Jump to content
welmuzkin

Arsenal FC 2014-2015 - Joko odotus palkitaan?

Recommended Posts

Arsène Wenger piti tänään pressitilaisuuden, jossa vahvisti, että Theo Walcott on jatkossa joukkueen kärkihyökkääjä.

 

Kertoi myös, että FA Cupin finaalista Aston Villaa vastaan ei ole sivussa kuin Danny Welbeck. Loistavaa.

 

Walcott-Arsenal-centre-forward-580217.jp

 

Walcott finished the season with a bang, hitting a hat-trick in the 4-1 win over West Brom on Sunday.

 

Talks over a new contract for Walcott are expected to take place next week.

 


And Wenger has given his clearest hint yet that Walcott could play up front on a more regular basis next season.

 

"He's shown he is back in good form," Wenger said.

 


"I played him up front because I believe he can do it.

 

"He proved he can do it and in the future Theo will be a central striker."

Share this post


Link to post
Share on other sites

Wojciech Szczesny on avannut julkisesti suutaan virallisella Facebook-tilillään.

 

"Really shouldn't be dealing with this one day before the cup final but my father leaves me no choice. 
 
I have not spoken to him in more than 2 years and just like everybody else I have had enough of his idiotic comments about The Football Club and The Manager I owe so much to! Therefore please do not consider his comments as my shared view. Thank You for your understanding!"

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nämä ovat näitä hetkiä, kun Mikel Artetan kaltainen pelaaja nousee arvoonsa.

 

Niille, jotka eivät ole vielä huomanneet, niin 2015 FA Cupin finaalille on oma ketjunsakin.

 

 

Theo - Arteta’s speech inspired us

 

gun__1431339045_walcott_train02.jpg

 

Theo Walcott says Mikel Arteta has motivated the Arsenal squad with a speech ahead of the FA Cup final.
 
The Gunners have the opportunity to lift the trophy for a record 12th time when they face Aston Villa at Wembley on Saturday.
 
Arteta led the side to victory last season and Walcott revealed how the Arsenal captain has inspired them this time around.
 
"We had a nice little video and Mikel stood up and said a few words to the players who weren't involved in the FA Cup last year, like some of the foreign guys," the England forward said.
 
"Just showing the video shows how passionate the club are and it being the 19th occasion [in the final] as well and potentially the 12th win is a great achievement. Those words were very strong.”
 
Walcott missed last season’s final through injury and, after scoring a hat-trick against West Bromwich Albion, the 26-year-old is determined to leave his mark this time around.
 
“You want to be in the history books,” he said. “You want to be remembered for the way you played and for being a winning team. Every single player, me included, will be putting 100 per cent into this game because it means a lot to us and the fans.
 
"People say the love has gone for the FA Cup… not at all. For me, not being involved last year hurt so this year I want to take every opportunity I can.”

 

gun__1432659566_walcott.jpg

Share this post


Link to post
Share on other sites

ebf69262dd89c7aaec6ba5b506af21bf.png0309f0cc258fc81291a863ef426f7a28.png

 

Sateesta huolimatta kivasti porukkaa taas P-Lontoon kaduilla. Jack The Lad aiheutti taas ison paskamyrskyn varastamalla shown. Brenkkua oli vähän valunut juu.  :partyhat: Szczesny oli kyssellyt kannattajilta sytkäriä.

 

E: Tämäkin homma saatiin viimein hoidettua:

 

20e6d9e788d33ea44f956c3f573dc330.png

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viimein sain itseäni niskasta kiinni, joten jotain ajatusten virtaa kaudesta, ja tulevaisuudesta.

 

Syyskausi 13-14 osoitti Arsenalin olevan valmis kilpailemaan jopa mestaruudesta. Peli kulki kauniisti, ja tasaisuutta löytyi. Kausi kuitenkin tyssäsi täysin puoleenväliin. Nolot murskatappiot kilpailijoille, ja muutenkin täydellinen romahdus loukkaantumisten ja väsymyksen myötä pudotti joukkueen kärjestä kylmälle nelossijalle. Yhdeksän kauden pokaaliton putki sentään katkesi dramaattisen FA Cup -finaalin jälkeen. Kesällä odotettiin seuraavaa kautta toiveikkaina. MM-kisoissa kolme Arsenal-pelaajaa sai kaulaansa kultamitalin. Brasiliassa lomailemassa ollut Wenger toi tuliaisina megahankintana Alexis Sánchezin, ja kiima alkoi nousta...

