Jump to content
Sami Paakkanen

Jännittäminen (psyykkinen valmennus)

Recommended Posts

Terve !

 

 

Pilkotaan hieman osiksi tätä psyykkisen valmennuksen osiota, jos se helpottaisi keskustelua tai toisi ainakin helpommin tietoa saataville aiheesta.

 

 

 

Jännittäminen

 

Taustalla on usein monia eri tunteita, jotka ovat peliin jollain tavalla liittyviä. Jännittäminen voi liittyä niin moniin eri tunteisiin / asioihin, ettei liiallista yleistämistä niiden suhteen kannata tehdä. Jännittäminen on usein kuitenkin painottunut tiettyyn suuntaan, se voi olla positiivista tai negatiivista. Erilaiset pelot esimerkiksi kääntävät jännittämisen helposti negatiiviseksi. Vähäinen jännittäminen on taas hyvästä, se saa kehon syttymään, lisää adrenaliinin eritystä (ja se saa taas meidät käymään kusella ennen peliä) eli valmistautumaan tulevaan koitokseen. Liiallinen jännittäminen on haitallista, se saa jalat tuntumaan raskailta ja ajatukset todella sekaisin. Negatiiviseksi kääntynyt jännittäminen voi johtaa tappiomielialaan jo ennen alkuvihellystä. Negatiivinen jännittäminen on usein huonon itsetunnon seurausta eli nähdään vastustaja parempana kuin se todellisuudessa on eli toisin sanoen pidetään itseään huonompana kuin todellisuudessa on. Joskus tässä maassa tyypillisesti pelätään pahinta ja sitä seuraavassa käänteessä tapahtuvaa onnettomuutta. Ajatuksiaan ei kannata mielestäni muuttaa pakottamalla niitä toiseen suuntaan, kuten monet kirjat neuvovat, hokemaan jotain positiivista lausetta "olen paras". Se syy tai ne syyt joiden vuoksi pidät itseäsi huonona ovat seurausta jostakin ja se on myöhemmin korjattavissa oleva asia, mutta ei viikossa tai parissa. Vahvan itsetunnon luominen vaatii paljon työtä !

 

Negatiivinen jännittäminen saa pelin alun usein näyttämään huonolta, peli on sekaisin, syötöt heikkoja, tilanteista ollaan myöhässä ja koko pelin ymmärtäminen on heikolla tasolla. Monesti otteluissa näkeekin, että pelaajat "pääsevät peliin mukaan" jonkin ajan kuluttua. Mutta mutta, monesti näkee myös, kuinka toinen joukkue on heti pelin alussa jo täysin mukana ottelussa. Kyse on oikeasta latauksesta eli omalla tavallaan jännittämisen oikeasta määrästä ja laadusta. Optimointi on vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa se on, jos pelaajat eivät kykene ymmärtämään / hallitsemaan omaa jännittämistään lainkaan.

 

Kuinka sitten päästä eroon liiallisesta jänittämisestä tai siitä negatiivisesta jännittämisestä?

 

Vastaus on tavallaan yksinkertainen eli asioista / tunteistaan pitää puhua jonkun niitä kuuntelevan kanssa tai yhdessä ryhmässä, kuten oma tapani toimia on. Kun keskustelet esimerkiksi peloistasi, oikeassa ympäristössä tehtynä se helpottaa. Pelot tulevat siedettävämmiksi, eivät ole niin voimakkaina hallitsemassa tunnetasolla ja ottamassa pelkääjästä valtaa. Psyykkistä valmennusta parhaimmillaan !

 

 

Oletko sinä jännittäjä ja kuinka se sinulla tuntuu tai näkyy pelaamisessa tai ennen peliä?

 

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Oletko sinä jännittäjä ja kuinka se sinulla tuntuu tai näkyy pelaamisessa tai ennen peliä?

 

 

 

-Sami

 

Ei ole aiemmin muistunut vastata tähän aiheeseen, mutta täältä löytyy ainakin yksi pirun kova jännittäjä. Itsellä on semmoinen (paha) tapa, että oikeastaan jokaista peliä jännitetään (oli se sitten treenipeli tai ns. tosipeli), mutta toisaalta taas joka peliin pyritään menemään sata lasissa.

 

Varsinkin omia futisdivaripelejä (vitosessa) tulee jännitettyä ihan perkuleesti. Tosin nyt se on onneksi vähän helpottunut, kun on tullut tuntumaa alle. Viime pelissä tulikin ensimmäinen 90 min alle. Pelissä tulee sitten huomattua juuri tuota, että pelaaminen tuntuu raskaammalta.

Aina olen muutenkin ollut jännittäjä, muutenkin kuin jalkapallossa. Oli sitten kyse urheilusta, koulussa puhumisesta, keskustelutilanteet yms. Sille ei vaan voi mitään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Wow !! Mulle tuli kylmät väreet ku äijä sanoi noin suoraan !! Vittu toi oli rohkee veto ! Toi on hyvä avaus asialle. Olen sata varma, että noin rohkeasti kun otat asian täällä puheeksi niin tuo tunne ei häiritse sinua ikuisuuta ;)

 

Haluatko jatkaa tässä tuon ketjussa oman jännittämisesi käsittelyä, näin julkisesti? Tekis mieli kysellä kaikkea aiheen tiimoilta. Uskon nimenomaan jännityksen helpottavan, kun siitä ryhtyy puhumaan ja jos sen tekee tässä näkyvästi niin siitä puhumisesta voi olla apua myös muille.

