Jump to content
Public Enemy

Chelsea FC 2014/2015

Recommended Posts

Fabregasin siirron varmistuttua keskustelua voinee jatkaa uudessa kausitopikissa. Editoin paremmalla ajalla vähän kattavamman avausviestin.

 

FABREGAS SIGNS FOR CHELSEA

 

 

Chelsea Football Club is delighted to announce the signing of Cesc Fabregas from Barcelona.

 

The 27-year-old has joined on a five-year contract and will wear the no. 4 shirt.

 

He said: 'Firstly I would like to thank everyone at FC Barcelona where I enjoyed three wonderful years. It was my childhood club and I will always be proud and honoured that I had a chance to play for such a great team.

 

'I do feel that I have unfinished business in the Premier League and now is the right time to return.

 

'I considered all the other offers very carefully and I firmly believe that Chelsea is the best choice. They match my footballing ambitions with their hunger and desire to win trophies. They have an amazing squad of players and an incredible manager. I am fully committed to this team and I can't wait to start playing.'

 

A versatile, technically gifted midfielder, Fabregas has acquired a wealth of experience from playing in two of the strongest leagues in Europe and representing the most successful Spain international side of all time.

 

Comfortable operating as an attacking midfielder, he can also perform in a deeper role, and on the international stage he has been used in wide areas, as a second striker or, on occasions, as a 'false no.9'.

 

Fabregas arrives at Stamford Bridge following a three-year spell at Barcelona during which he helped the Catalan club win the La Liga title, Copa del Rey, Spanish Super Cup, UEFA Super Cup and FIFA Club World Cup.

 

He is no stranger to the Premier League having enjoyed an eight-year spell with Arsenal prior to moving to Camp Nou.

 

His time in north London was an important period in his development, during which he made the transition from being a young, inexperienced player to arguably the most important member of Arsenal's squad.

 

However, with some of the biggest clubs in Europe chasing his signature, his departure from the Emirates was almost inevitable, and so it proved when he returned to the club that had nurtured him.

 

Born near Barcelona, Fabregas joined the Barça academy at the age of 10 but having flourished in their youth sides, he left his boyhood club and moved to Arsenal in 2003 at the age of 16.

 

With his first season in England one of adaptation, he began to make his mark during the following campaign, and at the end of the season he started the FA Cup final as Arsenal beat Manchester United on penalties in Cardiff.

 

Patrick Vieira's departure to Juventus afforded Fabregas the opportunity to establish himself as a regular in midfield and he grabbed it with both hands, shining en route to the Champions League final in 2006 where Arsenal were beaten by Barcelona.

 

At the end of the 2006/07 season he was nominated for both the PFA Player of the Year and Young Player of the Year awards as well as being named in the 2006 UEFA Team of the Year.

 

Aged 20, he was again nominated for both PFA awards at the end of the following campaign, winning the Young Player of the Year prize, as well as being named in the Premier League Team of the Season.

 

In 2008 Fabregas took on the Arsenal captaincy and, buoyed by the responsibility, added goals to his game on a consistent basis before moving back to Barcelona in the summer of 2011.

 

After making his debut in the Spanish Super Cup against Real Madrid, he scored his first goal for the Barça first team in a UEFA Super Cup victory against Porto, before netting on his La Liga debut, a 5-0 win over Villarreal. He later scored six goals in a four-game period, including one in a 3-1 victory away at Real Madrid, as well as finding the target in the FIFA World Club Cup final, a 4-0 win over Santos.

 

Fabregas featured in both legs of the 2012 Champions League semi-final against Chelsea, when the Blues came out on top to secure a place in the Munich final, and he scored his first Barcelona hat-trick the following season against Mallorca, Barça finishing that campaign as champions of La Liga. There was little doubt Fabregas had played a pivotal part in their success with 11 goals to his name.

 

His third and final season at Barcelona promised much for long spells but ultimately Gerardo Martino's side ended the season with the Spanish Super Cup to their name.

 

Fabregas started both legs of the Champions League quarter-final as Barcelona were beaten 2-1 on aggregate by Atletico Madrid, and played an hour of the Copa del Rey final, a 2-1 defeat against Real Madrid. He also started the La Liga title decider against Atletico before being replaced by Xavi with 13 minutes left to play, his final appearance for the club.

 

At international level, Fabregas has represented Spain at every major tournament since the 2006 World Cup when he was just 19, winning three trophies along the way.

 

After an impressive Euro 2008, in which he scored a decisive penalty against Italy in the quarter-finals, it was he who supplied the pass from which Andres Iniesta scored the winning goal in the 2010 World Cup final.

 

At Euro 2012, another triumphant campaign for Spain, he scored the winning penalty in a semi-final shoot-out against Portugal as well as starting the final, a 4-0 win against Italy.

 

He is in the squad for this summer's World Cup in Brazil, and you can monitor his progress here on the official Chelsea website.

 

Hienoa, että saatiin tämä siirto pakettiin ennen MM-kisojen alkua ja siltä osin sitten voikin vähän vähemmän stressata. Keskikentän keskusta ja kärkipelaaja olivat ne tärkeimmät hankinnat ja helvetin hienoa toimintaa jos molemmat ovat paketissa jo hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Fabregasin osalta vähän arveluttavaa miten sopeutuu Mourinhon kuvioihin ja jaksaako painaa hommia myös alaspäin, mutta toisaalta taas tuskin Mourinho olisi miestä hankkinut jos ei näe Cescille tarvetta omissa taktiikoissaan. Mulkun maineessahan Cesc Chelsea-fanien keskuudessa on, mutta pelaajana parhaimmillaan loistava ja sellaisia pelaajia Chelsea tarvitsee aina. Ja toki tässä samalla saatiin lisää ammuksia Arsenalia vastaan ja nyt tota Emiratesinkin ottelua odottaa ensi kaudella vähän enemmän.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Costa deal completed

 

 

Chelsea Football Club is delighted to announce Diego Costa has today completed his transfer from Atletico Madrid by signing a five-year contract.

 

He will join up with the first team for our pre-season European training camp next week.

 

Since becoming a first-choice selection at Atletico, Costa has been one of the most consistent strikers in European football, with his goals and performances over the course of 2013/14 propelling his former club to a first La Liga title in 18 years and a place in the Champions League final.

 

Powerful and direct, the 25-year-old built a strong reputation in Spain as a fine finisher, particularly in one-on-one situations, and is capable of scoring goals with both his left and right foot while his physical nature also makes him a real threat in the air. His favoured position is as the central striker, with his ability to run in behind opposition defenders making him difficult to pick up.

 

Costa said: ‘I am very happy to sign for Chelsea. Everybody knows it is a big club in a very competitive league, and I am very excited to get started in England with a fantastic coach and team-mates. Having played against Chelsea last season I know the high quality of the squad I am joining.

 

‘I would like to thank everybody at Atletico who made me into the player I am, it was an incredible time for me, but now I am starting a new adventure and I hope to win many trophies with Chelsea.’

 

Born in Brazil, Costa’s professional career began at Portuguese club Braga in February 2006. A loan spell at Penafiel in the second division followed before he was sold to Atletico during the 2006/07 campaign. He was then immediately loaned back to Braga until the end of the season, where he scored his first goal for the club in a UEFA Cup win against Parma.

 

Over the course of the following two seasons, further loan spells with Celta Vigo and Albecete proved important periods in the player’s development as he gained regular first-team football and  developed a ruthless streak in front of goal.

 

In the summer of 2009 Costa was sold to Real Valladolid, and while he enjoyed a fantastic start to his time with the Spanish club, scoring six goals in his first 12 games, the team were struggling and they ended the season relegated.

 

Ahead of the 2010/11 season a buy-back clause was triggered by Atletico, ensuring Costa returned to the Spanish capital. Both Sergio Aguero and Diego Forlan, however, were ahead of him in the pecking order meaning breaking into the side was not going to be easy.

 

An injury to Aguero afforded Costa an opportunity and, after scoring the only goal of the game against Real Zaragoza, he went on to net in quick succession against Seville, Getafe and Rosenborg. Later in the season he scored his first hat-trick for the club in a 3-2 win at Osasuna.

 

Costa missed the first half of the 2011/12 campaign due to injury before spending the second half on loan at Rayo Vallecano, where he enjoyed a fruitful time in front of goal, scoring 10 times in 16 appearances.

 

The 2012/13 season was the one in which he genuinely established himself as a crucial part of Diego Simeone’s Atletico side. Regular starts ensured he was able to produce consistent performances and he ended the season with an impressive 20 goals.

 

Costa was a key figure in Atletico’s successful Spanish Cup campaign, scoring three goals over the course of a two-legged semi-final against Seville and also firing the equaliser as they came from behind to beat Real Madrid 2-1 in the final. He finished as the competition’s top scorer with eight goals.

 

1405440390477.jpg
 

In 2013/14 he again took his game to another level, with his goals inspiring Atletico to overcome Real Madrid and Barcelona to win the Spanish title.

 

An opening-day brace in a 3-1 win at Seville was an indication of what was to come, and Costa followed it up with another goal in their next game, a 5-0 win against Rayo Vallecano.

 

Four days after scoring both goals in a 2-1 win against Osasuna, he netted the only goal of the game as Atletico lay down a marker for the campaign with a 1-0 win against Real Madrid at the Bernabeu.

 

His influence wasn’t just restricted to La Liga and he scored four goals during the group stages of the Champions League. December was a particularly productive period as he netted five goals in a 10-day spell.

 

When the Champions League resumed in February, Costa scored the only goal of the game as Atletico won 1-0 away at AC Milan in their Round of 16 clash, as well as netting a brace in a comfortable 4-1 second-leg victory.

