Jump to content
Sign in to follow this  
Sami Paakkanen

Maalin tekemisen ongelmia ja ajatuksia siihen liittyen.

Recommended Posts

Terve.

 

 

On tullut katseltua pelejä ja kuunneltua pelaajia sekä valmentajia. Nyt on tullut pelattua taas itsekin ikämiesten sarjassa. Maaleja ja maalisyöttöjä on tullut aikuisella iällä moninkertainen määrä verrattuna lapsuuden ja nuoruuden aktiiviseen pelaamiseen ja harjoitteluun. Enemmänkin voisi tulla, mutta taitoni eivät pallonhallinan suhteen ole parhaat mahdolliset ja omaan erittäin huonon laukauksen. Pelisilmä ja nopeus ovat minun vahvuutteni.

Moni asia vaikuttaa toki tämän päivän suoritukseen, mutta nyt väitän suurimmaksi syyksi sen henkisen puolen, jonka kanssa on iän, oman psykoterapian ja koulutuksen, joiden kautta on kasvanut tekemisen nautinto, rentous ja niiden lautta kyky keskittyä hetkeen ja hetkessä olevaan suoritukseen.

Ennen minua häiritsivät kentällä todella monet tunteet. Näin jälkeen päin asiaa kun miettii, niin olen ollut melkoisen herkkä lapsi / nuori ja olen sitä edelleen aikuisena. Herkkyys on tunteiden läsnäoloa. Tuntuu että tunteet syttyvät helposti minun sisällä, niin viha ;) kuin myös suru ja ilo, sekä innostus, kateus, pelko yms yms. tuntuu myös että tunteiden läsnäolo toisessa on helppo havaita. Itsetuntoni on ollut läpi elämän tavallaan hyvä, mutta tuon herkkyyden vuoksi monet tunteet ovat olleet estämässä hyvin monia asioita elämässä ja nauttimasta tekemisestä.

 

No, se maalinteko. Pelejä katsellessa olen jäänyt miettimään tilanteita boksin rajalla, joissa pelaajalla on se vetopaikka, mahdollisuus ohittaa pakki, syöttää tai ...? Näissä tilanteissa olen havainnut, että suoritus ei tule ns. selkärangasta, vaan se pysähtyy mikrosekunnin ajaksi, joka on liian paljon tuossa tilanteessa. Tuo lyhyt aika muuttaa usein tilanteen puolustuksen eduksi ja maali jää syntymättä. Tätä samaa olen havainnut omassa pelaamisessani ja minusta se sama näkyy hyvin selvänä monen ammattilaisen tai puoliammattilaisen suorituksessa. 

 

Mitä tuossa tilanteessa sitten tapahtuu? Mitä sellaista tuossa tilanteessa tapahtuu, johon voisimme vaikuttaa?

 

Nyt kun mietin omia tilanteitani kentällä niin paras suoritus on vaistojen varassa tapahtuva. Näen vastustajat vain hahmoina, en pelaajina, en ihmisinä. Ajatus tilanteessa on hyvin yksinkertainen, ei liian monimutkainen. Ja juuri tuo monimutkainen ajatus taitaa olla se näkyvä mikrosekuntti, se liian pitkä aika ja tilanteen kuivuminen. Tuo yksinkertainen ajatus, jolloin olen itse onnistunut tekemään sen maalin, on esimerkiksi vain; "oikea"  (ajatus kumman kautta ohitan). Joskus tuntuu ettei se ole edes ajatus vielä, vaan tapahtuu automaattisesti. Nyt jos jälkeenpäin mietin maalintekotilanteita, joissa olen miettinyt montaa eri sanaa niin ne tilanteet eivät ole juuri koskaan tuottaneet tulosta eli sitä maalia. Onko mahdollista olla koko ajan hetkessä eli tilanne, ohitus --> se yksinkertainen ajatus ("Oikea") ja uusi tilanne, syöttö --> ja taas se yksinkertainen ajatus ("Välii")... jne ..? Itse asiassa tästä monissa kirjoissa puhutaan, mutta asiaa ei avata sen enempää. On puhetta vaistojen varassa olevasta toiminnasta/selkärangas tulevasta toiminnasta. Se on vähän sama kuin nälkäiselle vauvalle näyttää sen tissin ja jättää maidotta.

