Jump to content
Jahnny

Ligue 1 – Le football est ici!

Recommended Posts

Tänä viikonloppuna pelataan cuppia Ranskassa. Sopiiko että nää vähäiset cup-jorinat myös tähän, vai avataanko oma ketju??

 

Caen-Dijon tänään, klo 18.45 Suomen aikaa. Allez Caen!! :)

 

Ps. kellä tietoo striimistä? Wizi-TV lopetettu!

 

Täältä löytyy myös hyvät striimit: http://www.hahasport.com/c-1.html

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tänä viikonloppuna pelataan cuppia Ranskassa. Sopiiko että nää vähäiset cup-jorinat myös tähän, vai avataanko oma ketju??

 

Caen-Dijon tänään, klo 18.45 Suomen aikaa. Allez Caen!! :)

 

Ps. kellä tietoo striimistä? Wizi-TV lopetettu!

Laitetaan samaan syssyyn vaan. Ei meitä kiinnostuneita ihan liiaksi ole.

 

Streamista en osaa sanoa, mutta mistä sympatia Caenin suunnalle?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jees, löysin streamin! Tää oli muuten mulle tän vuoden eka live-peli. Mutta pelihän oli sitten mitä oli....

 

Jatkoajalla Caen putos cupista 3-2. Alku oli Caenin hallintaa, ja reilun vartin jälkeen Kante teki tähän asti vuoden 2015 komeimman maalin mun näkemänä, 1-0. Dijon vähän varkain tasoihin, kunnes taas Adeoti teki juuri ennen taukoa 2-1. Hyvältä näytti vielä 10 min ennen loppua, mutta niin vaan sarjaporrasta alempana palloileva Dijon tuli rinnalle ja jatkiksella ohi...

 

No, ehkä Caenilla suurimmat paukut nyt säästetään sarjapaikasta pelaamiseen? Ei sekään nyt näytä hyvälle! :(

 

Jaa mistä moinen sympatia Caenin suunnalle? Jokaisella fanituksellahan on tosiaan oma tarinansa, ja se on tässä kohtaa seuraavanlainen: Eli mun roidin vaimo on Caenista. Hänen velipoikansa ja muutamat muutkin sukulaiset on Caenin kannattajia luonnollisesti siis. Sitä kautta minäkin olen tutustunut Caenin jengiin + enemmän Ranskan futikseen, ja nyt keväällä olis taas tarkoitus mennä Caenin peliin... :) Toimiessani aikanaan häissä bestmanina, ei ollut hankala miettiä mistä aiheesta juttelisin näille, joista suurimman osan sillon näin ekaa kertaa? Futiksesta tiätty! ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vähän nihkeemmän alun jälkeen (tauolla vielä 0-0), sitten PSG:lle selkee rutiinivoitto Montpellieristä, 0-3 ja cupissa jatkoon. Zlatankin pääsi maalin makuun 0-2 maalissa.

 

Eiliseltä tulee mun mielestä kuitenkin isoin ylläri: Grenoble pudotti Marseillen pilkuilla! Pelaako Grenoble muuten missä liigassa? Nationalia alempana kuitenkin?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vähän nihkeemmän alun jälkeen (tauolla vielä 0-0), sitten PSG:lle selkee rutiinivoitto Montpellieristä, 0-3 ja cupissa jatkoon. Zlatankin pääsi maalin makuun 0-2 maalissa.

 

Eiliseltä tulee mun mielestä kuitenkin isoin ylläri: Grenoble pudotti Marseillen pilkuilla! Pelaako Grenoble muuten missä liigassa? Nationalia alempana kuitenkin?

 

Grenoble pelaa CFA:ssa (Championnat de France amateur), joka on Ranskan neljänneksi korkein sarjataso. Grenoblen kausi on muuten mennyt hienosti, ovat tällä hetkellä toisena kolmen pisteen ero kärkipaikkaa pitävään Beziersiin. Ennen joulua voittivat Montepellier II:sen 0-1 vieraissa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

League Focus: Does Anybody Have the Nerve to Win Ligue 1?

 

2015%2F1%2FLyonl1header.jpg

Finally, in the penultimate match of Ligue 1’s first weekend of 2015, we had a title contender that looked like one. Lyon’s authoritative 3-0 win over Toulouse on Sunday afternoon saw Hubert Fournier’s side sweep to the top of the table, after the other two teams comprising the winter top three, Marseille and Paris Saint-Germain, passed up the chance to extend their lead and take first place respectively on successive days. 

PSG’s struggles continue to be the headline story of the season to date. Having finished 2014 in a barely-believable third place, they finish the first round of fixtures back outside the Champions League positions altogether in fourth, after their defeat at Bastia on Saturday afternoon was followed by Saint Etienne’s win at Reims later that evening, a result which meant Les Verts leapfrogged the champions. 

The shock of losing to Bastia, who began the afternoon in 19th place in the table, is bad enough. Conceding 4 times to a team with the worst attack in Ligue 1 before this weekend – 16, the joint-lowest goal total, shared with Lille, going into the 20th round of fixtures – was something else entirely. 