 

With Atletico by this time well placed to challenge for the La Liga title, he continued to shine domestically, scoring in four consecutive victories at the end of March, against Espanyol, Real Betis, Granada and Athletic Bilbao.

 

He then went on to score in consecutive matches against Getafe and Elche, before his final goal for the club against Chelsea in the Champions League semi-final second leg.

 

Atletico secured the Spanish title courtesy of a final-day draw against Barcelona at Camp Nou, although on a personal note it was a disappointing afternoon for Costa as he limped out of the game early on with the hamstring injury that would limit his participation in the all-Madrid Champions League final to just the opening few minutes.

 

He ended his time at Atletico having scored 64 goals in 134 appearances.

 

Costa-diili saatu tänään pakettiin. Viiden vuoden diilillä siis espanjalainen Chelseaan. Paperilla ainakin sopii loistavasti Mourinhon joukkueeseen ja oma huolenaiheeni onkin lähinnä se, että pystyykö keskittymään vain pelaamiseen. Jos pystyy keskittämään energiansa vain pallon potkimiseen niin hyvä tulee.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ba moves to Besiktas
 

 

Demba Ba has today (Friday) departed Chelsea Football Club, signing for Turkish club Besiktas.

 

The Senegalese striker leaves following a season-and-a-half spell with the Blues, having moved to Stamford Bridge from Newcastle United in January 2013.

 

He made a memorable debut in an FA Cup third-round tie at Southampton, the Blues running out 5-1 winners on the day after coming from behind, with Ba’s performance the catalyst. He drew us level shortly before half-time and, after Victor Moses and Branislav Ivanovic had put us in control, made it 4-1 in the second half when he finished well at the near post from an Eden Hazard cross.

 

Ba was ineligible to play in our Europa League campaign having already represented Newcastle earlier in the competition, but he featured regularly domestically and scored his first Premier League goal in a 2-2 draw against Southampton.

 

The highlight of his first season at the club was undoubtedly scoring the winning goal against Manchester United in an FA Cup sixth-round replay, a stunning volley.

 

Ba'n ura Chelseassa odotetusti siis päättyi tähän kesään. Ei ihan yltänyt sille tasolle mitä odotettiin, mutta kyllä Ba'n Chelsea-uralle muutama ihan makoisakin kohokohta osui. FA Cupin uusintaottelussa ManU:a vastaan yksi FA Cupin komeimmista osumista, PSG:n verkkoon osuminen jolla räjäytti Stamford Bridgen täyteen huutoon. Liverpoolia vastaan Gerrardin liukastelun jälkeen nousikin sitten kansallissankariksi jalkapallopiireissä ja eiköhän tuota Gerrardista ja Ba'sta tehtyä laulua vielä useampaan otteeseen lauleta.

 

Kaikkea hyvää Ba'lle turkkiin. Sympaattinen veijari joka ei vähäisestä peliajastaan huolimatta pahemmin kitissyt ja kentälle päästessään hoiti oman hommansa.

 

Samalla sitten Diego Costan uudeksi numeroksi vahvistettu jo miehen Atleticossa käyttämä ja nyt siis Ba'lta vapaaksi jäänyt 19.

 

New deal for Romeu

 

 

Oriol Romeu has today signed a new three-year contract, keeping him at Stamford Bridge until 2017.

 

The Spaniard, 22, joined the Blues from Barcelona in the summer of 2011 and made his debut for the club in a 2-1 away win at Sunderland.

 

A deep-lying midfielder, Romeu impressed over the Christmas period during his first season at the club, before his involvement was restricted due to a series of niggling injuries.

 

He scored his first Chelsea goal in a 6-0 League Cup win over Wolverhampton Wanderers early in the 2012/13 campaign, netting from the penalty spot.

 

He then featured regularly at the heart of midfield until an injury sustained in a 3-1 victory at Sunderland ruled him out for the remainder of the season.

 

Romeu spent last season on loan at Valencia in La Liga, before returning to Cobham for pre-season training with Jose Mourinho’s squad.

 

He played over 70 minutes in last night’s 5-0 friendly win against Wycombe Wanderers.

 

Romeu has represented Spain at Under-21 level and was part of the squad which competed at the 2012 London Olympics.

 

Sitten hieman puskista uutinen Romeusta ja uudesta sopimuksesta. Nykyinen soppari olisi päättynyt ensi kesänä joten onko tässä sitten ideana vain mahdollisen myynnin koittaessa päästä rahastamaan vai näkeekö Mourinho Romeussa jotain mitä muut eivät näe. Tosin Romeun puolustukseksi sanottava se, että loukkaantumiset ovat pahasti haitanneet kehitystä. Valenciassa vissiin pelaamaan päästessään oli ihan vakuuttava.

 

Luis agreement reached

 

 

Chelsea Football Club can confirm an agreement has been reached with Atletico Madrid for the transfer of Filipe Luis.

 

The move is subject to the 28-year-old left-back agreeing personal terms.

 

Atleticon kanssa päästy siis viimeinkin sopuun Filipe Luisin hinnasta ja kohtapuolin varmaan koko siirto saadaan pakettiin. Alle ulosostopykälän Chelsea lopulta Luisin pystyi naaraamaan ja lopullinen hinta pyörii jossain 15£m hujakoilla. Loistava puolustaja ja ennen kaikkea jo valmis paketti Chelsean vasemmalle laidalle. Samalla Azpi saadaan hyödynnettyä oikealle laidalle.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Filipe Luis deal completed

 

Chelsea Football Club is delighted to announce the signing of Filipe Luis from Atletico Madrid.

 

The Brazilian defender has signed a three-year contract and will wear the no.5 shirt.

 

On signing, the 28-year-old said: 'This move is a dream come true for me. I now have the opportunity to play for Chelsea, and also in the Premier League.

 

‘I’m very happy and looking forward to getting started and giving my best for the team during the coming seasons.’

A solid, attack-minded left-back, Luis was an integral member of the Atletico Madrid side which won La Liga and reached the Champions League final last season.

 

Having arrived in the Spanish capital from Deportivo La Coruna, he quickly established himself as a regular in the side, enjoying four seasons at the Vicente Calderon Stadium and acquiring four trophies along the way.

 

Comfortable in possession, Luis reads the game exceptionally well and possesses the ability to deliver fantastic crosses from wide areas.

Born in Jaragua do Sul, Santa Catarina in Brazil in August 1985, his early career was spent with Brazilian club Figueirense before he spent a season on loan at Ajax in the Netherlands in 2004/05.

 

Soon after he joined Real Madrid, with the majority of his time spent with the club’s B-team in the Spanish Second Division.

 

With his performances for Real Madrid B catching the eye, he moved on loan to Deportivo who were in the top flight. His involvement was limited early on but during his second season at the club he established himself as first-choice left-back, which led to him signing a permanent deal in 2008.

 

The 2008/09 campaign, his first as an official Deportivo player, saw Luis appear in all 38 league matches, as well as scoring two goals, against Atletico Madrid and Recreativo de Huelva.

 

During the following campaign he was once again an ever-present during the first half of the campaign. However, in a game against Athletic Bilbao, having opened the scoring, he sustained an injury to his right fibula after opposing goalkeeper Gorka Iraizoz fell and landed on his leg.

 

Luis was expected to be out for a sustained period of time but returned to action earlier than anticipated after four months, able to play a part in the final game of the season.

 

In the summer of 2010 he joined Atletico Madrid, making his debut against Real Zaragoza when he set up the only goal of the game for new Chelsea team-mate Diego Costa. Luis was a regular in his first season at the club and scored his maiden Atletico goal in a 3-0 win against Real Sociedad.

 

The following season saw a managerial change midway through the campaign, with Diego Simeone replacing Gregorio Manzano, and Luis continued to flourish as the side secured a fifth-placed La Liga finish.

 

It proved to be a season to remember for the club on the European stage as well as Atletico beat Spanish counterparts Athletic Bilbao 3-0 to win the Europa League. Luis played the full 90 minutes and missed just one game during the knockout stages of the competition.

 

Their Europa League victory ensured they would play against Chelsea in the UEFA Super Cup in Monaco, and Luis once again completed the whole game as they lifted the trophy.

 

More silverware followed at the end of the 2012/13 season as Atletico came from behind to beat city rivals Real Madrid in the Copa del Rey final, with Luis playing the whole game. He scored his only league goal of the season in a 5-0 win over Granada and, with the team going from strength to strength under Simeone, they finished third, securing Champions League qualification.

 

His final season at Atletico will live long in the memory after they overcame Spanish giants Real Madrid and Barcelona to lift the title for the first time in 18 years. Atletico ended the season with the best defensive record in the top flight having conceded just 26 goals and Luis’s contribution to their success couldn’t be understated as he made 32 league appearances, including during the decisive final-day draw at the Camp Nou which secured the title.

 

He was also a regular during their Champions League campaign, including both legs of the semi-final against Chelsea. His final game for Atletico was the Champions League final in Lisbon when they were beaten by Real Madrid.

 

Luis made his Brazil debut in 2009 in a World Cup qualifier against Venezuela. He was part of the squad which won the Confederations Cup in 2013 and was placed on standby ahead of the 2014 World Cup finals.

 

Filipe Luisin siirrollekin saatiin eilen lopullinen varmistus. Kolmen vuoden diilillä siis sisään ja hinta tosiaan vajaat 16m£ joten loistavaa bisnestä taas Chelsealta. Tässä ei nyt pelkästään hankita vasenta puolustajaa vaan samalla Chelsea saa siirrettyä Azpilicuetan oikealle laidalle joten siltäkin kannalta ei voi kuin olla iloinen Luisin hankinnasta. Haastattelun perusteella vaikuttaa oikein ammattimaiselta kaverilta ja ainakaan ei luulisi siitä jäävän kiinni miehen menestys Bridgellä. Puhuu myös hämmästyttävän hyvää englantia.