 

2146d0af207c4e62c37a4b59e1978c87.png

Via dolorosa...

 

Alkukausi 14-15 oli Arsenalin heikoin 58 vuoteen. Joka matsissa oli tiukkaa, eikä homma lähtenyt käyntiin sitten ollenkaan. Edellisen kevätkauden heikkous ei ollut hävinnyt mihinkään, eikä Cup-mestaruus, tai parin pelaajan MM-kulta tuoneet ollenkaan energiaa kentälle. Palattiin vanhoihin aikoihin, jolloin oikeastaan yksi pelaaja kantoi joukkuetta. Tällä kertaa se oli uusi hankinta Alexis Sánchez. Tiedä missä Arsenal olisi ollut ilman chileläistä ihmepoikaa. Siirtokesään saattoi olla jossain määrin tyytyväinen, mutta kauden mittaan pelot realisoituivat - vaikka rahaa poltettiin isosti, ei tämä ollut siltikään riittävästi / sitä meni väärille pelipaikoille / liian heppoisiin pelaajiin.

 

Välillä otettiin hyviä tuloksia, ja aina näiden jälkeen ihmeteltiin, joko homma lähtisi uuteen nousuun. Joulukuussa alkoi kurssi kääntyä jonkin verran, ja loppukausi oli ihan hyvää, mutta lopulta tuskin yhtään mitään jäi liigakaudesta kerrottavaa jälkipolville. Paljon ollaan käyty keskustelua, oliko kausi eteenpäinmenoa vai ei. Kaudesta löytyi kyllä positiivistakin; mm. liigan isojen matsien käsittämättömät romahdukset jätettiin pois ja tietyt pelaajat löivät itsensä läpi. Lopulta Arsenal jäi jälleen ulos mestaruustaistosta, sijoittui kolmanneksi (parempi kuin 4., mutta tässä auttoi jälleen kilpailijaseurojen totaaliset romahdukset), pupelsi käsittämättömästi eurokentillä, eikä onnistunut derbyissä. Vaikea kautta on miksikään eteenpäinmenoksi siis kutsua. FA Cupiin oli ihan kiva päättää kausi, mutta laiha lohtu sekin lopulta oli.

 

Welbec-arsenal-manutd.jpeg

Parannusta isoja vastaan. Kauden makein voitto otettiin FA Cupissa Danny Welbeckin kuritettua vanhaa seuraansa.

 

Maalivahdit

 

Wojciech Szczesnyn edellinen kausi oli mukiinmenevä, joten odotukset olivat korkealla. Kesällä seuraan saapui kirittäjäksi David Ospina. Szczesny aloitti ykkösenä, mutta kuten koko joukkue, alisuoritti, ja lopulta tippui penkille suihkuröökitapauksen myötä. Ospina kostautui hyväksi veskaksi, mutta välillä meno oli erittäin epävarmaa. Tuntuu vähän, että joukkueessa on tällä hetkellä kaksi kakkosveskaa. En usko, että ykköstä lähdetään hankkimaan, vaikka huhua ties mistä Cechistä on tullut. Tasonnostoa pitää siis kummaltakin toivoa. Uskon ja toivon, että Szczesnyssa on vielä ainesta huippumolariksi.

 

Puolustajat

 

Kauden alussa puolustus oli yksi iso murheenkryyni. Kannattajat huusivat joukkueen olevan yhtä topparia vailla, mutta Wenger ei kuunnellut, ja tästä saatiin maksaa isoa hintaa. Joukkueen kapteenina kentällä häärinyt tuore maailmanmestari Per Mertesacker oli aivan hukassa. Hänen katseleminen oli täyttä tuskaa. Vierellä loukkaantumisten vuoksi pelasi laitapakki Nacho Monreal. Ajatus kuulosti tuhoisalta, mutta lopulta Nacho pelasi paljon kollegaansa paremmin. Espanjalaisen kausi oli muutenkin erittäin vahva. Hän vakiinnutti paikkansa vasemmalla laidalla, ja oli yksi kauden positiivista yllätyksistä. Laurent Koscielny pelasi totutulla tasolla, eli hyvin, palattuaan loukkaantumisensa jälkeen rinkiin. BFG paransi myös loppua kohden, mutta hyvällä en tästä huolimatta hänen kauttaan muistele.