There was a sense that everything that could have gone wrong for Laurent Blanc’s men did – Bastia had just 6 efforts at goal in the entire match, 2 of which were the decisive goals of the afternoon by Julien Palmieri, a 28-year-old left-back with just one previous Ligue 1 strike to his name. “Everyone has one game in their career,” grinned his experienced teammate François Modesto, also a goalscorer, after the match.

It was still well below par from Paris. Nicolas Douchez, standing in for regular goalkeeper Salvatore Sirigu, lacked any real authority, but the unusually low output of some of the team’s reliable regulars was more notable. Zlatan Ibrahimovic, who produced just one shot, one key pass and was caught offside 3 times, was ineffective. He has not scored in the league since his double against Nantes at the beginning of December.

Javier Pastore failed to produce a single key pass (although his halted dribble inadvertently led to Adrien Rabiot’s goal), and Blaise Matuidi was again a shadow of his best self, managing a modest 3 tackles against combative opponents and (glaringly) no interceptions.

 

2015%2F1%2FPSG-Squad.jpg

 

Blanc will have the services of Edinson Cavani and Ezequiel Lavezzi at his disposal again when PSG try to get back on track against third-bottom Evian Thonon Gaillard next Sunday, which will help (the former has 7 in 16 starts this season, despite the constant speculation over his future). Make no mistake, they are still favourites to retain their title, but Blanc’s inability to regularly call upon his ideal midfield three of Matuidi, Marco Verratti and Thiago Motta, who have started 12, 14 and 14 Ligue 1 games respectively this season, is a problem. 

This is exactly the sort of bad spell that Marseille could, and should, be taking advantage of, but they appear ill equipped to do so on current form. Had they won at Montpellier on Friday night, Marcelo Bielsa’s side would have led the way today regardless of any of the other results, and they would have held a six-point advantage over PSG.

That they do not following the 2-1 defeat at Stade de la Mosson is perhaps symptomatic of a wider malaise. The assumption has been that Bielsa’s team had recovered well from their Le Classique defeat by PSG in November – they won 3 and drew 1 of the next 4 – but in fact their away form has been questionable since then. Starting with that defeat, Marseille have lost 3 and drawn 1 of 4 away matches following Friday’s reverse. 
   
The attacking blend that seemed so fluent for most of the first half of the season seems to have been blown off course. André-Pierre Gignac’s current fortunes are certainly a worry. Having scored 10 in his first 10 Ligue 1 appearances of the season, the striker has netted just 2 in the 10 matches since. 

Defensively there are concerns too, with Nicolas Nkoulou, missing as he serves at the Africa Cup of Nations with Cameroon (Nkoulou is the squad’s outstanding player this season, referred to by Bielsa as “my crack,” or superstar, and rating 7.62). That their deepest midfielder Giannelli Imbula is so adept at dribbling (3.7 per game, with 4 more at Montpellier) suggests maybe Bielsa would be better off withdrawing one of the cast in front of him and providing the young Frenchman with more defensive support. 

Montpellier winger Anthony Mounier (who had scored in that win at the Vélodrome back in August) noted on beIN Sports after the game that his team had targeted Imbula as being “on his own” fairly regularly. The opposition is getting wise to Bielsa’s plans, it seems.

 

2015%2F1%2FLacazetteRatings.jpg

 

 

So strangely, as it stands, the only title chasers to look as if they have a real sense of their own identity are Lyon, despite their youth in comparison to their rivals. That so many of Fournier’s XI are from the club’s academy is perhaps key to that (8 of the starters against Toulouse were graduates), with Alexandre Lacazette leading the way. He now has 19 goals and 5 assists in his 20 starts. “He proves match after match that he’s the best player in Ligue 1 at the present moment,” goalkeeper Anthony Lopes said after the game. 

The figures back Lopes up. Lacazette averages a league-best 8.03 rating, and has 7 man-of-the-match awards. The potential has always been there, and added responsibility has helped him grow. In his last season playing as a wide player rather than as a centre-forward (2012/13), Lacazette managed just 1.2 shots per match. Then came the departure of Lisandro Lopez, after which Lacazette moved into the central position for which he trained in the academy, and the rest is history. His current rate of shots per game is 3.4, marginally ahead of last campaign’s 3.3.  

Their local rivals – and the last team to beat them – Saint Etienne can’t completely be ruled out, especially given that Renaud Cohade’s late (and anecdotal) own goal on Saturday was the first Stéphane Ruffier had conceded in 709 minutes. Yet their modest offensive power (24 goals, compared to Lyon’s 43 and Marseille’s 39) means they are long shots. 

What is less clear is who are the most convincing contenders. For now, Lyon are more poised than the rest.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei näytä mikään menevän helpoimman kautta:

 

Nice face problems in bid for clearance for Hatem Ben Arfa

 

BenArfa_3212121.jpg?20141003173822

 

Hatem Ben Arfa’s planned move to Nice has met a hitch after the French club revealed that FIFA's rules may prevent the player from representing them this season.

