. Montolivokin väsähti loppua kohden.

 

De Rossin vaihto oli varmasti pakonsanelema, joten sitä on sikäli turha moittia, vaikka DDR oli jälleen todella hyvä. Kuitenkin kaikissa alkulohkon peleissäkin De Rossin kunto väsähti siinä 70min kohdalla, joten kentälle oli nyt pakko tuoda tuoreita jalkoja. Sikäli vaihdot olivat ihan ymmärrettävät, MUTTA, että Di Natalea ei ollenkaan kentälle.. Tuo oli Prandellin tähän astisen turnauksen ensimmäinen todella paha jäätyminen valmennuspenkillä. Loputon usko Balotellin potentiaaliin saa jo naurettavat mittasuhteet. Tottahan se on, että Cityn ongelmatapauksella on valtavasti lahjoja ja potentiaalia. Olihan sillä ne jo Internazionalessakin. Mutta kun jo ekat 45min näytti, että Mario ei tule sitä palloa maaliin saamaan, niin Di Natalen vaihtoa olisi kaikella järjellä alettu valmistelemaan. Ja kun Cassano otettiin kentältä, niin odotin vähintään, että Di Natale tulee Fantantonion tilalle, koska kykenee loistavasti pelaamaan myös tuota seconda puntan roolia ja alunperin Totoa useissa medioissa kaavailtiin nimenomaan tuohon rooliin Cassanon kilpailijaksi. Ennen kaikkea odotin kyllä, että Cassano ja Di Natale nähtäisiin kentällä yhtäaikaisesti. Jotenkin Prandellikin vissiin ajatteli jopa liikaa, että fyysinen, vahva ja taitava Balotelli on ainut oikea vaihtoehto Englannin puolustuksen keskellä.

 

Balotelli kunnostautui siis todenteolla tuhlaajapoikana. Muuten SuperMario oli kyllä ihan pirteä ja tällä kertaa malttoi useinmiten olla sooloilematta ja jakaa palloa ihan kiitettävästi vieruskavereille. Tuli sieltä jälleen muutamia todella järjettömiä ratkaisuyrityksiä ja mm. jatkoajalla haki oman laukauksen boxin oikealla puolen kun keskelle kipitti mukaan hyökkäykseen Marchisio, joka olisi päässyt tälläämään suoraan syötöstä ja vauhdista, ja tällä kertaa Three Lionsin puolustus ei olisi ennättänyt blokkaamaan vetoa.

 

Balzaretti oli jälleen todella hyvä hyökkäyspäähän - Italian nykyiseen laitapelaamiseen verrattaessa. MM 2006 Grossostahan Balzaretti jää kauas ja harvemmin Palermon mies haastaa ja ajaa boxiin, mutta todella paljon osallistui peliin ja mahdollisti puolen vaihdot, jolloin saatiin muutama sekunti lisää aikaa tuoda palloa ylöspäin kun pallottomalta puolelta(mistä puolen vaihto aiemmin lähti) kesti lädien miehistön ryhmittyä nyt pallolliselle laidalle. Abate ei hirveästi tuonut mitään extraa ylöspäin, mutta odotuksiin ja otteisiin Milanissa nähden pelasi ihan ok. Enempää ei vain voi mieheltä vaatia.

 

Useiden asiantuntijoiden, ex-pelaajien ja Italian pelaajien korostama yksilöiden välinen taitotason ero kyllä näkyi ajoittain todella räikeästi. Three Lionsilta ei usein onnistunut saada kolmea syöttöä putkeen omille ja usein kun viimein se laita aukesi Italian boxin lähellä, niin ihan perus helppo syöttö vapaalle kaverille oli täysin luokaton. Kun toisella puolella jopa Bonucci kiskaisi aivan sairaan 60 m avauksen suoraan millilleen oikeaa laitaa kipittäneellä äijälle boxin lähettyville. Italian syöttötyöskentelyn laatu oli häikäisevää ja samoin oli pallon kuoletukset. De Rossi, Pirlo, Balotelli, Cassano, Montolivo, Marchisio, Balzaretti, Abate, Maggio, Nocerino, Diamanti ja jopa Bonucci ja Barzagli kuolettivat kerta toisensa jälkeen pallon pehmeällä kosketuksella jopa paineen keskellä suoraan omaan tai kaverin lapikkaaseen milloin rinnalla, olkapäällä tai polvellakin. Balzarettikin sai ottaa vastaan valtavat määrät puolenvaihtoja laidalleen ja ei yhtä ainokaista kertaa sössinyt sivurajasta yli vaan joka ikinen kerta kesytti pallon taidokkaasti. Välillä näytti kärjistäen kuin siellä olisi 6. divarijätkät pelaamassa liigasakkia vastaan. Jos avauksen kaverien palkkapusseja olisi lähdetty vertailemaan niin tuskinpa Italian kaverit kovin paljoa enempää ellei jopa vähemmän tienanneet viime kaudella kuin nuo Three Lionsin ammattilaiset. Mutta osa tuosta Englannin hyökkäyspelin heikkoudesta menee kyllä Italian prässin piikkiin, kun aika ja tila otettiin samantien useamman kaverin voimin pois lädeiltä. Pallokosketuksessa ja syöttötyöskentelyssä ero oli merkittävintä.