 

Oikealle laidalle laitettiin kesällä rahaa hulppeat £25M, kun Sagnan ja Jenkinsonin jättämiä reikiä hommattiin paikkaamaan Mathieu Debuchy, sekä Calum Chambers. Debuchyn kausi meni lopulta ihan pilalle loukkaantumisten vuoksi. Ensi kauteen hän kuitenkin todennäköisesti lähtee ykkösvaihtoehtona oikealle laidalle. Chambers oli hyvin epätasainen, ja lopulta Hector Bellerín syrjäytti miljoonamiehen penkille. Chambers on monipuolinen ja lupaava, mutta tällä hetkellä hän tuntuu näin yhden kauden jälkeen jopa vähän flopilta. Ensi kaudella rotaatiossa. Bellerín sen sijaan oli suuri yllätys, vaikka hänen tiedettiinkin olevan lahjakas. Hermostuneen alun jälkeen Hector pelasi loistavan kauden, ja haastaa Debuchyn ensi kaudella tosissaan. Carl Jenkinsonin tie, ikävä kyllä, taisi Arsenal-paidassa olla tässä.

 

Kieran Gibbs pelasi melko rikkonaisen ja epätasaisen kauden, häviten paikkansa Monrealille. Ensi kaudella sitten taas uudet kujeet. Tammikuussa toppariosastolle hankittiin Villarrealista Gabriel, jota on aika vaikea arvioida. Ihan hyvää esitystä silloin, kun peliaikaa tuli, mutta on aika vaikea sanoa onko brassista avauksen mieheksi. Vähän tuntuu siltä, että Gabriel jää penkkiveikoksi, mutta olen mielelläni väärässä. Toppariosastolle on nyt lyödä kolme ok-tason pelimiestä + Chambers, mutta monet haluaisivat nähdä sinne jonkun ison hankinnan. En usko tuon tapahtuvan, vaikka se saattaisi olla jopa paikallaan.

 

Keskikenttä

 

Toppariosaston tavoin kannattajat haikailivat jo ties kuinka monetta vuotta puolustavan keskikentän perään. Tällaista ei näkynyt, ja kauteen lähdettiin taas kauhukaksikolla Mikel Arteta - Mathieu Flamini. Sanomattakin selvää, että homma ei toiminut. Arteta vietti aikaansa lasaretissa, ja Flaminin kanssa kärvisteltiin tammikuulle asti. Lopulta Wenger voitti lotossa - Championshipin lainalta takaisin kutsutusta Francis Coquelinista kuoriutui ratkaisu ongelmiin. Coq oli ehdottomasti loppukauden hahmo, ja pelasti Arsenalin kauden. Aika näyttää, voiko ranskalaiseen luottaa pitkässä jaksossa, mutta monien olo on toiveikas. Itse haluaisin nähdä tälle osastolle silti yhden vahvistuksen. Artetasta ei ole enää muuhun kuin tsemppaamiseen, ja Flaminia ei varmaan kukaan halua enää kentällä nähdä.

 

Santi Cazorlan alkukausi oli mollivoittoinen, mutta keskikaudella ( :confused: ) hän oli joukkueen paras. Roolitus muuttui vähän, sillä Santi siirrettiin vähän alemmas auttamaan CDM:aa. Tämä toimi. Mesut Özil oli jälleen loukkaantuneena, ja hänen koko kalenterivuosi 2014 meni kesää lukuunottamatta enemmän tai vähemmän penkin alle. Joulun jälkeen hän kuitenkin nousi Arsenalin parhaimmistoon, ja pelasi tasaisen vahvasti. Joskin hintalappuun kun katsotaan, vaadittaisiin häneltä vielä vähän enemmän, etenkin isoissa otteluissa.

 

Aaron Ramseylla oli Özilin tavoin jonkin verran loukkaantumisia. Viime kauden lentoon ei ylletty, mutta loppua kohden homma alkoi luistamaan vähän paremmin. Loppukaudesta Aaron pelasi jonkin verran myös laidalla, mistä hän hiljattain valitti medialle. Aaronin pelipaikka ei ole laidalla, mutta keskellä vaadittaisiin vähän enemmän. Diivailu on lopetettava. Jack Wilshere oli niin ikään paljon lasaretissa, eikä vieläkään saanut pelattua kautta rauhassa. Ihan loppukaudesta JW pelasi muutaman loistavan matsin. Alex Oxlade-Chamberlain listan jatkoksi, loukkaantumisia ja epätasaisuutta meinaa oli hänelläkin. Tomas Rosicky sai pelata hävettävän vähän, vaikka annettavaa olisi edelleen. Abou Diaby taisi kerran käydä näyttäytymässä. Hänen sopimuksensa loppuu tähän kauteen.

