Jump to content
Sign in to follow this  
Sami Paakkanen

Keskittyminen

Recommended Posts

Bongasin nettisivuston, jossa tohtori jakaa tietoa aiheesta, laitan linkin loppuun. Aihe on sellainen, ettei sitä voi ohittaa puhuttaessa psyykkisestä valmennuksesta, sillä on niin voimakas vaikutus suorituksen laatuun. Uskon että jokainen lukija tietää, kuinka paljon omaan suoritukseen voi pahimmillaan vaikuttaa se, kun keskittyminen on väärässä paikassa tai ajassa. Tärkeäksi muodostuukin se, että oppisimme olemaan tässä ja nyt eli läsnä hetkessä ja keskittymään oikeisiin asioihin.

Keskittymiskykyä voivat häiritä sisäiset tai ulkoiset asiat. Sisäinen asia on esimerkiksi keskittyminen johonkin menneeseen kokemukseen, jossa on epäonnistunut. Helposti negatiivinen mieliala tai paine valtaa mielen. Keskittyminen ulkoiseen on sitä, kun keskitymme vastustajaan, yleisöön, ympäristöön, jolloin voimme helpommin kokea muiden odotukset tai vaatimukset valtavana taakkana harteillamme tai syytämme säätä yms. Vääriin asioihin keskittymällä, voimme helposti luoda jo etukäteen pohjan epäonnistumisellemme. Yksi pahimpia kuoppia keskittymisen kannalta on keskittyä lopputulokseen. Tätä tekevät niin valmentajat, pelaajat kuin myös nuorten pelaajien vanhemmat sekä tietysti myös fanit ! Lopputulosta emme voi hallita, mutta voimme vaikuttaa jokaisessa hetkessä omaan suoritukseemme..

 

 

Mitä asioita voimme sitten hallita? Tekijät voidaan jakaa karkeasti hallittavissa oleviin asioihin tai sellaisiin joille emme voi mitään. Hyvänä esimerkkinä olkoon sää tai tuomari. Näihin meidän on hyvin vaikea vaikuttaa tai jos joku kokee voivansa sadetanssilla luoda itselleen suotuisat olot niin ei muuta kuin tienaamaan ! Omaan suoritukseen keskittyminen on omissa käsissämme, kun opimme huomaamaan milloin ajatuksemme harhautuvat näihin ei-hallittaviin tekijöihin. Kun kykenemme nopeasti havaitsemaan tämän oman ajatuksemme harhailun ja palaamaan omaan suoritukseen olemme jo lähempänä maalia. Se kuinka tähän päästään, on jo työn takana. Itsetunto kohdilleen niin olemme melko valmiita.

 

Yksi tärkeä puoli, joka oman koulutuksen kautta korostuu on ennaltaehkäisevä työ tässä tapauksessa. Tuo ennaltaehkäisevän puolen pitäisi kulkea sen rinnalla, että harjoittelemme huomaamaan milloin keskittyminen herpaantuu ja opimme palaamaan tässä ja nyt -hetkeen. Ennalta ehkäisevällä työllä tarkoitan sitä, että voimme etukäteen pitkäjänteisellä työskentelyllä oppia sietämään ulkoisia ja sisäisiä häiriötekijöitä paremmin, jolloin ne eivät saa mielestämme/tunteistamme niin vahvaa otetta. Puhun siis tässä yhteydessä tunnepuolen häiriötekijöistä, joita katson lähes kaiken keskittymistämme häiritsevän olevan, suoraan tai epäsuorasti.

Tunne voi ottaa meidät valtaamme, kun katsomme vastustajaa ennen omaa suoritusta, esim. alkulämmittelyn yhteydessä. Näemme vastustajan tekevän jotain erityisen taitavaa, jolloin saatamme kokea olevammme huonompia. Usein omina pelivuosina lapsena/nuorena tuli katsoneeksi vastustajan kokoa ja isokokoinen vastustaja herättä jonkinlaista pelkoa toiseksi jäämisestä fyysisissä kamppailutilanteissa ja itsensä loukkaamisesta.

Esimerkkinä pelon tunteesta puhuminen, joka on tuonut minulle mahdollisuuden tarkastella tuota isoa vastustajaa avoimemmin. Ennen häpesin tuota pelkoa ja sen vuoksi en kehdannut puhua asiasta. Kun opin puhumaan peloistani ja sain tilaa tutkia asiaa. Sain myös vinkkejä muilta saman asian äärellä työtä tehneiltä ja opin esimerkiksi sen, että oikein ajoitettu fyysinen kontakti on hyvin tärkeää, jolla voi helposti horjuttaa isonkin pelaajan tasapainoa. Opin myös ison koon tuovan mukanaan kömpelyyttä. Nämä typistetyt esimerkit eri tavoista nähdä iso vastustaja ovat vain pintaa ja tässä minulla on niiden avulla tarkoitus avata hieman sitä, mitä tarkoitan tunteista puhumisen tärkeydellä ennalta ehkäisevänä työnä.

 

 

Tässä linkki tuon proffan sivuille, jossa videoita ja lukemista englanniksi:

 

https://www.competitivedge.com/

 

 

 

-Sami

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään taas malliesimerkki huonosta valmentajasta, joka omalla tekemisellään sai pelaajat keskittymään tuomarin tekemiiin virheisiin, sen sijaan että olisivat keskittyneet omaan pelaamiseensa. Valmentaja huuteli pitkin ottelua tuomarille näkemistään virheistä, joita tuomari ei hänen mielestään nähnyt tai viheltänyt. Pelin ollessa tiukimmillaan, pelaajat eivät kestäneet paineita ja tekivät kentällä samaa.. itse epäonnistuttuaan tai epäonnistuessaan he keskittyivät tuomarin tuomioista huuteluun ja hänen kanssaan keskusteluun. Peli olisi ollut voitettavissa, mutta ei maistunut. Toki valmennus oli muutenkin pihalla, keskittyi vain pelaajien virheisiin ja pelaajien yksityiskohtaiseen ohjaamiseen, kuten varo selässä, laita ristiin, syötä taakse päin yms. Oppiiko pelaaja kantamaan itse vastuuta, jos valmentaja toimii näin? Joukkue oli kentällä hiljainen ja oman joukkueen sisällä oleva positiivinen puhe loisti poissaolollaan ja hiljainen sekä puolittainen suorittaminen näkyi kauas. Valmennus opetti pelaajille myös arvokkaan asian, se voi maksaa tulevaisuudessa monen joukkueen hengen eli hän opetti pelaajat kekittymään pelikavereidensa virheisiin, jolloin joukkuehenki saadaan varmuudella paskaksi, kun kukaan ei loppujen lopuksi keskity enää omaan pelaamiseensa. Pelaajat oppivat keskittymään pelikavereidensa virheisiin ja huomauttelemaan niistä, jolloin rohkeus pelaamiseen katoaa ja touhu menee piikittelyksi ja kaunoja jäädään kantamaan. Paskaa touhua ja kyse oli nuorista aikuisista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×