Jump to content
Jahnny

(Manager) Unai Emery (Arsenal 2018–)

Recommended Posts

Teams Managed
Lorca Deportiva 2004–2006
UD Almería 2006–2008
Valencia CF 2008–2012
Spartak Moscow 2012
Sevilla FC 2013–2016
Paris 2016–2018
Arsenal 2018–

Bienvenido, Unai. Se on nyt sitten todellista ja Arsenalilla on 22 vuoden jälkeen uusi manageri, tai pitäisikö sanoa, että päävalmentaja.

Pitkän ja laajan hakuprosessin jälkeen Arsenal on viimein nimennyt uuden päävalmentajansa Unai Emeryn muodossa. Arsenal oli yhteydessä kymmeniin valmentajiin, joista lopulta haastatteli noin kymmentä, jotka kaikki antoivat vielä oman laajan presentaationsa näkemyksistään koskien Arsenalia. Mikel Arteta oli yksi näistä, mutta lopulta Emery oli seurajohdon, Ivan GazidisinSven Mislintatin ja Raúl Sanllehín mukaan selvä valinta. Heidät yllätti muun muassa se kuinka Emerylla oli laajat informaatiot jokaisesta pelaajasta ja tiesi sekä seuran että pelaajien taustoista enemmän kuin moni muu. Emery oli tehnyt myös jokaisesta pelaajasta yksilökohtaiset profiilit ja joukkuerakenteen puolesta kertoi oman ideansa, mikä perustuisi muun muassa Pierre-Emerick Aubameyangin ja Aaron Ramseyn ympärille.

Emery pelasi valtaosan pelaajaurastaan kotikaupungissaan edustaen Real Sociedadia, mutta lopetti uransa Lorca Deportivassa vaikean polvivamman seurauksena vain 32-vuotiaana. Seura oli tuolloin suurissa vaikeuksissa Espanjan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, mutta Emery nimettiin ensimmäistä kertaa urallaan seuran päävalmentajaksi. Tuloksena Lorca nousi ensimmäisen kokonaisen kauden päätteeksi ensimmäistä kertaa historiassaan Espanjan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle ja pudotti Copa del Reyssa kaikkien yllätykseksi muun muassa Málagan. Ensimmäisellä kaudellaan uudella sarjatasolla Lorca tuli sarjassa viidenneksi ja jäi vain viisi pistettä sarjanoususta LaLigaan. Emery jätti seuran siirtyäkseen Almeríaan ja Lorca putosi seuraavalla kaudella takaisin alemmalle sarjatasolle. Almeríassa Emery toisti tempun ja sai pienen seuran tekemään jotain historiallista, mitä heiltä ei odotettu, kun Almería nousi ensimmäistä kertaa historiassaan Espanjan korkeimmalle sarjatasolle ja ensimmäisellä kaudella LaLigassa vei pienen seuran jopa kahdeksanneksi sarjassa.

Loistavat esitykset Espanjan pienemmissä seuroissa toi lopulta paikan suurseurasta Valenciasta, jossa Emery korvasi Ronald Koemanin, joka oli jättänyt talousvaikeuksissa olevan espanjalaisjättiläisen. Ensimmäisellä kaudellaan Emery nosti Valencian kuudennelle sijalle ja takaisin Eurooppaan, vaikka rahallista kassaa rakentaa seuraa ei juuri lainkaan ollut. Seuraavalla kaudella Valencia oli sarjassa kolmas heti FC Barcelonan ja Real Madridin jälkeen, mistä seurasi yllättävä paluu takaisin Champions Leaguen pariin. Europa Leaguessa putoaminen tuli vierasmaalisäännöllä Atlético Madridille, joka lopulta voittikin kilpailun. Talousvaikeudet jatkuivat ja muun muassa avainpelaajat kuten David Silva ja David Villa jättivät seuran siirtyäkseen Manchesteriin ja Barcelonaan. Emery kuitenkin johdatti Valencian jälleen kolmanneksi sarjassa, kun taas Champions Leaguessa putoaminen tuli välierissä Manchester Unitedinkin haastaneelle Schalkelle. Emery oli seurassa vielä yhden kauden ja jälleen vastoin odotuksia ohjasi joukkueensa LaLigassa kolmanneksi, mikä oli kolmas kerta peräkkäin.