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla ei oo onneksi ikinä oikeastaan jännittänyt jalkapallon pelaaminen, oli kyseessä sitten mikä peli tahansa. Ennemmin mua jännittää esim. istua penkillä tai olla loukkaantuneena kentän laidalla kun muut pelaa, kun silloin et voi itse vaikuttaa pelin kulkuun. Kuten vanha koutsini sanoi, niin pelaan paremmin "isoissa" peleissä kuin normaaleissa sarjapeleissä tai harkkapeleissä.

 

Toisaalta pakko kyllä sanoa, että joskus on jännittänyt ja itseluottamus ollut hetkellisesti melko matalalla. Kerran olin pitkän loukkaantumisen jälkeen pelannut "comebackissa" todella heikosti, jonka jälkeen on tullut pari heikompaa peliä lisää, jonka seurauksena on jännittäminen kasvanut ja itseluottamus laskenut, mutta näistä olen melko nopeasti päässyt onneksi eroon.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Wow !! Mulle tuli kylmät väreet ku äijä sanoi noin suoraan !! Vittu toi oli rohkee veto ! Toi on hyvä avaus asialle. Olen sata varma, että noin rohkeasti kun otat asian täällä puheeksi niin tuo tunne ei häiritse sinua ikuisuuta ;)

 

Haluatko jatkaa tässä tuon ketjussa oman jännittämisesi käsittelyä, näin julkisesti? Tekis mieli kysellä kaikkea aiheen tiimoilta. Uskon nimenomaan jännityksen helpottavan, kun siitä ryhtyy puhumaan ja jos sen tekee tässä näkyvästi niin siitä puhumisesta voi olla apua myös muille.

 

 

-Sami

Hope so!

 

Eipä sillä väliä että missä keskustelee, jos haluat jotain kysäistä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mo.

 

Livöpuul. Minusta jänittäminen kertoo myös siitä, että pelin kokee hyvin tärkeäksi ja näen tuon jännittämisen hiton hyvänä asiana myös, se tuo hormooneja kehoon ja ne saavat sinut olemaan hyvin valppaana esimerkiksi. Jos jännittäminen on liiallista, silloin vaikutukset ovat negatiivisia. Täydellinen jännityksen puute on minusta myös hieman huono asia.. :)

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ok Torres,

 

 

Yritä olla rehellinen vastauksissasi (ainakin itsellesi siellä kotona). Kokeillaan saadaanko jotain uutta syntymään.. Kasvotusten tämä on minulle helpompaa, mutta yritetään näin koneen välityksellä.

 

 

Oletko pystynyt joukkueessasi puhumaan jännittämisestäsi?

 

Joskus on vaikeaa vastata kysymykseen, mitä pelissä jännittää, mutta vastaamista voi mahdollisesti helpottaa, kun saa kiinni omista ajatuksistaan ennen peliä eli millaisia asioita tai ajatuksia mielessäsi pyörii ennen peliä tai ennen tilannetta kun rupea jännittämään? 

 

Kun huomaat jännittäväsi tai tiedät sen olevan tulossa, miten yritätä tulla toimeen tuon tunteen kanssa?

 

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Oletko pystynyt joukkueessasi puhumaan jännittämisestäsi?

 

Joskus on vaikeaa vastata kysymykseen, mitä pelissä jännittää, mutta vastaamista voi mahdollisesti helpottaa, kun saa kiinni omista ajatuksistaan ennen peliä eli millaisia asioita tai ajatuksia mielessäsi pyörii ennen peliä tai ennen tilannetta kun rupea jännittämään? 

 

Kun huomaat jännittäväsi tai tiedät sen olevan tulossa, miten yritätä tulla toimeen tuon tunteen kanssa?

 

En ole joukkueessa siitä puhunut. Ainoastaan tuolle perheen paremmalle puoliskolle asiasta olen puhunut.

 

Jos totta puhutaan, niin jännitys on kyllä lieventynyt tässä ajan kanssa. Vahva veikkaukseni on, että jännittäminen johtuu yksinkertaisesti vain siitä itseluottamuksen puutteesta, sillä en pidä itseäni kauhean hyvänä pelaajana. Pelasin siis junnuna 4-10 vuoden ikäisenä, kunnes lääkäri kielsi pelaamisen sydänvian takia. Viime kesänä tein kuitenkin comebäckin joukkueeseen, jossa pelasi jo junnuvuosilta tuttuja nimiä. Tuntuu vain, että olen jäänyt muista jälkeen ja olen joukkueen ns. pohjasakkaa, jonka takia pelaaminen jännittää, ettei muilta tule liikaa sanomista eikä joutuisi silmätikuksi.

 

Yleensä aloitan pelit penkiltä toteamalla "parempi pysyä täällä kuin sählätä kentällä". Penkillä sitten saatan höpistä jonkun kanssa jotain muita asioita siihen asti, kunnes valmentaja käskee lämmittelemään ja on tekemässä vaihtoa. Jännitys kyllä menee sitten ohi, kun saa pelistä kiinni. Esim. viime pelissä kun tuli täysi 90 min, niin eipä siinä kerinnyt paljoa jännittelemään, joten kehitystä lienee siis luvassa.

 

Tietysti vastustaja vaikuttaa aina myös. Jos tietää, että vastaan asettuu kova jengi, niin mielellään pysyy siellä kentän ulkopuolella, mutta ns. "helpoissa peleissä" tilanne ei ole niin paha.

 

Enpä minä osaa tätä sen paremmin selittää.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Moi Torres.

 

 

Miksi et ole joukkueessa puhunut koskaan jännittämisestäsi? Kerro hieman ajatuksistasi tämän asian suhteen?

 

Kuulostaa että sinulla on aika konkreettinen asia, josta voisit halutessasi puhua eli tuo pelko muiden odotusten pettämisestä ja sen seurauksena silmätikuksi joutumisesta.