 

Minuuttien kuluessa Italia otti yhä dominoivammin ottelun haltuunsa ja Englannin hyökkäyspeli pysäytettiin heti alkuunsa brittien saadessa pallon. Rooneykin oli täysin pihalla matsista ja joka kerta kun pallo saatiin Wäinölle, Youngille, Walcottille jne jne. niin kaksi - kolme italiaanoa prässäs yhdessä pallon väkisin takaisin omille. Alun 15min koomailun jälkeen Italian puolustuspeli olikin loistavaa. No jos oli Italian puolustuspeli loistavaa, niin vieläkin häikäisevämpää oli todella paljon työllistetymmän Englannin puolustuslinjan työskentely. Pirlo, Montolivo ja De Rossi puhkasivat toki läpisyötöillään linjan pariin otteeseen, mutta se uhrautuminen ja vetojen blokkaaminen oli todella vaikuttavaa Three Lionsilla. Johnson, Terry, Lescott ja Cole suoriutuivat kyllä kaikki omassa päässä erinomaisesti ! Ei riitä kahden käden sormet laskemaan niitä paikkoja kun italialainen pääsi hyvästä paikasta tälläämään ja kuin ihmeen kaupalla sieltä vielä ilmestyi jonkun lädin lapikas vedontielle pelastamaan Hartin ja sumusaarten ylpeyden. Joe Hart oli kyllä itse pelissä todella hyvä ja samat otteet jatkui rankkareissakin, joissa oli hyvin mukana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä tulee Italian pelinrakentelun luovuuteen, niin toivoin myös enemmän lääkkeitä Englannin sumpun haastamiseen. Pirlo, De Rossi ja Montolivo puhkoivat omilla syötöillään linjan ja laidoiltakin tuli variaatioita, mutta olisin toivonut, että esim. Marchisio - Cassano -akseli olisi päässyt seinillä haastamaan 16m rajalla tuota Englannin linjaa... Ja se kaukolaukausten sihti - ei helvetti. No mutta Englannilla oli jatkuvasti yhdeksän - kymmenen miestä pallon alla seisoskelemassa omalla kenttäpuoliskalla ja miehittämässä alueita.. Erityisesti syöttösuunnat Pirlolle peitettiin, vaikka tosin maestro saatiin vapaammaksi paremmin osalliseksi peliä minuuttien kuluessa. Ja samoin Espanjan ja Saksan peli on näyttänyt kisoissa tehottomalta nysväämiseltä kun vastustaja on keskittynyt vain puolustumaan omaa aluettaan. Väkisin joukkue alkoi myös väsähtää ja kuntopuolen kanssa oli jo alkulohkon otteluiden lopussa ongelmia. Paikkoja Italia kykeni silti luomaan enemmän kuin riittävästi voittaakseen ja ainut huolenaihe kohdistuu, jälleen kerran, maalintekoon. Väitän silti, että Di Natalen ollessa kentällä peli olisi ratkennut varsinaisella peliajalla. Mutta noilla vaihdoilla tuotiin kentälle myös pilkkujen ampujia (sen lisäksi, että pelaajilla oli toki oma panoksensa pelille), jotka Italia oli päättänyt jo aikaisemmin viikon treeneissä. Diamanti ei taaskaan vakuuttanut mua eikä mun mielestä ole vielä ainakaan, eikä ole ollut sitä Serie A:ssakaan, Italian maajoukkueen tasoinen kaveri hyökkäykseen / trequartistaksi.