Emery yritti päävalmentajan uraa seuraavaksi lyhyen aikaan Spartak Moscow'n riveissä Venäjällä, missä ei onnistunut halutulla tavalla. Emerylla oli vaikeuksia oppia Venäjän kieltä täydellisesti, mistä seurajohto ei pitänyt ja löytyi myös erimielisyyksiä taktisesta näkökulmasta, että minkälaista jalkapalloa Spartakissa tulisi pelata. Emery jätti venäläisseuran kesken kauden, vaikka Spartak olikin neljäntenä sarjassa, johon myös päättyi kauden päätteeksi edellään rahakkaat CSKA Moscow, Zenit St. Petersburg ja Anzhi Makhachkala.

Oli aika palata takaisin Espanjaan, jossa Emery astui Sevillan peräsimeen. Yhdessä Monchin kanssa oli tavoitteena rakentaa tasapainoinen joukkue pienellä budjetilla Espanjan ylemmästä keskikastista, mutta kuka olisikaan uskonut, että jälleen tehtäisiin yhden espanjalaisseuran ja yhden eurooppalaisen seurajoukkuekilpailunkin historia uusiksi. Ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan Europa Leaguessa kaatui muun muassa tulisessa derbyssa Real Betis ja myöhemmin Porto, Valencia sekä loppuottelussa sitten Benfica. Sarjassa tuli viides sija, mikä oli myös Sevillan kokonaiselle seuralle menestystä. Seuraavalla kaudella teema pysyi hyvin paljon samana, kun sijoitus tuli ylemmästä keskikastista, mutta Europa Leaguessa tuli jo toinen peräkkäinen voitto, kun matkalla kaatuivat tällä kertaa muun muassa Feyenoord, Borussia Mönchengladbach, Villarreal, Zenit St. Petersburg, Fiorentina ja finaalissa Dnipro Dnipropetrovsk. Kolmannella kaudella sitten aloitettiin Champions Leaguen puolella todella vaikeassa lohkossa Manchester Cityn, Juventuksen ja Borussia Mönchengladbachin kanssa. Emery johdatti Sevillan kolmannelle sijalle lohkovaiheessa suurella voitolla Juventuksesta, joka oikeutti paikkaan Europa Leaguen pudotuspeleistä. Sevilla voitti Baselin, Athletic Bilbaon, Shakhtar Donetskin ja lopulta johtoasemaan mennyt Liverpool kaatui lukemin 1–3, minkä johdosta Sevilla voitti historiallisen kolmannen kerran Europa Leaguen putkeen ja Sevillasta tuli kilpailun menestynein seurajoukkue ennen Liverpoolia ja Juventusta.

Loistava työ oikeutti seuraavaksi kahden vuoden sopimuksella siirron Pariisiin, jossa Emeryn tahdottiin tuovan tasaisuutta. Ensimmäisellä kaudella kotimaan sarjassa menestystä ei tullut Ranskan mestaruuden muodossa, kun Monaco teki historiallista tulosta häviämällä vain kolme ottelua ja ei tuolle Leonardo Jardimin luotsaamalle Monacolle ollut todellakaan häpeä hävitä. Paljon Ligue 1:ta seuranneena, niin kyseessä oli yksi parhaimmista seurajoukkueista, joita sarjassa on nähty ja kaatoihan joukkue vakuuttavin ottein samalla kaudella Champions Leaguessakin Fenerbahçen, Villarrealin, Leverkusenin, Tottenham Hotspurin, CSKA Moscow'n, Manchester Cityn ja Borussia Dortmundin. Tuota ennen Monaco oli dominoinut Benfican ja Arsenalin kaltaisiakin seuroja. Emery nosti tuosta huolimatta pokaalin ilmaan kolmessa muussa kilpailussa Ranskassa, vaikka Monaco antoi kovan haasteen näissäkin. Champions Leaguessa tuli ikävä putoaminen loistavan tuloksen jälkeen Parc des Princes'lla, kun Barcelona jatkoi yhteismaalein 6–5. Moni tuntuu pitävän tätä jonkinlaisena suurena häpeäpilkkuna Emeryn uralla, mutta itse ottaisin huomioon, että kyseessä on kuitenkin ehkä toinen kahdesta maailman parhaimmasta seurajoukkueesta ja ei päävalmentajan niskaan voi kaikkea laittaa, jos ottelun päätuomari tekee niin huonoa työtä, että UEFA laittaa itsekin hänet hyllylle vastaavista tehtävistä. Seuraavalla kaudella Emery nosti Pariisin takaisin huipulle Monacon varjosta ja voitti neljä pokaalia Ranskassa. Champions Leaguessa tuli kuitenkin putoaminen Real Madridille, joka on nyt loppuottelussa ja on viime vuosina muutenkin dominoinut kyseistä kilpailua, joten jos jollekin on millään tavalla oikeutettua hävitä, niin se on juuri Zinedine Zidanen miehistö. Tahdon myös mainita, että vaikka Pariisissa oli seuran sisällä ongelmia suurien egojen kohdalla kuten Neymar, niin Emery piti joukkueen silti kilpailukykyisenä ja menestyksen tiellä. On tärkeää varsinkin nuorelle päävalmentajalle, että oppii työskentelemään tällaisten nimien kanssa. Emery siis vasta 46-vuotias, minkä koen vielä osittain nuorena päävalmentajaksi.