 

Mitä tuo silmätikkuna oleminen sitten on.. hmm.. pitää vähän tuumailla, mitä se pitää sisällään. Se joka on silmätikku, joutuu usein aika kovan paineen alaiseksi eli kaikkea hänen tekemistä tarkkaillaan erittäin tarkasti ja ehkä paljon tarkemmin kuin muiden. Jos tekee virheen niin silmätikun kohdalla se noteerataan ja siitä mahdollisesti puhutaan vielä pitkään selän takana, kun taas toisen saman joukkueen pelaajan kohdalla se sivuutetaan aika nopeasti. Näin ajattelen nopeasti asiasta.

 

Mitä sinä ajattet tuon silmätikun roolista eli mitä silmätikku joutuu kokemaan.

 

 

Missä päin kehossa jännittäminen sinulla tuntuu, voitko kuvailla sitä jotenkin ?

 

Mitä tarkoitat huonolla itsetunnolla? Minusta sinulla on aika hiton hyvä itsetunto, ainakin joiltain osin. Harva uskaltaa puhua asioista näin avoimesti täällä, vaikka yritän vähän repiä porukkaa mukaan keskustelemaan omista fiiliksistään. Ja nythän sä just kasvatat itsetuntoasi, kun puhut tunteestasi ja näin opit tuntemaan sen paremmin. Tuo oma vähättelysi kyllä kuvaa jännitystä hyvin, kun sanot olevasi varmuudeksi mielummin vaihdossa kuin "sähläämässä" kentällä. Mitä sählääminen tarkoittaa? Jokainen tekee virheitä, siitä ei pääse mihinkään, maailman huiput myös.

 

Ihan hyvin kuvaat tilannetta. Etkä varmasti ole väärässä, jos olet ollut sivussa pitkään ja muut ovat pelanneet koko tuon ajan, ovat varmasti edellä joissakin asioissa tai monissa, riippuu sinun ominaisuuksistasi pelaajana. Missä asioissa jalkapallon pelaajana pidät itseäsi hyvänä, entä huonona? Jotain osaat, koska olet saanut 90 min peliaikaa..

 

 

Voit toki kysyä myös minulta jotain, jos haluat, yritän vastata mahdollisimman rehellisesti ihan mihin vain kysymykseesi. Olen kova kyselemään, koska yritän ymmärtää mistä jännittämisesi syntyy ja miten se rakentuu sinun mielessäsi :) Salapoliisityötä.. Muista että voit viheltää pelin poikki tämän keskustelun osalta ihan milloin haluat ja lopetan siihen paikkaan asian käsittelyn.

 

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Moi Torres.

 

 

Miksi et ole joukkueessa puhunut koskaan jännittämisestäsi? Kerro hieman ajatuksistasi tämän asian suhteen?

 

Kuulostaa että sinulla on aika konkreettinen asia, josta voisit halutessasi puhua eli tuo pelko muiden odotusten pettämisestä ja sen seurauksena silmätikuksi joutumisesta.

 

Mitä tuo silmätikkuna oleminen sitten on.. hmm.. pitää vähän tuumailla, mitä se pitää sisällään. Se joka on silmätikku, joutuu usein aika kovan paineen alaiseksi eli kaikkea hänen tekemistä tarkkaillaan erittäin tarkasti ja ehkä paljon tarkemmin kuin muiden. Jos tekee virheen niin silmätikun kohdalla se noteerataan ja siitä mahdollisesti puhutaan vielä pitkään selän takana, kun taas toisen saman joukkueen pelaajan kohdalla se sivuutetaan aika nopeasti. Näin ajattelen nopeasti asiasta.

 

Mitä sinä ajattet tuon silmätikun roolista eli mitä silmätikku joutuu kokemaan.

 

 

Missä päin kehossa jännittäminen sinulla tuntuu, voitko kuvailla sitä jotenkin ?

 

Mitä tarkoitat huonolla itsetunnolla? Minusta sinulla on aika hiton hyvä itsetunto, ainakin joiltain osin. Harva uskaltaa puhua asioista näin avoimesti täällä, vaikka yritän vähän repiä porukkaa mukaan keskustelemaan omista fiiliksistään. Ja nythän sä just kasvatat itsetuntoasi, kun puhut tunteestasi ja näin opit tuntemaan sen paremmin. Tuo oma vähättelysi kyllä kuvaa jännitystä hyvin, kun sanot olevasi varmuudeksi mielummin vaihdossa kuin "sähläämässä" kentällä. Mitä sählääminen tarkoittaa? Jokainen tekee virheitä, siitä ei pääse mihinkään, maailman huiput myös.

 

Ihan hyvin kuvaat tilannetta. Etkä varmasti ole väärässä, jos olet ollut sivussa pitkään ja muut ovat pelanneet koko tuon ajan, ovat varmasti edellä joissakin asioissa tai monissa, riippuu sinun ominaisuuksistasi pelaajana. Missä asioissa jalkapallon pelaajana pidät itseäsi hyvänä, entä huonona? Jotain osaat, koska olet saanut 90 min peliaikaa..

 

 

Voit toki kysyä myös minulta jotain, jos haluat, yritän vastata mahdollisimman rehellisesti ihan mihin vain kysymykseesi. Olen kova kyselemään, koska yritän ymmärtää mistä jännittämisesi syntyy ja miten se rakentuu sinun mielessäsi :) Salapoliisityötä.. Muista että voit viheltää pelin poikki tämän keskustelun osalta ihan milloin haluat ja lopetan siihen paikkaan asian käsittelyn.