 

 

Pirlon ohella hehkuttaisin Balotellin rankkaria, sillä Hart luki loistavasti Balotellin harhautuksen ja pienen vauhdin hiljennyksen ennen vetoa pois ja näin ollen Balotelli joutui tilanteeseen, jossa erittäin suuri osa huippuhyökkääjistäkin jäätyy, koska veskari lähtee nyt lähes 100% varmuudella oikeaan kulmaan ja pelaaja joutuu ampumaan ilman vauhtia ja kyse on vain siitä kuinka tarkan sijoituksen pystyt laittamaan. Balotelli suoriutuikin omasta vedosta erinomaisesti. Gerrardin pilkku oli kans hyvä, vaikka Gigi oli todella hyvin siinä mukana. Kuten täällä porukka jo kirjoittelikin, niin Montolivon kasvoilla oli nähtävissä sitä samaa väsymystä ja pelkoa kuin oli mm. Luigi di Biagiolla tai Demetrio Albertinin kasvoilla MM 1998 puolivälierissä Ranskaa vastaan. No Montolivon rankkari olikin todella heikko ja jälleen Hart oli loistavasti mukana ja olisi todennäköisesti pilkun torjunutkin, jos se olisi kehikon sisälle tullut. Tuolla hetkellä tunteet oli kyllä todella pohjalla. Kaikki jalkapallojumalat ja onni nätti olevan Englannin puolella. Chelsean pilkkuvoitto oli antanut roimasti itseluottamusta lädeille. Rooneyn pilkku oli kylmän viileä ja nyt Pirlon tilanne olikin todella epäkiitollinen. Italia oli jo yhden pilkun jäljessä ja epäonnistuminen tietäisi käytännössä lähes varmaa rankkuskaban tappiota. Joe Hart oli myös Balotellin rankkarissa loistavasti malttanut katsoa loppuun asti bluffin ja näin ollen ei ollut mitään takuita, ettei nyt kävisi samoin. Tuohon paikkaan Antonio Pirlon "Antonin Panenkat" tai italialaisittain "Tottit" oli kyllä jäätävä ratkaisu - meni kylmät väreet. Koko pilkkukisan ilmeillyt ja provoillutta Hartia vietiin kuin litran mittaa. Tuolla hetkellä lädien selkäranka alkoi rusahdella. Seuraavana vuorossa ollut Young katsoi pelonsekaisin tuntein vain pelkkää palloa ja pyssyttikin Jaap Stam -maisen pilkun koko sielunsa kyllyydestä, mutta seitsemännen kerroksen ja parkkipaikan sijaan osoite oli ylärimassa. Antonio Nocerinolta tuli vuorostaan tarkka sijoitus, vaikka Hart oli jälleen hyvin mukana. Nyt oli aika ivallisesti Cashl£yksi kutsutun Ashley Colen, joka oli todella varma pilkussaan Mestareiden Liigan finaalissa. SuperGigi oli kuitenkin tehnyt läksynsä ja katsonut roppakaupalla videomatskua Colen pilkuista ja suoraansanottuna "omisti" Colen rankkuskabassa - loistava torjunta ! Italialla oli nyt pelottavan alun jälkeen avaimet kuin ihmeen (Pirlo + Buffon) kaupalla omissa käsissä. Alessandro Diamanti harhautti pilkussaan katsellaan Hartin täysin väärään kulmaan ja näin ollen oikeus oli tapahtunut - parempi voitti ja Italian tie käy välieriin, jossa vastaan astelee vanha tuttu Saksa.

 