 

The former Newcastle man could therefore be in limbo due to a clause in FIFA's transfer regulations which states that a player cannot represent more than two clubs in the same campaign.

 

Ben Arfa joined Nice last Monday but had to sit out last weekend’s win over Lorient while he awaited international clearance.

 

The 27-year-old played eight times for Hull while on loan there earlier this season and FIFA has now ruled that an appearance for Newcastle’s U21 side will count as an official match.

 

He scored for the Magpies' U21s in a 5-2 win over Reading back in August, but Nice had previously expressed their belief that “sporting logic” would prevail and that Ben Arfa would be allowed to represent them.

 

However, the club have now released a statement on their website which reads: “OGC Nice have received a copy of a correspondence sent by FIFA to the FFF (French Football Federation).

 

“The international federation responded to the question posed by the French federation regarding a match played by Hatem Ben Arfa with Newcastle U21s.

 

"Contrary to the position of the English (Football Association), it appears that for FIFA the match in the U21 Professional Development League 'must be considered as official in the sense of the regulation' and 'must therefore be taken into consideration in determining the application of article 5.3 of the regulation' on the status and transfer of players."

 

But Nice added that the "decision rests with the French authorities (the FFF)" and not football's governing body.

 

Article 5.3 of FIFA's regulations on the status and transfer of players states: "Players may be registered with a maximum of three clubs during one season.

 

“During this period, the player is only eligible to play official matches for two clubs."

 

And a FIFA spokesman had said earlier: “Our services received an information request from the French Football Federation concerning the player Ben Arfa relating to art. 5 par. 3 of the regulations on the status and transfer of players.

 

"We can confirm that today we have responded to the FFF regarding their information request."

 

Ben Arfa has been capped 13 times by France but Hull decided to terminate his season-long loan deal early and the player then had his Newcastle contract terminated by mutual consent.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Coupe de Francen 'Round of 16' on arvottu.

 

Muistutuksena vielä ranskalaisesta sarjajärjestelmästä:

1. Ligue 1 (L1) – mukana vielä 7/16

2. Ligue 2 (L2) – mukana vielä 2/16

3. Championnat National (CN/National) – mukana vielä 4/16

4. Championnat de France amateur (CFA/National 2) – mukana vielä 3/16

 

Coupe de France: Round of 16

AS Yzeure (CFA) - EA Guingamp (L1)

FC Metz (L1) - Stade Brest (L2)

US Boulougne (CN) - US Quevilly (CN)

Croix Iris FC (CFA) - US Concarneau (CFA)

Le Poire (CN) - AJ Auxerre (L2)

PSG (L1) - FC Nantes (L1)

AS Monaco (L1) - Stade Rennais (L1)

Red Star FC (CN) - Saint-Etienne (L1)

 

Eli 1-2. korkeimmilta sarjatasoilta on mukana vielä 9, mutta mukana on vielä ehkä hieman onnen ja yllätyksen kauttakin 7 joukkuetta sarjatasoilta 3-4. Jos vahvemmat vie, niin puolivälierissä olisi silti vielä ainakin 1 joukkue Nationalista ja 1 CFA:sta. Cup-kilpailuissa ei kuitenkaan sovi aliarvioida yhtäkään vastustajaa.

 

Ottelupareista Metzin ja Brestin välinen kamppailu tulee olemaan tasainen. Kierrokselta löytyy kuitenkin myös kaksi herkkupalaa, joista ensimmäinen on Pariisin ja Nantesin välinen ottelu. Pariisihan tuossa on selvä ennakkosuosikki, kun kotonaankin pääsevät pelaamaan. Monaco ja Rennes näyttääkin sitten jälleen hieman tasaisemmalta parilta.

 

Coupe de la Ligue: Semi-Finals

LOSC Lille - PSG

AS Monaco - SC Bastia

 

Kaikki pelaavat Ligue 1:ssa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ensi kaudeksi tullaan sitten Ranskassakin ottamaan käyttöön maaliviivateknologia. Onko sitten toinen iso liiga Valioliigan jälkeen kun ottaa tämän käyttöön?

 

Serie A:han tuo tulee myös vasta ensi kaudella. Hyvä vain, että otetaan käyttöön.

 

Muista sarjoista en tiedä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hieman Ranskan mestaruuskamppailun fiilistelyä Game of Thronesin malliin.

 

PSG on Lannisterit, rahaa löytyy ja on vallan kahvassa kiinni. Lyon on Targaryenit, entinen hallitsija joka on kovin nousemassa taas. Marseille sitten taas on Starkit, alkukaudesta kauhea vire ja sai allekirjoittaneenkin uskomaan mestaruuteen, sitten tuli paha romahdus. Monaco on Stannis Baratheon, viime kaudella oli haastamassa mestaruudesta, sitten kaikki vähän lässähti käsiin ja nytten sieltä taas tullaan. 