 

 

 

-Sami

 

Nää on näitä juttuja, niistä ei vaan puhuta. Suomalaisen ihmisen perusjuttuja se, että ei saa myöntää mitään. Kuten koomikko N.Kivelä on todennut, että jos sinä kaadut pyörällä asfaltiin parilla voltilla ja sen seurauksena jokaikisestä paikasta tulee verta ja jos joku tulee kysymään, että sattuiko, niin vastaus on ei! :)

 

Silmätikku oli ehkä väärä termi mitä käytin, mutta siis jos mokaa kentällä, niin ohan siinä se vaara, että muut pilkkaavat, kuiskivat tms ja sitten jos itselle sattuu virheitä enemmänkin, niin siitä saa virheherkän kaverin maineen. En oikein osaa tätä selittää...

 

Itsellä tapahtuu jännittämistä ihan muussakin elämässä kuin vain urheilussa. Kouluissa pidin kaikista esitelmistä yms., mutta niiden esittäminen oli aina ihan karmivaa jännityksen takia. Jalat alkoivat tärisemään, ääni saattoi muuttua, nenä alkaa vuotamaan ja päässä jomottamaan. Niin ja tietty kädet tärisevät ja sydän pamppaili. Futiksessa taas jos jännittää, niin jalat saattaa tuntua raskaalta ja tietysti sydän pamppailee aina jännityksestä.

 

Ehkä itselläni on ollut vain turhan suuret luulot ja odotukset kaikista. Junnuna (4-10v.) kun pelasin futista, niin olin silloin oikeasti ihan älyttömän hyvä pelaaja. Tykkäsin pelata hyökkääjänä, mutta myös puolustus onnistui. Viimeisellä junnukaudella tykitin 24 maalia. Sitten tuli se n. 10 vuoden tauko pelaamista, kunnes aloitin homman uudestaan.

Ajattelin, että ehkä pärjään hyvin remmissä mukana, mutta sitten kun näki viime kesänä ensimmäisissä reeneissä, että mimmoinen vauhti ja taito monilla oli ja näki kuinka tutut joukkuekaverit olivat vuosien aikana kehittynyt, niin tuli sellainen tunne, että olen aivan umpisurkea tässä lajissa. Toki nyt tietty itselle on tullut näiden parin kesän aikana kehitystä, mutta silti tuntuu, että olen kaikkia jäljessä. Olen melko hidas juoksemaan (ihan oikeasti) ja tekniikka ei todellakaan ole mikään vahvuuteni. Koitan perustaa pelini sijoittumiseen ja pelinlukuun ja helppoon peruspelaamiseen. Joko helppo perussyöttö tai pallo pitkänä päätyyn.

Se 90 minuuttinen viime pelissä johtui puhtaasti vain siitä, että vaihtomiehiä ei enää ollut ;) flunssa-aalto iski ennen peliä, joten melko varamiehisellä nipulla piti siihen matsiin lähteä.

 

Itseluottamus on ollut pahimmillaan todella maassa, myös muissakin asioissa kuin urheilussa. Siihen on vaikuttanut myös nekin, että minua on kiusattu koulussa sairauksien takia (sydänviat, migreeni yms.), puhevian ja sen vuoksi, että futiksen loppumisen jälkeen alkoi painoa tulemaan liikaa. Lisäksi kun koulun jälkeen oli työttömyyttä yms. niin sekin vielä masensi. Sitten kun ei muussa elämässä suju, niin ei suju pelikentälläkään.

Nyt tosin asiat on paremmin ja kaippa se itseluottamus on sieltä noussut. Enää se pelaaminen ei jännitä niin paljoa ja muussa elämässä kaikki menee hyvin. Avopuolisokin nukkuu ajoittain Liverpool-lakanoissa. Ei pitäisi siis olla syytä valittaa ;)

 

Tässä tämänkertainen sekava raapustus. Paremmin en tätä osaa selittää. Vastasiko tämä yhtään mihinkään?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Moi taas Torres.

 

 

Moni asia on ollut elämässäsi mutkalla. Aika kova on sisu, kun noista kaikista vastoinkäymisistä olet selvinnyt ja sinulla näyttää olevan vielä halua kehittyä pelaajana ;). Sinulle on tapahtunut hiton monta asiaa, joista jo yhtä pitäisin itselläni aika pahana vammaisuutena. Puhevika ykönen ja varsinkin jossain murrosiässä, huh huh ! Sydänsairaus, migreeni ja kirsikkana kakun päällä tuo voimakas jännittäminen. Eikä työttömyys helppoa ole, kun ei kelpaa kenellekään, olo on jotekin viallinen tai muuten vaan hiton riittämätön. 

Olin myös kova jännittämään ja tuo puhevika olisi varmasti ollut omiaan lisäämään jännitystäni potenssiin tuhat. Hassua miettiä nyt tuota omaa jännittämistä nuoruudessa ja lapsuudessa. Kaikki koulun esitelmät olivat ihan painajaisia, kun ääni värisi, kädet tärisi, sydän hakkasi hullun lailla, varmaan näkyi ulos saakka rintakehän pomppiminen, hiki karpalot kihosiat otselle ja kasvoille nousi punoitus, sanat olivat solmussa ja ajatus ei kulkenut laisinkaan. Nyt voin mennä puhumaan satojen ihmisten eteen sen suuremmin jänittämättä tai siis jännitän, mutta se ei haittaa laisinkaan. Joskus toki luennon alussa sanat ovat vähän solmussa ja pientä sekoilua ajatuksien kanssa, mutta se menee ohi muutamassa sekunnissa ja sit homma toimii ku junan vessa.