Voisiko tätä harjotella, vain yhden sanan miettimistä? Yksinkertaistaisi oman mielensä toimintaa. Harjoittelisi pallon ja toisen pelaajan kanssa sitä yhden ajatuksen käyttöä. Ajatus pitää olla nerokas, siinä mielessä jos käytössä on vain yksi sana. mikä sana sopii mihinkin tilanteeseen. Voisiko tämä toimia? Aivot ja ihminen on erittäin oppivaista sorttia. Ehkä toimisi, mutta mutta.. Tunteet ovat olemassa. Ne usein sotkevat pakkaa vielä sopivasti, siis sopimattomasti. Millaisia tunteita sinulla tuollaisessa tilanteessa usein on, se varmasti vaikuttaa suoritukseen ja sen mikrosekunnin olemassaoloon, sen liian pitkän mikrosekunnin.

 

Minusta tuo Torreksen kanssa käyty keskustelu jännittämisestä (tässä valmennusosiossa) on hyvä esimerkki. Puhuessaan niistä pelissä vaivaavista tunteista, voi niiden kahleista hiljalleen vapautua. Vapautuminen ei tarkoita tunteen katoamista vaan sen hallitsevuuden, kehosi haltuunottamisen heikentymisestä oleellisti. Kiitos Torres siitä vielä, että pistit itsesi likoon ja toisaalta onnittelut siitä. Itsensä likoon laittaminen voi myös antaa paljon ! Tuo keskustelumme on hiton hyvä esimerkki lyhyestä työskentelystä, joka voi auttaa alkuun ja saada pitkällä tähtäimellä paljon positiivista aikaiseksi.

 

Maalintekopaikassa meillä jokaisella voi olla vaikuttamassa hieman erilaisia tunteita. Sama voi olla minkä tahansa suorituksen ollessa kyseessä. Usein tunteen ollessa päällä sitä ei voi miettiä. Ajatukset ovat puuroa. Jäkikäteen tai etukäteen sitä voi miettiä ja se on jopa ihan mukavaa kun siihen oppii. Miettiminen yksin ei usein ole se paras tapa, sekin toimii mutta vaikutus on vähän sama kuin nuotio ilman bensaa tai bensan kanssa. Yhdessä miettiminen on tehokasta ja mukavan vaikeaa :) Parasta on jos on paikka tai ihmisiä joiden kanssa tunteistaan voi puhua. Paras paikka puhua on sellainen, jossa tulee kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tähän törmää hyvin harvoin valmennuksen ja pelaajien välillä. Valmentajat ovat vain ihmisiä ja heillä on omat tunteensa. Monesti olen huomannut valmentajien olevan vaikea puhua joistakin tunteistaan, jolloin hän ei kykene myöskään kohtaamaan niitä pelaajassa ja auttamaan tätä eteen päin omalla polullaan. Fakta.

 

Taas mennään tunteiden parissa, mutta sitä tämä homma pitkälti on. Palaan tähän, pitää lähteä pian lounastamaan.

 

 

-Sami

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eilen oli taas oma peli. Ennen peliä olo oli ihan sysipaska. Kipeä ja oikea jalka oli kauttaaltaan ihan lukossa. Nilkka jumissa, polvi vihoiteli kummallisesti ja lonkka ei oikein auennut kunnolla. Pelin alku oli ihan jees. Olin 110 % keskittynyt pelaamiseen. Näin kentällä vain meidän värisiä paitoja ja vastustajan värisiä. Ei ollut persoonia kentällä. Kumma tunne. Ensimmäinen maalipaikka pelissä, tuli minulle boxin ulkopuolelle, kun pallo karkasi meidän pelaajan kuljetuksesta ja pomppi minulle. Ei ajatuksia. Pallo haltuun, katsoin missä maali ja vahti, sit paikka jonne ampua ja munkki maaliin. Ihan ku joku automaatti. Olo oli ku unessa. Flow pukkaa päälle. Mikään ei häirinnyt pelaamista tai edes kipu jalassa, mutta se oli niin lievää ettei pysynyt minun ja pelin väliin tulemaan. Toki 15 minuutin kohdalla pohkeesta kuului poks ja nyt istun tässä koneella ja varailin aikaa lääkärille. Jotain hajos ja kipee ku perkele, ei kestä astua yhtään.