 

Mutta noin muuten täytyy mainostaa, että Nabil Fekir on ilmaissut halunsa jäädä ensi kaudeksikin Lyoniin, jotta pääsee pelaamaan UCL futista rakkaassa seurassaan. Samoilla linjoillahan on ollut Lacazettekin, joten kaksi eniten himoittua Lyon pelaajaa ovat jäämässä. Samoin Gonalons on ilmaissut halunsa jäädä, joten eiköhän kaikki tärkeät palaset jää ja sitten jos saataisiin pari vahvistusta heikoille paikoille niin alkaa näyttämään kivalta. Pitkästä aikaa Lyon on myös ottanut linjan, että tärkeitä pelaajia ei myydä, kun se on ollut trendi viimevuosina. Ainoa iso nimi lähtijöistä on jatkuvasti klesana oleva Gourcuff joka varmaan sysätään muualle, jos joku sen vain huolii. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Päivän isoin uutinen: Hervé Renard Lillen peräsimeen kolmevuotisella sopimuksella. En jaksa itse uskoa että Afrikassa menestyneet valmentajat voisivat menestyä myös Euroopassa, ovat kuitenkin niin erilaisia maailmoja. Eikös tuo käynyt kokeilemassa myös Sochaux'ssa 2014 keväällä mutta ei saanut pidettyä joukkuetta liigassa?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

League Focus: The Six Key Figures of Ligue 1 in 2014/15

 

2015%2F5%2FPayetHeader.jpg

 

The finisher: Alexandre Lacazette (Lyon) 
 
The 23-year-old was voted Player of the Year by the Union Nationale des Footballeurs Professionnels (UNFP), and it was richly deserved. Lacazette hit 27 goals in just 33 Ligue 1 starts, a club record, but the local boy was about so much more than just that as he led Lyon to an unprecedented runners-up spot. 
 
Having made his breakthrough into the first-team as a winger, Lacazette was often compared to former OL legend Sidney Govou as a teenager. He has taken that prodigious workrate with him to the centre-forward position (providing 6 assists this time around). His second campaign in the role looked like it might be more trying, with the support of Bafetimbi Gomis and Jimmy Briand no longer there. 
 
Instead, Lacazette rose to the challenge with bravery and intelligence. His goals came from an economical 2.9 shots per game (compared, for example to Zlatan Ibrahimovic’s 3.8) but came from a variety of situations – 4 from outside the box, 4 on the counter-attack, 4 from set-pieces and 8 penalties. Next stop, Champions League.
 
2015%2F5%2FLacazette.jpg
 
The server: Dimitri Payet (Marseille) 
 
It is remarkable to think that Marseille spent a few weeks last summer trying to palm Payet off to Swansea City after agreeing a fee with the Welsh club. 17 assists later, one wonders how differently both teams’ seasons might have turned out had he not dug his heels in and stayed at the Stade Vélodrome. 
 
Having played much of his intermittently superb career on either wing, Payet was one of the players inherited by Marcelo Bielsa most deeply affected by the Argentinian’s fabled methods. Whether Marseille played in 3-1-3-3, 4-2-3-1 or anything else, the 28-year-old was always entrusted in the number 10 role, to spectacular results. 
 
No other player in the division even came close to Payet’s 3.7 key passes per match. He used all his experience and his habitual gifts too, also being the most prolific crosser in Ligue 1 by some distance, with 2.4 per game – Diego, of Reims (1.7) and Bordeaux’s Wahbi Khazri (1.6) were the next best. OM’s future success depends on holding onto him. 
 
The midfield genius: Marco Verratti (Paris Saint-Germain) 
 
The Italian has made for compelling viewing ever since arriving in the Hexagon, but he raised his game by a few bars more in his third season in the French capital. Arguably the main reason for PSG’s inability to close out their title defence until the penultimate day was their difficulty in fielding their first choice midfield three of Verratti, Thiago Motta and Blaise Matuidi as regularly as in 13/14. 
 
It meant that the junior partner had to step up, and that he did. Despite his infuriating habit of collecting bookings apace (12 this season in Ligue 1 alone), Verratti was indispensible. His passing was as crisp as ever - 91.7% pass completion rate – and he tackled more prolifically than ever before as he ruled the centre of the team. The 22-year-old managed 3 tackles per game (compared to 2.3 the season before) and 1.5 interceptions. 
 
Verratti was also more incisive than ever before in the final third, scoring twice and supplying 8 assists – twice his highest previous total in the latter case. Wherever PSG go next, Verratti will lead the charge. 
 
The tactical master: Leonardo Jardim (Monaco) 
 
Given the disarray in which they began the campaign – 9 goals conceded in the first 5 games – it’s extraordinary to absorb the assurance with which Monaco closed out the campaign. They had the division’s best defensive record, with just 26 goals against. 
 
In those opening weeks of the season, many doubted the decision to dispense with Claudio Ranieri in favour of the younger Leonardo Jardim – especially when the new man’s team looked physically undercooked, conceding a series of crucial goals to counter-attacks. 