 

Hyökkäys

 

Olivier Giroud oli alkukaudella loukkaantunut, joten seuraan hankittiin paniikissa Danny Welbeck. Diggasin siirrosta, ja näin, mutta hankintalistalla olisi sittenkin vaan pitänyt olla hyvissä ajoin joku vähän vakuuttavampi nimi. Welbzin kausi oli aika pannukakku, mutta hänestä tulikin jo kirjoiteltua toisessa ketjussa. Giroud oli tilastojen valossa jopa loistava, mutta yhtä oikeasti kovaa hyökkääjää kaipaisin edelleen. Alexis Sánchezia tulikin jo kehuttua. Loppukaudesta hyytyi vähän, mutta osoittautui aivan mahtavaksi hankinnaksi. Theo Walcott oli lähes koko kauden sivussa, mutta vakuutti Wilsheren tavoin loppusuoralla. Yaya Sanogo, Lukas Podolski, Ryo Miyaichi ja Joel Campbell (ehkä olin väärässä, ehkä asiat olisivat voineet mennä Arsenalissa toisin..) joutavat kaikki myyntiin.

 

3e23e2-660x350.jpg

Kauden komeetta juhlimassa Cup-voittoa

 

Ensi kaudesta on paha lähteä sanomaan yhtään mitään. Tuskin tässä on mitään romahdusta top-4:n ulkopuolelle tiedossa, mutta vaihtoehtoina ovat sitten sama vanha paikoillaan junnaaminen, tai askel kohti mestaruustaistoa. Manchester tulee ensi kaudella kovemmin, ja Chelsea on ainakin yhtä vahva kuin tällä kaudella, joten vahvistuksia vaaditaan. Toiveissa olisi liigassa tasaisen vahva kausi (mestaruustaisto) ja europeleissä vähintään puolivälieriin. Vähän tuntuu siltä, että joukkue kaipaisi vähän joka puolelle aavistuksen verran kovempia pelaajia, mutta paha sitä on lähteä joukkuetta hetkessä muuttamaan. Wengerillä on enää/vielä kaksi vuotta sopimuksessaan jäljellä, joten jos hän vielä todellista menestystä haluaa, alkaa olla käsillä kriittiset hetket.

 

Ensi kautta tulen tuskin seuraamaan kovin intensiivisesti, sillä vietän vuoden ULKOMAILLA, joten muut saavat hoitaa vastuun kausitopikeista, ja näin. Katselen kuitenkin mitä pystyn, mutta tuskin käyn täällä sen enempää raportteja kirjoittelemassa. Hyvää kesää kaikille Goonereille, ja miksei muillekin, jotka jaksoivat tänne asti kahlata! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muistellaanpa vielä viime kautta hienoimpien maalien muodossa.

 

Niin kuin Arsène kerran sanoi: "This team has quality. This team will be fight." Ja ensi kaudella tahdon nähdä Arsenalin mestaruustaistossa.

 

Arsenal Top 30 Goals (2014/15)

"Let's get down to business."

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensi kauden otteluohjelma on julkaistu.

 

Pre-Seasonilla muun muassa ottelut Olympique Lyonia ja VfL Wolfsburgia vastaan Emirates Cupissa. Hyvät valinnat.

 

Luonnollisesti kauden ensimmäinen merkittävä ottelu on FA Community Shield: Arsenal - Chelsea.

 

Elokuu muuten menee seuraavasti (Barclays PL): Arsenal - West Ham, Crystal Palace - Arsenal, Arsenal - Liverpool, Newcastle Utd - Arsenal. Syyskuu alkaa ottelulla Arsenal - Stoke City, jota seuraa UEFA Champions League.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hieman ehkä silmiäkin avaavaa tekstiä Mikel Artetasta. Hyvää luettavaa. Aikalailla myös samat mietteet kuin itselläni on ollut.

