Hyppää sisältöön


Kuva

Psyykkinen valmennus ryhmätyönä tehtynä


  • Kirjaudu vastataksesi
1 vastaus aiheeseen

#1 Sami Paakkanen

Sami Paakkanen

    Senior Member

  • Members
  • 1 112 Viestit

Lähetetty 26.11.2017 - 09:05

Ajattelin kasata tämän otsikon alle ajatuksiani ryhmätyöskentelystä.

 

Ensin mietin tässä haluanko jakaa ammattitaitoani enää, kun paskaa sataa niskaan niin usein ovista ja ikkunoista, mutta eipä tämä oman hyvän kätkeminen ole oikein minua enää, joten tänne vaan esille. Olen huomannut että paljon helpommalla pääsisin, kun en kertoisi täällä työstäni mitään. Olen vahvasti sitä mieltä, että tämän lajin kehittäminen vaatii myös avoimuutta. Välillä se tuntuu veitsenterällä kävelyltä, etten paljasta valmennettavistani liikaa ja toisaalta etten kätke kiinostuneilta oleellista työskentelystä.

Toiseksi mietin nyt, että tästä voi joku turisti ottaa onkeensa ja ryhtyä rahastamaan ryhmätyöllä, johon hänellä ei edes riittävää ammattitaitoa ja näin toimiessaan hän lokaa tämän työmuodon maineen. Näin on tapahtunut muilla aloilla ja ilmeisesti myös psyykkisen valmennuksen kentällä, kun hyvin kevyillä koulutuksilla tai vailla lainkaan koulutusta ihmisten kanssa tehtävään työhön olevat soveltavat milloin mitäkin "huuhaata" valmennettaviinsa. Eipä tämä pelkoni edesauta tämän homman kehittämistä, jos jään sen vangitsemaksi. Lukekaa siis ja nauttikaa elämästä. Älkää lähtekö tuhoamaan mitään ryhmiä oman innostuksenne tai ahneutenne huumassa. Moraalia kehiin. Kiitos.

 

Psyykkisen valmennuksen tekijöitä on tullut haastateltua tässä vuosien saatosssa jo joitakin ja mieleni kallistuu koko ajan vahvemmin  ryhmätyönä tehtävään valmennukseen, oli kyse sitten joukkueurheilijoista tai yksilöjien puurtajista. Moni yksilötyötä tekevä sanoo ettei tätä oikein voi tehdä ryhmätyönä, koska ihmiset kaipaavat kahden keskistä sitä ja tätä. Se kokemus joka minulla on ryhmien kanssa työskentelystä jo olemassa, sen valossa voin sanoa tuo olevan ennakkoluulojen ja ammattitaidon puutteen sanelemaa huttua.

Yksilötyöskentely ei tule isossa mittakaavassa johtamaan oikein mihinkään, sillä tekijöiden määrä ei ole millään tavalla suhteessa psyykkisestä valmennuksesta hyötyvien urheilijoiden määrään. Yksilötyö on myös rahan tuhlausta niin joukkuelajiessa kuin myös yksilölajiessa. On aivan äärettömän kallista ryhtyä auttamaan jokaista erikseen, kun saman työn voi tehdä myös ryhmässä, joka myös on ammattitaidolla tehtynä paljon tehokkaampaa kuin kahden kesken keskustelu. Ammattitaitoinen ryhmän vetäjä osaa tehdä työnsä siten, että se on hyödyksi urheilijalle täysin riippumatta hänen lajistaan.

 

Yksilölajien harrastajat käyvät läpi täysin samoja ongelmia kuin joukkuelajeissa, sillä ihmislajille tyypillisiä tunteita koemme kaikki, halusimme tai emme. Psyykkisen valmennuksen tulisi keskittyä vain ja ainoastaan tunnemaailman kanssa tehtävään työhön, sillä tuo työ vaikuttaa olennaisesti niihin haluttuihin ominaisuuksiin, joita huippusuorituksessa tarvitaan.

Kyky työskennellä urheilijan tunnemaailman kanssa, vaatii työntekijältä itseltään kykyä elää tasapainoista elämää suhteessa omaan  tunnemaailmansa. Mikäli näin ei ole, tämä työntekijä mitä suuremmalla todennäköisyydellä aiheuttaa työllään enemmän harmia kuin hyötyä "valmennettavalleen/valmennettavilleen". Tasapainoinen tunne-elämä voidaan varmasti määritellä monella tavalla ja sen voi katsoa olevan kulttuursidonnainen tai sitten ei. Itse en näe sitä kulttuurisidonnaisena, sillä eri kulttuurit kieltävät eri tunteiden ilmaisua tai pyrkivät estämään sen normistollaan tai moraalisin säännöin. Minun tunnetaitoja paheksutaan monesti, ei tosin ääneen, kun kulttuuriimme ei kuulu ilmaista tunteita vaan olla pikemminkin pidättyvä. Tunteet ovat olemassa, sanoi ne ääneen tai ei. On parempi jos niistä voidaan puhua kuin että ne vellovat pinnan alla ja vaikuttavat siellä ja yleensä vielä hyvin tuhoisasti. Tämän tuhoisuuden olen tässä vuosien saatossa nähnyt työelämässä tapahtuvana ilmiönä ja urheiluseuroissa/-lajeissa se on mitä suurin kehitystä haittaava tekijä maassamme.

 

Kirjoitan tämän ostikon alle ryhmätyöstä mahdollisimma paljon ja yritän avata sitä kaikille kiinnostuneille. Tahti kirjoittamisella tulee olemaan minulle sopiva eli kuinka kaikelta muulta elämältä tähän haluan aikaa satsata. Palataan..