 

2015%2F5%2FMOnaco.jpg

 

2013/14’s runners-up had achieved so much playing a 4-4-2 with a midfield diamond under Ranieri – settling into that shape brought the best out of James Rodríguez but instigated a period of struggle for Radamel Falcao, incidentally – so Jardim’s more Portuguese 4-3-3 was an adjustment. 
 
It worked, with the placement of Jérémy Toulalan and Geoffrey Kondogbia (3.5 and 3.2 tackles per match respectively) in the deeper midfield spots meaning a defence that frequently changed personnel - with 6 different centre-back pairings - was well protected. Next season, there must be attacking quality added to compliment the craft of Bernardo Silva and Yannick Ferreira-Carrasco
 
The surprise package: Claudio Beauvue (Guingamp) 
 
Even if his converted penalty away at Saint Etienne on Ligue 1’s final day was academic in one sense – Guingamp still lost - it was a highly significant moment for Beauvue in another. It was his 17th goal of the league season, meaning he matched the individual club record in the top flight, set in 2002/03 by one Didier Drogba
 
Like his illustrious Ivorian predecessor, Beauvue is something of a late developer, having turned 27 in April. If he has put in plenty of graft to make himself a consistent headline maker this season, credit should go too to his coach Jocelyn Gourvennec, who moved him from an attacking midfield role to centre-forward. 
 
Beauvue’s pace and technique are clear, but his tenacity has been notable too. 6 of his total were headed goals, and only Marseille’s André-Pierre Gignac, with 7, managed more. It is especially impressive when you consider he stands at just 174cm. We can expect Beauvue to be playing his trade on a bigger stage next season. 
 
The future: Jordan Amavi (Nice)
 
2015%2F5%2FAmavi-Strengths.png
 
You don’t have to look too far to find the ray of light in a fairly bleak campaign for Claude Puel’s Nice. Amavi has impressed throughout the season with the level of his involvement – at 21, he is the only player with Le Gym to have played more than 3000 minutes – and his athleticism. Amavi has made an average of 3.9 tackles per game and 4.6 interceptions. 
 
He is by no means the finished article. His total of 11 yellow cards reflects a high rate of fouls per game (1.8). His peer at neighbours Monaco, Layvin Kurzawa, is a year older than Amavi and has had his own defensive challenges, but is at least less prone to diving in. 
 
There is plenty to suggest that Amavi can go a long way, however, even if France is currently well stocked for left-backs. He is great to watch too, having chipped in with 4 goals and produced 1.9 dribbles per game, all for an exceptional rating of 7.74 from WhoScored.com.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Andre-Ayew-Marseille.png

 

Why are there so many bargains in Ligue 1?

 

Nathan Staples addresses the question on everyone’s mind: Why are Ligue 1 players such good value for money?

 

Swansea City did some fantastic early business last week, signing Marseille’s André Ayew on a free transfer. It’s reported that the Ghanaian will be earning around 90,000-a-week but it’s a bargain in the rich Premier League and they could add more should the Franck Tabanou deal go through, believed to be around €3m.

 

Which is around £2.1m at the current exchange. Getting both an international footballer with Champions League experience and, in all likelihood, picking up a versatile wide player that’s well respected in French football for less than Hull City paid for League One centre-back Harry Maguire last season.

 

That is impeccable value.

 

So let’s say Ayew plays for two years in Swansea, the club would have paid £9,360,000 before bonuses for his entire transfer. It’s feasible that a bigger club in England could spend between £15-20 million for his services in 2017, meaning the Welsh club could make a huge profit. Even if they don’t, they will pay him around £18.2 million for his entire four-year contract should he stay.

 

In perspective, Liverpool paid Benfica a reported £20 million fee for Lazar Markovic. Sometimes the ridiculous value is lost in transfer dealings but at the same time, it’s a worrying trend for Ligue 1.

 

Apart from Paris Saint-Germain, many of Ligue 1′s clubs lack the budget to either attract or keep the very best talent. Take Marseille for example, who have allowed both André Ayew, Jérémy Morel and André-Pierre Gignac leave for free whilst rumours swirl about moves for Steve Mandanda, Nicolas N’Koulou and Gianelli Imbula.

 

That’s six players from one of the most celebrated clubs in French football history that many fear will move on. More disappointing is that they are joining clubs that L’OM would see as below them and it’s even lead to some very strange deals, like Gignac’s reported move to Tigres in Mexico.

 

It’s not like it’s a new occurrence, players like Yohan Cabaye, Moussa Sissoko and Bafetimbi Gomis left for modest fees to the Premier League and have attracted bigger interest since. At the same time, others like Yoann Gourcuff, Emmanuel Rivière and Benjamin Stambouli have yet to have as much success as they have been poached by clubs as squad players when they would more than likely start in Ligue 1.