 

Tuo aihe, oletko puhunut jännittämisestäsi on vaikea aiheena ja siitä on minusta siksi juuri hyvä puhua monelta eri kantilta. Miksei siitä yleensä puhuta? Millaisten asioiden vuoksi juuri sinä et puhu omasta jännittämisestäsi muille, se ehkä tärkeimpänä kysymyksenä? Ajattelen usein puhumattomuuden taustalla olevan tunteita, kuten häpeää tai pelkoa puhumista seuraavasta mahdollisesta häpeästä. Puhuessa tapahtuvia virheitä pelätään, pelätään itsensä nolaamista. Se voi olla monia muitakin tunteita, mutta väittäisin häpeän olevan yksi yleisimmistä puhumisen esteistä; "No vähäks on noloa".

On kyse myös herkkyydestä, se joka on usein tuo meidän suojattu puoli. Näytämme sen joillekin kaikkein läheisillemme, jos heillekään. Se herkkä puoli on monesti kyyneileitä, ihastuksia, loukatuksi tulemisen kokemuksia, pelkoa yms. Niitä asioita, joita ajattelemme ja koemme vain yksinämme.

Tuo Kivelän video on tuttu :) Nuo Kivelän sketsin sanat pitävät sisällään täydellisen kieltämisen. Kiellämme tunteemme olemassaolon, vaikka tunteemme nähnyt, sanoillaa kertoo meille tietävänsä sen olemassaolosta, koska kysyy suoraan siitä.

 

Ei silmätikku vaan virheherkkä kaveri.. hmm... minulle tulee mieleeni ajatus, että pelkäät jännittämisen näkyvän päälle päin? Voi olla että olen väärässä, mutta sellainen ajatus tuli mieleeni. Se kun pelkää tunteensa näkyvän päälle päin, siitä tulee helposti sellainen itseään ruokkiva noidankehä eli kun pelkää sen näkyvän ja yrittää peitelllä niin sitä enemmän sen näkyville tuleminen jännittää ja sitä yrittää peitellä.

Lapsena ja vielä nuorena pelatessani jalkapalloa minulla oli tosiaan joskus tapana loukkaantua kivuliaasti, jos peli oli tiukka ja jännitysmomentti kasvoi hyvin suureksi. Pääsin pois kentältä tämän loukkaantumisen varjolla ja johan helpotti. Oli hiton helppo ajatella kentän reunalta, että nyt jos häviämme ja joku mokaa niin se en ole minä, minun syyksi ei voi pistää häviötä ! Syyllisyys tai sen välttely. Yksi asia jännittämisessä on kehossa tapahtuvat, fyysisten ominaisuuksien muutokset eli jalat painaa ja hienomotoriikka kärsii, jolloin se näkyy pelaamisessa, kun virheet lisääntyvät ja tatsi on ihan hanukasta (kts. suomen maajoukkueen pelaaminen :).

 

Onko jännittäminen mielestäsi heikkous? Ei mitään jaarittelua vaan suora vastaus, on tai ei?

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Onko jännittäminen mielestäsi heikkous? Ei mitään jaarittelua vaan suora vastaus, on tai ei?

 

Liika jännittäminen voi olla, jos sitä ei osaa käsitellä. Pieni jännityshän on kuitenkin hyvästä. Jos ei jännitä yhtään, niin sitä on liian itsevarma ja ajattelee, että asiat sujuvat kuin vettä vaan, jolloin hommaan ei välttämättä keskity 100 prosenttisesti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hmm... Jostain syystä hiljaisuus valtaa alaa?

 

Jos se ei ole heikkous niin sen täytyy olla vahvuus? Jos voimme noudattaa mielihyväperiaatetta eli asia on joko tai, silloin se tuntuu hyvälle tai pahalle. Uskallan väittää ettet näe tuota jänittämistä vahvuutena. ;)

 

Jäin miettimään olisiko sinun mahdollista tutkia omia ajatuksia seuraavan sarjapelin yhteydessä eli ennen peliä, pelin aikana ja pelin jälkeen ja heti sen jälkeen kirjoittaa niistä tänne? Tunnelmat, ajatukset, mielikuvat ja sen semmoiset, kaikki aistit käytössä.

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hmm, nyt ollaan kyllä melkoisessa piinapenkissä, ettei oikein tiedä enää että mitä vastaisi. Tuokin (Onko jännittäminen vahvuus) on niin kaksipiippuinen juttu.

 

Jäin miettimään olisiko sinun mahdollista tutkia omia ajatuksia seuraavan sarjapelin yhteydessä eli ennen peliä, pelin aikana ja pelin jälkeen ja heti sen jälkeen kirjoittaa niistä tänne? Tunnelmat, ajatukset, mielikuvat ja sen semmoiset, kaikki aistit käytössä.

 

Tiistaina pitäisi olla Cupin peli (jos siis pääsen pelaamaan), niin jos silloin vielä muistan, niin koitan kiinnittää huomiota siihen, että kuinka paljon puntti tutisee.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Pirullinen piinaaja, mutta ei ole pakollista vastata tietenkään :) On hyvä muistaa että tämä on netti ja täällä on myös välillä aika kusipäistä touhua. Määritä itse omat rajasi ja missä kohdin haluat säilyttää asiat vain omana tietonasi. Minä kyselen kyllä suoraan ja en kainostele kysyä asioita..

 

Joo, hienoa olisi, jos siis haluat jatkaa ja seurailla vähän fiiliksiä peliä äärellä sekä kertoa niistä täällä. Minä uskon vilpittömästi siihen, että puhumalla jännittämisestä, siitä tulee pikkuhiljaa helpompi asia kokea ja silloin se vaikuttaa vähemmän pelaamiseen ja ehkä elämässä moneen muuhunkin asiaan. Odotan innolla sitä päivää, kun kerrot muulle joukkueellesi omasta jännittämisestäsi ja täällä mitä ne ajatteli/sanoi siitä.. ;)  

 

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lyhyesti ja nopeasti vain ennen nukkumaanmenoa. Tänään oli Piiri-Cupin puolivälierä josta irtosi 4-0 voitto. Oma paikkani oli penkillä n. 70-75 min., kunnes kävin tuuraamassa hetken aikaa topparia.