Vaikka rytmi on hyväksi, kaaoksessa on kaikki olevaisen alkuidut ja mikäli et tästä kaikesta huolimatta ymmärtäisi puhumisen merkitystä itsetuntosi kasvulle, puhu siitä


#2 Sami Paakkanen

Sami Paakkanen

    Senior Member

  • Members
  • 1 112 Viestit

Lähetetty 03.12.2017 - 06:49

Ryhmätyöskentelyn aloittaminen, valmistelu ja puitteet.

 

Olen nyt useamman ryhmän kanssa aloittanut työskentelyä ja huomannut joitakin seikkoja, niin ongelmia kuin omassa työskentelyn jatkuvaa kehittämistä kaipaavia asioita. Tässä ryhmän etsimisessä, sen suunnittelussa omassa mielessä tai kun sinua kysytään töihin johonkin, siitä alkaa jo yhteinen matkanne ryhmän kanssa. Joskus matka on lyhyt ja yhteistyö ei pääse alkuun kunnolla ja joskus se voi kestää vuosia.

Usein yhteistyöhön pyytävä henkilö on valmentaja tai joukkueenjohtaja. Heti tässä alussa on hyvä istua alas kaikkien joukkueen toimihenkilöiden kanssa ryhmänä ja keskustella, mihin he ajattelevat sinua tarvitsevansa sekä kertoa omasta työskentelystä. Tämä on hyvä tehdä mahdollisimman realistisesti, ettei työskentelyä kohtaan ole epärealistisia odotuksia. Kaikki hypetys ja oman työnsä markkinointi olisi hyvä unohtaa tässä kohdin. Realismi tekee työn puolestasi jos sille on aidosti tilausta ja sitä pystytään joukkueessa hyödyntämään. On myös hyvä olla selvillä työskentelyyn oleellisesti vaikuttavista tekijöistä toisin päin eli onko sinut pyydetty mukaan kehittämään joukkuetta niin pelaajia kuin valmentajia, pelkästään pelaajia vai pelastamaan uppoava laiva. Monesti näillä aivan alun tapahtumilla on taipumus määrittää tekemistä, jonka lopussa saa huomata. Alku kertoo työskentelyn onnistumisesta pienin yksityiskohdin jo isoja asioita, joskin niitä on välillä vaikea huomata alun tohinassa. On hyvä tehdä työ ja valmistava työ siis rauhassa, miettiä ovatko sanat joilla sinua pyydetään ristiriidassa oman kokemuksesi kanssa, sen intuition joka sinulla keskusteluissa joukkueesta nousee. Jos näin on niin omasta näkemästään tai kokemastaan ristiriidasta on parasta puhua heti ääneen, se voi muuten olla hankaloittamassa yhteistyötä myöhemmässä vaiheessa oleellisesti.

Jos ja kun olette joukkueen toimihenkilöiden kanssa päätyneet yhteistyön aloittamiseen, joka usein on parin kolmen tapaamisen jälkeen yhteinen lopputulema, niin sen jälkeen on parasta tavata joukkuetta ilman toimihenkilöitä ja käydä heidän kanssa sama keskustelu kuin johdon kanssa. Pelaajien on tärkeä kokea työskentelyssä jotain mieltä, jotta työllä on mitään mieltä. Mielestäni pelaajilla on oltava yhtä vahva päätäntävalta psyykkisen valmennuksen aloittamisesta kuin joukkueen johdolla. Ketään ei voi pakottaa psyykkiseen prosessiin tai jos näin yritetään toimia niin työskentelyäsi tullaan todennäköisesti sabotoimaan alusta loppuun ja tulokset jäävät laihoiksi. Tämän pelaajien kanssa käydyn keskustelun jälkeen on hyvä jos johto ja pelaajat kokoontuvat ilman sinua ja yhdessä tekevät päätöksen psyykkisen valmennuksen aloittamisesta. Jos näin todella toimitaan on alku jo melko vahvalla pohjalla.

Ennen aloittamista pitää olla selvillä puitteet eli missä ja miten usein tapaatte. Jokin vakituinen tila on hyvä olla olemassa, sellainen tekee psyykkisestä työstä piirun verran helpompaa. Aika olisi myös hyvä jos löytyisi suht säännöllisin väliajoin, joskaan aina se ei ole mahdollista, mutta siihen olisi hyvä pyrkiä.

Itselläni on ollut periaate, että otan joukkueelta pois yhdet harjoitukset ja niiden tilalla on psyykkinen valmennus. Se mittaa valmentajien oikeaa halua ja ymmärrystä työskentelyäni kohtaan. Vai oletteko samaa mieltä? Onko valmentaja tosissaan tai käsittää työn tärkeyden, jos ei ole kerran kolmessa viikossa valmis luopumaan yksistä harjoituksistaan ja muuttamaan niitä psyykkiseksi harjoitukseksi? Nämä kaikki on hyvä puhua auki jo heti johtoa tavatessasi. Sopimukset on hyvä tehdä alussa selkeiksi ja niistä on hyvä pitää puolin ja toisin kiinni. Psyykkinen valmentaja joutuu joskus puolustamaan työtään, varsinkin kun valmentaja ei ymmärrä sen merkitystä ja kokee sen merkityksen vähäisenä. Näiden tilanteiden ennalta ehkäisemiseksi on hyvä tavata valmennusta myös säännöllisesti, jotta heille voi kertoa sopivasti prosessin kulusta.

Nyt kaffen keittoon.. palataan.


Vaikka rytmi on hyväksi, kaaoksessa on kaikki olevaisen alkuidut ja mikäli et tästä kaikesta huolimatta ymmärtäisi puhumisen merkitystä itsetuntosi kasvulle, puhu siitä





0 käyttäjää lukee aihetta

0 jäsentä, 0 vierasta, 0 anonyymiä käyttäjää