Olisin kyllä halunnut olla nahkahousujen kisastudiossa kärpäsenä katossa sillä olen ihan satavarma, että siellä ei ollut yhtäkään pelaajaa, joka olisi halunnut tuosta otteluparista Italian vastaansa. MM 2006 välierät kummittelee toivon mukaan vieläkin nahkahousuissa. Tuolloinkin Saksa oli noussut kisojen yhdeksi suosikiksi ja "vastoin laatumedioiden ja asiantuntijoiden odotuksia" Italia hyökkäsi Saksan nurin ja voitti kisojen parhaalla pelillään 100% ansaitusti Saksan, jolla ei ollut loppujen lopuksi kovin paljoa sanansijaa tuolloin. Italia oli tästä otteluparista ainoa joukkue, joka kykenisi "suuren ja mahtavan" ennakkosuosikki Saksan haastamaan. Klinsmannin Saksasta on kuitenkin vierähtänyt kuusi vuotta ja pelaajamateriaali on muuttunut bratwurstin ja oluen maassa. Saksa tuottaa liukuhihnalta uusia lupauksia ja loistavia pelaajia. Saksa on parempi kuin vuonna 2006 ja myös sen pelisysteemi on kehittynyt ja muuttunut noilta ajoilta - puhumattakaan ajasta ennen Klinsmannia, ns. konemaisesta Saksasta. Haastaakseen Saksan Italian maalinteon on yksinkertaisesti pakko parantua ! Englanti -peli olisi pitänyt voittaa useammalla maalilla jo varsinaisella peliajalla ja Balotellin, De Rossin ja Montolivon hassit oli käydä todella kalliiksi. Münchenin illassa Bayern ja saksalaisten "rankkaritaika" suli, mutta yksi mies vakuutti mut erityisesti tuossa illassa kyvyistään rankkuskabassa ja se oli ulottuva 193cm Manuel Neuer, jota itse pitäisin pelaajan asemassa pelottavimpana maalivahtina ammuttaessa 11 metristä. Rankkareille Italia ei saa mennä välieräottelussaan ! Ratkaisun on tultava varsinaisella peliajalla tai jatkoajalla. Lähtökohdat välieräottelussa ovat ihan erilaiset ja tuolloin Saksa on suosikki, vaikka toivon ja uskon, että Italia kampeaa vielä vastoin kaikkia ennakko-odotuksia tiensä EM -finaaliin. Saadessaan vielä sen yhden extravaihteen peliinsä ja maalinteon loksahtaessaan kuntoon. Siellä on kuitenkin niin ison kaliiberin kavereita Balotellin ja Di Natalen lisäksi keskikentällä, että ihan oikeasti pakkohan sen on jossain vaiheessa pallon löytää tiensä maaliin. Toivottavasti tuo aika koittaa välierissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja mitä tulee Englantiin niin olen jopa yllättynyt, jos sieltä ei puolustusosastolta kukaan löydä tietänsä kisojen tähdistökentälliseen. Englannin pelaaminen oli muuten kisoissa unettavaa, mutta puolustuslinjan uhrautumista ja peittotyöskentelyä oli pakko ihailla eilen. Vaikka muuten anoppilassa matsia katsellessa kulutin varmaan 2000 kcal "penkkiurheilun" parissa ja naapuritkin varmana tykkäs.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä tulee Italian pelinrakentelun luovuuteen, niin toivoin myös enemmän lääkkeitä Englannin sumpun haastamiseen. Pirlo, De Rossi ja Montolivo puhkoivat omilla syötöillään linjan ja laidoiltakin tuli variaatioita, mutta olisin toivonut, että esim. Marchisio - Cassano -akseli olisi päässyt seinillä haastamaan 16m rajalla tuota Englannin linjaa... Ja se kaukolaukausten sihti - ei helvetti. No mutta Englannilla oli jatkuvasti yhdeksän - kymmenen miestä pallon alla seisoskelemassa omalla kenttäpuoliskalla ja miehittämässä alueita.. Erityisesti syöttösuunnat Pirlolle peitettiin, vaikka tosin maestro saatiin vapaammaksi paremmin osalliseksi peliä minuuttien kuluessa. Ja samoin Espanjan ja Saksan peli on näyttänyt kisoissa tehottomalta nysväämiseltä kun vastustaja on keskittynyt vain puolustumaan omaa aluettaan. Paikkoja Italia kykeni silti luomaan enemmän kuin riittävästi voittaakseen ja ainut huolenaihe kohdistuu, jälleen kerran, maalintekoon. Väitän silti, että Di Natalen ollessa kentällä peli olisi ratkennut varsinaisella peliajalla. Mutta noilla vaihdoilla tuotiin kentälle myös pilkkujen ampujia (sen lisäksi, että pelaajilla oli toki oma panoksensa pelille), jotka Italia oli päättänyt jo aikaisemmin viikon treeneissä. Diamanti ei taaskaan vakuuttanut mua eikä mun mielestä ole vielä ainakaan, eikä ole ollut sitä Serie A:ssakaan, Italian maajoukkueen tasoinen kaveri hyökkäykseen / trequartistaksi.

 

 