 

247516.jpg

 

MIKEL ARTETA: ARSENAL’S TRUSTY SERVANT

 

When Mikel Arteta left Everton on transfer deadline day, 2011, the club he joined, Arsenal, were not in a good state. They had just been humiliated 8-2 by Manchester United, were severely lacking in quality and quantity in their squad, and were widely expected to finish outside the top four for the first time under Arsène Wenger. Arteta’s arrival for £10 million sparked cheers more of relief than anything from Arsenal fans, and although he was signed as a stop-gap for Cesc Fàbregas above all else, his career at Arsenal has been successful to say the least.
 
Before he signed, Arsenal were seriously lacking in creativity in midfield. The departure of Cesc Fàbregas to Barcelona and Samir Nasri to Manchester City meant that Arsenal’s mesmerising midfield of the season before was seriously depleted. To add to Wenger’s troubles, Jack Wilshere and Abou Diaby both suffered long-term injuries which effectively ruled them out for the whole season. This meant that Arsenal’s only attacking options in the centre of midfield were the then inconsistent Tomás Rosicky, the inexperienced Aaron Ramsey and the loan signing Yossi Benayoun.
 
Very quickly, Arteta completely transformed Arsenal’s midfield. He had acquired quite a reputation in his time at Everton, being known not as a world class player, but certainly one who was capable of making a mark in Europe and who deserved to have a stab at Champions League football. He did not disappoint.
 
As Arsenal rebuilt their season, Robin van Persie grabbed the headlines but Arteta orchestrated the Gunners’ renaissance quietly from the midfield. His crisp passing and perfect technique allowed Arsenal to control games; his vision and flair allowed the team to attack with menace; and his defensive acumen allowed Alexandre Song to make marauding runs forward of his own and provided stability in an otherwise hectic midfield.
 
In short, he was crucial to Wenger’s team in their march to the Champions League. It is no coincidence that the team struggled when he wasn’t playing. In January, whilst he was on the sidelines, Arsenal lost every league game they played and staggered through two home FA Cup ties. At the very end of the season, when he suffered another lay-off, just six points were taken from five games.
 
Though few waxed lyrical about his contribution and he remained modest in his service, Arteta did provide a few stunning moments. His free-kick against Aston Villa as Arsenal won their seventh consecutive match, and in particular his gorgeous late winner from long range against Manchester City will live long in the memory of many Arsenal fans.
 
Arsenal’s midfield and team in general was in good shape at the end of the 2011-12 season, but unfortunately, the departure of Robin van Persie to Manchester United, as well as the sale of Alex Song (due to attitude issues, so the story goes) to Barcelona, meant that Arsenal were, in some ways, back to square one. Olivier Giroud and Lukas Podolski were Arsenal’s new offensive options, but instead of a new defensive midfielder, playmaker Santi Cazorla was bought.
 
At that time, money was tight for Arsenal. Giroud, Podolski and Cazorla were all bought for modest sums, and Arsenal did not have much left in the reserves for a strong holding midfielder. Therefore, Wenger and Arteta worked together to change Arsenal’s ever-reliable attendant from an attacking technician on the top of his game into a dependable deep-lying midfielder. This is a prime example of Arteta’s loyalty and dedication to the cause. He was willing to completely transform himself at the age of thirty just to help his club.
 
The next season, though some criticised him, the Spaniard was just as crucial as the year before as Arsenal secured Champions League football once more. What perhaps sums up Arteta’s contribution best is something which featured in The Sun newspaper in 2013. In order to show Michael Carrick’s value in the Manchester United midfield, they showed how he featured in the top three for all of the (attacking) categories which are most important to a deep-lying midfield orchestrator — passes, successful passes and touches both overall and per 90 minutes. Amazingly, Arteta was ahead of him in all of them. As a holding player he has not been as strong defensively as the likes of Nemanja Matic today, but his vision has helped him stop opposition attacks from developing and start Arsenal’s own moves forward.
 
The season after, Arteta began to attract criticism for his lack of defensive resistance in games such as the 6-0 defeat at Chelsea, with many believing that Mathieu Flamini was a better alternative in his position. However, in the overriding majority of Arsenal’s games he was still the reliable controlling force, and he was Arsenal’s leader in the absence of Thomas Vermaelen in the starting line-up as Arsenal won silverware for the first time in nine years.
 
That is another great quality of Arteta’s: he has a huge effect on the team off the field. It has been reported that he walks around in the dressing room after games with all of the statistics for the 90 minutes and gently rebukes those not putting in enough effort. Clearly, Wenger wants him around for a long time not least because he is such a great influence on players both young and old. It is this leadership, coupled with his attention to detail, determination and work ethic, which suggests that Arteta may be a top class manager one day.