 

http://www.dailymotion.com/video/x21q5cd_filipe-luis-exclusive-first-interview-full_sport

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

http://www.dailymotion.com/video/x21xksq_cesc-fabregas-exclusive-first-interview-full_sport

 

Ja siinä sitten Fabregasin ensimmäinen haastattelu Chelsea-pelaajana. Huomenna olisi luvassa vuorostaan Diego Costan haastattelu.

 

Filipe Luis otti lopulta numerokseen Colelta jääneen kolmosen. Kurt Zoumalle selkään #5 joka viittaisi siihen, että Zouma ei siis olisi lainalle lähdössä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kuninkaan paluu!

 

BtZuL-XCEAAm0x5.jpg

 

DROGBA SIGNS

 

Kuten viralliset sivut toteaa niin pelaaja ei tarvitse esittelyjä. Drogba vuoden sopimuksella siis takaisin ja ainakaan vielä ei mistään valmennuskuvioista ole mitään kirjallista. Vähän kaksijakoiset fiilikset Didin paluusta tuon Münchenin täydellisen lopetuksen takia, mutta pelajaana ja ihmisenä yksi maailman hienoimmista miehistä ja Chelsea-legenda joten kyllähän tässä ihan iloinen olo on. Ehkä saa jotain järkeä taottua Lukakun päähän ellei tämä sitten sinetöi Lukakun siirron muualle.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei mitään varsinaista asiaa - onko koskaan? - mutta Drogban paluu ei vaan tunnu hyvältä. Kaverilla varmasti kaikkien aikojen maagisin tapa lopettaa huippuseurassa, ja nyt tuleekin takaisin. Hieno mies, hieno pelaaja ja hieno seurata taas ensi kaudella, mutta elämää suurempi tarina saa nyt pakostakin turhan tuhruisen lopun.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lukakun siirto Evertoniin varmistunut ja Chelsealle tipahtaa tuosta massiiviset 28£m. 17£m. voitto pelaajasta joka pelasi 15 peliä tekemättä maaliakaan ja keskittyi lähinnä itkemään medialle. Olisi ollut mukava nähdä Lukakun nousevan Chelseassa ykköshyökkääjäksi, mutta kun pää ei kestä paineita niin ehkä parempi näin ja kuten Everton-ketjuun kirjoittelinkin niin eipä tarvitse enää välittää, kun Lukaku seuraavan kerran soittaa Daily Mailiin ja tarjoaa juttujaan kaupaksi.

 

Onnea toivottaisin, mutta ehkä Lukakun tarvitsee jonkinlaisen reality checkin. Tosin ehkä tämä siirtokin toimii sellaisena, kun ei siellä näköjään mikään muukaan suurseura ollut valmis hankkimaan Lukakua ykköshyökkääjäksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lukakun siirto Evertoniin varmistunut ja Chelsealle tipahtaa tuosta massiiviset 28£m. 17£m. voitto pelaajasta joka pelasi 15 peliä tekemättä maaliakaan ja keskittyi lähinnä itkemään medialle. Olisi ollut mukava nähdä Lukakun nousevan Chelseassa ykköshyökkääjäksi, mutta kun pää ei kestä paineita niin ehkä parempi näin ja kuten Everton-ketjuun kirjoittelinkin niin eipä tarvitse enää välittää, kun Lukaku seuraavan kerran soittaa Daily Mailiin ja tarjoaa juttujaan kaupaksi.

 

Onnea toivottaisin, mutta ehkä Lukakun tarvitsee jonkinlaisen reality checkin. Tosin ehkä tämä siirtokin toimii sellaisena, kun ei siellä näköjään mikään muukaan suurseura ollut valmis hankkimaan Lukakua ykköshyökkääjäksi.

 

Niin, no voihan asian tuollakin tavalla nähdä. Itse näen asian niin, että 21-vuotias tasonsa Valioliigassa todistanut talentti päästettiin menemään. Ei ole ehkä Chelseassa tehnyt maaleja, mutta lainapestit nyt kuitenkin menivät varsin hyvin, eikö? Dominoi Valioliigassa ajoittain ihan miten sattuu. Ihan nykyjalkapallon puolesta hirvittää tämä Chelsean meno. Näitä Lukakun ja de Bruynen kaltaisia pelaajia haalitaan tusinatolkulla, mutta lopulta kaikki myydään pois ennen kuin pääsevät edes kokeilemaan. Ehkä joku voidaan vielä ostaa takaisin, jos kostautuu hitiksi (ks. Matic). Näillä sitten tehdään tiliä ja ostetaan uusia Shevchenkoja, Torreseja ja Diego Costia.

 

Vaikka kuinka Eto'o olisi tehnyt Hazardista paremman, niin hyökkääjätilanne on jo monta kautta ollut Chelseassa suuri ongelma. Samaan aikaan kun Eto'o ja Torres eivät Chelseassa vakuuta, latoo Lukaku Evertonissa maaleja. Voiko 21-vuotiaalta muutenkaan odottaa tämän olevan täysin kypsä? Kyllä Lukakulla oli syytäkin kiukkuilla. Aivan loistava juttu, että pääsi eroon tuosta saastaisesta seurasta. Paljon tuli Evertonille maksamaan, mutta uskon todellakin olevan rahan arvoinen. 

 

Mites se muuten menikään? I'm not going to sell Mata or David Luiz. We're not a selling club like Arsenal. Vaiko sittenkin? En sitä toki kiellä, etteikö Chelsea olisi jokaisesta viime aikoina myymästään pelaajasta nyhtänyt käsittämättömiä summia, mutta aijai sitä tunnetta, kun Mata ja Lukaku kurittavat vanhaa seuraansa. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Onnea toivottaisin, mutta ehkä Lukakun tarvitsee jonkinlaisen reality checkin. Tosin ehkä tämä siirtokin toimii sellaisena, kun ei siellä näköjään mikään muukaan suurseura ollut valmis hankkimaan Lukakua ykköshyökkääjäksi.

 

Mikään suurseura ei tuskin olisi ollut valmis maksamaan tuota Chelsean vaatimaa hintaa. Evertonilla oli rahaa ja tarvetta uudelle ykköshyökkääjälle, joten kaikille osapuolille tuossa syntyi erittäin hyvät kaupat. Everton sai tasonsa osoittaneen nuoren ykköshyökkääjän, Lukaku saa haluamaansa peliaikaa, Chelsea sai tukun rahaa ja Chelsean kannattajat pääsivät eroon "kitisijästä".

 

Ja tuo tekemättä maaliakaan on toki totta  :), turha toki pitää noin ison puntapinon arvoista kaveria joukkueessa joka ei Chelsean paidassa saa maaleja tehtyä. Muissa paidoissa kun kahdella edellisellä kaudella on 15 maalia mennyt rikki, jota voi pitää jo melko kovana saavutuksena noin nuorelle miehelle.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Niin, no voihan asian tuollakin tavalla nähdä. Itse näen asian niin, että 21-vuotias tasonsa Valioliigassa todistanut talentti päästettiin menemään. Ei ole ehkä Chelseassa tehnyt maaleja, mutta lainapestit nyt kuitenkin menivät varsin hyvin, eikö? Dominoi Valioliigassa ajoittain ihan miten sattuu. Ihan nykyjalkapallon puolesta hirvittää tämä Chelsean meno. Näitä Lukakun ja de Bruynen kaltaisia pelaajia haalitaan tusinatolkulla, mutta lopulta kaikki myydään pois ennen kuin pääsevät edes kokeilemaan. Ehkä joku voidaan vielä ostaa takaisin, jos kostautuu hitiksi (ks. Matic). Näillä sitten tehdään tiliä ja ostetaan uusia Shevchenkoja, Torreseja ja Diego Costia.

 

Vaikka kuinka Eto'o olisi tehnyt Hazardista paremman, niin hyökkääjätilanne on jo monta kautta ollut Chelseassa suuri ongelma. Samaan aikaan kun Eto'o ja Torres eivät Chelseassa vakuuta, latoo Lukaku Evertonissa maaleja. Voiko 21-vuotiaalta muutenkaan odottaa tämän olevan täysin kypsä? Kyllä Lukakulla oli syytäkin kiukkuilla. Aivan loistava juttu, että pääsi eroon tuosta saastaisesta seurasta. Paljon tuli Evertonille maksamaan, mutta uskon todellakin olevan rahan arvoinen. 

 

Mites se muuten menikään? I'm not going to sell Mata or David Luiz. We're not a selling club like Arsenal. Vaiko sittenkin? En sitä toki kiellä, etteikö Chelsea olisi jokaisesta viime aikoina myymästään pelaajasta nyhtänyt käsittämättömiä summia, mutta aijai sitä tunnetta, kun Mata ja Lukaku kurittavat vanhaa seuraansa. 

 

Päästetään menemään? Oletko sä seurannut edes koko kuviota ollenkaan? Chelsea halusi pitää Lukakun, mutta Lukaku vaati takeita siitä, että on seuran ykköshyökkääjä. Lukaku olisi päässyt kokeilemaan Chelseassa, mutta kun tosiaan ei uskaltanut edes Eto'on tai Torresin kanssa lähteä kilpailemaan peliajasta ja ykköskärjen roolista vaan Mourinhon olisi pitänyt sille suoraan luvata se ykköskärjen rooli.

 

Toki huomaa noista "saastainen seura" kommenteista sen, että ihan objektiivisesti teikäläinen ei pysty edes tilannetta arvioimaan.

 

Ero Arsenalin ja Chelsean välillä on vain se, että Arsenal joutuu myymään pelaajia joita se haluaa pitää, kun taas Chelsea on myynnyt pelaajia joille se itse ei näe juurikaan käyttöä.