Pirlon ohella hehkuttaisin Balotellin rankkaria, sillä Hart luki loistavasti Balotellin harhautuksen ja pienen vauhdin hiljennyksen ennen vetoa pois ja näin ollen Balotelli joutui tilanteeseen, jossa erittäin suuri osa huippuhyökkääjistäkin jäätyy, koska veskari lähtee nyt lähes 100% varmuudella oikeaan kulmaan ja pelaaja joutuu ampumaan ilman vauhtia ja kyse on vain siitä kuinka tarkan sijoituksen pystyt laittamaan. Balotelli suoriutuikin omasta vedosta erinomaisesti. Gerrardin pilkku oli kans hyvä, vaikka Gigi oli todella hyvin siinä mukana. Kuten täällä porukka jo kirjoittelikin, niin Montolivon kasvoilla oli nähtävissä sitä samaa väsymystä ja pelkoa kuin oli mm. Luigi di Biagiolla tai Demetrio Albertinin kasvoilla MM 1998 puolivälierissä Ranskaa vastaan. No Montolivon rankkari olikin todella heikko ja jälleen Hart oli loistavasti mukana ja olisi todennäköisesti pilkun torjunutkin, jos se olisi kehikon sisälle tullut. Tuolla hetkellä tunteet oli kyllä todella pohjalla. Kaikki jalkapallojumalat ja onni nätti olevan Englannin puolella. Chelsean pilkkuvoitto oli antanut roimasti itseluottamusta lädeille. Rooneyn pilkku oli kylmän viileä ja nyt Pirlon tilanne olikin todella epäkiitollinen. Italia oli jo yhden pilkun jäljessä ja epäonnistuminen tietäisi käytännössä lähes varmaa rankkuskaban tappiota. Joe Hart oli myös Balotellin rankkarissa loistavasti malttanut katsoa loppuun asti bluffin ja näin ollen ei ollut mitään takuita, ettei nyt kävisi samoin. Tuohon paikkaan Antonio Pirlon "Antonin Panenkat" tai italialaisittain "Tottit" oli kyllä jäätävä ratkaisu - meni kylmät väreet. Koko pilkkukisan ilmeillyt ja provoillutta Hartia vietiin kuin litran mittaa. Tuolla hetkellä lädien selkäranka alkoi rusahdella. Seuraavana vuorossa ollut Young katsoi pelonsekaisin tuntein vain pelkkää palloa ja pyssyttikin Jaap Stam -maisen pilkun koko sielunsa kyllyydestä, mutta seitsemännen kerroksen ja parkkipaikan sijaan osoite oli ylärimassa. Antonio Nocerinolta tuli vuorostaan tarkka sijoitus, vaikka Hart oli jälleen hyvin mukana. Nyt oli aika ivallisesti Cashleyksi kutsun Ashley Colen, joka oli todella varma pilkussaan Mestareiden Liigan finaalissa. SuperGigi oli kuitenkin tehnyt läksynsä ja katsonut roppakaupalla videomatskua Colen pilkuista ja suoraansanottuna "omisti" Colen rankkuskabassa - loistava torjunta ! Italialla oli nyt pelottavan alun jälkeen avaimet kuin ihmeen (Pirlo + Buffon) kaupalla omissa käsissä. Alessandro Diamanti harhautti pilkussaan katsellaan Hartin täysin väärään kulmaan ja näin ollen oikeus oli tapahtunut - parempi voitti ja Italian tie käy välieriin, jossa vastaan astelee vanha tuttu Saksa.

 

Olisin kyllä halunnut olla nahkahousujen kisastudiossa kärpäsenä katossa sillä olen ihan satavarma, että siellä ei ollut yhtäkään pelaajaa, joka olisi halunnut tuosta otteluparista Italian vastaansa. MM 2006 välierät kummittelee toivon mukaan vieläkin nahkahousuissa. Tuolloinkin Saksa oli noussut kisojen yhdeksi suosikiksi ja "vastoin laatumedioiden ja asiantuntijoiden odotuksia" Italia hyökkäsi Saksan nurin ja voitti kisojen parhaalla pelillään 100% ansaitusti Saksan, jolla ei ollut loppujen lopuksi kovin paljoa sanansijaa tuolloin. Italia oli tästä otteluparista ainoa joukkue, joka kykenisi "suuren ja mahtavan" ennakkosuosikki Saksan haastamaan. Klinsmannin Saksasta on kuitenkin vierähtänyt kuusi vuotta ja pelaajamateriaali on muuttunut bratwurstin ja oluen maassa. Saksa tuottaa liukuhihnalta uusia lupauksia ja loistavia pelaajia. Saksa on parempi kuin vuonna 2006 ja myös sen pelisysteemi on kehittynyt ja muuttunut noilta ajoilta - puhumattakaan ajasta ennen Klinsmannia, ns. konemaisesta Saksasta. Haastaakseen Saksan Italian maalinteon on yksinkertaisesti pakko parantua ! Englanti -peli olisi pitänyt voittaa useammalla maalilla jo varsinaisella peliajalla ja Balotellin, De Rossin ja Montolivon hassit oli käydä todella kalliiksi. Münchenin illassa Bayern ja saksalaisten "rankkaritaika" suli, mutta yksi mies vakuutti mut erityisesti tuossa illassa kyvyistään rankkuskabassa ja se oli ulottuva 193cm Manuel Neuer, jota itse pitäisin pelaajan asemassa pelottavimpana maalivahtina ammuttaessa 11 metristä. Rankkareille Italia ei saa mennä välieräottelussaan ! Ratkaisun on tultava varsinaisella peliajalla tai jatkoajalla. Lähtökohdat välieräottelussa ovat ihan erilaiset ja tuolloin Saksa on suosikki, vaikka toivon ja uskon, että Italia kampeaa vielä vastoin kaikkia ennakko-odotuksia tiensä EM -finaaliin. Saadessaan vielä sen yhden extravaihteen peliinsä ja maalinteon loksahtaessaan kuntoon. Siellä on kuitenkin niin ison kaliiberin kavereita Balotellin ja Di Natalen lisäksi keskikentällä, että ihan oikeasti pakkohan sen on jossain vaiheessa pallon löytää tiensä maaliin. Toivottavasti tuo aika koittaa välierissä.