 

The real worry is that it doesn’t look like it’ll end soon unless something can be done about the tax threshold in France. With it being so debilitating to the rising cost of footballers, a lot of Ligue 1 clubs simply can’t compete and have to work within their means or risk serious financial issues should they begin to struggle.

 

It’s an incredibly harsh reality and it means that more of Ligue 1′s talent will go but at the same time, clubs abroad should keep taking note of the incredible value you can find in French football.

 

It’s a difficult issue for Ligue 1 to address without some help from the government, especially as the fifty percent tax rate on high earners is killing their competitiveness against their overseas rivals. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ja nyt kun luin, että Payetia ollaan viemässä West Hamiin niin totta munassa toi veroprosentti alkaa vituttamaan. Marseillen on vaikea kieltäytyä 15 millistä ja Payet'n vastaavasti vaikea kieltäytyä 2,5m+10k per peli tarjouksesta. Eihän tuossa pelillisesti ole mitään järkeä siirtyä Ranskan suurimmista seuroista keskinkertaiseen Valioliiga tiimiin ja vahvasti näyttää Payet putoavan tulevista kotikisoista, sääli sinänsä kun oli niin kovassa iskussa männä kaudella. 

 

Ei kyllä vetele tälläinen peli, että Marseillen tasoisesta tiimistä sakki hyppää jonnekin keskinkertaisuuksiin, vain koska Ranskassa joukkueilla on vähemmän rahaa ja sitten tuo veroprosentti vielä on aivan älytön. Ymmärrän toki, ettei valtio voi lähteä paapomaan urheilijoita mutta for fucks sake. 

 

Nyt oli vähän katkeraa. :)

 

Vaikka pallokorvat norsunluutorneissaan kuinka pitäisivät meren takaisia sarjoja heikompina, vaikka menestystä ei tule eurokentillä eikä maajoukkuejalkapallossa (tässä tietty erotuksena, että liigan parhaat pelaajat eivät ole englantilaisia), ei se muuta tiettyjä faktoja. Valioliigaseuroilla on millä mällätä, ja tulee jatkossa olemaan entistä enemmän. Itse en näe miksei tämä keskinkertainen West Ham olisi tämän kaltaisilla hankinnoilla vähän ajan päästä huomattavasti kovempi seura, kuin Marseille, ellei se ole sitä jo nyt.

 

West Hamissa on otettu opiksi visiitistä alemmalle sarjatasolle, ja seura on ottamassa suuria askeleita eteenpäin esimerkiksi Olympiastadionille muuton myötä. Sam Allardyce on nähty tietyllä tapaa esteenä kehitykselle, vaikka hän on ajoittain saanut motivoitua joukkueensa haastamaan kenet tahansa - viime kaudella West Ham olikin alkukaudesta jopa kärjen tuntumassa! Lopulta loppukausi mentiin melko keskinkertaisissa merkeissä, jonka johdosta Big Sam sai viimein lähteä. Tehtävään pestatun Slaven Bilicin meriitit seurajoukkueissa eivät välttämättä ole erityisen häikäiseviä, mutta näen hänet silti eteenpäinmenona.

 

Keskinkertainen West Ham pelaa Fair Play -taulukon kärkipaikan myötä ensi kaudella Eurooppa liigaa, jonne myös Marseille päätyi. En näe estettä West Hamille haastaa tuossa kilpailussa, ja parantaa liigasijoitustaan (vasta 12.) huomattavasti, jos Bilic onnistuu hankkimaan Payetin lisäksi muutaman kovan vahvistuksen. Kun Gignac, Ayew ja huhujen mukaan mahdollisesti myös Imbula ja N'Koulou vaihtavat seuraa, mitä mahdollisuuksia Marseillelle jää haastaa PSG mestaruudesta? Ja miten ihmeessä hyvä kausi West Hamissa pudottaisi Payetin kotikisoista? Mites ne yhtä lailla keskinkertaisen Newcastlen Cabaye ja Sissoko ennen Brasilian kisoja?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En tiennytkään hänen olevan jo 28 vuotias. On kyllä kysyttävä, mihin hänen olisi mielestäsi pitänyt siirtyä, jos johonkin? Vaikka hän epäilemättä oli Ligue 1:n parhaimmistoa, ei tuossa iässä enää löydy mitään Citya, Barcaa, tuskin PSG:takaan joka olisi ollut kiinnostunut hänen palveluksistaan. Marseille tuli hänen osalta jo nähtyä, kun joukkueessa ei ensikaudella enää todennäköisesti olisi mestaruustaistoon paukkuja, ja muualta saa enemmän rahaa. Pari muuta pelaajaa lähti Ranskasta vielä selkeämmin rahan perässä heikompiin sarjoihin samankaltaisissa tilanteissa (Gignac, Valbuena), tietty aavistuksen vanhempina. Etenkin jälkimmäisellä olisi minusta ollut tekemistä vielä jossain Italian, Espanjan tai Englannin terävintä kärkeä kolkuttelevissa seuroissa. Payet valitsi toisin kuin Gignac, eikä ainakaan minusta mihinkään omaan tasoon verraten täysin surkeaan seuraan. Mestareiden liigaa olisi ehkä jossain voinut päästä pelaamaan, mutta sitä ei olisi saanut Marseillessakaan.