 

 

He said: 'The thinking was first of all the fact that Romelu was always very clear with us that in his mentality and his approach he was not highly motivated to come to a competitive situation at Chelsea.

 

'He wanted to play for Chelsea but clearly as the first choice striker which in club of our dimension very difficult to promise to a player that status. That reduced, immediately, his desire to come to us.

 

Mourinho kertonut myös Daily Mailille asiat niin kuin ne on. De Bruynen kohdalla oli myös samanlaista asennetta havaittavissa ja Matakin päätti nostaa kytkintä heti, kun peliaikaa ei vain automaattisesti tullut. Esimerkkiä voi ottaa jostain Azpilicuetasta joka ei alkuun pelannut juuri ollenkaan, mutta tilaisuuden tullessa käytti sen. Schürrle sai Mourinholta hieman kritiikkiä, mies muutti omaa pelitapaansa managerin vaatimusten mukaiseksi ja peliaikaa tuli loppukaudesta mukavasti. Ivanovic debytoi Chelseassa vasta kahdeksan kuukautta siirrostaan eikä sen jälkeen ole katsellut taakseen.

 

Mikään suurseura ei tuskin olisi ollut valmis maksamaan tuota Chelsean vaatimaa hintaa. Evertonilla oli rahaa ja tarvetta uudelle ykköshyökkääjälle, joten kaikille osapuolille tuossa syntyi erittäin hyvät kaupat. Everton sai tasonsa osoittaneen nuoren ykköshyökkääjän, Lukaku saa haluamaansa peliaikaa, Chelsea sai tukun rahaa ja Chelsean kannattajat pääsivät eroon "kitisijästä".

 

Ja tuo tekemättä maaliakaan on toki totta  :), turha toki pitää noin ison puntapinon arvoista kaveria joukkueessa joka ei Chelsean paidassa saa maaleja tehtyä. Muissa paidoissa kun kahdella edellisellä kaudella on 15 maalia mennyt rikki, jota voi pitää jo melko kovana saavutuksena noin nuorelle miehelle.

 

Mikään muukaan suurseura ei ollut valmis tekemään Lukakusta ykköshyökkääjää joten miksi Chelseassakaan olisi pitänyt luvata Lukakulle automaattinen ykköshyökkääjän rooli? Kaikille osapuolille ainakin vielä nyt myyntihetkellä varmasti ihan hyvä diili. Lukakuhan kuitenkin helmikuussa avautui medialle siitä miten ensi kaudella pitäisi jo pelata UCL:ää ja kun mies tajuaa, että Everton ei niissä karkeloissa pelaa niin alkaako toimittajien puhelimet taas soida?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Päästetään menemään? Oletko sä seurannut edes koko kuviota ollenkaan? Chelsea halusi pitää Lukakun, mutta Lukaku vaati takeita siitä, että on seuran ykköshyökkääjä. Lukaku olisi päässyt kokeilemaan Chelseassa, mutta kun tosiaan ei uskaltanut edes Eto'on tai Torresin kanssa lähteä kilpailemaan peliajasta ja ykköskärjen roolista vaan Mourinhon olisi pitänyt sille suoraan luvata se ykköskärjen rooli.

 

Toki huomaa noista "saastainen seura" kommenteista sen, että ihan objektiivisesti teikäläinen ei pysty edes tilannetta arvioimaan.

 

Ero Arsenalin ja Chelsean välillä on vain se, että Arsenal joutuu myymään pelaajia joita se haluaa pitää, kun taas Chelsea on myynnyt pelaajia joille se itse ei näe juurikaan käyttöä.

 

 

 

Mourinho kertonut myös Daily Mailille asiat niin kuin ne on. De Bruynen kohdalla oli myös samanlaista asennetta havaittavissa ja Matakin päätti nostaa kytkintä heti, kun peliaikaa ei vain automaattisesti tullut. Esimerkkiä voi ottaa jostain Azpilicuetasta joka ei alkuun pelannut juuri ollenkaan, mutta tilaisuuden tullessa käytti sen. Schürrle sai Mourinholta hieman kritiikkiä, mies muutti omaa pelitapaansa managerin vaatimusten mukaiseksi ja peliaikaa tuli loppukaudesta mukavasti. Ivanovic debytoi Chelseassa vasta kahdeksan kuukautta siirrostaan eikä sen jälkeen ole katsellut taakseen.

 

 

 

Mikään muukaan suurseura ei ollut valmis tekemään Lukakusta ykköshyökkääjää joten miksi Chelseassakaan olisi pitänyt luvata Lukakulle automaattinen ykköshyökkääjän rooli? Kaikille osapuolille ainakin vielä nyt myyntihetkellä varmasti ihan hyvä diili. Lukakuhan kuitenkin helmikuussa avautui medialle siitä miten ensi kaudella pitäisi jo pelata UCL:ää ja kun mies tajuaa, että Everton ei niissä karkeloissa pelaa niin alkaako toimittajien puhelimet taas soida?

Chelsea myy siis vain ne pelaajat, joita se haluaa myydä, mutta Lukakun se kuitenkin halusi pitää? Itse avoimena Chelsea-vihaajana tarkastelen tosiaan asioita hieman toisesta näkövinkkelistä, kuin teikäläinen, joka imee kaikki Mourinhon puheet kuten jumala puhuisi. Moulkun on turha haukkua Eto'ota papaksi, kun samalla yli 10v nuorempi Lukaku painaa lainalla häkkejä. Ja nyt sinne hankittiin samaa ikäluokkaa oleva DD.

 

Ja kyllä, Lukaku, tuo yksi jalkapallomaailman lupaavimmista kärjistä todellakin päästettiin menemään. Vähän kyllä harmittaakin, ettei Arsenal ollut tässä hereillä. Yli 15 maalia kahtena kautena putkeen on suoritus, johon on pystynyt viime aikoina vain Luis Suarez. Sen verran olen toki tuosta samaa mieltä, että viime kaudella miehellä oli tilaisuus todistaa tasonsa myös Chelseassa, mutta eiköhän laina Evertonissa ollut täysin oikea ratkaisu.

 

Oletko muka tosissasi sitä mieltä, että Chelsea ei olisi voinut hoitaa asiaa mitenkään paremmin? Fakta nyt kuitenkin on se, että todennäköistä tulevaisuuden Drogbaa ei saatu kasvatettua ja 'kaikkimulleheti'-asenteella kaveri päätti valita Evertonin, eikä CL-hymniä, josta on puhunut. Lukakun kiukuttelukaan ei nyt ihan noin mustavalkoista varmasti ole. Peliaikaa tuon ikäinen talentti toki tarvitsee, mutta onneksi sai nyt pysyvän siirron pois, eikä tarvitse enää Bridgellä mädäntyä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lukaku sai muuten yhden puoliajan näyttömahdollisuuden Chelseassa viime kauden pre-seasonilla ja sitten lainattiin Evertoniin,että ei voida puhua kauheasti mistään suuresta näyttöpaikasta.Mutta hyvä näin molemmin puolin.Everton sai maaleja tekevän hyökkääjän jolle Chelsea ei löytänyt käyttöä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lukaku sai muuten yhden puoliajan näyttömahdollisuuden Chelseassa viime kauden pre-seasonilla ja sitten lainattiin Evertoniin,että ei voida puhua kauheasti mistään suuresta näyttöpaikasta.Mutta hyvä näin molemmin puolin.Everton sai maaleja tekevän hyökkääjän jolle Chelsea ei löytänyt käyttöä.

 

Mistäs tälläistä olet keksinyt?

 

Jos ei nyt aleta päästä keskimään näitä asioita? Lukaku pelasi viime kesänä aivan normaalin preseasonin ja esiintyi vielä kauden alussa kolmesta mahdollisesta liigaottelusta kahdessa. Pelasi myös Supercupissa Bayernia vastaan.

 

Chelsea myy siis vain ne pelaajat, joita se haluaa myydä, mutta Lukakun se kuitenkin halusi pitää? Itse avoimena Chelsea-vihaajana tarkastelen tosiaan asioita hieman toisesta näkövinkkelistä, kuin teikäläinen, joka imee kaikki Mourinhon puheet kuten jumala puhuisi. Moulkun on turha haukkua Eto'ota papaksi, kun samalla yli 10v nuorempi Lukaku painaa lainalla häkkejä. Ja nyt sinne hankittiin samaa ikäluokkaa oleva DD.

 

Ja kyllä, Lukaku, tuo yksi jalkapallomaailman lupaavimmista kärjistä todellakin päästettiin menemään. Vähän kyllä harmittaakin, ettei Arsenal ollut tässä hereillä. Yli 15 maalia kahtena kautena putkeen on suoritus, johon on pystynyt viime aikoina vain Luis Suarez. Sen verran olen toki tuosta samaa mieltä, että viime kaudella miehellä oli tilaisuus todistaa tasonsa myös Chelseassa, mutta eiköhän laina Evertonissa ollut täysin oikea ratkaisu.

 

Oletko muka tosissasi sitä mieltä, että Chelsea ei olisi voinut hoitaa asiaa mitenkään paremmin? Fakta nyt kuitenkin on se, että todennäköistä tulevaisuuden Drogbaa ei saatu kasvatettua ja 'kaikkimulleheti'-asenteella kaveri päätti valita Evertonin, eikä CL-hymniä, josta on puhunut. Lukakun kiukuttelukaan ei nyt ihan noin mustavalkoista varmasti ole. Peliaikaa tuon ikäinen talentti toki tarvitsee, mutta onneksi sai nyt pysyvän siirron pois, eikä tarvitse enää Bridgellä mädäntyä.

 

Lukakun tilanne muuttui, kun mies ilmoitti, että ei aio kilpailla peliajasta vaan haluaa olla ykköshyökkääjä ja sillä selvä. Tuolaisella asenteella ei Mourinhon joukkueessa pärjää ja Lukaku sai lähteä. Toki varmasti ymmärrät, että "avoimena Chelsea-vihaajana" teikäläisen mielipiteiden painoarvo hupenee lähes olemattomiin?