En myöskään millään usko, että Englannilla olis ollut jakoja Saksaa vastaan. Ensinnäkin Saksalla on paljon laadukkaampi joukkue ja sen lisäksi Italia kyllä juoksutti Englannin puhki eilen. Toki tuo eilinen peli tulee tuntumaan Italian pelaajien jaloissa vielä torstaina, mutta Italia pääsi eilisestä pelistä kuitenkin paljon helpommalla kuin Englanti. Ilman muuta tullaan myös näkemään viihdyttävämpi välierä kun Italia meni jatkoon eikä antijalkapalloa pelaava Englanti.

 

P.S. Oletko sä muuten italialainen kun tunnut aika tunteella suhtautuvan Italian peleihin? :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

P.S. Oletko sä muuten italialainen kun tunnut aika tunteella suhtautuvan Italian peleihin? :)

En ole, mutta oon niin pikkunassikkana Italian, aivan kuten Juvenkin, valinnut suosikikseni, että jalkapallossa kun huuhkajat ei valitettavasti pääse kisoihin niin kaikki tunteet on Italian puolella. Jalkapallossa kärjistäen muka toinen kotimaani ja varmasti ei muutenkaan kukaan kaveripiiristä / mut tuntevat, tiedä intohimoisemmin jalkapalloon suhtautuvaa. Siis sellaista, joka ei ammattiaan harjoita lajin parissa. Lahjakkaasti oon siirtänyt myös kauniimmalle osapuolelleni tuon intohimon saapasmaan jalkapalloa (monista puitteistansa ja skandaaleistansa huolimatta) ja ei tarvi kahdesti kysellä josko lähettäis rantaloman sijaan katsomaan italofutista. Ääntä lähti ihan helvetisti eilen kisastudiossa. :D Osansa mun eläytymisestä juurtaa varmasti ihan lajista eli jalkapallosta. Eilenkin sen vain näki, että on vain yksi kuningaslaji, jonka rinnalla kaikki muut ovat marginaalilajeja, myös "oma lajini". Se, että voi elää niin pelissä mukana niin ei vaan voi syntyä kuin tässä lajissa. Kendossa jellonien otteet tottakai etenkin Olympialaisissa ja World Cupissa herättää valtavasti tunteita, mutta lajina jää kuningaspallon taakse. Maana tietenkin Suomi on aina ykkönen - olise laji mikä tahansa. Huuhkajien karsintaurakat on tottakai omissa sfääreissään ja kerta Italian kisaurakan takana eletään niin vahvasti ja otteluiden seuraamisessa alkaa lähestyä se kynnys, että onko tässä enää mitään järkeä ja kohta terveys vaarantuu, muuten terveellä kaverilla, niin oikeasti pelottaa jo se ajatus, että Huuhkajat selviytyisi kisoihin. Jos Italian pelien katsominen on samanaikaisesti tuskaa ja nautintoa, niin mitä se olisikaan Suomen kohdella kun materiaalissakin hävitään pahemmin. Toivottavasti Mixu keksii poppaskonstit Les Bleusin pysäyttämiseksi... 2016 Euroihin onkin sitten paremmat mahdollisuudet, jos lohkoarvonnoissakin olisi onni vähän suotuisampi. Niin ja seuraan tottakai nykyisen kotipaikkakuntani futista kotistadionin lehtereillä.:)

Share this post


Link to post
Share on other sites

De Rossin vaihto oli varmasti pakonsanelema, joten sitä on sikäli turha moittia, vaikka DDR oli jälleen todella hyvä. Kuitenkin kaikissa alkulohkon peleissäkin De Rossin kunto väsähti siinä 70min kohdalla, joten kentälle oli nyt pakko tuoda tuoreita jalkoja. Sikäli vaihdot olivat ihan ymmärrettävät, MUTTA, että Di Natalea ei ollenkaan kentälle.. Tuo oli Prandellin tähän astisen turnauksen ensimmäinen todella paha jäätyminen valmennuspenkillä. Loputon usko Balotellin potentiaaliin saa jo naurettavat mittasuhteet.