 

West Ham voi ihan lähitulevaisuudessa kasvaa suureksi (kilpailemaan vakituisesti Spursin ja väliaikaisesti floppaavien isojen (Pool, United) kanssa), ja Payet hankittiin sinne mahdollistamaan tätä. Nykyisellä kokoonpanolla mihinkään putoamistaistoon ei kyllä millään näkisi olevan asiaa, jos hankkivat puolustusosastolle yhden kovan nimen. Uuteen liigaan voi tietty ottaa aikansa tottua, mutta mieluummin hänen kannalta mielestäni näin, kuin että hän olisi siirtynyt johonkin merkittävästi isompaan seuraan, jossa avauspaikka ei olisi ollut ollenkaan varma, taikka sitten johonkin Venäjälle, kuten Valbuena.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Saahan Dimitri Payet suuren vastuun West Hamissa ja varmasti tulee olemaan näin ollen isossa roolissa, kun tuota projektia viedään eteenpäin. Sinänsä siis olisi ihan ymmärrettävä ratkaisu.

 

Yleensähän tällaiset pelaajat ovat löytäneet paikkansa jostain sen hetken Euroopan parhaimmista seuroista, mutta valitettavasti nyt tämä Payetin mahdollinen siirto osui hieman huonoon ajankohtaankin. Taso riittäisi Valioliiga seuroista Arsenaliin, Chelseaan, Manchester Cityyn ja Manchester Unitediin, mutta yhdessäkään seurassa ei tällä hetkellä eletä tilanteessa, jossa hyökkäävälle keskikentälle olisi tarvetta. Ehkä Manchester Cityssa, mutta tuokin korjaantuu mitä luultavammin Raheem Sterlingin hankinnalla. Liverpool olisi ollut realistinen seura, mutta hankkivat juuri tuohon rooliin entisten seuraksi Roberto Firminon. Muuallakin Euroopassa on kyseinen pelipaikka eri seuroissa hyvin edustettuna.

 

Englannin muista seuroista Southampton keskittyy siirtoikkunassa muihin hankintoihin joten muista Euroopassa pelaavista seuroista jäisi vaihtoehdoiksi enää paikallaan jumittava Spurs ja eteenpäin porskuttava West Ham. Voisi siis sanoa, että Englannista valitsi parhaimman vaihtoehdon. Itsehän olisin nähnyt Payetin mieluusti Swansea Cityssa, jossa olisi varmasti toiminut loistavasti ominaisuuksiensa puolesta, mutta valitettavasti nyt näin.

 

Ainoa harmi tässä ratkaisussa on se, että Payet ei tule pelaamaan ainakaan heti mestaruuksista ja urallaan ei ole vielä yhtäkään voittanut. Ehkä sitten eri Cup-kilpailut (UEFA Europa League, FA Cup, League Cup) voisivat olla jokin pieni lohtu tässä. Siksi yksi ratkaisu olisi saattanut myös olla lähteä suureen Eurooppalaiseen seuraan viiden katsotuimman sarjan ulkopuolelta.

 

Mikään ei kuitenkaan vielä ole varmaa joten jäitä hattuun. Agentti on sanonut seuraavaa: “Nothing is done, even if it whatever happens will happen very quickly in either direction. We are still trying to find a solution with Vincent Labrune for Payet to stay at Marseille. As long as there is still hope of that happening, we will pursue that as much as we can.”

 

Pelaaja itse taas kertoi, että: “I don’t want to talk at the moment. I will speak once I have extended my contract or I have left Marseille.”

 

Ilmeisesti sopimus on kuitenkin pöydällä odottamassa. Jos Payet on siirtyäkseen, niin lento Lontooseen olisi Mediafoot Marseillen mukaan varattuna huomiseksi. Odotetaan kuitenkin vielä jonkin aikaa.

 

Se kuitenkin on varmaa, että Payetin tulee onnistua uudessa seurassaan tai jatkaa loistavia esityksiään Marseillessa, sillä on tärkeä osa Ranskan maajoukkuetta eikä varmaankaan halua menettää tuota paikkaansa avauskokoonpanosta.

 

Edit. Lisää agentilta: “The offer (from West Ham) has swung the pendulum. But Dimitri has still yet to sign the contract because he is very much strung to Marseille. Dimitri is waiting maybe for something else from Marseille. You can always tell me that Dimitri still has two years on his contract and that he could stay. But there is a country that is on Mars and another that is on Earth. The difference between the two clubs (in terms of what their offering) is colossal today. As an agent, I cannot ask a player to pass-by a contract of 5/6 years and stay at Marseille.”

 
“An effort in terms of salary and length of contract is needed, yes. We are not going to lie, Dimitri is attached to Marseille. He feels good at the club, his family is good here. His wife is pregnant and is awaiting a third child. Today, Vincent Labrune has tried to go in this direction, so that Dimitri can continue the adventure here. He has offered Payet something, but it is complicated.”
 
