Jump to content
Sign in to follow this  
Sami Paakkanen

Mieli luo pelin

Recommended Posts

Sukelletaan välillä vähän syvemmälle. Tavallaan jokainen tämän tietää, mutta sen pilkkominen sanoiksi on oleellista sen selkeämmän ja syvällisemmän ymmärtämisen kannalta. Jokainen tietää, jos peliin lähdetään taistelemaan niin se sitä myös on eli tässä sanojen kaltaisessa tapauksessa se mieli luo pelin. Mitä kaikkea tuo otsikko sitten on? Miksi sanoa yksinkertainen asia noin vaikeasti tai noin kummallisella tavalla? Mieli luo pelin toteuttaa itseään monessa tilanteessa. Jos olet menossa kilpailuun ja olet mielessäsi jo hävinnyt vastustajalle, silloin kilpailussa tulee suurella todennäköisyydellä niin myös käymään. Entä jos olet lähdössä pienen pakon sanelemana vaan vetämään hommaa..? Aika väkinäistä tekemistä odotettavissa ja rentous on poissa, jolloin se on usein myös nähtävissä lopputuloksessa.

Sama psyykkinen lainalaisuus pätee valmentajan suhteessa pelaajiin ja pelaajien suhteissa toisiinsa. Joskus se voi olla myös huoltajan asenne pelaajaa kohtaan tai huoltajan asenne valmentajaa kohtaa. Sama pätee kaikissa mahdollisissa ihmisten välisissä suhteissa. Usein ongelmana on se, että valmennus ja pelaajat näkevät jonkun pelaajan ongelmana eli valmentajan tai pelaajien mieli luo toisen pelaajan. Tämä kuva joka valmennuksella esimerkiksi on jostain pelaajasta on heidän kuvansa hänestä. Jos toinen pelaaja kuulee valmentajan puhuvan tästä ongelmapelaajasta niin valmentajan mieleensä luoma kuva tästä välittyy hänen puheessaan myös tälle kuulijalle. Joskus tuo kuvitelma itsestä muiden silmissä on se jonka valitsemme, emme sitä mitä itse koemme itsestämme. Toiset ihmiset ovat meille kuin peili. Miettikää kuinka paljon ihmisinä itse itsestänne ajattelette muiden silmin tai sanoin kuvattuna. Eli se toisen mieli teistä luo tavallaan teidät. Jos sinua joku pitää sinua hulluna niin helposti itsekin ajattelet olevasi vähän hullu, varsinkin vielä jos se hullun leima on mairitteleva jollain tavalla.

Tuo huonona pelaajana pitäminen voi tarkoittaa pelaajan pallollisena pelaamisen taitoa kuin myös pallottomana tai psyykkistä puolta. Tärkeä osa kokonaisuutta tässä tapauksessa on kuitenkin valmennus. Hyvä valmennus pystyy asettamaan näkymättömän rajan sille, mitä pelaajat viestivät toisilleen. Jos valmennus on tämän asian kanssa sinut niin se välittyy myös sanattomasti pelaajiin. Jos valmennus näkee yhden ongelmana, niin pelaajat aistivat ja kuulevat asenteissa sen ja se on silloin luvallinen ja hyväksytty tapa siirtää se huonous yhden pelaajan kannettavaksi taakaksi. Ollaanko jo riittävän syvällä, jotta ajatukseni tuntuvat ihan absurdeilta  :)  Kun valmennus näkee yhden pelaajan ongelmana, hän tavallaan luo sanattomasti sen paineen pelaajan niskaan, että tämä vuoren varmasti epäonnistuu. Siinä hommassa usein auttaa koko joukkue, mutta kukaan ei osaisi pukea sitä sanoiksi, jos siitä pitäisi puhua. Itse näen tämän kaltaisia tilanteita usein joukkueissa ja pelissä. Se on helppoa lukea / ymmärtää, jos sen osaa nähdä. Se on myös melko helposti muutettavissa, jos ymmärtää sen mekanismin toiminnan ja syyt. Tämä voi olla vaikeasti ymmärrettävää settiä nyt, mutta sille löytyy pohjaa syvältä psykologiasta.