Samaa mietin itsekin, tuntui sen verran pyörivän peli Englannin päädyssä ja paikkojakin syntyi, että Di Natale olisi hyvinkin voinut käydä nekkaamassa sen yhden sisään jo ennen jatkoaikaa tai viimeistään silloin. Viimeistelyn osalta Cassano ja Balotelli olivat aivan kujalla ja ilman muuta odotin, että Di Natale olisi viimeiselle parille kympille astunut kehiin. Ei Nocerinokaan huono ollut, mutta muistellen esim. tuota Espanja-peliä...

 

Toivottavasti De Rossin vamma ei nyt estä miestä osallistumasta torstain Saksa-peliin. Ja melkein olisi suonut sen korkkiruuvin uponneen maaliin ottelun alussa, mutta kun ei :D

 

Olisin kyllä halunnut olla nahkahousujen kisastudiossa kärpäsenä katossa sillä olen ihan satavarma, että siellä ei ollut yhtäkään pelaajaa, joka olisi halunnut tuosta otteluparista Italian vastaansa. MM 2006 välierät kummittelee toivon mukaan vieläkin nahkahousuissa. Tuolloinkin Saksa oli noussut kisojen yhdeksi suosikiksi ja "vastoin laatumedioiden ja asiantuntijoiden odotuksia" Italia hyökkäsi Saksan nurin ja voitti kisojen parhaalla pelillään 100% ansaitusti Saksan, jolla ei ollut loppujen lopuksi kovin paljoa sanansijaa tuolloin. Italia oli tästä otteluparista ainoa joukkue, joka kykenisi "suuren ja mahtavan" ennakkosuosikki Saksan haastamaan.

Aivan varmasti näin, kyllä Saksa olisi ollut erittäin tyytyväinen, jos olisi Englannin vastaansa jatkossa saanut. Italialla on kuitenkin näistä kahdesta paremmat valmiudet järkyttää ennakkosuosikkia ja edelleen odotukset Italian osalta ovat suht maltilliset, kun taas paineet ovat Saksalla. Saksalaiset eivät vain välttämättä kovin montaa maalintekopaikkaa näin lähellä finaalia enää päästä, eli viimeistelyn on oltava kunnossa. Ellei sitten edetä kohti rangaistuslaukauksia, jolloin silloinkin Saksa on aina Saksa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

De Rossin vaihto oli johtunut loukkaantumisongelmista ja DDR:llä on ollut kuulemma jo pari päivää ennen Englanti -matsia ongelmia iskiashermon kanssa ja kipulääkkeetkään ei mahdollistanut pelissä spurtteja. Littipeukkua jälleen Italian taistelun ruumiillistumalle DDR:lle ! DDR on huolissaan tällä hetkellä tilanteestaan, sillä ei meinannut kuulemma päästä edes onnittelemaan Nocerinoa ratkaisseen pilkun jälkeen ja miehen itsensä mukaan olisi rikos pitää Nocerino tai Motta vaihtopenkillä hinnalla millä hyvänsä. Italian kannalta kuitenkin toivon todella, että De Rossi parsitaan pelikuntoon sillä Saksakin on varmasti tehnyt Pirlo -läksynsä.

 

Pirlo puolestaan kommentoi, että Hartin ilmeilyt ja oudot liikehdinnät maalilla sai miehen päätymään tottimaiseen pilkkuun, jossa odotti ensin Hartin liikkeen. Hart koitti saada yliotetta italialaisista ja Pirlo päätti ottaa niskalenkin lädeistä. Buffon ei omien sanojensa mukaan katsonut Italian pilkkuja, mutta oli ohjeistanut Diamantia muuttamaan rankkaritaktiikkaansa aikaisemmista sillä uskoi Hartin olleen opiskelleen Diamantin aikaisemmat pilkut, jotka mies ampuu keskemmälle. Marchisio paljasti, että hänen piti amppua rankkari, mutta oli pyytänyt Prandellia vaihtamaan ampujaa, koska oli krampannut ottelun päättyessä ja toivoi parempi kuntoisen kaverin vetävän pilkun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pirlo ansaitsee kyllä kaiken hypetyksensä kisoissa. Alkusarjassa Pirlo oli ratkaisevassa asemassa 1+2 (hyökkääjien tehottomuus ainoastaan esti vielä kauniimmat pojot) tehoillaan ja mm. Kroatia -pelissä kun paikkoja oli ihan tarpeeksi pelin tappamiselle, mutta ei vaan uponnut mistään, niin tarvittiin maagista registaa ampumaan yksi kisojen upeimmista maaleista vaparista.

