Jump to content
Sign in to follow this  
Sami Paakkanen

Turhautuminen

Recommended Posts

Turhautuminen, kyllästyminen vaivaa....

Pelaaja turhautuu peliin, valmennukseen, valmentajaan, harjoitteluun, harjoituksiin, joukkuetoveriin, mihin ikinä. Valmennus voi puolestaan turhautua pelaajiin monilla tavoin. Tuomari voi turhautua pelaajiin, pelaajaan, toiseen tuomariin, valmennukseen, katsojiin. Moninaisia laukaisijoita.

Pelissä pelaajat voivat turhautua omiin suorituksiin, pelikavereihinsa, valmentajaan, tuomariin, vastustajaan, oman joukkueen pelaamiseen, maalien puuttumiseen jne.

Valmennus turhautuu usein myös ja se näkyy isosti ja huutaminen alkaa, tai pelille käännetään selkä. Aikuisia ohjaillaan, moititaan tai komennellaan, kuin tahallaan huonosti pelaavia.

Mihin sitä sitten pelaaja turhautuu? No, kun tuomari tuntuu viheltävän aina helpommin meitä vastaan, omat epäonnistumiset turhauttaa, joukkuekavereiden epäonnistumiset turhauttaa, valmentaja näkee vain epäonnistumiset isosti, vastustaja onnistuu ja me emme sekä miljoona muutakin turhautumisen syytä voi löytää pelin sisältä.

Oleellista on huomata, syntyykö turhautumisemme oman tekemisemme seurauksena vai toisten vai turhaudummeko helposti kaikesta?Kun tämä asia ehkä saa jonkin muodon, jos syy on esimerkiksi enemmän omissa tekemisissä niin meillä on silloin jo suunta mihin päin "tutkimustyö" olisi syytä kohdistaa: "Miksi turhaudun itseeni, omiin virheisiini?" Mistä turhautumiseni johtuu? Olenko saanut epäonnistua itse lapsuudessa? Tämä aihe vaatii aikaa tutkimisn kanssa, älä kiirehdi.

Toinen suunta tutkia, jos muut turhauttavat enemmän on ehkä vaikeampi, siinä pitäisi pystyä ensin olemaan itselleen armollinen ja hyväksyä se, että muut voivat turhauttaa niin helvetisti, että oma peli sakkaa. Turhaa syyllisyyttä kannetaan usein jo pelkästään niistä tunteista tai ajatuksista, kun syyttelee toisia mielessään. Ei tunteitaan voi käskeä. Jos jokin turhauttaa niin se turhauttaa.

Oman turhautumisen tutkiminen kuitenkin kannattaa. Sitä oppii ymmärtämään. Se tutkiminen helpottaa ja auttaa keskittymään olennaiseen.

 

Jatketaan tätä teemaa hieman paremmalla ajalla...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yksi turhautumisen muoto on kun tunnet nahoissasi muiden turhautumisen. Tämä muoto on monelle pahempaa kuin itseensä turhautuminen tai kun turhautuu johonkin toiseen joukkueessa. Jokainen tekee virheitä ja aina on joku on juuri sinun virheistä, tavoista tai tekemästäsi ratkaisusta turhautunut. Kuka sitten voi turhautua sinuun? Pelikaveri, katsoja, valmentaja, tuomari tai joku muu. Joskus turhautuminen on yhtä suurta väärinymmärrystä ja siksi niistä tunteista on tärkeä puhua. Joskus se on sitä itseään ja siksi tässä sitä tutkailen.

Esimerkki:

Miltä se sitten tuntuu kun joku on sinuun turhautunut? Jos tekee virheen kentällä ja siitä saa heti palautteen turhautuneelta pelikaverilta tai valmentajalta.. "Koita nyt kunnolla seuraava tilanne" tai yksi vanha pelikaveri sai kerran harrastefudiksessa toiselta pelikaveriltani palautetta: "Koita nyt edes näyttä siltä, että yrittäisit pelata jalkapalloa". Sikamainen kommentti turhautuneelta pelikaverilta. Tämä palautteen saaja katosi tämän jälkeen täysin lajin ääreltä. En itse kuullut kommenttia pelissä, mutta palautteen antaja kertoi siitä hieman häpeissään pelin jälkeen. Kehotin häntä olemaan suoraan yhteydessä palautteen kohteeseen ja pyytämään anteeksi. Jätti toistuvasta kehotuksestani huolimatta tekemättä tämän. Minua jäi harmittamaan tuo, sillä tuo kyseinen pelaaja on pelannut kanssani huonolla tasolla jalkapalloa jo yli kaksi vuosikymmentä. Nyt hän hävisi täysin kuvioista :( Ei hän ole tähti, kuten ei kukaan meistä ikämiesten alimmassa lohkossa pelaavasta. Joukkueen johto salli moisen teon, koska (tulkintani tilanteesta) oli myös itse turhautunut kyseiseen pelaajaan. Johto ´antoi´ ikävän tehtävän pelaajalle, "häätää" huono pelaaja joukkueesta. Linja minun makuun aggressiivinen, hyviin ja huonoihin pelaajiin jakava. Kyllä minullekin on virheistä tässä joukkueessa huudeltu, mutta palaute minulta on ollut: "Turpa kiinni ja keskity omaan pelaamiseesi ! Mä yritän joka kerta parhaani, en kai mä nyt tahallaan hyvää paikkaa ryssi !". Toimii ku junan vessa. Aggressio ja loukkaus olivat luvallisia. Tuollainen toisten virheiden tuijottelu ja loukkaaminen karsii nautinnon lajin sisältä. Juuri tuon nautinnon takia tätä kai isoksi osaksi on tullut tehtyä vuosikymmeniä. Iso merkitys on tutuilla pelikavereilla, sillä sosiaalisuudella mukavan pelailun yhteydessä. Valmentamillani nuorilla ja vanhemmillakin, on tuo sosiaalisuus useimmiten hyvin merkittävässä roolissa !

Mitä tunteita tuo toisten turhautumisen vastaanottaminen sitten saa heräämään? Ainakin sillä turhautumisella on tapana putkahtaa pintaan virheen tai ajatellut virheen sattuessa. Joskus se putkahtaa pintaan kun "minulle ei syötetty, vaikka olin todella hyvässä paikassa". No virhe tuokin. Tällaisen näkökulman valossa virheessä on kyse jonkinlaisesta epäonnistumisesta toisen silmissä. Epäonnistumisia usein hävetään tai niistä tunnetaan syyllisyyttä. Monella alkaa sitten omassa mielessä jossittelu ja itsensä syyttäminen. Eli lyhyt kaava: Kun sinun virheeseen turhaudutaan ja sinulle huudetaan siitä, se voi nostaa pintaan syyllisyyden tunteita, häpeän tunteita, epäonnistumisen tunteita tai pettymyksen tunteita, toki myös turhautumista ja aggressiota tai pelkoja. Tästä voi helposti tehdä sen yhteenvedon että on äärimmäisen tärkeää pelaajana, valmentajana osata käsitellä näitä edellä mainittuja tunteita eli ymmärtää, mistä syystä ne ovat itsellä niin voimakkaita ja vaikuttavat tekemiseen niin vahvasti. Toisen ihmisen sielun elämää ei kannata tässä kohdin lähteä miettimään, miksi hän huutaa sinulle, sen vastauksen löytää tutkimalla omia tunteitaan ;) 
 

Entä kun valmentaja turhautuu sinuun? Valmentajalla on usein odotuksia tai näkemys pelaajasta. Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa kun itse on ajatellut tai kuullut jonkun valmentajan puhuvan ettei pelaaja ole niin hyvä kuin hän voisi olla, koska asenne on niin heikko (valmentajan turhautumista). Välillä varmasti näin, mutta usein jää näkemättä se oma osuus, kuinka valmentajana saadaan omalla toiminnalla saadaan toinen alisuorittamaan. Jos huomio on virheissä, väärissä ratkaisuissa, mokatussa paikassa, huonossa syötössä, huonossa pelin luvussa tai tilannetajussa niin silloin on väärä tapa kehittää mitään. Suuren painoarvon saa silloin negatiiviset tunteet ja niissä vellotaan puolin ja toisin. Omaa syyllisyyttä ja epäonnistumisia siirretään toisten taakaksi ja kulttuuriksi joukkueessa muodostuu virheiden kaivelu ja niiden merkitysten korostaminen. Näin voi myös elämää elää, katkeroitua muiden huonoista suorituksista ja nähdä vain ne merkityksellisinä tekijöinä omalle huonolle menestykselle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

Sign in to follow this  

×