 

Mikel Arteta is not a player who will be able to lead Arsenal to the glory in the Premier League and Champions League they are so desperate to achieve, but he is not a man who should be sold as soon as possible, either. He is still more than capable of controlling games against the so-called “weaker” teams and clearly has a positive effect on the dressing room. Arsenal must look to Francis Coquelin and even better holding midfielders whom they might sign to compete in difficult games away to teams like Chelsea and Manchester City. But Arteta, Arsenal’s playing and non-playing captain for two consecutive FA Cup wins, is someone who will serve the club and team with dedication and style.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Otanko vastuun ja avaan Arsenalin 2015–2016 kausiketjun ja teen siihen hieman pidemmän ennakon?

 

Vai onko Tolppis ehtinyt jo rustailemaan jotain? Mietin, että 1. heinäkuuta mennessä olisi mukava saada auki uusi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jäänyt tuo kirjoittaminen sitten täysin... Jos sitä jostain saisi revittyä hieman aikaa ja energiaa tuohon.

 

Pre-seasonkin on jo kuitenkin hyvässä vauhdissa. Joskus kuullut termin Arsène Wenger's Mickey Mouse Army? No, onhan meillä Big F*cking German:

 

16gc3kl.jpg

Share this post


Link to post
Share on other sites

Otanko vastuun ja avaan Arsenalin 2015–2016 kausiketjun ja teen siihen hieman pidemmän ennakon?

 

Vai onko Tolppis ehtinyt jo rustailemaan jotain? Mietin, että 1. heinäkuuta mennessä olisi mukava saada auki uusi.

Täältä kanssa peukut uudelle avaukselle Jahnnyn toimesta jos vain viitsii, kauden alkuun kuukauden verran.

 

Onkos mitään tietoa muista kuin kotipaidoista ensi kaudelle? Tuo sininen kakkonen jossa on ruskeeta ja jotain vaaleensinistä alaosassa? Entä kolmospaita , jotain kullahtavaa paitaa jossain näkyny oisko joku kolmospaita tms?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onkos mitään tietoa muista kuin kotipaidoista ensi kaudelle? Tuo sininen kakkonen jossa on ruskeeta ja jotain vaaleensinistä alaosassa? Entä kolmospaita , jotain kullahtavaa paitaa jossain näkyny oisko joku kolmospaita tms?

 

Ei noista taida vielä mitään virallista olla ilmoilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Arteta - The reasons for deal delay (arsenal.com)
Mikel Arteta has revealed why he delayed signing a new deal to stay at Arsenal.
 
MIkel-Arteta-has-not-play-010.jpg
 
The captain’s contract was due to expire at the end of June but Arsène Wenger confirmed that the Spaniard had agreed to stay for a further 12 months.
 
Arteta missed the second half of last season and explained that he did not want to commit to a new deal until he had proved his fitness.
 
"We waited, they were really keen to maintain me on the team and that was my first option, so I’m really happy to stay."
– Mikel Arteta

 

“We had a chat in the middle of the season with the manager, Ivan [Gazidis] and Dick [Law] and I knew exactly what they were thinking about me,” he said. “My desire was to stay here so I was very relaxed about signing it. We left it until the end, we got it signed and I am so pleased to stay here.
 
“I was injured for the last six months with an ankle surgery, that’s why I wanted to wait, to see how I was feeling about the end of the season and if I could have another go at this level. We waited, they were really keen to maintain me on the team and that was my first option, so I’m really happy to stay.
 
“My first option was to be here. I’m really happy here and I feel valued. I wasn’t looking at anything unless I thought that I couldn’t do it [here]. First and foremost I had to decide whether I could do another full season here and I believe I can.”
 
Arteta faces competition from Francis Coquelin - who emerged as an important first-team player last season - but he insists he is ready for the challenge.
 
“The good thing about football is that it doesn’t matter what you did last week, so it doesn’t matter what you did six months ago, a year ago or what I’ve done in the past here,” he said.
 
“Everybody is starting from zero from the beginning of the season and you need to earn your place. When I have been fit I have always been involved. Obviously the years go on and you have some players coming in, which makes the competition strong, but that’s what you’re here for, to make each other better. For that we need to work hard.”

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now


×