Jump to content
Sign in to follow this  
Sami Paakkanen

Millainen on hyvä urheiluseura ?

Recommended Posts

Seurojen toimintaa tulee tässä tutkailtua, kun on sellaisten mukana ollut kulkemassa vuosia. Joskus olen ollut juniorina, sitten vähän vanhempana, sitten olen vetänyt joukkuetta pienessä seurassa vuosia ja olin pari vuotta säälittävä puheenjohtajan korvike, sitten on tämä psyykkinen valmennus, jonka kautta olen toki tekemisissä seurojen kanssa, enemmän ja vähemmän, sekä nyt oman pojan kautta tulee katseltua seuratoiminnan maailmaa vanhemman roolista.

Minulla on jo paljon kivoja ajatuksia siitä hyvästä seurasta. Palaan varmaan niitä kirjoittamaan tänne, mutta Helsingin sanomat kirjoitti hyvän jutun aiheeseen liittyen eli Belgiasta, Anderlecht:

 

http://www.hs.fi/urheilu/a1466395783270

 

http://www.hs.fi/urheilu/a1466396187956

 

 

-Sami

 

ps. tuo Hesarin verkkojulkaisu on taas tylpempi versio vissiin kuin tuo paperisen mallin eli . . . .

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun tässä tulee tuijoteltua menoa niin kyllä monia asioita voisi varmasti kehittää. Oma tuijottelu on kohdistunut tämän psyykkisen puolen hommiin, joten kirjoitukseni painottuvat tässäkin sen puolen visiointiin.

 

Minun seurassa olisi jokaisella valmentajalla vain yksi joukkue valmennettavana tai jos valmentaja itse haluaa niin maksimissaan kaksi. 

 

Jokaisella valmentajalla olisi mahdollisuus kouluttautua seuran kustantamana niin paljon kuin vain haluaa. Seura kannustaisi ja tukisi tässä kaikin mahdollisin keinoin.

 

Jos resurssit olisivat rajattomat niin minun seurassani olisi jokaisella valmentajalla työnohjaaja eli valmentaja kävisi kerran viikossa juttelemassa oman joukkueensa hänessä itsessään herättämsitä tunteista, jolloin tunteet eivät ottaisi valmentajaa valtaansa vaan hänellä olisi tuon työnohjauksen ansiosta kyky tarkastella omaa sisäistä maailmaansa myös toisen näkökulmasta, ulkopuolisen.

Tämä perustuu omaan havaintooni ja siitä tekemään tulkintaani, että valmentajan sitouduttua työskentelemään joukkueen kanssa, menee 1-2 vuotta kun hänen omat tunteensa ovat mukana toiminnassa niin hyvässä kuin pahassa (kuten rakastumisen jälkeen, kun ne ruusunpunaiset lasit otetaan silmiltä ja arjen kauhut kohtaavat meidät :mrgreen: ). Tässä kohdin tuo työnohjaus auttaisi varmasti asiaa eteenpäin, kuten niitä rakastuneitakin pariterapia, kun suhde tuntuu raskaalta ja kumppani väärältä (älkää lukeko tätä kuin piru raamattua).

 

No, jokaisella joukkueella olisi myös psyykkistä valmennusta yhdessä ja tämän lisäksi kaikilla pelaajilla mahdollisuus henkilökohtaiseen työnohjaukseen.

 

 

-Sami

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä seura on tasapainossa ja siihen ei päästä mielestäni sillä, että kuvitellaan jonkin seuran sisällä asioiden olevan vain positiivisia ja kaikki negatiivinen työnnetään ulos. Tästä samaisesta ongelmasta kärsii koko ihmiskunta vrt. ajatteluun minussa ei ole pahaa, se on muissa. Tämän ongelman kun seurat oppivat ratkaisemaan ne oppivat sisällään puhumaan niistä negatiivisist asioista niin kehittymiselle on paremmat puitteet.

Itse olen pelaajatasolla törmännyt monesti siihen, että pelaajilla on paljon negatiivisia tunteita niin joukkuetovereitaan kohtaan kuin myös valmennusta kohtaan. Usein nämä negatiiviset tunteet ovat äärettömän tarkkoja havaintoja ympäristöstä, vaikkakin välillä mustavalkoisia. Nämä negatiiviset ovat kritiikkiä ja se pitäisi osata hyödyntää kehittämisessä.