 

Eilen Englanti onnistui ensimmäisellä puoliajalla paremmin tukkimaan syötöt Pirlolle ja Italia joutui rakentamaan peliä De Rossin kautta. Silti Pirlo syötti upeat 131 syöttöä 120min aikana, puhkoi syötöillään Englannin linjaa ja tarjosi fantastiset maalipaikat ratkaista ottelu jo 90 min aikana. Jotta Pirlo olisi todistanut vielä viimeisillekin epäileville kolmen jellonan kannattajille ylivertaisuutensa eilisen ottelussa, niin piti käydä pari pääpalloa voittamassa Andy Carrollia vastaan. :D Syöttöarsenaali on ihan sairas ja maailman paras. Kuten espanjalaislegenda Luisito Suarezkin vertaili Xavia ja Pirloa, niin Pirlo on monipuolisempi ja täydellisempi pelaaja. Lopulta otti Englanti -matsissa keskikentän täysin diktaattorimaisesti itselleen ja tuo 'Panenka' -pilkku rankkuskaban kliimaksina, tuohon paikkaan, oli juuri täydellinen päätös tuolle illalle. Aivan kuten mainostin Pirloa ennen kisoja, loistavasti sujuneen Juventus -kauden jälkeen, että Italian regista on maailman paras pelintekijä yhä 33 -vuotiaana palattuaan formiinsa, löydettyään uudelleen palon ja motivaation tuoreesta Torinon ilmapiiristä - Pirlo on tähän saakka Cristiano Ronaldon ohella ollut kisojen paras pelaaja. Näistä kahdesta Pirlo on esiintynyt tasaisemmin kuin Ronaldo, mutta Ronaldo puolestaan osoitti viimeistään puolivälierä -kamppailussa suuruutensa epäilijöilleen ja on jopa tärkeämpi Portugalille kuin Pirlo Italialle.

 

 

Saksa pelistä varmuudella on sivussa Maggio varoitustilin täytyttyä. Loukkaantumishuolia on tällä hetkellä Chiellinin, De Rossin, Abaten ja Mottan yllä.

 

Maalinteon ohella huolenaiheena on myös Italian kuntopuoli. Eilen tuli turhaan liian pitkä iltapuhde ja jo alkusarjassa otteluiden lopussa piiputti. Nyt Saksalla on ollut jo kaksi extra päivää lepoa ja palautumista alla. Muutenkin Italian kohdalla nuo kuntopuolen ongelmat on sikäli outoja, että suurimmalla osalla Azzurrien pelaajista viime kaudella oli "vain" Serie A:n + muutamat Coppa Italian pelit, kun pahimmilla kilpailijoilla pelaajien ottelumäärät ovat olleet suuremmat ja nimenomaan siellä puolen odottaisi energiavarastojen yskähtelyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olipa omiin silmiin komeaa seurattavaa tuo Englannin puolustustaistelu. Pallon tielle mentiin milloin mikäkin ruumiinosa edellä ja eipä tuo voittokaan kovin kauaksi jäänyt. Pilkuissa kuitenkin lädit taas tuttuun tapaansa hermoilivat itsensä ulos kisoista. Young ja Cole olivat sitten nuo epäonnistujat, joista jälkimmäisen pilkku oli totaalinen fiasko. Noh, yhtä hyvin Pirlokin olisi voinut nöyryyttää tuossa rankkarissa vaan itseään jos Hart olisi pallon napannut.

 

Vähän jäi huono maku Englannin kisataipaleesta ja putoamisesta jo nyt, välieriin pääsy olisi nostanut heti arvosanan plus-merkkiseksi. Pelaajavalinnoista on pakko sen verran mainita että Youngin, Milnerin ja Welbeckin paikka olisi ollut penkin puolella. Arsenalin laiturit olisi pitänyt heittää aina avaukseen asti ja Carroll iskeä kärkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noh, yhtä hyvin Pirlokin olisi voinut nöyryyttää tuossa rankkarissa vaan itseään jos Hart olisi pallon napannut.

Paitsi omien sanojensa mukaan Pirlo odotti Hartin liikkeen ja jos Hart ois jäänyt jäkittään keskelle, niin Pirlo ois tottakai ampunut vastustamattomasti jompaan kumpaan kulmaan ja lädiveskarin ulottumattomiin. Hartin ilmeilyt ja pomppimiset kerjäsi juuri tuota ja kyllähän miehen päänahka lähti Pirlon messiin. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×