 

Mourinholla nyt vain sattuu olemaan sen verran kokemusta ja näyttöä näistä asioista, että luotan 100% miehen pelillisiin näkemyksiin. Toisella puolella sitten Paitsion foorumille kirjoitteleva "avoin Chelsea-vihaaja"-teinipoika. Vaikea valinta..

 

Oli Lukaku kuinka lupaava tahansa niin Chelseassa sä et vain mene ykköshyökkääjäksi puhumalla. Jos ei ole kentällä valmis taistelemaan paikastaan niin mitään kausaria avaukseen ei ole luvassa ja näin se on useassa muussakin suurseurassa. En tiedä missä maailmassa Arse-fanit elävät jos siellä oikeasti ajatusmaailma on se, että avauksen pelaajat päätetään viime kauden saavutuksilla. Mourinho tuli uutena koutsina seuraan ja antoi Lukakulle aivan loistavan sauman nousta ykköshyökkääjäksi, mutta Lukaku ei suostunut taistelemaan pelipaikastaan vaikka vastassa oli vain Eto'o/Ba ja Torres. Mun mielestä ainakin se on päivänselvää, että se pelipaikka otetaan nimenomaan pelaamalla. Ehkä Arsenalissa sitten toimitaan toisin.

 

Enkä mä nyt näe mitä Chelsea olisi voinut asiassa tehdä toisin. Ainoa mitä keksin on se, että Chelsea olisi väkisin pitänyt Lukakun joukkueessa viime kaudella ja pakottanut sen MM-kisapaikan menettämisen pelossa taistelemaan pelipaikastaan. Tuossakin on omat puolensa ja se olisi saattanut vain aiheuttaa ongelmia enemmän kuin se olisi niitä ratkaissut.

 

***

 

http://www.dailymotion.com/video/x21zjf2_diego-costa-exclusive-first-interview-full-hd_sport

 

http://www.dailymotion.com/video/x22duw7_didier-drogba-exclusive-first-interview-hd_sport

 

Siinä vielä Diego Costan ja Didier Drogban haastattelut (sori, en osaa upottaa noita videoita). Costa vakuuttanut noissa harjoitusotteluissa ja asennekin näyttäisi olevan sitä luokkaa, että juoksee Mourinhon vuoksi vaikka seinien läpi.

 

Courtoisin haastattelua tulossa vielä jossain vaiheessa. Chelsean YouTube-kanavalla katseltavissa pieni pätkä tuosta haastattelusta. Tekstiversio kuitenkin luettavissa virallisilta sivuilta ja siitä voisikin esille nostaa yhden kohdan:

 

"I’m still young and I’m here to learn a lot off Christophe Lollichon, Petr Cech and Mark Schwarzer."

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tästä Lukakun peliajasta oli joskus aikaisemminkin vääntöä ja tarkistin asian jostain vanhasta viestistä.Oli muistaakseni niin että pelasi muutamat pre-season matsit kokonaan ja kauden alun virallisissa peleissä sai 42min peliaikaa.Eli ei kovin häävejä näyttöjä päässyt antamaan.Mut ihan sama,hyvä näin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

 

Off-topic, mutta ei ole teikäläisestä kiinni, sillä vain YouTube-videot ovat upotettavissa. Eli toivottavasti et kovin kauan noiden kanssa paininut.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lukakun tilanne muuttui, kun mies ilmoitti, että ei aio kilpailla peliajasta vaan haluaa olla ykköshyökkääjä ja sillä selvä. Tuolaisella asenteella ei Mourinhon joukkueessa pärjää ja Lukaku sai lähteä. Toki varmasti ymmärrät, että "avoimena Chelsea-vihaajana" teikäläisen mielipiteiden painoarvo hupenee lähes olemattomiin?

 

Mourinholla nyt vain sattuu olemaan sen verran kokemusta ja näyttöä näistä asioista, että luotan 100% miehen pelillisiin näkemyksiin. Toisella puolella sitten Paitsion foorumille kirjoitteleva "avoin Chelsea-vihaaja"-teinipoika. Vaikea valinta..

 

Oli Lukaku kuinka lupaava tahansa niin Chelseassa sä et vain mene ykköshyökkääjäksi puhumalla. Jos ei ole kentällä valmis taistelemaan paikastaan niin mitään kausaria avaukseen ei ole luvassa ja näin se on useassa muussakin suurseurassa. En tiedä missä maailmassa Arse-fanit elävät jos siellä oikeasti ajatusmaailma on se, että avauksen pelaajat päätetään viime kauden saavutuksilla. Mourinho tuli uutena koutsina seuraan ja antoi Lukakulle aivan loistavan sauman nousta ykköshyökkääjäksi, mutta Lukaku ei suostunut taistelemaan pelipaikastaan vaikka vastassa oli vain Eto'o/Ba ja Torres. Mun mielestä ainakin se on päivänselvää, että se pelipaikka otetaan nimenomaan pelaamalla. Ehkä Arsenalissa sitten toimitaan toisin.

 

Enkä mä nyt näe mitä Chelsea olisi voinut asiassa tehdä toisin. Ainoa mitä keksin on se, että Chelsea olisi väkisin pitänyt Lukakun joukkueessa viime kaudella ja pakottanut sen MM-kisapaikan menettämisen pelossa taistelemaan pelipaikastaan. Tuossakin on omat puolensa ja se olisi saattanut vain aiheuttaa ongelmia enemmän kuin se olisi niitä ratkaissut.

 

Tulikohan arkaan paikkaan? Ei toki yllätä ketään, että et taas vaihteeksi anna toisen foorumistin kirjoituksille painoarvoa. Miten oma suhteeni Chelseaan ja ikäni vaikuttaa mihinkään millään lailla? Miksi minun pitäisi taas kerran hypätä valmentajan puikkoihin? En vielä tiedä, mitä elämä tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä en näe itseä minkään muun kuin maksimissaan jälkikasvuni nappulajengin valmentajana. Sanon vain asioista suoraan mielipiteeni.

 

Nämä de Bruynen ja Lukakun kaltaiset tapaukset nyt vain todistavat Chelsean kyvyttömyyden ajaa nuoria joukkueeseen sisään. Olkootkin, että Arsenal on viime aikoina myynyt kaikki näiden päästyä parhaaseen ikään, niin onko mielestäsi oikeasti sattumaa, että kerta toisensa jälkeen Chelsea menettää erityisen lupaavia junnuja? Niin no ainahan se on toki pelaajien asenteissa vikaa ja seurahan hoitaa kaiken täydellisesti. Ja aika iso tekijä edellinen kausikin joukkueen valinnassa on. Tuskin Chelseakaan nyt peluuttaisi tuhnu-Torresia, isoissa ympyröissä jäätynyttä Ba'ta tai kehäraakki Eto'ota? Ai niin. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olen jo ylittänyt sen iän, että toisten kirjoittelu nettiin pahoittaisi mieltäni. Se, että kerrot avoimesti vihaavasi Chelseaa muokkaa selvästi mielipidettäsi jonka johdosta teikäläistä on tässä asiassa vaikea ottaa tosissaan. Ei sun pidä valmentajaksi ryhtyä, mutta sen verran varmaan ymmärrät asioista, että kun Jose Mourinhon kaltainen valmentaja on toista mieltä kanssasi niin kumman kanssa on helpompi olla samaa mieltä. Kaverin joka sanoo olevansa "avoimesti Chelsea-vihaaja" vai jalkapallovalmentaja joka on seurafutiksessa voittanut lähes kaiken?

 

Kuinka monta lupaavaa junnua Chelsea on sitten menettänyt? Ja kuinka moni näistä menetetyistä junnuista on noussut muualla huippupelaajaksi. Sturridgen nimen otat varmasti esille, mutta tuo tapaus on jo moneen kertaan käsitelty, että siihen lienee turha enää palata. De Bruyneä ei pystynyt edes ajaa sisään joukkueeseen, kun puolen kauden jälkeen mies suosiolla luovutti ja halusi siirtyä muualle. Lukakuakaan ei taisteleminen pelipaikasta kiinnostunut ja halusi vain varmoja minuutteja.

 

Edellinen kausi on toki iso tekijä joukkueen valinnassa, mutta se ei kyllä missään huippujoukkueessa voi olla ainoa kriteeri ja jos pelaaja haluaa ykköskärjeksi ilman kilpailua niin ymmärrettävästi Chelsean kokoinen seura ei pysty sellaista lupaamaan vaan Lukakun olisi pitänyt taistella peliajasta ihan niin kuin muutkin pelaajat. Hämmästyttävää miten jonkun mielestä on oikein, että pelaaja vaatii ilman kilpailua ykköskärjen roolia itselleen.

 

Ja teikäläinen jatkaa vaan niiden ,mutkien vetämistä suoriksi. On Chelsea tehnyt virheitä siinä missä muutkin seurat, mutta Lukakun tapauksessa seura on toiminut täysin oikein ja syitä siihen miksi Lukaku ei pelaa Chelsean ykkköskärkenä voi Lukaku etsiä peilistä. Viime kausi oli edelleen aivan älyttömän iso sauma Lukakulle, kun Chelsea jätti sen kovan nimen hankkimatta kärkeen. Lukakun kanssa pelipaikasta oli taistelemassa Eto'o/Ba ja Torres, mutta Lukaku koki kilpailun liian kovaksi.

 

Tykkään kyllä väitellä asioista, mutta tämä on vähän kuin seinälle puhuisi.