Kuinka mielen luovan pelin psyykkiseen puoleen voi sitten vaikuttaa. Sen kautta on mahdollista ymmärtää joukkueen monet ongelmat ja löytää niihin myös helpotusta. Jos valmennus tai pelaaja ovat sokeita tälle niin se vaikuttaa sellaisella alueella, jolle ei ole sanoja ja jota ei siksi voi ymmärtää. Tässä tilanteessa tulen usein joukkueeseen. Yritän yhdessä löytää sanoja pelaajien ja valmennuksen kanssa. Tutkimista, kuin salapoliisityötä. Jokaisella joukkueella on oma persoonallinen tapansa luoda se peli jaetussa mielessään, yhdessä/kollektiivisesti. Jos taas asia on tiedostettu ja sen kanssa tehdään töitä niin sen negatiivisen vaikutuksen voi saada sillä pois huomaamattomasta käytöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa "paskan puhumista" selän takana ammattilaisen kanssa. Se että puhuu siitä seuran tai joukkueen sisällä, ilman ammatillista tarkoitusta kehittyä, se on vaan sen paskan jatkamista ja ongelman vahvistamista eli se sitä perinteistä seläntakana paskan puhumista. Se on ongelma, jos valmennus näkee jonkun pelaajan  ongelmana joukkueelle, se on mustavalkoista ajattelua, siitä puuttuu syvyys. 

Se että voi rehellisesti sanoa negatiiviset asiat ääneen, tuo tilaa tutkia ja ymmärtää niitä. Tänään katsoin Barcan ja Atleticon peliä. Suarez oli ongelma. Hän käyttää ison osan hyvistä tilanteista omaan kiukutteluunsa ja kusee monta paikkaa siksi. Onko Suarez ongelma? Ei. Kokonaisuus on. Suarez hyötyisi avoimesta puheesta ja joukkueen dynamiikan ymmärtämisestä, sekä oman itsensä ymmärtämisestä. Kaikki odottavat häneltä jo tiettyä käytöstä ja hän myös antaa mitä tilataan. Kuinka avata tätä.. hmm.. Itse tulkitsen Suarezin käytöksen, häntä kummemmin tuntematta, johtuvan hänen historiastaan ja siellä käsittelemättömästä, hänen kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta. Sen verran on tätä hommaa tullut tehtyä, että näen tuon puolen hänestä. Se näkyy pelissä hänen käytöksestään. Aina kun hän kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, hän purnaa ja kiukuttelee kuin pieni lapsi. Se kertoo minulle tuon ongelman juontuvan lapsuudesta. Hänen kiukuttelunsa on varmasti vaikea aihe joukkueessa. Jokainen sen näkee ja voisin väittää, että aika moni joukkueessa ei pidä näkemästään. Puhutaanko siitä, voisin veikata ettei yhteisesti, sillä se vaatii jo suurta osaamista olla häpäisemättä toista muiden edessä. Se miksei puhuta on ongelman syvyys, sen juontuminen lapsuudesta. Kukaan ei varmasti osaa auttaa miestä hänen lapsuuden kokemustensa kanssa, koska väittäisin harvan jalkapallosta kiinnostuneen ymmärtävän lapsuuden merkitystä psyykkisessä ja voisin sanoa, ettei hän itse edes ymmärrä käytöksen juontuvan niin kaukaa menneisyydestä. Suarezin kokemus on tässä ja nyt. Hän on herkkä aistimaan epäoikeudenmukaisuuttaa ja reagoi tunteella siihen. Mieli luo pelin hänen tapauksessaan. Voisin väittää että suuri osa joukkueesta ja valmentaja odottavat käyttäytymistä hiljaa, ehkä pelon sekaisin tuntein ja turhautuneina siihen, sen jatkuvaan läsnäoloon. Hän itse myös on varmasti turhautunut ja kokee sen jollakin tavalla ongelmana. Ongelma ei katoa itsestään. Lisäksi uskoisin että siihen puututaan suurella varmuudella paheksumalla sitä ja se ei helpota asian kanssa yhtään itse pelaajaa. Hän yrittää sitä kautta sulkea itsessään olevan "huonon" ulos/pois. Sulkemalla se ei onnistu, vaan on ns. kiellettyjen ajatusten listalla. Joukkue tavallaan tukee tässä, koska se myös melkosella varmuudella sulkee sen puhumattomuudellaan ja sillä tuon ominaisuus leimataan / koetaan ongelmaksi. Itse näkisin että tuo on myös vahvuus. Kun Suarez pääsisi ongelmansa kanssa sinuiksi niin hän osaisi nähdä vastustajista ne, joilla tuo sama tapa tuntea ja hän osaisi herkkyydellään iskeä niissä kohdin. Vastustajan pakin ollessa tuolle samalle tunteelle herkkä, sen ymmärtäminen voisi olla hyödyksi. Kun tulisi esimerkiksi vapari ja vastustajan pakki kokisi tulevansa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, hän purnaisi todennäköisesti tuomarille ja paikka nopeaan vapariin avautuisi..en tiedä näettekö hiuksen hienon mahdollisuuden kuten minä :) 

Mieli luo pelin ja mieli luo pelaajan. Olemme tavallaan koko ajan peilin edessä, kun muiden mielipiteet ja tunteet meistä ovat aina läsnä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×