 

Toi tila jossa pelaan on ihan huikeen mukavan tuntuinen. Se on jatkunut pelistä toiseen. Mä oon jo siis 40 ja nyt löytäny ton mukavan tekemisen laadun. Tätä ku olisi ollu nuorena ni olisin ollu maajoukkueessa  :mrgreen:  Fiilis on nyt pelatessa hyvä. Ei tunteet paina ei rasita polla. Tähän ku osaisin auttaa aina halutessani kaikki sitä haluavat. Osaan tavallaan, mutta työ on raskasta ja vie aikaa. Ei voi määritellä kuinka paljon kenelläkin. Yksilöllistä. Jokainen voi kuitenkin itse tehdä tätä työtä valmentajana ja pelaajana. Siitä toitotan jatkuvasti, koska tunnen sen toimivan omalla kohdallani niin hyvin. Itsensä ymmärtäminen ja hyväksyminen. Tunteista puhumista ja lisää sitä.

 

Moni puhuu flowsta, mutta harva siihen pääsee toistuvasti. Luen just kirjaa: Taivas ja helvetti, paras versio itsestäsi. Siinä aituri Noora-Lotta Nezir (?) puhuu omasta flow:staan, mutta sanoo tavoittaneensa sen vain kerran niin hyvänä kuin se vain voi olla. Entä jos hän olisi saavuttanut tuo olotilan jokaisissa kisoissa..? Hän puhui keskittymisestä. Sen löydän itse helposti pelissä ja sitä ei oikein pysty kohta kukaan rikkomaan pelissä. Hetkellisesti se katoaa, kun omat pelaajat mussuttavat epäonnistumisista, mutta annan aika nopesti palautteen ja se mussutus loppuu, sen jälkeen on taas hyvä jatkaa. Olen tuumaillut omaa prosenttiani onnistumisten suhteen eli taidan mennä maalipaikoissa jossain 10-30 % kohdalla. Kymmenestä paikasta saan 1-2 sisään. Ihan oikeesti näen ton hyvänä prossana, sillä olen jalalla melko huono. Veto on paska ja en osaa harhauttaa vastustajaa. Tekua ei ole ja vetoa ei ole, hyvä yhdistelmä hyökkääjältä. No, ei lohduta tehdyt maalit, joita tällä kaudella 11:sta pelissä olen tehnyt 8 maalia ja antanut ehkä saman verran maalisyöttöjä. Uskoisin että tän pohkeen myötä loppu kausi oli siinä, katsotaan mitä lääkäri sanoo, mutta kipu on sitä luokkaa, että muutaman pohjevamman kanssa eläneenä, nyt ollaan uudella levelillä. Tällä kaudella olen tehnyt elämässäni eniten maaleja. Se on kivaa ja peli on ollut sitä pitkälti koko kauden. Harmi kun pohje kipiä.. :(

 

Hmm. Tuo flow jossa pelaaan on ehkä puhdasta keskittymistä. Minua ei vaivaa pää ja/tai tunteet. En mieti tekemistäni vaan teen. Teen lähes kaiken automaattisesti. Hakeudun pelattavaksi, karvaan aktiivisesti, teen tilaa omille pelikavereille, haistelen maalipaikkoja ja pyrin luomaan niitä muille syötöilläni ja tuolla tilan tekemisellä. Kannustan muita aktiivisesti, yritän pitää fiiliksenkentällä koko joukkueella hyvänä. Pään ja tunteet saa vaivaamattomiksi, kun selvitää niitä. Tunteiden ilmaisu ja niiden pohtiminen on minulla tehnyt tilaa tyhjälle eli päässä ei ole niitä vaivaavia asioita liiaksi häiritsemässä peliä ja siihen keskittymistä. Täällä palstalla näette tuota ilmaisua, kun lähtee 0-100 sekunnissa. Se ei näytä kauniilta kovinkaan usein, mutta siten tekee kovaa tulosta. Väkivaltaa se ei saa olla, paitsi kuvitelmissa ;)

 

Ne asiat joiden kokee vaivaavan peliä, tunteet lähinnä, niistä kun puhuu ja puhuu ja puhuu ja taas kerran puhuu, niin löytää hiljalleen sen tilan toiminnalle ja keskittymiselle, jollaista ei saa teknisen suorituksen harjoittelemisella ! En tiedä voiko tuota ajattelua harjoittelemalla saada sen toimimaan ilman tunteita. En usko. Tunteet ovat niin vahvoja lannistajia tai nostajia. Minulle tuo tila, rentous sekä hyvä keskittyminen on luonut maalintekoon mahdollisuudet, heikoista taidoistani huolimatta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×