 

No toki Mourinho on aiemmin urallaan voittanut paljonkin, mutta viime aikoina on mennyt vähän päin mäntyjä. Real-pesti oli suuri pettymys. Edellisenä kesänä joukkueeseen Realiin hankittiin isolla rahalla CR7, Kaka, Poolin kaksikko ja Benzema. Mourinho laittoi seuraavana kesänä rahaa palamaan 50M€ arvosta hankkien mm. di Marian, Özilin ja Khediran. Siitäkään huolimatta Mourinho ei onnistunut kuin voittamaan Espanjan two-horse-racen ja Copa del Reyn kuin kerran. Kirkkain jäi saavuttamatta ja ei liene ihme, että tuolla materiaalilla (höystettynä Balella) seuraava valmentaja siinä onnistui.

 

Chelseassa Muorille on annettu vapaat kädet ja £50M meni taas viime kaudella hankintoihin. Silti mies keksii medialle jotain tekosyitä siitä, miten joukkue ei ole valmis ja ensi kaudella sitten. Nyt Chelsea on välttänyt FFP:n myymällä pelaajia, joita luvattiin olla myymättä ja näistä saaduilla rahoilla on kasattu taas aikamoinen dream team. Eipä tässä muuta auta, kuin sanoa Chelsean olevan iso mestarisuosikki, mutta se nähdään sitten ilmoittaako Mou taas joukkueensa pois mestaruuskiistasta, jos ei kuljekaan. Jos ei menestystä tule, niin potkut eivät toki yllättäisi. 

 

Niin no Lukaku, de Bruyne, Sturridge nyt tottakai tulee ensimmäisinä mieleen. Matic ehdittiin jo myydä, mutta ostettiin isolla rahalla takaisin tämän onnistuttua. Matic nyt on loistava esimerkki Chelsean nykyisestä junnujärjestelmästä. Huippulupauksia haalitaan kilokaupalla, mutta kaikki passitetaan lainalle. Jos nyt noita oikeasti katsoo, niin aika iso joukko löytyy sellaisia huippulupauksia kuten Kakuta, joiden potentiaalia ei ole vain saatu hyödynnettyä. Jos nyt katsotaan vaikka viimeisen 5 vuoden Chelsean kokoonpanoja, niin John Terry on ainoa pelaaja, joka on Chelseassa oikeasti kehitetty. Loput Ivanovicit ja Azpilicuetat sitten ovat näitä yli 22-vuotiaina ostettuja lähestulkoon valmiita pelaajia. Täytyy nyt toki katsoa, jos joku näistä suht isolla rahalla haalituista (Kalas £5M, van Ginkel £8M) lapauksista kehittyy sille tasolle mihin potentiaalia löytyy. 

 

Parempi varmaan nyt jättää tuo Lukaku-asia tähän ja odotella vaikkapa niitä Chelsea-Everton otteluita. Sen verran pitää toki sanoa, että pelko Arsenalin kohtaamisia Chelseaa, Evertonia, Unitedia, Liverpoolia ja Cityä vastaan pelattavia otteluita kohtaan on edellisten kausien pohjanoteerauksien jälkeen suuri. Vaikka aina onkin kiva ennen kautta uhota.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Voihan Mourinhon pestiä Realissa pitää epäonnistumisena jos haluaa, mutta jos katselee vaikka isompaa kuvaa niin Mourinho pärjäsi ihan hyvin. Ottaen vaikkapa ensimmäisenä huomioon sen, että Mourinhon ollessa Realissa pidettiin Barcelonaa "kaikkien aikojen parhaana joukkueena". Mourinhoa parempi voittoprosentti Realin valmentajista on vain Ancelottilla ja Pellegrinillä ja näistä molemmilla otanta on tähän mennessä vain se yksi kausi. Ja kun nyt otit tämän two-horse-racen puheeksi ja kehuit miten Ancelotti on onnistunut omassa pestissään Realissa niin lienee aiheellista muistuttaa, että Ancelotti jäi tässä two-horse-racessa sijalle kolme.

 

Ancelotti onnistui UCL:ssä siitä ei nyt pääse mihinkään, mutta jos tässäkin katsellaan vähän isompaa kuvaa niin huomataan, että Real Madrid oli kuutena edelliskautena ennen Mourinhoa tippunut UCL:stä ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Mourinhon aikana Real meni joka kerta välieriin asti pudoten finaalista huippuvireisiä Dortmundia ja Barcelonaa vastaan sekä rankkareilla Bayernia vastaan. Saat kuulostamaan asian siltä, että UCL:n voittaminen olisi jollain tapaa helppo homma ja ei se kovin kaukana ollut, että Ancelottin Real olisi tuon finaalin Atleticoa vastaan hävinnyt.

 

Oliko Mourinhon syyt vain tekosyitä vai oliko mies taas kerran oikeassa? Sarjasijoitus vähän viittaisi siihen, että Mourinho tiesi mistä puhui ja Chelsea ei ollut viime kaudella vielä valmis mestariksi. Tulevalle kaudellehan Mourinho on sanonut, että Chelsea tulee pelaamaan mestaruudesta ja joukkue on nyt sellainen millä mestaruuden voi voittaa.

 

Lukaku ei syystä tai toisesta halunnut käyttää viime kaudella tlaisuuttaan vaikka tarjottimella tarjottin ykköshyökkääjän roolia. De Bruyne oli huhujen mukaan laiska treeneissä ja lopulta sitten puolen kauden jälkeen päätti olla edes taistelematta pelipaikastaan ja halusi siirron muualle. Vertailukohtana voi ottaa edelleenkin jo ne aiemmin mainitut Azpilicuetat, Schürrlet ja Ivanovicit jotka tilaisuuden tullen on siihen tarttuneet. Schürrlekin sai noottia Mourinholta, mutta sen sijaan, että olisi jättänyt leikin sikseen niin treenasi kovemmin ja keskittyi niihin asioihin mitä Mourinho halusi ja loppukaudesta olikin hyvässä vireessä Chelsean paidassa ja kausi päättyikin sitten maailmanmestarina.

 

Sturridgesta on nyt puhuttu loputtomiin, mutta kun homma ei vain toiminut Chelseassa niin minkäs teet. Jengi katsoo Sturridgen pelaamista nyt ja menee siihen halpaan, että Sturridge olisi muka pelannut samalla tavalla Chelseassa ja kitisee siitä miten Chelsea päästi Sturridgen pois. Lienee sanomattakin selvää, että jos Sturridge olisi pelannut Chelseassa siten miten se pelaa nyt niin siirtoa ei olisi tapahtunut. En tosin usko, että Sturridgen tyylinen hyökkääjä olisi toiminut Chelsean yhden kärjen systeemissä. Tätäkin tukee se, että homma toimi AVB:n aikana paremmin laidalla kuin kärjessä, mutta Sturridge ei siellä halunnut pelata. Sturridgella toki oikeus haluta peliaikaa kärjessä, mutta samalla tavalla Chelsealla oli täysi oikeus katsoa joukkueen parasta joka tarkoitti sitä, että Sturridge pelasi laidalla. Sturridgen siirto oli mun mielestäni ainakin jokaisella osapuolelle kannattava diili.

 

Matic taas ei varmasti ollut kenenkään kirjoissa mikään huippulupaus, kun se saapui Chelseaan. Kaverista ei varmaan ollut tälläkään palstalla kukaan kuullut ennen kuin siirtyi Chelseaan. Maticin kohdalla voidaan puhua ihan samanlaisesta virheestä mitä monissa muissa seuroissa tapahtuu. ManU päästi Paul Pogban ilmaiseksi pois, Barcelonalta karkasi aikoinaan ilmaiseksi Cesc Fabregas. Näistä molemmat kuitenkin lupauksina ihan eri tasoa mitä Matic oli Chelseassa ensimmäisellä kerralla.

 

Kakutasta taas paha sanoa mitään, kun ei pääse treeneihin paikalle katsomaan miten homma siellä sujuu. Kakuta kuitenkin kävi lainalla aikoinaan Boltonissa jossa Owen Coyle nosti Jack Wilshereä ja Daniel Sturridgea kukoistukseen, mutta eipä Coylekaan saannut Kakutasta juuri mitään irti. Eikä se homma nyt muillakaan lainapesteillä ole kovin onnistuneesti mennyt joten ehkä pelaajassakin on jo jotain syytä tähän. Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun junnuissa loistanut kaveri ei saa hommaa toimimaan aikuisten peleissä.

 

Mutta Kakuta nyt oli vain yksi pelaaja siitä mainitsemastasi "isosta joukosta huippulukauksia" joiden potentiaalia ei ole saatu hyödynnettyä. Kysyisin siis uudestaan, että mikä Chelseassa epäonnistunut junnu on luonut muualla sellaisen uran, että Chelseassa kaduttaisiin junnun menettämistä? Fabio Borini ja Scott Sinclair olivat aikoinaan isoja lupauksia, mutta Borinista ei ole saannut median suosikki Rodgerskaan mitään irti ja Borinista halutaankin jo eroon. Sinclair oli hyvä Swanseassa, mutta homma ei City-pestin perusteella toimi korkeimmalla tasolla.

 

Chelsean junnutyöstä kannattaa muistaa se, että koko paketti laitettiin Abramovichin tullessa uusiksi ja tulokset ovat alkaneet näkyä nyt parin viime vuoden aikana, kun Chelsea on dominoinut junnufutista Englannissa ja paljon viisaampaa tuomita Chelsean junnutyötä vasta parin vuoden kuluttua jos nämä Brownit, Bogat, Solanket ja Bakerit eivät nousekaan ykkösjoukkueeseen. Pidän itse turhana alkaa nostamaan esille sitä, että Chelseassa ei junnut ole noussut edustukseen, kun nämä kyseiset junnut eivät ole mitään huippu-uraa tehnt muuallakaan.