Oma esitys oli aika perusvaisu, pari pallokosketusta ja liukutakli päälle.

Jännitys ei ollut tänään paha, kun penkillä meni suurin osa pelistä. Ehkä ihan pientä painetta jaloissa, mutta se meni nopsaan ohi.

Joko on siis kehitystä tapahtunut tai tämä oli vain poikkeus. Sen näkee sitten ensi pelissä miten asian laita on.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Moi.

 

Jäin miettimään oliko ennen peliä jotain kutinoita? Ennen peliä usein ajatukset vaeltelevat omia polkujaan ja joskus ne ovat kiinni juuri niissä asioissa, joiden vuoksi jännitys kehittyy/syttyy. Joskus itse huomannut jo tunteja ennen peliä miettiväni siihen liittyviä asioita, joiden vuoksi se jännite kasvaa. Huomaatko sinä ajattelevasi peliä/peliin liittyviä asioita edellisenä päivänä tai joitakin tunteja ennen peliä?

 

Seuraatko/vilkuiletko vastustajan alkulämmittelyitä omia tehdessäsi tai katsotko vastustajaa, kun he saapuvat pelipaikalle? Mitä ajatuksia tuolloin ?

 

Peliin tuntui ilmeisesti helpolta mennä sisään, kun olitte kaiketi siinä vaiheessa jo johdossa?

 

Tuo kuvailemasi pieni paine jaloissa kuulosti aika kivalta, ei peliä häiritsevältä? Kuten sanoit, meni nopeasti ohi. Oliko muita jännityksen omaisia piirteitä havaittavissa samoihin aikoihin jalkojen paineen kanssa tai juuri ennen sitä? Kuinka penkillä odottaminen ? Missä vaiheesa sait tiedon kentälle menosta? Tapahtuuiko kehossa/ajatuksissa jotain tämän seurauksena?

 

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Moi.

 

Jäin miettimään oliko ennen peliä jotain kutinoita? Ennen peliä usein ajatukset vaeltelevat omia polkujaan ja joskus ne ovat kiinni juuri niissä asioissa, joiden vuoksi jännitys kehittyy/syttyy. Joskus itse huomannut jo tunteja ennen peliä miettiväni siihen liittyviä asioita, joiden vuoksi se jännite kasvaa. Huomaatko sinä ajattelevasi peliä/peliin liittyviä asioita edellisenä päivänä tai joitakin tunteja ennen peliä?

 

Seuraatko/vilkuiletko vastustajan alkulämmittelyitä omia tehdessäsi tai katsotko vastustajaa, kun he saapuvat pelipaikalle? Mitä ajatuksia tuolloin ?

 

Peliin tuntui ilmeisesti helpolta mennä sisään, kun olitte kaiketi siinä vaiheessa jo johdossa?

 

Tuo kuvailemasi pieni paine jaloissa kuulosti aika kivalta, ei peliä häiritsevältä? Kuten sanoit, meni nopeasti ohi. Oliko muita jännityksen omaisia piirteitä havaittavissa samoihin aikoihin jalkojen paineen kanssa tai juuri ennen sitä? Kuinka penkillä odottaminen ? Missä vaiheesa sait tiedon kentälle menosta? Tapahtuuiko kehossa/ajatuksissa jotain tämän seurauksena?

 

 

 

-Sami

 

Ehkä pientä jännitystä oli ilmassa ennen peliä kun kotona mietti matsia ja sitä, että kyseessä on Cupin peli. Itsellä on sama vika, että saataan jo tunteja ennen matsia miettiä peliä ja ehkä siitä se jännite lähtee peliin.

 

Tottakai aina vastustajaa katsotaan lämmittelyissä vähän sivusilmällä, että minkälaista kaveria siellä on vastassa. Ja aloitustilanteessa myös (jos sattuu ite olemaan avauksessa), että minkälaista hyökkääjää siellä on vastassa (olen siis puolustaja). Se saattaa tietysti vaikuttaa jännitykseen, jos huomaa, että siellä on pirun nopeaa ja taitavaa kaveria vastassa.

 

Viime peliin oli tosiaan aika helppo mennä. Istuin koko avausjakson penkillä (tuossa on siis vielä ns. rajoittamaton väärä vaihtoja) ja juuri ennen taukoa valmentaja sanoi, että meen toisen jakson alkuun kentälle. Pieni parin minuutin lämmittely siis siihen alle ja tauon jälkeen kentälle.

Jaloissa tosiaan vähän tuntui, mutta mitään muuta merkittävää en noteerannut.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Moi taas Torres !

 

 

Hmm.. mä ajattelen ettei toi pelin ajattelu etukäteen ole huono asia eli ei sitä pidä välttää. Monesti ne ajatukset ovat tärkeitä itsen ja joskus myös pelin kannalta. Se mitä pelistä tuolloin miettii, on se juttu.. Millaisia asioita mietit etukäteen? Muistele ja puhu rohkeasti kaikesta vain, mitä mielessä tuolloin liikkuu, ne on vaan ihmisten asioita :) Niiden ajatusten takana on usein ne akileen kantapäät tai niiden juuret. Pikkuhiljaa näistä kaikista asioista puhumalla ne asiat avautuu ihan uudella tavalla. Minusta vedät hyvin homma eteen päin ! Rohkea veto tehdä se täällä ja varmasti hyvä myös muille, jos pallon pelaajia lukee tätä meidän välistä tutkailua.