r339848_1296x729_16-9.jpg

Nyt sitten, niin Emery ei tehnyt jatkosopimusta Pariisissa, vaikka espanjalaisvalmentajalla olisikin ollut seurajohdon puolesta mahdollisuus jäädä vielä ainakin kaudeksi, vaan kertoi jättävänsä seuran. Pariisissa tehtiin tarvittava työ, jotta saatiin riittävä korvaaja Thomas Tuchelin muodossa ja Emeryn annettiin lähteä kohti Lontoota tavoittelemaan mahdollista uutta työtään Arsène Wengerin seuraajana, minkä sitten lopulta sai.

Henkilökohtaisesti olen itse sitä mieltä, että Emery saattaa olla juuri se paras ratkaisu päävalmentajaksi, mikä saatavilla nyt oli, kun Massimiliano Allegri ilmeisesti päätyi lopulta jatkosopimukseen Juventuksen kanssa. Olisin mielelläni ehkä tavoitellut joitain muita nimiä, mutta täytyy nyt kannattajana ihan realistisesti pohtiakin, että kuka on edes mahdollinen ja kuka ei. Ei tässä pelata mitään videopeliä, vaan niillä korteilla, mitkä oikeasti siinä kädessä ovat ja niitä ei välttämättä ollut hirveän montaa hyvää tähän väliin, joten ehkä tällainen jokeri onkin se oikea ratkaisu. Arsenal tarvitsee tällä hetkellä tasaisuutta tekemiseen ja tavoitteena on paluu neljän parhaan joukkoon kotimaansarjassa, mutta myös menestys Europa Leaguessa, minkä Emery tuntee kuin omat taskunsa. Jos Emery ei haasta Englannin parhaimpia seuroja samantien Arsenalin kanssa, niin vain jonkinlainen täysi idiotismi saa ajattelemaan tämän epäonnistumisena, sillä lähtökohdat eivät ole tavoitteiden puolesta tällaiset.

Jotenkin tuntuu, että monilla on jonkinlainen pakollinen tarve vetää Arsenalia ja Manchester Unitedin mennyttä tilannetta David Moyesin kanssa yksi yhteen, vaikka tilanne on mielestäni hyvinkin erilainen ja Arsenalin kohdalla tulisi olla enemmän realistinen. Manchester United oli tuolloin kuitenkin Champions Leaguessa ja kyseessä oli seura, joka oli voittanut viime vuosina Champions Leaguen ja Premier Leaguen useampia kertoja, kun taas Arsenal pelaa Europa Leaguessa ja on voittanut viime vuosina vain muutaman FA Cupin. United nimesi niin kutsutun meritoituneen päävalmentajan hyvin paljon Sir Alex Fergusonin ehdoilla, kun taas Arsenal oli pitkään nimeämässä nuorta valmentajatalenttia ja päätöksestä vastasi seurajohto eikä Arsène Wenger. Tämäkin jo kertoo, että Arsenalissa ollaan valmiita rakentamaan seuraa hieman eri lähtökohdista ja erilaisella tahdilla kuin Manchesterissa. Tästä kertoo myös ero manchesterilaisten rahallisella tilanteella, kun taas Arsenalilla on resurssejä vain noin £50 miljoonan edestä. Uskaltaisin myös sanoa, että Unitedilla oli valmiimpi runko seuraavalle managerille, kun taas Arsenal tarvitsee enemmän ratkaisuja joukkueen sisällä pystyäkseen kilpailemaan kuten ennen. Lyhyesti, niin Unitedin tavoite oli kilpailla Champions Leaguen ja Premier Leaguen voitosta, kun taas Arsenalin tavoite on peluuttaa todennäköisesti nuorta miehistöä ja tavoitella mahdollisesti Europa Leaguen voittoa, jos menestystä tulee alkuun, ja tosiaan vain se neljäs sija Premier Leaguessa. Jos Arsenal olisi vain viidennellä sijalla tulevan kauden päätteeksi, niin edes tuo ei olisi epäonnistuminen, sillä oltaisiin edetty tuloksellisesti. Mielestäni Arsenalia ja Manchester Unitedia ei tulisi verrata yksi yhteen kuten kaikki tekevät, sillä seurojen välillä ei ole muuta eroa kuin vanhan pitkäaikaisen päävalmentajan lähtö. Seurat ovat muuten niin erilaisessa tilanteessa.