 

Miksi niitä Chelsea-Everton-otteluita pitää odottaa? Pointti ei ole missään vaiheessa ollut se, että Lukaku ei olisi riitävän hyvä Chelseaan vaan siitä, että pelaaja ei halunnut kilpailua pelipaikasta vaan varman ykköshyökkääjän tontin.

 

CL:n voittaminen ei todellakaan ole helppoa, mutta eiköhän decima nyt ollut ainoa syy, miksi Florentino "maailman parhaan valmentajan" halusi. Käytössä oli vieläpä maailman kallein joukkue ikinä. Pepin Barcaa todellakin voidaan pitää lähestulkoon kaikkien aikojen parhaana, ja on hieno saavutus voittaa mestaruus näiden edestä. Vaikka Mourinhon aikana mestaruudet Barcalle 2-1 menivätkin. Viimeisenä Moun kautena Barca ei välttämättä kuitenkaan ollut oma itsensä. Sen takia Mouta nyt ei välttämättä kovin suosiolla Madridissa muisteta, sillä hän meni narsististen piirteidensä takia menettämään hallinnan pukukopista ja hävisi mestaruuden, vaikka se oli enemmän kuin voitettavissa. Real Madrid nyt kuitenkin on seura, jonka fanit ovat tottuneet glooriaan, eikä Mourinho yhdestä La Ligasta ja Copa del Rey'stä huolimatta sitä kirkkainta onnistunut toimittamaan. 

 

Ancelottin Real toki viime kaudella romahti kolmanneksi, vaikka pokaali oli jo lähes käsissä. Pippo Simeone tosin horjutti "two-horse-race"-stereotypiaa ja nosti joukkueensa mestaruustaistoon - ja vieläpä mestaruuteen. Mielessä oli kuitenkin decima ja sen Ancelotti onnistui toimittamaan, toisin kuin Mourinho.

 

Mitä taas tulee Chelsean junnutoimintakeskusteluun. Kun kritisoit Lukakua "kaikkimulleheti"-asenteesta, niin mielestäni Chelsean toiminta seurana perustuu samaan ideologiaan. Ei kärsivällisyyttä oikein missään asiassa. On toki totta, että Chelsean junnutoiminta laitettiin oligarkin tultua uusiksi. Mutta aika hakuammunnalta tämä kymmenien junnujen isolla rahalla ostaminen ja lainailu esim. Vitesseen mielestäni on. Joku Courtois sieltä saattaa esiin astua. Hänestäkin toki se £8M pari kautta sitten maksettiin. Eipä Sturridge viime kaudella Suarezin ollessa pelikiellossa hirveän huonosti yksinäisenä kärkenä skulannut. Mutta turha siitäkään nyt on sen enempää väitellä. 

 

Jos Maticia ei huippulupauksena pidetty, niin miksi jollekin slovenialaiselle seuralle mentiin maksamaan lähes 2 miljoonaa euroa? Jos käyt vaikkapa transfermarkt:sta katsomassa, niin näet kuinka tolkuttoman määrän rahaa Chelsea on viime vuosina käyttänyt näihin Oriol Romeun, Kevin de Bruynen, Romelu Lukakun, Daniel Sturridgen, Franco di Santon, John Obi Mikelin, Salomon Kaloun, Slobodan Rajkovicin, Ulises Davilan, Victor Mosesin, Wallacen, Kurt Zouman, Mohamed Salahin, Lucas Piazonin, Marco van Ginkelin, Tomas Kalasin, Christian Atsun, Stipe Perican, Cristian Cuevasin ja Mario Pasalicin kaltaisiin huippulupauksiin. Listan loppupään kohtalo Wallacesta lähtien vielä kysymysmerkki, mutta eipä nämä isolla rahalla ostetut huippulupaukset listallani ennen Wallacea ole kovin kummoisia menestyksiä Chelseassa olleet. John Obi Mikel ja Salomon Kalou (yhteishintaan yli £21M) toki ihan hyviä rotaatiomiehiä. 

 

En itse odota Chelsea-Everton-otteluita sen takia, että pääsisin jotenkin kuittailemaan sinulle. Mielipiteesi on nyt tullut selväksi, mutta kaikki Chelsea-henkiset eivät ole samaa mieltä. Ja tokihan Chelsea-Everton-otteluita voi nyt ihan siitäkin syystä odottaa, että luvassa on varmasti jännittäviä otteluita, eikö? Evertonia pidän symppisseurana ja Lukakunkin sympatiapisteet pysyvän Everton-siirron jälkeen nousivat entisestään minun silmissäni. Myönsin tuossa, että pelkään Arsenalin ja Chelsean välisiä kohtaamisia, mutta samaa pelkoa ei Everton-Chelsea-matseista ole. Evertonin tappiot kun eivät merkkaa itselleni oikein mitään, mutta heidän voitoille - etenkin Chelseaa vastaan - on helppo nostaa peukkua. Paitsi tietenkin jos Toffees voittaa Arsenalin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Iso syy varmasti Mourinhon palkkaamiselle oli se UCL:n voittaminen, mutta kuten jo sanottu niin kyseisen kilpailun voittaminen on älyttömän vaikeaa vaikka olisi millainen miljoonamiehistö alla. Cup-muotoisissa kilpailuissa on aina omat ongelmansa ja jos tosiaan katsoo sitä isompaa kuvaa niin siitä jo huomaa, että Real oli kuutena edelliskautena tipahtanut UCL:stä heti tosipelien alkaessa ja siihen suhteutettuna Mourinhon kolme peräkkäistä semifinaalipaikkaa on merkittävä parannus edellisiin kausiin. Edellinen kausi meni ainakin mun käsittääkseni perseelleen erään Casillaksen alkaessa temppuilemaan pukukopissa. Tai ainakin sillä oli iso syy sihen. Jos pitää narsistisena sitä, että penkittää huonosti pelaavan maalivahdin paremman tieltä niin kaipa edellisen kauden voi sitten joku laittaa narsistisen luonnepiirteen piikkiin, mutta vaikutta aika kaukaa haetulta minusta.

 

Ancelotti toki voitti UCL:n, mutta kun kerta Mourinhon olisi pitänyt se omasta mielestäsi omalla miehistöllään voittaa niin voiko Realin viime kauden UCL-voittoa pitää kovin kummoisena saavutuksena? Viime kauden Realissa kuitenkin pelasi kaksi maailman kalleinta pelaajaa ja 30 miljoonalla rotaatioon hankittiin vielä Isco ja Illarramendi. Ja lopulta se finaalikin oli sekuntien päässä 1-0 tappiosta. Painotan vielä, että mun mielestä UCL on vaikeasti voitettava kilpailu, mutta jos Mourinhon olisi pitänyt voittaa omalla miehistöllään koko kilpailu niin ei kai Ancelottilla ollut omalla joukkueellaan muuta mahdollisuutta kuin voittaa ja joku voisi jopa väittää, että tuolla jengillä ottelun ei olisi pitänyt mennä edes jatkoajalle.

 

Mourinho teki UCL:ssä alisuorittavasta jättiläisestä kilpailun voitosta kamppailevan Real Madridin. Se nyt on osittain sitten sattumankin kauppaa, että Real ei Mourinhon alaisuudessa mestaruutta voittanut, mutta edelleenkin isoa kuvaa kun katsoo niin Mourinho vei Madridia tällä saralla seurana takaisin sinne minne se kuuluu. Ancelotti taas teki semifinaalijoukkueesta mestarijoukkueen ja tämä on aivan normaalia kehitystä. Jos Mourinho olisi ollut edelliskauden Realissa ja sillä olisi ollut käytettävissä Iscoa ja Balea niin mestaruus olisi ollut UCL:ssä mielestäni aika todennäköinen.

 

Mun mielestäni on taas hölmöä ajatella, että seura toimisi ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Samassa kappaleessa toki toteat itsekin, että seura laittoi junnutoiminnan uusiksi joka taas vie pohjaa ensimmäisestä väittämästäsi. Abramovichin saapuminen sattui osumaan sellaiseen aikaan, että piti toimia nopeasti ja tehokkaasti jotta siitä saadaan kaikki irti. Arsenalhan tipahti jo tämän seurauksena kyydistä ja Chelsea on sen alkusysäyksen johdosta vakiinnuttanut paikkansa Euroopan huippujoukkueena ja pystyy siltä tontilta taas sitten kehittämään seuraa paremmin kuin mitä aiemmin. Pelaajien ostamista ja niiden eteenpäin lainaamista voidaan toki pitää hakuammuntana, mutta nyt FFP:n aikaan on toi vain järkevää toimintaa ja en mä nyt näe tossa itse ainakaan mitään väärää.

 

Ymmärrät varmasti eron pelata yksinäisenä kärkenä Chelseassa ja pelata yksinäisenä kärkenä Liverpoolissa?

 

Meillä on varmaan sitten erilainen käsitys siitä mitä tarkoittaa huippulupaus. Otetaan vaikka esimerkiksi Arsenalista Walcott josta maksettiin 16-vuotiaana 12 miljoonaa puntaa ja oli tunnettu nimi kaikille jalkapalloa seuraaville. Toisella puolella sitten Matic josta maksettiin se pari milliä ja ikää oli 21-vuotta ja pelaajasta ei ollut juuri kukaan kuullut koskaan yhtään mitään.