Juttelin Helsinki Cupissa eläkkeelle jääneen entiset johtajan kanssa. Hän kertoi omassa työssään kaiken lähtökohtana olleen kehittämsen ja sen lähtevän työläisistä. Johtajana hän halusi kuulla jokaisen (paino sanalla jokaisen) työntekijän ajatuksia työn kehittämisestä tai sen ongelmakohdista. Hän sanoi näiden työntekijöiden olevan oman osaamisensa ammattilaisia. Hän lisäsi ettei hän johtaja tiennyt heidän työstään paljon, vaikka yrittikin. Työtä tekevä oli se asiantuntija. Samaa pitäisi oppia soveltamaan jalkapalloseurassa ja joukkueessa. Hyvässä joukkueessa se tasapaino olisi olemassa, hyvän ja pahan tasapaino. Tärkeää olisi varmaan se, missä kohdin se hyvä olisi ja missä se paha. Tässä kohdin joutuisi käymään arvokeskustelua. Arvokeskustelun näkökulmalla olisi merkitystä. Jos pelaajat pitävät kaikkein tärkeimpänä hyvää joukkuehenkeä ja kavereita, niin voiko seura edes mitään toista arvoa asettaa ensimmäiseksi? Tässä kohdin olisi toiminnan tarkastelu tärkeää, ettei nuo hienot arvot ja visiot jäisi vain johtotason hölinäksi, kuten niin monissa isoissa organisaatioissa tuppaa käymään, joissa valta jakaantuu ja vallan pitäjillä on pää pilvessä ja keskinäiset suhteet solmussa.

 

 

-Sami

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvässä seurassa on hyvät valmentajat. Hyvässä seurassa valmennuksen pitäisi olla sitoutunut kehittämään työtään ja itseään. Tähän pitäisi antaa riittävästi resursseja ja tarvittava tuki johdolta.

 

Millainen on hyvä valmentaja? Onko kentän reunalla virheistä muistuttava valmentaja hyvä tai sellainen joka antaa pelaajien tehdä sitä toisilleen? Mitä hyötyä on virheiden osoittamisesta? Pelaaja usein itse tietää tehneensä virheen. Joskus laajemman kokonaisuuden puutteen tai virheen toiminnassaan havaitseminen on se vaikea puoli pelaajalle/pelaajille ja tässä kohdin valmentaja voisi tuoda helpotusta. PItääkö se huutaa kentälle vai puhua siitä pelin jälkeen? Onko hyvää / oikeaa tapaa tämän asian kanssa toimimiseen?

 

 

Ajattelin kuvata monien eri joukkueiden valmentajia työssään ja tehdä niistä videoita nettiin. Eikö se ole laillista? Jalkapallokenttä on julkista aluetta ja siellä on lupa kuvata ? Onko valmentajaa loukkaavaa kuvata hänen työtään, jos hän toimii omasta mielestään oikein? Ei silloin luulisi olevan mitään väärää kuvata hänen toimintaansa ja laittaa se video julkisesti nähtäväksi? Olen 100 % varma, että näistä nousisi kohu, sillä monen toiminta ei kestäisi avointa tarkastelua tai olisi vähintäänkin erittäin epäilyttävää. Eräskin valmentaja huutaa kentän reunalta pelaaville lapsille kehotuksia rikkoa vastustajaa. Toinen huutaa jokaisesta virheestä ja kolmas sättii kaikesta. Jos valmentaja huutaa pää punaisena pienille pojille/tytöille heidän tekemistään virheistä, kuten olen nähnyt monen valmentajan tekevän, voiko kuvata valmentajan työskentelystä klippejä, laittaa niitä netiin ja tehdä tuollaisen haitallisen valmennuksen puolen näkyväksi? Mitä ajatuksia tästä? Tekisi mieli kuvata ja peittää kasvot sekä seura, ettei asia nouse väärällä tavalla esille. Ei tarkoitukseni ole leimata mitään seuraa tai valmentajaa, vaan pohtia heidän työnsä laatua ja merkitystä pelaajien kehitykselle ja kasvulle kohti MM-kisajoukkuetta ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Valmentaja lehdessä on ollut puhetta jo työnohjauksesta valmentajille jo kauan sitten. Se vain ei oiken ole tavoittanut seuroja, liekö hinta suurin este. Itse kyselin yhdeltä psyykkiseltä valmentajalta hänen työstään. Sain sähköpostin, jossa hän tarjosi minulle mahdollisuutta työnohjaukseen hänellä  :mrgreen:  hihihihihihihi. En minä hänen työnohjaustaan kaipaa/kaivannut, vaan halusin kuulla hänen työstään, työtavoistaan. Hinta oli huikeet 80 € / tunti. Millä seuralla on mahdollisuus tarjota säännöllistä työnohjausta valmennukselleen noilla hinnoilla? Jep, homma vaatii kehittämistä ja paljon. Tuo suljettu ryhmä voisi toimia tässä kohdin. Minusta tuo 80 euroa on aika kova hinta. Toki ammatti-ihmisen liksa ja vielä voisin sanoa melko edulliseksi sellaiseksi.

 

Hyvä seura pystyisi työllään tarjoamaan peli-iloa pelaajilleen, mutta myös valmennukselleen hyvää. Peli ilo on tärkeä tekijä, muuten loppuu harrastus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×