Lyhyesti, niin jännittäviä ja odottavia aikoja eletään. Olen aina pitänyt Emerysta ja olin iloinen, kun Almerían sekä Valencian jälkeen tuli menestystä myös Sevillassa ja lopulta Pariisissa. En olisi koskaan uskonut näkeväni Arsenalissa, vaikka toisaalta tuskin monikaan olisi uskonut näkevänsä Arsenalissa muutenkaan uutta päävalmentajaa. Tahdon myös painottaa, että Emery tuotiin seuraan nimenomaan ensisijaisesti päävalmentajaksi, vaikka Englannissa managerin nimikkeellä mennäänkin. Arsenal tahtoo rakentaa keskieurooppalaista mallia seuran sisälle kuten ollaan tehty Liverpoolissa ja Manchester Cityssa. Emery on päävalmentaja, joka osaa ottaa pelaajistaan kaiken irti ja häntä arvostetaan. Pariisissakin sai kehuja juuri siitä kuinka pystyi motivoimaan kaiken voittaneet pelaajat tekemään työtä sataprosenttisesti ja voisin kuvitella, että tällainen Arsenalin rennomman ilmapiirin muuttuminen kilpailukykyisemmäksi seurankin sisällä, on vain positiivinen asia ajatellen Arsenalissa olevia pelaajia, jotka ovat kuitenkin voittaneet urallaan erilaisia mestaruuksia, cup-kilpailuja ja maailmanmestaruuksiakin. Mielenkiinnolla odotan näkeväni varsinkin Héctor Bellerínin, Shkodran Mustafin ja Granit Xhakan uuden päävalmentajan alaisuudessa. Varmasti siellä nähdään muissakin pelaajissa mahdollisesti uusia puolia ja hyvän kuvan omistautumisesta antoi tänään jo viime kaudella ykkösjoukkueeseen murtautunut Ainsley Maitland-Niles, joka jäi kesän alle 21-vuotiaiden maajoukkueturnauksesta ulos omalla päätöksellään, jotta pääsee työskentelemään alusta asti uuden päävalmentajan alaisuudessa.

Vielä kerran, tervetuloa Unai – ja tervetuloa uusi Arsenal.

GettyImages-625348130.jpg

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jahnny sanoikin jo kaiken olennaisen. Kyllä näkisin tämän olevan täysin oikea valinta, monella tavalla myös Arsenalin näköinen. En itse sen enempää miestä toki tunne, tässä lähinnä kiinnityksen jälkeen lukenut miehestä, mutta lukemani perusteella olen kyllä innostunut baskin kiinnityksestä. Miehellä on jo jokseenkin mittava ura takana valmentajana ikäisekseen, mutta varmasti paras on vielä näkemättä. Arsenalissa on siihen kyllä puitteet, ja varmasti seurajohto antaa Emerylle ison läjän seteleitäkin poltettavaksi. Innolla odotan mitä Arsenalista kuoriutuu seuraavien vuosien kuluessa. Toivoa paremmasta ainakin on, ja paljon.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Arsenal panostanut mediapuoleen melkoisesti. Veikkaisin, että Josh Kroenke ymmärtänyt median tärkeyden ja nyt näitä treenivideoita tulee vähän väliä. Hauskaahan näitä on katsella. Koko joukkue käytännössä kokonaan jo yhdessä Torreiraa lukuunottamatta (saapunee ensiviikon alussa). Tässähän voisi kohta uuden kausiotsikon pistää tulille, kun Arsenalin osalta mielenkiintoinen kausi kaikenkaikkiaan luvassa.

EDIT: Ja tämä nyt täällä Emery osastolla, kun miekkosen vetämiä treenejä seurataan. 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään


×