 

Tuo vastustajan seurailu on myös oma lukunsa. Olen seurailltu pelaajia kentän reunalta ja huomannut heidän kiinnittävän usein hyvin tarkasti huomiota vastustajan tekemisiin ennen peliä. Joskus se on pieni vilkaisu, mutta hyvin tarkkaavainen ja joskus vastustajaa seurataan hyvin pitkään ja hartaasti. Usein vastustajan taidot arvioidaan etukäteen, muutaman "tempun" perusteella ja ne voivat vaikuttaa oleellisesti omaan mielialaan ja siis tuon jännityksen laatuun. Monesti tunne ja lataus muuttu negatiiviseksi, jos näkee vastustajan alkulämmöissä esimerkiksi tekevän jonkun hienon jutun ja sit sen peruteella päättelee vastustajan olevan hiton taitava ja ylivertainen omaan itseen nähden. Onko tuttu tilanne? Vähän tuota kuvasitkin jo. Samalla tasolla joukkue pelaa, joten voivatko he oikeasti olla paljon parempia? Joskus vastassa on todellakin aivan eri tason joukkue, kuten vaikka Suomen Cupissa. Meidän edustus pelasi pariin otteeseen TPS:n liigajoukkuetta vastaan ja pataa tuli. Molemmissa seuramme ukot onnistuivat kertaalleen heiluttamaan TPS:n verkkoa ja kyllä se aika magee juttu oli.

Pointtikin mulla oli.. Joskus vastassa on siis parempi joukkue tai parempi yksilö. Tuo paremmuus ei aina ole jokaisella osa-alueella olevaa paremmuutta eli joissakin asioissa vastustaja saattaa olla hyvä, mutta toisissa taas vähän heikompi. Näitä osa-alueita lajissa piisaa ja siksi se on niin hiton hienoa.

Itse rakentelin meidän miesten joukkueen alasarjadivarin kokoonpanoja ja muistan sen olleen tavallaan hiton nautinnollista, kun yritti miettiä kunkin pelaajan vahvuuksia/heikkouksia ja niiden pohjalta luoda mahdollisimman hyvin toimivan kokonaisuuden. Kaikki vastuu ei siis ole pelaajalla, mutta se oma osaaminen on hyvä tiedostaa, ja se missä jää jälkeen. Monesti tuon jonkun puutteen pystyy kompensoimaan toisella osa-alueen vahvuudella, joka taas vastustan pelaajalla voi olla hiton paljon heikompi alue.

Otan itseni esimerkiksi:

 

Olen ollut aina hiton nopea juoksemaan ja en luovuta oikein millään eli sisua piisaa. Osaa myös lukea aika hyvin peliä eli osaan ennakoida tilanteita, mutta enemmän puolustuspainotteisesti, alakerrassa olen ikäni pelannut. Pystyn katkomaan hyvin syöttöjä ja osaan rikkoa vastustajan pelinrakentamista karvaamisellani. Kunto on myös hyvä. Viimeiset vuodet kärjessä pelatessani, juoksin vihun perässä heidän pallotellessa alhaalla. Aina välillä sain riistettyä pallon ja tein maalin, kun opin pelin edetessä lukemaan vastustajan heikkouksia ja tiesin kenelle mikäkin pallo on vaikea ja milloin vetää 110% lasissa. Joskus minut toki pelattiin hyvillä palloilla läpi jostain välistä tai linjan yli.. Sisäsyrjällä on tullut varmaan suurin osa maaleista tehtyä. Taitoa minulle ei ole minulle kehittynyt pallonhallinnassa eli kosketus on aika heikko, samoin laukaus. Kynätä en osaa kunnolla. Vetotekniikkaa en ole koskaan oppinut ja melkoisia lussuja saan aikaiseksi. Olen parina kautena tainnut voittaa maalikuninkuuden joukkueessamme, puutteistani huolimatta. Jouduin aika pitkälti kuljettamaan pallon juoksemalla maaliin, kun en osannut vetää ja kikkailu ei ollut vahvuuksien listalla. Usein onnistuin riistämään pallon lähellä vastustajan maalia tai joskus tuli vissiin juostua omalta puolelta läpi, kun vihu ei tajunnut nopeuttani heti alkuun.

 

Tuon oman esimerkin kautta on tarkoitus tämä; Eli jos näet vastustajalla jonkun hyvän pelaajan ja itse ajattelet olevasi huonompi, niin onko asia tosi? Onko tuo kokonaisvaltainen hyvä, tuo vastustaja vai saako hän sinut tuntemaan itsesi kokonaisvaltaisesti huonoksi? Pelaat samalla sarjatasolla. Jos tuo vastustajan yliverrtaisuus on todella totta niin pystytkö jollakin omalla hyvällä ominaisuudellasi iskemään samaisen taiturin johonkin heikkoon kohtaan, johonkin, jonka avulla murtaa hänen vahvuutensa tuoma itseluottamus?

 

Mitä vahvuuksia sinulla on? Entä mitä heikkouksia? 

 

 

Vielä tuosta edellisestä pelistä. Oliko peli jo ratkennut, kun menit kentällle? Muistatko mikä oli tilanne?

 

 

Palataan taas !