“I would be lying if I told you that it is 50-50 between Marseille and West Ham. I will take an example from a film: “It’s an elephant clinging to edge of a cliff with its tail tied to a daisy.” That’s what this looks like. For once, we have a player who is 28 who doesn’t want to leave France for England. I think he is right, but it might not be feasible.” 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

UCL-futis tietty kelpo argumentti, mutta en tiedä olisiko joku Valencia tai Lazio lopulta mikään sen ihmeellisempi "isompiin ympyröihin" lähtö ollut. Niinhän se on Marseillekin välillä tipahtanut sinne Ranskan keskikastiin, ja kenties nyt mahdollisesti tapahtuvan pelaajakadon myötä Payet pelkää tätä? Tasollisesti Valioliiga kuitenkin on selkeästi Ligue 1:sta korkeammalla, joten kai tuota voisi joku perustella isompiin ympyröihin siirtymiseksi. Mestaruuksia Payet ei ehkä West Hamissa tule voittamaan, mutta ei niitä todennäköisesti Laziossa, Valenciassa, tai Marseillessakaan voittaisi.

 

Sitten näitä UCL ulkopuolisia seuroja kuten Napoli ja Tottenham olisivat olleet hyviä osoitteita Payet'n tasoiselle kaverille. Nyt mentiin täysin perse edelle puuhun ja käteen jää iso tukku rahaa. 

 

Spurs parempi, koska on yleensä sijoittunut West Hamia korkeammalle? Itse uskon West Hamin ja Tottenhamin kilpailevan ensi kaudella samoista sijoituksista, jos ensimmäisessä tehdään pari kaivattua muutosta, Bilic saa homman toimimaan, ja Spurs jatkaa tyylillään. Tietysti vähän isompi riski jonkin verran tasoltaan heikompaan Hammersiin siirtymisessä on maajoukkuepaikan kannalta, mutta lopulta se on ihan Payetista itsestään kiinni irtoaako kisapaikka kauden näytöillä. Hyvin ovat ranskalaiset ainakin viime aikoina Valioliigassa onnistuneet vaikka joukkueensa eivät aina mitään huippuja olisikaan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ilmeisesti pidät West Hamia selvästi kovempana joukkueena kuin minä. Eiköhän se West Ham siellä taas ole huonommalla puoliskolla ensi kaudella. Voidaan toki pistää joku avatar betsi pystyyn West Hamin sijoituksesta ja siitä onko Payet ensi kaudella kisajoukkueessa mukana, jos siirto siis toteutuu. 

 

Ja UCL tiimiin lähteminen olisi ollut askel eteenpäin ja noissa seuroissa olisi ollut mahdollisuus voittaa cuppejakin. Ja ainakin ne on moninkertaisesti West Hamia kovempia. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ilmeisesti pidät West Hamia selvästi kovempana joukkueena kuin minä. Eiköhän se West Ham siellä taas ole huonommalla puoliskolla ensi kaudella. Voidaan toki pistää joku avatar betsi pystyyn West Hamin sijoituksesta ja siitä onko Payet ensi kaudella kisajoukkueessa mukana, jos siirto siis toteutuu. 

 

Ja UCL tiimiin lähteminen olisi ollut askel eteenpäin ja noissa seuroissa olisi ollut mahdollisuus voittaa cuppejakin. Ja ainakin ne on moninkertaisesti West Hamia kovempia. 

 

Kiinni veti! Erotuksena kuitenkin sallittava, että jos Payet on loukkaantuneena suurimman osan kaudesta, tai loukkaantuu juuri ennen kisoja, ei poissaoloa kisakoneesta oteta huomioon. Panokseksi jotain erittäin härskiä.. Ehdotuksia otetaan vastaan!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kiinni veti! Erotuksena kuitenkin sallittava, että jos Payet on loukkaantuneena suurimman osan kaudesta, tai loukkaantuu juuri ennen kisoja, ei poissaoloa kisakoneesta oteta huomioon. Panokseksi jotain erittäin härskiä.. Ehdotuksia otetaan vastaan!

 

Hieman ohitse aiheenhan tämä menee, mutta vaadin PouPoulle avatariksi Jack Wilsheren tai muun vastaavan inhokin naamaria, jos siihen mahdollisuus suodaan. No, päättäkää te itse mokomasta.

 

Käsitinkö oikein, että jos Dimitri Payet pelaisi ensi kaudella esimerkiksi vain 19 ottelua ja West Ham päätyisi sijoille 10-20 eikä pelaajaa valittaisi Euro 2016 ajatellen Ranskan lopulliseen joukkueeseen, niin veto raukeaisi? Sen sijaan, jos West Ham löytyisi sijoilta 1-10, Payet pelaisi vähintään 20 ottelua ja valittaisiin Ranskan lopulliseen miehistöön, niin Tolppa-Apina voittaisi?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään


×