 

Romeu oli AVB:n hankinta ja sai AVB:ltä vastuuta kunnes polvi hajosi. Tuon jälkeen valmentaja vaihtui ja peliaika on kortilla. Romeu kuitenkin juuri solmi uuden kolmivuotisen sopimuksen Chelsean kanssa, että ihan vielä en lopullista tuomiota miehestä antaisi. De Bruynesta, Lukakusta ja Sturridgesta Chelsea sai jo omansa ja vähän enemmänkin takaisin. Franco di Santostakin Chelsea taisi saada suurimman osan rahoistaan takaisin. John Obi Mikelin ja Salomon Kaloun mainitseminen tässä listauksessa on puolestaan todella outoa. Rajkovic olisi ollut AVB;n Valioliigajoukkueessa mukana jos työlupa olisi irronnut. Davilakaan ei työlupaa ole Englantiin saamassa joten pelillisesti mitään ei pelaajasta edes voida saada irti jolloin lainapesti on ainoa järkevä ratkaisu. Moses oli HG-statuksen myötä ihan hyvä haku rotaatioon.

 

Huteja nyt tapahtuu ihan jokaiselle seuralle ja Chelsea ei tee siinä poikkeusta. Ongelma taitaa porukalla olevan se, että Chelsea lainaa pelaajia ja mahdollisesti saa tienattua pelaajilla rahaa. Ennenhän ongelma oli se, että Chelsea osteli pelaajia, mutta näköjään myyminen on nykyään väärin.

 

Milloin viimeksi Everton ja Chelsea ovat pelanneet jännittäviä otteluita keskenään? Joskus 2009 taisi olla se 3-3 ottelu Bridgellä, mutta muutenhan ottelut ovat olleet aika tylsiä katsottavia. Kyllähän se on nyt selvää minkä takia odotat Evertonin ja Chelsean otteluita vaikka muuta väitätkin. Vai muuten vaan päätit tähän topikkiin tulla kertomaan, että Evertonin ja Chelsean ottelut ovat kiinnostavia. Samassa kappaleessa vielä toteat, että Everton on symppiseura ja nyt Lukaku on sympaattinen koska siirtyi Evertoniin.

 

Mourinho toki nosti Realin sille tasolle CL:ssä, ettei näitä kakkoskorin joukkueita vastaan menty heti tippumaan. Pientä arpaonnea oli mukana joka kerta, kuten oli toki valmentajilla ennen Mourinhoa myös ja he eivät kyenneet näitä Lyoneja voittamaan. 2010-11 kaatui pudotuspelivaiheessa Lyon ja Spurs, ennen kuin tuli välierissä noutaja Barcaa vastaan. 2011-12 Real tiputti sellaiset huippujengit kuin CSKA Moskova ja APOEL, ennen kuin välierissä Bayern oli parempi. 2012-13 kaatui ManU (no tästä toki kreditit, United oli edelliskaudella ihan varteenotettava kilpailija) ja Galatasaray, kunnes BvB oli välierissä parempi. Näitä voidaan sitten verrata, vaikka Ancelottin Realin päihittämiin Schalkeen, BvB:hen, Bayerniin ja Atleticoon. Schalke nyt toki aika suupala, eikä BvB:kään viime kaudella loukkaantumisista johtuen ihan edellisen kauden tasolla pelannutkaan.

 

En nyt kuitenkaan missään välissä väittänyt, että CL olisi jotenkin helppo voittaa, vaikka jostain syystä tälläisen kuvan oletkin saanut. Tottakai se nyt olisi ollut merkittävä saavutus Mourinholtakin, kuten oli viime kaudella Ancelottiltakin. On totta, että cup-peleissä tarvitaan aina tuuria, ja ei sillä nyt mun mielestä ole mitään merkitystä, että Ancelottin Real voitti jatkoajan kautta. Bale, vaikka mestaruuden ratkaisikin, ei esim. finaalissa ollut ihan omalla tasollaan. Oli Mourinhollakin käytettävissä mm. Özil, jota hän itse tuntuu kommenteista päätellen arvostavan todella paljon. 

 

En sanonut, että Chelsealla ei olisi mitään suunnitelmaa. Sanoin, että Chelsea toimii "kaikkimulleheti"-asenteella ja valmentajaruletti on aika hyvä esimerkki siitä. Vähän tämä junnutoimintakin siihen perustuu, mutta se tästä asiasta nyt. 

 

No mikäs ongelma tästä Chelsea-Everton-asiasta nyt tuli? En nyt todellakaan tarkoittanut tuolla, että sinun mielestäsi Lukaku ei olisi tarpeeksi hyvä Chelseaan. Mun mielipiteeni Chelseasta nyt varmaan jo tajuat, enkä ymmärrä miksi mun pitäisi peitellä sitä. Ei mulla nyt ole mitään tarvetta päästä kuittailemaan tyyliin "olinpas oikeassa". Mielestäni Chelsea teki tässä virheen ja päästi Lukakun menemään. Sä olet eri mieltä. End of. Tottakaihan se olisi upeaa nähdä Lukakun ratkaisevan voiton Evertonille vihaamaani joukkuetta vastaan? Juurihan sanoin, että pidän Evertonia ja Lukakua sympaattisina? Viime kaudella en ollut Lukakun bandwagonissa, sillä tuntemani Chelsea-henkiset hehkuttivat häntä vähän väliä seuraavana Drogbana ja kuolasivat hänen otteilleen Evertonissa. Vekkuli hahmo hän kuitenkin on, ja nyt voin helposti hypätä hänen bandwagoniin.

 

Everton on ollut Chelsealle viime vuosina hankala vastus ja tulee olemaan vieläkin hankalampi, kun Lukaku on heidän avauksessaan. Viimeisestä kymmenestä ottelusta molemmille on kirjattu 4 voittoa ja 2 ottelua on päättynyt tasan. Itse ainakin asennoidun kaikkiin kärkiotteluihin niin, että ne ovat jännittäviä matseja, joissa on jaossa tärkeitä pisteitä. Pidä sinä niitä sitten tylsinä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nyt kun täällä on joku muu kuin minä möykännyt PE:n kanssa viikon päivät kohta niin joko saa tulla laukomaan sen mukahauskan pakollisen kommentin, että jatkakaa vain haen toisen popparisatsin jne.

 

Sen enempää kommentoimatta alkuperäiseen asiaan niin pakko sanoa, että ei Mourinhon Realin pestiä voi onnistuneeksi sanoa. Ei saanut hommattua mitä Perez halusi, Copa (pelkkä bonus) ja Lliga kun vastassa oli FC Messi. Hintaa tuli rusinalle ja YHDELLE liigalle. Kahden hepan kisa ja yhden kerran meni valkoinen ratsu ohi, silloinkin tosiaan vastassa vanhentunut poni. Ja kun puhun hinnasta niin raha on vain yksi asia. Portugali vs. Espanja, Barcelona vs. Real, Tuomarit/liiga/koko maailma vs. Mou. Joukkueen sisällä kuohui niin paljon, että edes perusjamppa Suomesta ei voinut olla sitä ymmärtämättä. Klassikot olivat rumia, epäurheilijamaisia, tuomareita jäätiin odottelemaan autohalleille, vastustajaa nälvittiin. Ja siihen lisätään narsisti luonne niin Real Madrid oli epätasainen kahtiajakautunut joukkue, jolla ei polla kestänyt tärkeimpinä hetkinä valmentaja keulakuvanaan. Ancelotti tuli Madridiin, jätti kaiken tuollaisen turhan paskan ja narsismin, käyttäytyi kuin ammattilainen. Joukkueesta tuli tasapainoinen, kummasti Ikerkin on ollut hiljaa vaikka siellä se Lopez edelleen liigan pelasi, Ramos on ollut tyytyväinen, klassikot pari lusitaania lukuunottamatta reiluimpia ja fiksuimpia taas muutamaan vuoteen ja joskus löydettiin jopa itsestä vikaa. Madridilla oli kaikki mahdollisuus triplaan ja joukkue oli vaarallisempi kuin vuosiin ja olisi naurettavaa sanoa yhden Balen tehneen kaiken sen. Madridilla oli myös mahdollisuus aloittaa kausi ilman yhtäkään pyttyä, erot oli pienet. Edellä mainittujen asioiden perusteella väittäisin, että Moun säheltämisen takia Madrid jäi yleensä pienien erojen takia sille ikuisen kakkosen pallille. Kokonaiskuvakin jäi kyllä kaikkea muuta kuin valkoiseksi baletiksi ja jos Perezin ostamalla galatico nro.2:lla olisi "maailman paras" ja "ainoa joka voi Madridin pelastaa" jäänyt UCL:ssa telineisiin Juande Ramosin ja hiukan erilaisen miehistön tavoin niin tuskin olisi kautta pidempään Madridissa ollut.

 

Loppuun vielä lainaus Virkkusen blogista Madridin mestaruuden jälkeen:

 

 

kun Perez illalla painaa päänsä tyynyyn, hän lohduttautuu sillä, että oikean olkapään kohdalle ilmestyvä piru kuiskaa: ”Tämä kaikki on sen arvoista, kunhan mestaruus tulee taas Madridiin. Kun juhlimme jälleen Plaza de Cibelesillä ja Iker pujottaa Real Madridin huivin Kybelen kaulaan, Sinä tiedät tehneesi oikean ratkaisun. Emme me silloin muistele niitä tyylittömiä ja halveksuttavia tekoja seuran toiseksi suurimmalta ja tärkeimmältä mieheltä, me juhlimme, Florentino, me juhlimme! Se on ilta, mihin olemme yhdessä tähdänneet, se on ilta, jolloin Kataloniassa ei juhlita. Se on tärkeintä! Ei se, miten voitimme, vaan että voitimme! Sitä paitsi, ihmisillä on tapana unohtaa asiat niin helposti ja nopeasti…eivät he syksyllä enää muista miten se mestaruus tuli ja mille arvoille se oli rakennettu!”

Juuri kun Florentino-setä on nukahtamassa mairea hymy kasvoillaan, enkeli valkoiseen asuunsa pukeutuneena, vasemman olkapään päältä, kuiskaa hiljaa hennolla äänellään: ”Sinä muistat, Florentino, Sinä muistat.”

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään


×