 

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hmm.. mä ajattelen ettei toi pelin ajattelu etukäteen ole huono asia eli ei sitä pidä välttää. Monesti ne ajatukset ovat tärkeitä itsen ja joskus myös pelin kannalta. Se mitä pelistä tuolloin miettii, on se juttu.. Millaisia asioita mietit etukäteen? Muistele ja puhu rohkeasti kaikesta vain, mitä mielessä tuolloin liikkuu, ne on vaan ihmisten asioita :) Niiden ajatusten takana on usein ne akileen kantapäät tai niiden juuret. Pikkuhiljaa näistä kaikista asioista puhumalla ne asiat avautuu ihan uudella tavalla. Minusta vedät hyvin homma eteen päin ! Rohkea veto tehdä se täällä ja varmasti hyvä myös muille, jos pallon pelaajia lukee tätä meidän välistä tutkailua.

 

Tuo vastustajan seurailu on myös oma lukunsa. Olen seurailltu pelaajia kentän reunalta ja huomannut heidän kiinnittävän usein hyvin tarkasti huomiota vastustajan tekemisiin ennen peliä. Joskus se on pieni vilkaisu, mutta hyvin tarkkaavainen ja joskus vastustajaa seurataan hyvin pitkään ja hartaasti. Usein vastustajan taidot arvioidaan etukäteen, muutaman "tempun" perusteella ja ne voivat vaikuttaa oleellisesti omaan mielialaan ja siis tuon jännityksen laatuun. Monesti tunne ja lataus muuttu negatiiviseksi, jos näkee vastustajan alkulämmöissä esimerkiksi tekevän jonkun hienon jutun ja sit sen peruteella päättelee vastustajan olevan hiton taitava ja ylivertainen omaan itseen nähden. Onko tuttu tilanne? Vähän tuota kuvasitkin jo. Samalla tasolla joukkue pelaa, joten voivatko he oikeasti olla paljon parempia? Joskus vastassa on todellakin aivan eri tason joukkue, kuten vaikka Suomen Cupissa. Meidän edustus pelasi pariin otteeseen TPS:n liigajoukkuetta vastaan ja pataa tuli. Molemmissa seuramme ukot onnistuivat kertaalleen heiluttamaan TPS:n verkkoa ja kyllä se aika magee juttu oli.

.......

 

Mitä vahvuuksia sinulla on? Entä mitä heikkouksia? 

 

 

Vielä tuosta edellisestä pelistä. Oliko peli jo ratkennut, kun menit kentällle? Muistatko mikä oli tilanne?

 

Nopeasti pariin kohtaan kiinni.

Ennen peliä yleensä käyn mielessä mahdollisia pelitilanteita mitä pelissä sattuisi käymään ja sitä millainen vastustaja sieltä tulee vastaan. Siitä päästäänkin tuohon seuraavaan kohtaan, että on kyllä tuttu tilanne, että yhden kikankin perusteella joku vastustaja saatetaan rankata ylivertaiseksi. Niin se vain menee.

 

Vahvuuksia...no ainakin heikkouksia on juuri tekniikanpuute ja nopeus ehdottomasti. Jalalla en pärjää, en sitten yhtään, joten pitäisi pyrkiä aina sijoittumisen kautta pelaamaan tilanteet, jottei pelaa itseään ulos tilanteista. Vahvuutena ehkä sitten pelinluku (just sijoittumiset yms.), vaikka siinäkin on pirunlaisesti petrattavaa.

 

Peli taisi olla meille 1-0 tai 2-0. Ei ollut ratkennut peli missään nimessä, mutta vastustaja oli käytännössä koko avausjakson puolustusasemissa, vaikka muutamia kertoja minunkin kentälläollessa he pääsivät hyökkäämään vaarallisesti. Yhden tärkeän katkon sain yhteen hyökkäykseen tehtyä, se taisikin olla se pelini tähtihetki muuten niin vaisussa esityksessä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Moi,

 

eduskunnan kyselytunti jatkuu..

 

Millaisia mahdollisia pelitilanteita käyt mielessäsi läpi? Jos esimerkkejä olisi niin hieno homma ! 

 

Toihan kuulosti tiukalta menolta, että sinua ei enempää jännittänyt peliin mukaan meneminen, vaikka se ei aivan selvä ollutkaan :) Pieni lipsahdus jännittämisen ohi.. Kyllä se paluu arkeen vielä tule, tiukkoja tilanteita on elämältä luvassa varmasti myös jatkossa. Hiljalleen joudut myös tottumaan siihen, että tuo jännittämisen tunne tulee paljon lievemmäksi ja päätä ei pakota niin kovasti ennen peliä ja jalatkin ovat vähän köykäsemmät;) Puhumisen kautta se vain tulee automaattisesti helpommin balanssissa olevaksi tunteeksi, väitän mä..

 

Heikkouksia luettelet helposti, oletko yleensä taipuvainen kallistumaan omien virheiden etsimiseen ja niiden miettimiseen? Kumpi, positiivinen vai negatiivinen on sinun tunnetila/olotila yleensä, kun olet vaikka kavereiden kanssa tai tietyn porukan kanssa? Onko helppo olla rentona isossa seurassa/ryhmässä?

 

Mitä muita vahvuuksia sinulla on, joilla voisit pärjätä tiukkaa vastustajaa vastaan? Pakko olla muutakin kuin pelin luku, et muuten femmassa pelaisi. Liukkarit oli yksi jonka bongasin, minusta se kertoo yhteenkuuluvuuden tunteesta, että olet valmis pistämään itsesi likoon joukkueen puolesta. Valmentaja tykkää. Itsekkäitä yksilöitäkin tarvitaan tekemään vaikka maaleja, mutta.. Mitä sinulla on muuta? Iskeekö perus kotimainen asenne, itseä on vaikea kehua :) ? Ja tuokin pelinluku vahvuutena on pakko vähän mitätöidä; "Sitäkin pitää parantaa ja paljon !". Jotain osaat kun femmaa pelaat, älä yritä..

 

 

-Sami

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään


×